Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri -sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
- Hallinnonala
- Ulkoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 31/1997
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 1996 allekirjoitetun, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta (sopimustekstissä käytetään termiä assosiointi) tehdyn Euro-Välimeri -sopimuksen.
Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus kattaa kolme osa-aluetta: poliittisen yhteistyön, taloudellisen yhteistyön sekä yhteiskunnalliset kysymykset. Sopimuksen tavoitteena on luoda puitteet poliittiselle vuoropuhelulle, vapauttaa asteittain tavaroiden ja palvelujen kauppaa ja pääomien liikkeitä sekä kehittää yhteistyötä talouden, yhteiskunnan, kulttuurin ja rahoituksen alalla.
Sopimuksen mukaan yhteisö ja Marokko perustavat asteittain 12 vuoden enimmäissiirtymäkauden aikana sopimuksen voimaantulosta alkaen teollisuustuotteiden kauppaa koskevan vapaakauppa-alueen. Myös maatalous- ja kalataloustuotteiden kauppaa pyritään vapauttamaan asteittain.
Sopimus kuuluu Euroopan unionin ulkosuhteiden alaan ja sen tarkoituksena on edistää Maghreb-maiden yhdentymistä ja niiden yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.
Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen sopimuksen hyväksymismenettelyjen päätökseen saattamisesta. Esitykseen liittyy ehdotus laiksi sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Sopimus korvaa 25 päivänä huhtikuuta 1976 allekirjoitetut Euroopan talousyhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen yhteistyösopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila ja sopimuksen merkitys
1.1EY:n ja Marokon assosiaatiosopimuksen taustaa ja valmistelu
Euroopan unionin huippukokous vahvisti Korfulla kesäkuussa 1994, Essenissä joulukuussa 1994 ja Cannesissa 1995 päätöksen tiivistää yhteistyötä Välimeren alueen maiden kanssa. Komissio on käynnistänyt tämän jälkeen laaja-alaisia Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksia koskevat neuvottelut alueen kolmansien maiden kanssa.
Euroopan unioni on allekirjoittanut Euro-Välimeri -assosiaatiosopimukset tähän mennessä Tunisian, Israelin ja Marokon kanssa. Neuvottelut ovat kesken Egyptin, Jordanian, Libanonin ja Algerian kanssa. Neuvosto on hyväksynyt Palestiinan kanssa tehtävän väliaikaisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen neuvotteluohjeet. Komissio on käynyt alustavia keskusteluja neuvottelujen aloittamisesta Syyrian kanssa.
Euro-Välimeri -sopimukset ovat EY:n perustamissopimuksen 238 artiklan nojalla tehtyjä sopimuksia assosiaatiosta, joka koskee vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistä toimintaa ja erityismenettelyjä. Sopimukset ovat laaja-alaisia jaetun toimivallan sopimuksia (sekasopimuksia), jotka kattavat asteittain toteutettavan vapaakaupan lisäksi poliittisen vuoropuhelun sekä määräyksiä yhteistyöstä talouden, yhteiskunnallisten kysymysten ja kulttuurin alalla. Euro-Välimeri -assosiaatiosopimusten voimaantulo edellyttää yhteisön ja jäsenmaiden hyväksymistä sekä Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa.
Euroopan yhteisöjen ja Marokon väliset kaupallistaloudelliset suhteet ovat perustuneet vuonna 1976 allekirjoitettuihin Euroopan talousyhteisön ja Marokon väliseen yhteistyösopimukseen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Marokon väliseen sopimukseen. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen 102 artiklan mukaan Suomi on soveltanut 1 päivästä tammikuuta 1995 alkaen Euroopan yhteisöjen Marokon kanssa tekemien sopimusten määräyksiä. Uusi sopimus korvaa voimaan tultuaan molemmat mainitut sopimukset. Suomella ei ennen Euroopan union jäsenyyttä ole ollut voimassa kahdenvälisiä kaupallisia sopimuksia Marokon kanssa.
Marokon Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 1996. Euroopan Parlamentti antoi puoltavan lausuntonsa sopimuksesta 6 päivänä kesäkuuta 1996. Neuvottelujen ongelmallisimpia kysymyksiä oli maataloustuotteiden kauppa.
1.2Sopimuksen pääasiallinen sisältö
Assosiaatiosopimus kattaa asteittain toteutettavan vapaakaupan ohella poliittisen vuoropuhelun sekä sisältää määräyksiä taloudellisesta yhteistyöstä erityisesti talouskasvua ja työllisyyttä edistävillä aloilla. Tärkeä näkökohta sopimuksessa on alueellisen yhteistyön tukeminen. Yhteistyöaloja ovat tiede, teknologia, koulutus, ympäristö, teollisuus, investoinnit, standardointi, maatalous ja kalastus, kuljetukset, telekommunikaatio, energia, matkailu sekä tulli- ja tilastoyhteistyö. Omana kohtanaan on mainittu huumeiden vastainen toiminta.
