HE 219/1998

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Merilain (674/1994) 1 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan asetuksella säädetään matkustajaluetteloista aluksella. Mainitun lainkohdan nojalla on annettu asetus matkustajien luetteloinnista matkustaja-aluksella (65/1996) . Merimieskatselmuslain (1005/1986) 7 §:ssä puolestaan säädetään aluksen miehistöluettelosta. Pykälän mukaan suomalaisessa aluksessa tulee olla miehistöluettelo, jos aluksessa on merimiestoimessa henkilöitä, joihin mainittua lakia sovelletaan. Miehistöluetteloon merkitään aluksessa kulloinkin merimiestoimessa olevat henkilöt. Merimieskatselmusasetuksen (516/1987) 4 §:n mukaan miehistöluettelon muodostavat aluksella kulloinkin merimiestoimessa olevien nimikirjat ja työsopimukset. Miehistöluettelon pitämisen perusta on siten lähinnä työoikeudellinen.

Euroopan unionin neuvosto on 18 päivänä kesäkuuta 1998 antanut direktiivin yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä 98/41/EY. Direktiivi koskee sekä matkustajien että laivaväen rekisteröimistä. Direktiivin 1 artiklan mukaan direktiivin tarkoituksena on parantaa matkustajien ja laivaväen turvallisuutta ja pelastamismahdollisuuksia yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla sekä varmistaa, että etsintä- ja pelastustoimintaa sekä mahdollisen onnettomuuden jälkiselvittelyä voidaan tehostaa.

Direktiivin 4 artiklan mukaan kaikilla yhteisön satamista lähtevillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden lukumäärä on laskettava ennen lähtöä ja ilmoitettava aluksen päällikölle ja maissa olevalle yhtiön matkustajarekisterin pitäjälle tai yhtiön muuhun maissa olevaan samaa tarkoitusta palvelevaan järjestelmään. Aluksen päällikön on 7 artiklan mukaan ennen aluksen lähtöä satamasta varmistettava, että aluksessa olevien henkilöiden lukumäärä ei ylitä määrää, jonka kuljettaminen on aluksella sallittua.

Matkustajia ja muita aluksella olevia henkilöitä koskevien henkilötietojen keruu ja toimittaminen yhtiön matkustajarekisterin pitäjälle tai yhtiön muuhun maissa olevaan samaa tarkoitusta palvelevaan järjestelmään säädetään direktiivin 5 artiklassa pakolliseksi kaikille yhteisön satamista lähteville matkustaja-aluksille sellaisilla matkoilla, joissa matkan pituus on yli 20 meripeninkulmaa lähtöpaikasta.

Kunkin jäsenvaltion tulee 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaatia henkilöiden laskemista ja tietojen toimittamista maihin myös yhteisön ulkopuolelta olevasta satamasta yhteisön satamaan saapuvilta sen oman lipun alla purjehtivilta aluksilta.

Myös kolmannen maan lipun alla purjehtivilta aluksilta, jotka lähtevät yhteisön ulkopuolella sijaitsevasta satamasta ja saapuvat yhteisön satamaan, tulee 6 artiklan 2 kohdan nojalla vaatia lukumäärä- ja henkilötietojen keräämistä 4 ja 5 artiklan mukaisesti ja tietojen säilyttämistä siten, että ne ovat asianomaisen viranomaisen käytettävissä, kun niitä tarvitaan etsintä- ja pelastustarkoituksiin sekä onnettomuuden jälkiselvittelyä varten.

Direktiivin 8 artiklan mukaan henkilötietoja ei saa säilyttää pitempään kuin mitä on tarpeen direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Direktiivin 9 artikla sisältää säännökset mahdollisuudesta poiketa direktiivin vaatimuksista. Jäsenvaltio, jonka satamasta alus lähtee, voi vapauttaa henkilöiden lukumäärätietojen jättämisestä maihin matkustaja-alukset, jotka liikennöivät suojaisilla merialueilla sellaisessa säännöllisessä liikenteessä, jossa satamien välinen matka kestää alle yhden tunnin. Suojaisilla merialueilla voidaan myös myöntää vapautus henkilötietojen rekisteröinnistä. Lisäksi komissio voi sellaisen alueen säännölliselle liikenteelle, jossa yli kahden metrin merkitsevän aallonkorkeuden vuosittainen todennäköisyys on alle kymmenen prosenttia, myöntää jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden pyynnöstä kokonaan tai osittain poikkeuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen kirjaamisesta, jos tietojen kirjaaminen todistetaan mahdottomaksi. Lisäksi edellytyksenä on, että matkan pituus ei ylitä suunnilleen 30 meripeninkulmaa tai että liikenteen pääasiallisena tarkoituksena on tavanomaisen säännöllisen yhteyden ylläpitäminen syrjäisten alueiden asukkaille.

Direktiivin noudattamisen edellyttämä lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1999. Henkilötietojen luetteloimista koskevaa 5 artiklaa on sovellettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2000.

Matkustajien luetteloinnista matkustaja- aluksella annettu asetus vastaa pääperiaatteiltaan matkustajien luetteloinnin osalta sitä, mitä direktiivissä säädetään. Direktiivin vaatimukset ovat hieman tiukempia. Suomen lainsäädännön mukaan matkustajien henkilötiedot vaaditaan luetteloitaviksi, jos aluksen matkustusaika on vähintään kolme tuntia tai kun välimatka satamien välillä on vähintään 30 meripeninkulmaa. Lukumäärätietoja ei kotimaan liikenteen matkoilla tarvitse jättää maihin. Direktiivissä säädetyt mahdollisuudet poikkeamiseen mahdollistavat poikkeusten myöntämisen siten, että luettelointivaatimukset vastaavat Suomen nykyistä käytäntöä.

Merilain 1 luvun 8 §:n 2 momentissa on valtuutus säätää asetuksella matkustajien luetteloimisesta direktiivissä edellytetyllä tavalla. Direktiivin mukaan myös matkustaja-aluksen laivaväki on luetteloitava. Laivaväen luettelointia tulee vaatia myös ulkomaisissa aluksissa, ja tiedot tulee myös laivaväen osalta jättää direktiivin mukaisesti maihin. Merimieskatselmuslain valtuutussäännös ei kata näitä tapauksia. Laivaväen luetteloiminen direktiivissä tarkoitetulla tavalla edellyttää, että siitä on riittävä valtuutus laissa. Tämän vuoksi ehdotetaan merilain 1 luvun 8 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että siihen otetaan valtuutus, jonka mukaan asetuksella säädetään kaikkien aluksessa olevien henkilöiden luetteloimisesta.

2.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Aluksen laivaväen luetteloimisella matkustajaluetteloiden tapaan ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Varustamoelinkeinolle ei synny laajennetusta luettelointivaatimuksesta mainittavia lisäkustannuksia.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä virkatyönä.

4.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 lukuAlusta koskevat yleiset säännökset