HE 123/1998

1.1.Yleisen valtionosuuden muutos vuoden 1999 ja 2000 alusta

Hallituksen esityksessä holhouslainsäädännön uudistamiseksi ehdotetaan holhoustoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta valtiolle. Holhouslain perusteella ei kunnille ole suoritettu valtionosuutta.

Kuntien valtionosuuksien vahvistamisperusteista säädetään valtionosuuslain (1147/1996) 2 luvussa. Yleisen valtionosuuden myöntämisen perusteena olevan keskimääräisen markkamäärän vahvistamisessa otetaan huomioon muiden tekijöiden ohella valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset. Muissa kuin valtionosuustehtävissä tapahtuvat muutokset ja niiden huomioon ottaminen eivät perustu kuntien valtionosuuslakiin. Tämän vuoksi valtionosuuksien vähennyksistä, jotka johtuvat kuntien ja valtion rahoitusaseman muutoksen huomioon ottamisesta, kuten holhouslain uudistamisen kohdalla on kysymys, tulee säätää lailla.

Kunnat saavat eräiden niin sanottujen pienten valtionosuustehtävien hoitamisen perusteella valtionosuutta, joka sisältyy yleiseen valtionosuuteen. Yleisen valtionosuuden perusosa koostuu nimensä mukaisesti osin kohdentumattomasta valtion avusta kunnille, osin korvauksesta mainittujen tehtävien hoitamiseen. Näiden tehtävien hoitamisesta kunnille aiheutuvia kustannuksia on selvitetty viimeksi vuonna 1988. Kuntien valtionosuuslain mukaan yleisen valtionosuuden suuruus ei ole suoraan riipppuvainen näiden tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kustannusten muutoksista, eikä niiden perusteella suoriteta myöskään lain 6 §:n mukaista rahoitussuhteen muutosten tarkastelua neljän vuoden välein, kuten muiden valtionosuustehtävien kohdalla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että suurin osa niin sanotuista pienistä valtionosuustehtävistä on sellaisia, ettei niiden menoista kuntien tilinpäätösten perusteella ole saatavissa tietoa. Näihin kohdistuvaa osuutta yleisestä valtionosuudesta ei siten voida laskennallisesti määrittää.

Yleisen valtionosuuden markkamääräinen lähtötaso vuodelle 1997 on vahvistettu kuntien valtionosuuslain 27 §:ssä . Jos näitä valtionosuuteen oikeuttavia tehtäviä muutetaan tai poistetaan, voidaan muutos ottaa huomioon suoraan lain perusteella yleisen valtionosuuden suuruutta määrättäessä.

Valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutosten huomioon ottaminen kuntien valtionosuuslain perusteella kuitenkin edellyttää, että tehtävissä tapahtuu muutoksia ja että muutosten määrä voidaan todentaa ja tehtävien hoitoon kohdistuneet valtionosuudet riittävällä tarkkuudella laskennallisesti määrittää.

Jäljempänä esitetään niin sanottuihin pieniin valtionosuustehtäviin liittyen, että kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a § (420/1993) sekä valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annettu laki (1280/1988) kumottaisiin. Kun kunnossa- ja puhtaanapidon osalta muutos liittyy vain valtionosuuden maksamiseen eikä kummankaan tehtävämuutoksen laskennallinen vähentäminen yleisestä valtionosuudesta yksiselitteisesti ole mahdollista, tulisi myös tämä muutos toteuttaa teknisesti kuntien valtionosuuslakia muuttamalla. Muutoksia ei ole tarkoituksenmukaista eritellä, joten ne on laskettu yhteen 27 §:ään lisättävässä 3 momentissa.

1.2.Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n sekä valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun lain kumoaminen

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n mukaan kunnille suoritetaan laissa mainittujen tehtävien hoitamisesta valtionosuutta siten kuin kuntien valtionosuuslaissa on säädetty. Kun kuntien mahdollisuutta parantaa muun muassa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavaa rahoitusta on lisätty muun muassa kiinteistöveroa koskevin muutoksin, ehdotetaan, että lainkohta kumottaisiin, jolloin se valtionosuustehtäväkokonaisuutena lakkaisi.

Kunnat saavat elinkeinojen edistämisen perusteella valtionosuutta, joka sisältyy yleiseen valtionosuuteen. Lain ja sitä edeltäneen, valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain (159/1975) säätämisen tarkoituksena oli aikanaan herättää kunnat kiinnittämään huomiota alueensa elinkeinotoiminnan edistämiseen. Kyseessä on toiminta, josta lain säätämisajankohdan jälkeen on kuitenkin muodostunut osa kuntien normaalitoimintaa, joka on kunnan omassa intressissä ja jonka laajuuden tulisi myös jatkossa olla kuntien itsensä harkinnassa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annettu laki tarpeettomana kumottaisiin.

1.3.Kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain voimassaoloajan jatkaminen

Kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annettua lakia (658/1994) on sovellettu vain yhteen kuntaan. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat viime vuosina kyenneet sopeuttamaan talouttaan muutoksiin paremmin kuin lain säätämisen yhteydessä vuonna 1994 arvioitiin.

Nykyisen lain voimassaoloaikana, ennen vuoden 1998 päättymistä, lain soveltamispiiriin ei ole odotettavissa uusia kuntia.

Kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuodella, jolloin 1 päivänä tammikuuta 1997 voimaan tulleen kuntien valtionosuuslain siirtymäsäännösten vaikutus päättyy. Lain soveltamisala rajataan koskemaan vain sen soveltamisalan piirissä nyt olevaa kuntaa.

Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä yleisen valtionosuuden keskimääräisestä markkamäärästä vähennetään vuoden 1999 alusta 8,60 markkaa.

Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä yleisen valtionosuuden keskimääräisestä markkamäärästä vähennetään vuoden 2000 alusta 4,50 markkaa.

Tällä lailla kumotaan kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (669/1978) 14a §, sellaisena kuin se on laissa 420/1993.

Tällä lailla kumotaan valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa 29 päivänä joulukuuta 1988 annettu laki (1280/1988) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2001.

Tätä lakia sovelletaan kuntaan, jolle on myönnetty korkotukea tai vakautuslainaa taikka jossa on päätetty käynnistää kuntaselvitys ennen 1 päivää tammikuuta 1999. Lain säännöksiä sovelletaan tällaiseen kuntaan 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeenkin, kunnes kunta on maksanut takaisin 5 ja 7 §:n mukaan määräytyvät valtion korkotuki- ja vakautuslainasaatavat tai kuntaselvitys on päättynyt.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.