Sopimus sisältää myös määräyksiä sijoittautumisoikeuden, palveluiden ja pääomien liikkuvuuden laajentamisesta sekä kilpailun edistämisestä. Rahoitusyhteistyön prioriteetteina mainitaan Marokon talouden modernisointi, infrastruktuurin rakentaminen, investointien edistäminen ja työllisyyden lisääminen sekä vapaakaupan tukemiseen ja sosiaaliolojen parantamiseen tähtäävät hankkeet.
Sopimuksen kattamiin aloihin kuuluu lisäksi sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva yhteistyö väestön elinolojen parantamiseksi. Erityiskysymyksistä voidaan mainita työntekijöiden asemaan, lailliseen ja laittomaan siirtolaisuuteen sekä naisen asemaan liittyvät määräykset.
Assosiaatiosopimusta hallinnoi assosiaationeuvosto, joka kokoontuu ministeritasolla vähintään kerran vuodessa. Assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja antaa tarvittaessa myös suosituksia. Assosiaatiokomiteassa käsitellään sopimuksen hallinnointiin liittyviä kysymyksiä virkamiestasolla.
Valtaosa sopimuksen soveltamisalasta kuuluu yhteisön toimivaltaan. Yhteisöllä on yksinomainen toimivalta niillä sopimuksen yhteistyöaloilla, jotka perustamissopimusten mukaisesti kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Näitä yhteistyöaloja ovat esimerkiksi yhteinen kauppapolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka sekä kalavarojen sääntely.
Eräiden muiden sopimuksen kattamien yhteistyöalojen osalta toimivalta on jaettu yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi sopimuksen kattama yhteistyö yhteiskunnan ja kulttuurin aloilla. Sopimuksen nojalla toteutettava poliittinen vuoropuhelu kuuluu yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja siten hallitustenvälisenä yhteistyönä jäsenvaltioiden toimivaltaan.
1.3Sopimuksen poliittinen merkitys
Euroopan yhteisöjen ja Marokon välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen yhtenä tavoitteena on antaa asianmukaiset puitteet osapuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, jolla halutaan vahvistaa sopimuspuolten välisiä suhteita sekä lisätä sopimuspuolten yhteistoimintaa kansainvälisissä kysymyksissä. Lisäksi poliittinen vuoropuhelu tähtää Välimeren alueen sekä erityisesti Maghreb-maiden turvallisuuden, vakaiden olojen ja keskinäisen suhdekehityksen tukemiseen.
Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kaikki molempia osapuolia kiinnostavat aiheet ja erityisesti rauhan, turvallisuuden sekä alueellisen kehityksen toteutumisen edellytykset. Poliittista vuoropuhelua käydään assosiaationeuvostossa, korkeiden virkamiesten kokouksissa, kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä kolmansissa maissa olevien edustustojen välisessä yhteydenpidossa. Sopimus luo näin ollen entistä paremmat monenväliset institutionaaliset puitteet poliittisten suhteiden kehittämiselle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon välille. On kuitenkin huomattava, että assosiaatiosopimus ei korvaa kahdenvälisiä poliittisia suhteita vaan täydentää niitä.
1.4Sopimuksen kauppapoliittinen merkitys
Sopimuksen mukaan yhteisö ja Marokko perustavat teollisuustuotteiden osalta GATT-sääntöjen mukaisen vapaakauppa-alueen asteittain 12 vuoden enimmäissiirtymäkauden aikana sopimuksen voimaantulosta. Sopimus parantaa yhteisön teollisuustuotteiden vientimahdollisuuksia Marokkoon. EY on jo pääosin poistanut Marokon teollisuustuotteiden tuontitullit ja määrälliset rajoitukset nykyisin voimassa olevan yhteistyösopimuksen nojalla.
Myös osapuolten välistä maatalous- ja kalastustuotteiden kauppaa vapautetaan asteittain. Tämän tavoitteen mukaisesti vuonna 2000 aloitetaan neuvottelut maatalous- ja kalastustuotteiden kaupassa vuodesta 2001 alkaen sovellettavista vapauttamistoimenpiteistä.
Osapuolet sopivat pidättäytyvänsä sellaisten sisäisten verotuksen kaltaisten toimien soveltamisesta, jotka saattavat välittömästi tai välillisesti toisen osapuolen alkuperätuotteet eriarvoiseen asemaan. Sopimus ei estä tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitoa tai perustamista, mikäli nämä eivät muuta sopimuksessa määrättyä kauppajärjestelmää.
Sopimuksessa laajennetaan sijoittautumisoikeuksia koskemaan yhtiöitä. Sopimus velvoittaa myös palvelujen ja pääoman liikkumisen vapauttamiseen. Lisäksi osapuolet sitoutuvat tukijärjestelmien avoimuuteen, valtion monopolien mukauttamiseen sekä omaisuuden oikeuksien suojeluun. Kaikki kilpailua rajoittavat tai markkinatilannetta vääristävät toimenpiteet ovat sopimuksen periaatteiden kanssa yhteensopimattomia.
2.Esityksen vaikutukset
2.1Taloudelliset vaikutukset
Suomen viennin arvo Marokkoon vuonna 1995 oli noin 207 miljoonaa markkaa. Vientimme koostui 55 prosenttisesti metsäteollisuustuotteista, koneiden ja laitteiden osuus oli noin 30 prosenttia ja viljan osuus 8 prosenttia. Suomen kokonaisviennin arvo Marokkoon on 1990-luvun kuluessa kasvanut runsaalla kolmanneksella. Tullien poistuminen tullee edelleen kasvattamaan vientiämme Marokkoon.
Marokon tuonnin arvo Suomeen oli vuonna 1995 noin 120 miljoonaa markkaa. Tuonti koostui valtaosaltaan hedelmistä ja kasviksista (60 %) sekä sähkökoneista- ja laitteista (32 %). Maataloustuotteiden tuonnin asteittainen vapautuminen tulevaisuudessa on Suomen etujen mukaista, koska Suomella ei sanottavasti ole kilpailevaa tuotantoa.
Koska assosiaatiosopimus kattaa monen tyyppisiä yhteistyöaloja, voidaan muun muassa taloudellisen yhteistyön ja kaupan Suomen ja Marokon välillä olettaa lisääntyvän. Tämä yhteistyö saattaa myös edellyttää erikseen sovittavissa tapauksissa yhteistyöhön liittyvien toimintojen rahoittamista joko yhteisön budjetin kautta tai Suomen taholta. Niitä koskeva päätöksenteko toteutetaan aikanaan valtion talousarvion puitteissa.
2.2Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset
Esityksellä ei ole organisaatioon tai henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Sopimuksen hallinnointiin liittyvät assosiaationeuvoston ja -komitean kokoukset voidaan hoitaa tavanomaisen kansainvälisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.
2.3Ympäristövaikutukset
Esityksellä ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelulla on kuitenkin osapuolten välisessä yhteistyössä tärkeä osuus: ympäristönsuojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen on sopimuksessa vahvistettu taloudellisen yhteistyön eri alueilla yhteistyön olennaiseksi osaksi.
2.4Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan
Sopimus tähtää siihen, että yhteisön ja Marokon alueella laillisesti oleskelevien sopimusvaltioiden kansalaisten oikeusturva ja tasa-arvo työ- ja sosiaalilainsäädännön osalta paranee. Sopimus edellyttää muun muassa sitä, ettei toisen sopimuspuolen kansalaisia saa syrjiä esimerkiksi työolojen tai palkan suhteen ja heille taataan oleskelumaan kansalaisten kanssa yhtäläinen sosiaaliturva.
3.Asian valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoasiainministeriössä. Sopimusta koskevasta hallituksen esityksestä on pyydetty lausunnot valtionvarainministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä, opetusministeriöltä, liikenneministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, työministeriöltä sekä tullihallitukselta. Sopimus lähetetään Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n mukaisesti myös Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyttäväksi.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.SOPIMUKSEN SISÄLTÖ
1 artiklassa mainitaan sopimuksella perustettavan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Marokon välille assosiaatioksi kutsuttava yhteistyöjärjestely. Sopimuksen tavoitteena on luoda puitteet sopimuspuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, vahvistaa tavaroiden, palvelujen ja pääomien kaupan asteittaisen vapauttamisen edellytyksiä, lisätä osapuolten välistä kauppaa sekä varmistaa sellainen tasapainoisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten suhteiden kehitys, jolla tuetaan erityisesti Marokon kehitystä ja vaurautta. Tavoitteena on myös edistää Maghreb-maiden välistä kauppaa, taloudellista, sosiaalista ja rahoitusyhteistyötä sekä yhteiskunnallisia ja kulttuurikysymyksiä koskevaa vuoropuhelua.
2 artiklassa todetaan sopimuksen määräysten perustuvan kansanvallan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.
I OSASTO
POLIITTINEN VUOROPUHELU
3 artiklan mukaan osapuolet aloittavat säännöllisen vuoropuhelun edistääkseen Välimeren alueen vaurautta, vakaita oloja ja turvallisuutta sekä parantaakseen kulttuurien välistä ymmärtämystä ja suvaitsevuutta. Poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteena on kehittää sopimuspuolten välistä yhteistoimintaa kansainvälisissä kysymyksissä kummankin sopimuspuolen kanta ja edut huomioiden sekä mahdollistaa yhteisten aloitteiden laatiminen.
4 artiklan mukaan poliittiseen vuoropuheluun sisältyvät molempia osapuolia kiinnostavat aiheet, joita ovat rauha, turvallisuus ja alueellinen kehitys. Poliittisella vuoropuhelulla edistetään erityisesti Maghreb-maiden välistä yhteistyötä.
5 artiklassa todetaan säännöllistä poliittista vuoropuhelua käytävän sekä ministeritasolla, pääasiallisesti assosiaationeuvostossa, että korkeiden virkamiesten välillä. Vuoropuhelussa hyödynnetään lisäksi säännöllisiä kontakteja ja neuvotteluja kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä kolmansissa maissa olevien diplomaattisten edustajien välillä.
II OSASTO
TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS
6 artiklan mukaan yhteisö ja Marokko perustavat asteittain vapaakauppa-alueen 12 vuoden enimmäissiirtymäajan kuluessa sopimuksen voimaantulosta WTO:n perustavan sopimuksen, jäljempänä GATT, liitteenä olevien sopimusten määräysten mukaisesti.
1LUKU
TEOLLISUUSTUOTTEET
7 artiklassa todetaan luvun määräysten soveltamisalana olevan muut yhteisöstä ja Marokosta peräisin olevat tuotteet kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II tarkoitetut eräät maataloustuotteet.
8 artiklassa kielletään uusien tuontitullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen käyttöönotto.
9 artiklan mukaan Marokosta peräisin olevat tuotteet saadaan tuoda yhteisöön tullitta.
10 artiklan mukaan yhteisö voi säilyttää maatalousosan eräiden marokkolaisten tuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnissa. Nämä tuotteet luetellaan liitteessä 1. Maatalousosa osoittaa tuotannossa käytettyjen tuotteiden yhteisön markkinahintojen ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin välillä olevan eron, kun mainittujen perustuotteiden kokonaiskustannus on suurempi yhteisössä. Maatalousosa voi olla kiinteä maksu tai arvotulli. Marokko voi puolestaan erottaa maatalousosan tietyistä yhteisöstä tuotujen, liitteessä 2 lueteltujen tuotteiden tulleista. Marokko ei saa soveltaa yhteisötuontiin tulleja, jotka ylittävät 1 tammikuuta 1995 voimassa olevat maksut. Artiklassa määrätään myös Marokon yhteisötuontiin soveltamien tullien teollisuusosan poistamisesta.
11 artiklassa annetaan aikataulut Marokon yhteisötuontiin soveltamien tullien poistamiseksi. Tullit poistetaan sopimuksen voimaantulosta alkaen lukuunottamatta liitteissä 3, 4 ja 6 lueteltuja tuotteita. Liitteessä 3 ja 4 lueteltujen tuotteiden tullit poistetaan annettujen aikataulujen mukaisesti asteittain 3 ― 12 vuoden siirtymäajan kuluessa. Jos jonkin tuotteen osalta ilmenee vakavia vaikeuksia, assosiaatiokomitea voi muuttaa aikatauluja kuitenkaan pidentämättä niitä yli 12 vuoden enimmäissiirtymäajan. Perustulli, jonka perusteella perättäiset alennukset suoritetaan, muodostuu yhteisötuontiin 1 päivänä tammikuuta 1995 sovellettavasta tullista. Marokko velvoitetaan ilmoittamaan yhteisölle perustullinsa.
12 artiklassa määrätään viitehintojen poistamisesta. Marokko sitoutuu poistamaan asteittain kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta liitteessä 5 mainittuihin tekstiili- ja vaatetusalan tuotteisiin 1 päivänä heinäkuuta 1995 sovelletut viitehinnat.
13 artiklan mukaan tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin.
14 artikla oikeuttaa Marokon kantamaan artiklasta 11 poikkeavia ajallisesti rajoitettuja yhteisötuontia koskevia tulleja. Näitä tulleja saa soveltaa ainoastaan varhaisessa kehitysvaiheessa olevaan teollisuuteen tai aloihin, joilla on meneillään rakennemuutos tai joilla on vakavia vaikeuksia, etenkin, jos nämä vaikeudet aiheuttavat sosiaalisia ongelmia. Poikkeustullien määrä on rajoitettu enintään 25 prosenttiin tullattavan tuotteen arvosta eikä poikkeuskohtelun alainen tuonti saa ylittää 15 prosenttia yhteisön teollisuustuotteiden kokonaistuonnista viimeisen tilastovuoden aikana. Poikkeustoimenpiteitä saa soveltaa pääsääntöisesti enintään viiden vuoden ajan, eikä niitä voi soveltaa 12 vuoden enimmäissiirtymäkauden päätyttyä paitsi assosiaatiokomitean poikkeusluvalla uutta teollisuutta luotaessa. Marokon tulee ilmoittaa assosiaatiokomitealle kaikista poikkeustoimenpiteistä. Yhteisön pyynnöstä toimenpiteistä neuvotellaan etukäteen. Lisäksi Marokon on esitettävä komitealle uusi tullien poistamisaikataulu.
2LUKU
MAATALOUSTUOTTEET JA KALASTUSTUOTTEET
15 artiklan mukaan 2 luvun määräyksiä sovelletaan EY:n perustamissopimuksen II liitteessä lueteltuihin yhteisön ja Marokon maatalous- ja kalastustuotteisiin.
16 artiklassa todetaan yhteisön ja Marokon vapauttavan asteittain maatalous- ja kalastustuotteiden kauppansa.
17 artiklan mukaan sopimuksen pöytäkirjat 1―3 sisältävät määräyksiä yhteisön ja Marokon välisestä maatalous- ja kalastustuotteiden kaupasta.
18 artikla velvoittaa sopimuspuolet 1 tammikuuta 2000 alkaen tarkastelemaan tilannetta 1 tammikuuta 2001 lähtien sovellettavien maatalous- ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamistoimenpiteiden vahvistamiseksi.
3LUKU
YHTEISET MÄÄRÄYKSET
19 artiklan mukaan uusia tuonnin määrällisiä rajoituksia ei saa ottaa käyttöön sopimuspuolten välisessä kaupassa. Voimassa olevat rajoitukset poistetaan sopimuksen tultua voimaan. Sopimuspuolet eivät saa myöskään soveltaa keskinäisessä viennissään tulleja tai määrällisiä rajoituksia.
20 artiklan mukaan maatalouspolitiikan erityislainsäädännöllä sopimuspuolet voivat muuttaa maataloustuotteiden osalta sopimuksessa määrättyä menettelyä. Muutoksen tekevän sopimuspuolen tulee ilmoittaa asiasta assosiaatiokomitealle. Toisen sopimuspuolen pyytäessä komitea voi kokoontua huomioidakseen tämän sopimuspuolen edut. Jos maataloustuotteita koskevaa menettelyä muutetaan, toisen sopimuspuolen alkuperätuotteiden tuonnille on taattava sopimuksessa määrättyä etua vastaava etu. Menettelyn muuttamisesta neuvotellaan tarvittaessa assosiaationeuvostossa.
21 artiklassa todetaan, että Marokon yhteisötuontiin ei sovelleta edullisempaa kohtelua, kuin minkä yhteisön jäsenvaltiot myöntävät toisilleen. Tämä ei kuitenkaan rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamisesta Kanariansaariin annetun asetuksen (ETY) N:o 1911/91 määräysten soveltamista.
22 artiklassa kielletään sopimuspuolilta sisäisen verotuksen kaltaiset toimenpiteet, jotka saattavat sopimuspuolten tuotteet keskenään eriarvoiseen asemaan. Toisen sopimuspuolen alueelle viedyille tuotteille ei saa myöskään antaa maansisäisistä välittömistä maksuista palautusta, joka ylittää niiden osalta kannetun maksun.
23 artiklan mukaan sopimus ei estä tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitoa tai perustamista mikäli ne eivät muuta tässä sopimuksessa määrättyä kauppajärjestelmää. Näistä kysymyksistä sekä kolmansien maiden suhteen sovellettavasta kauppapolitiikasta neuvotellaan tarvittaessa assosiaatiokomiteassa.
24 artiklassa mainitaan, että jos toinen sopimuspuoli havaitsee polkumyyntiä esiintyvän, se voi ryhtyä vastatoimiin tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen sekä oman lainsäädäntönsä puitteissa.
25 artiklassa todetaan, että jos tietyn tuotteen tuonti lisääntyy siinä määrin, että se aiheuttaa vakavaa kilpailuhaittaa kansallisille tuottajille tai talouden alalle tai alueelle, voidaan toteuttaa 27 artiklassa määrättyjä suojatoimia.
26 artiklassa säädetään, että mikäli sopimuspuolten välisessä kaupassa tullittomia tuotteita jälleenviedään kolmanteen maahan, johon viejä soveltaa viennin rajoitustoimenpiteitä, tai jos viennistä aiheutuu sopimuspuolelle olennaisen tuotteen puutetta, voidaan toteuttaa artiklassa 27 mainittuja suojatoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä ja niiden käytön on oltava mahdollisimman lyhytaikaista.
27 artiklassa edellytetään suojatoimiin ryhtyneen sopimuspuolen ilmoittavan menettelyistä toiselle sopimuspuolelle. Myös assosiaatiokomitealle on ilmoitettava suojatoimenpiteistä sekä toimitettava tiedot kummankin sopimuspuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Ensisijaisesti on valittava sopimuksen toimintaa mahdollisimman vähän häiritseviä toimenpiteitä. Artiklassa annetaan myös tarkemmat ohjeet suojatoimenpiteiden suorittamiselle.
28 artiklassa luetellaan hyväksyttäviä tuonnin tai viennin kieltämisen ja rajoittamisen syitä, kuten julkinen moraali, yleinen järjestys, turvallisuus ja terveydensuojelu. Nämä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa mielivaltaista syrjintää tai kaupan rajoittamista.
29 artiklassa todetaan, että II osastossa käytetty ilmaisu "peräisin olevat tuotteet" tai "alkuperätuotteet" sekä siihen liittyvät hallinnollisen yhteistyön keinot määritellään sopimuksen pöytäkirjassa numero 4.
30 artiklan mukaan tavaroiden luokittelemiseksi sopimuspuolten välisessä kaupassa käytetään yhdistettyä tavaranimikkeistöä.
III OSASTO
SIJOITTAUTUMISOIKEUS JA PALVELUT
31 artiklassa sopimuspuolet sopivat yhtiöiden sijoittautumisoikeudesta ja palvelujen vapauttamisesta toisen sopimuspuolen alueella. Tämän toteuttamiseksi assosiaationeuvosto antaa WTO:n GATS-yleissopimuksen mukaiset suositukset. Toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan assosiaationeuvostossa viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Palvelujen kaupan on todettu EY:n tuomioistuimen lausunnossa 1/94 kuuluvan pääosin jaettuun toimivaltaa. Rajat ylittävä palvelujen tarjonta kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, mikäli palvelujen tarjoamiseen ei liity henkilöiden liikkumista rajan yli. Sopimuksen tullessa voimaan assosiaationeuvosto antaa meriliikennealan vapauttamistoimenpiteitä koskevat suositukset.
32 artiklan mukaan sopimuspuolet vahvistavat GATS-sopimuksesta aiheutuvat velvoitteensa, erityisesti suosituimmuuskohtelun palvelualoilla. Lisäksi artiklassa määritellään, milloin GATS:in mukaisesti tätä kohtelua ei sovelleta.
IV OSASTO
MAKSUT, PÄÄOMAT, KILPAILU JA MUUT TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET
I LUKU
JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS
33 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat pääsääntöisesti myöntämään vapaasti vaihdettavassa valuutassa kaikki juokseviin suorituksiin perustuvat juoksevat maksut.
34 artiklassa taataan maksutasepääoman vapaa liikkuvuus suorissa investoinneissa Marokkoon sekä niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisessa ja kotiuttamisessa. Tarvittavien edellytysten täytyttyä sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan pääomien liikkuvuuden täydellisestä vapauttamisesta yhteisön ja Marokon välillä.
35 artiklan mukaan yhteisölle, yhteisön jäsenvaltiolle tai Marokolle aiheutuvien vakavien maksutasevaikeuksien tapauksissa voidaan soveltaa tullitariffeja ja rajoittavia toimenpiteitä juokseviin maksuihin. Näiden toimenpiteiden käyttö on rajattava minimiin. Toimenpiteistä ja niiden poistamisaikataulusta tulee ilmoittaa heti toiselle sopimuspuolelle.
2LUKU
KILPAILU JA MUUT TALOUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
36 artiklassa todetaan yritysten harjoittamat kilpailua rajoittavat ja vääristävät toimet, markkina-aseman väärinkäyttö sekä kilpailua vääristävä valtion tuki sopimuksen vastaisiksi. Valtion tuki voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa sallia Marokolle määräajaksi viiden ensimmäisen vuoden aikana sopimuksen voimaantulosta. Tällöin Marokon katsotaan vastaavan yhteisön alueita, joilla on poikkeuksellisen alhainen elintaso tai työttömyys on vakava ongelma. Niin ikään ensimmäisten viiden vuoden kuluessa Marokolla on oikeus myöntää tietyin ehdoin tukea terästuotteille. Näistä tapauksista on kuitenkin tiedotettava toiselle sopimuspuolelle ammatillisen salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa.
37 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat mukauttamaan asteittain kaikki valtion kaupalliset monopolinsa taaten sopimuspuolten kansalaisille tasavertaisen kohtelun tavaroiden hankinnan ja myynnin suhteen, tämän kuitenkaan rajoittamatta GATT-sopimusten noudattamista. Assosiaatiokomiteaa informoidaan toimenpiteistä.
38 artiklan mukaan myöskään julkiset tai yksin- tai erityisoikeuksia omaavat yritykset eivät saa sopimuksen voimaantulosta lukien viidennestä vuodesta lähtien pitää voimassa yhtään sopimuspuolten välistä kaupankäyntiä häiritsevää toimenpidettä. Tämä ei kuitenkaan saa estää näille kuuluvien erityistehtävien suorittamista.
39 artiklassa sovitaan sopimuspuolten henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen liittyvien oikeuksien suojelusta. Mikäli tässä ilmenee vaikeuksia, neuvotellaan välittömästi tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.
40 artiklassa sopimuspuolet sopivat Marokon avustamisesta yhteisön teknisten määräysten sekä eurooppalaisten standardien ja todistusmenettelyjen käytössä.
41 artiklan mukaan sopimuspuolet pyrkivät assosiaationeuvoston toimesta vapauttamaan julkiset hankinnat vastavuoroisesti ja asteittain.
V OSASTO
YHTEISTYÖ TALOUDEN ALALLA
42 artiklassa määritellään taloudellisen yhteistyön tavoitteeksi Marokon kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen molempien sopimuspuolten etujen mukaisesti ja kumppanuuden hengessä.
43 artiklan mukaan taloudellista yhteistyötä harjoitetaan erityisesti aloilla, joilla on sisäisiä ongelmia sekä aloilla, jotka edistävät Marokon ja yhteisön talouksien lähentymistä sekä luovat kasvua ja työpaikkoja. Yhteistyön tulee myös kannustaa Maghreb-maiden taloudellista yhdentymistä. Olennaista on lisäksi ympäristön suojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen.
44 artiklassa nimetään taloudellisen yhteistyön keinoiksi makrotalouspolitiikkaa koskeva vuoropuhelu, tiedonvaihto, viestintätoimi, neuvonta- ja koulutustoimet sekä tekninen ja hallinnollinen apu.
45 artiklassa luetellaan alueellisen yhteistyön tärkeimmät alat, joita ovat Maghreb-maiden välinen kauppa, ympäristö, taloudellisten infrastruktuurien kehitys, tieteellinen ja tekninen tutkimus, kulttuuri, tulliasiat sekä alueelliset laitokset, ohjelmat ja yleiset toimintaperiaatteet.
46 artikla määrittää opetus- ja koulutusyhteistyön tavoitteiksi koulutuksen kehittämisen, naisten koulutuksen edistämisen sekä sopimuspuolten välisten yhteyksien parantamisen.
47 artiklassa luetellaan tieteellisen, teknisen ja teknologisen yhteistyön tavoitteet, joita ovat tiedeyhteisöjen pysyvien yhteyksien luominen ja ylläpito, Marokon tutkimuskapasiteetin vahvistaminen, uuden teknologian innovointi ja hyödyntäminen sekä alueellinen yhteistyö.
48 artikla käsittelee ympäristöyhteistyötä, jonka tavoitteena on ympäristön suojelu sekä kestävän kehityksen takaaminen. Yhteistyön painopiste on maaperän ja vesien laatuun, teollisuuden kehityksen seurauksiin sekä merien pilaantumisen valvontaan ja ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.
49 artiklassa määritellään teollisuuden alalla tehtävän yhteistyön tarkoitukseksi edistää yritysten välistä yhteistyötä, tukea Marokon teollisuuden nykyaikaistamista, kannustaa yksityisyrittäjyyttä, tehostaa innovaatio-, tutkimus- ja teknologista kehityspolitiikkaa sekä helpottaa sijoitusrahoituksen saantia.
50 artikla koskee investointien edistämistä ja turvaamista. Yhteistyön tarkoituksena on yksinkertaistaa menettelyjä ja luoda sijoituksia suosivat juridiset puitteet Marokon ja jäsenvaltioiden välille.
51 artiklassa määritellään standardoinnin ja vaatimustenmukaisuutta koskevan yhteistyön tavoitteiksi yhteisön määräysten käyttöönotto eräillä aloilla, Marokon laboratorioiden ajanmukaistaminen sekä yhteistyöhön liittyvien rakenteiden kehittäminen.
52 artiklassa todetaan sopimuspuolten tekevän yhteistyötä Marokon lainsäädännön lähentämiseksi yhteisön lainsäädäntöön.
53 artiklan mukaan sopimuspuolet pyrkivät Marokon rahoitusalan sääntöjen ja standardien yhdenmukaistamiseen yhteisön käytäntöä vastaaviksi.
54 artikla määrittää maatalous- ja kalastusyhteistyön tavoitteiksi alojen nykyaikaistamisen, tuotanto- ja markkina-alueiden monipuolistamisen sekä yhteistyön kasvin- ja terveydensuojelun sekä viljelytekniikan aloilla.
55 artiklassa todetaan liikenneyhteistyön avulla pyrittävän liikenneyhteyksien nykyaikaistamiseen, parantamiseen sekä standardien ja teknisten laitteiden yhdenmukaistamiseen.
56 artiklassa määrätään yhteistyön televiestinnän ja tietotekniikan alalla suuntautuvan televiestinnän yleiskehyksiin, standardointiin, uuden tietotekniikan jakeluun sekä tutkimukseen.
57 artikla mainitsee energiayhteistyön kohteiksi uudistuvan energian, energiansäästön, tutkimuksen sekä Marokon energiaverkkojen nykyaikaistamisen ja niiden liittämisen yhteisön verkkoihin.
58 artiklassa asetetaan matkailualan yhteistyön tavoitteeksi alan kehittäminen hotellialan hallinnon ja palvelun, markkinoinnin sekä nuorten matkailun suhteen.
59 artikla käsittelee tullia koskevaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tullimenettelyjen ja hallinnoinnin yksinkertaistaminen. Artiklassa mainitaan myös virka-avusta tulliasioissa.
60 artiklan mukaan tilastoalan yhteistyön tarkoitus on osapuolten käyttämien menetelmien lähentäminen sekä eri alojen tilastotietojen käyttö.
61 artiklassa osapuolet sopivat rahanpesun estämiseksi tehtävästä yhteistyöstä, johon sisältyy erityisesti hallinnollinen ja tekninen apu.
62 artiklassa määritellään huumausaineita koskevan yhteistyön tarkoitukseksi tehostaa toimenpiteitä huumausaineiden tuotannon, tarjonnan ja laittoman kaupan ehkäisemiseksi sekä poistaa näiden tuotteiden laiton käyttö. Yhteistyöstrategiasta ja -menetelmistä sovitaan yhdessä. Yhteistyökeinoja ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitosten kehittäminen huumeiden käyttäjien hoitamiseksi, ennaltaehkäisy, tiedotus, koulutus, tutkimus ja huumausaineiden kulkeutumista estävän säännöstön vahvistaminen.
63 artiklassa todetaan, että sopimuspuolet määrittävät yhdessä taloudellisen yhteistyön yksityiskohtaiset säännöt.
VI OSASTO
SOSIAALINEN JA KULTTUURIALAN YHTEISTYÖ
1LUKU
TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ
64 artiklassa jäsenvaltiot ja Marokko takaavat alueellaan työskenteleville toisen sopimuspuolen kansalaisille työoloja ja palkkaa koskevan syrjimättömyyden valtion omiin kansalaisiin nähden.
65 artiklan mukaan sopimuspuolet soveltavat sosiaaliturvan alalla syrjimättömyysperiaatetta alueellaan oleskeleviin toisen sopimuspuolen kansalaisuutta oleviin työntekijöihin sekä heidän kanssaan asuviin perheenjäseniin. Sosiaaliturvaan kuuluvat mm. sairaus- ja äitiysetuudet, työttömyysturva ja perhe-etuudet.
66 artiklassa huomautetaan, että työntekijöitä koskevia määräyksiä ei sovelleta laittomasti vastaanottajamaan alueella oleskeleviin tai työskenteleviin toisen sopimuspuolen kansalaisiin.
67 artiklan mukaan assosiaationeuvosto antaa sopimuksen voimaantuloa seuraavan vuoden loppuun mennessä määräykset ja yksityiskohtaiset ohjeet 65 artiklassa esitettyjen sosiaaliturvaan liittyvien periaatteiden soveltamisesta.
68 artiklassa todetaan, että assosiaationeuvoston edellisen artiklan mukaan antamat määräykset eivät vaikuta Marokon ja jäsenvaltioiden kahdenvälisiin sopimuksiin, mikäli näissä määrätään sopimuspuolille edullisemmasta järjestelystä.
2LUKU
SOSIAALIALAN VUOROPUHELU
69 ja 70 artiklan mukaan sosiaalialan vuoropuhelu kattaa laillisesti vastaanottajavaltiossa oleskelevien työntekijöiden vapaan liikkumisen, tasa-arvoisen kohtelun ja sosiaalisen sopeutumisen edistämisen. Lisäksi sen puitteissa käsitellään maahanmuuttajayhteisöjen elin- ja työolosuhteisiin, maahanmuuttoon, luvattomaan siirtolaisuuteen, kansalaisten tasa-arvoon, kulttuurien ja sivistyksen tuntemukseen sekä syrjinnän poistamiseen liittyviä kysymyksiä. Vuoropuhelua käydään samalla tasolla ja vastaavin säädöksin kuin poliittista vuoropuhelua.
3LUKU
SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ
71 ja 72 artiklan mukaan sosiaalialan yhteistyössä painotetaan siirtolaispaineen vähentämistä, laittoman aseman vuoksi kotimaahan palautettujen uudelleen sijoittamista, naisen aseman edistämistä, perhesuunnittelun, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien ja elinolosuhteiden parantamista sekä nuorten vaihto-ohjelmia. Yhteistyötä harjoittavat jäsenvaltiot ja kansainväliset järjestöt yhdessä.
73 artiklassa todetaan assosiaationeuvoston perustavan työryhmän arvioimaan sopimuksen työntekijöitä ja sosiaalialaa koskevien määräysten toteuttamista.
4LUKU
KULTTUURIALAN YHTEISTYÖ
74 artiklassa sovitaan yleisellä tasolla kulttuuriyhteistyön edistämisen tavoitteista ja keinoista. Yhteistyön painopistealueita ovat nuoriso, viestintä, perinteiden suojelu sekä kulttuuriomaisuuden levittäminen. Lisäksi yhteisön tai jäsenmaiden yhteistyöohjelmat voidaan ulottaa koskemaan Marokkoa.
VII OSASTO
RAHOITUSYHTEISTYÖ
75 artiklassa käsitellään Marokon hyväksi tehtävää rahoitusyhteistyötä, jonka säännöistä sopimuspuolet päättävät yhdessä. Rahoitusyhteistyötä toteutetaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön puitteissa. Kysymykseen tulevat erityisesti Marokon talouden ja sen infrastruktuurin nykyaikaistaminen, yksityisten sijoitusten ja työpaikkojen lisääminen, vapaakauppavyöhykkeen toteuttamisen Marokon taloudelle aiheuttamien vaikutusten huomioiminen sekä sosiaalisen alan toimintaperiaatteiden tukeminen.
76 artiklan mukaan yhteisö tarkastelee Marokon viranomaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa keinoja tukea Marokon rakennepolitiikkaa.
77 artiklassa todetaan, että sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvia mahdollisia ongelmia seurataan sopimuspuolten taloudellisen vuoropuhelun yhteydessä.
VIII OSASTO
INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
78 artiklan mukaan sopimuspuolet perustavat assosiaationeuvoston, joka kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa ja lisäksi tarvittaessa puheenjohtajansa aloitteesta. Neuvosto tarkastelee sopimukseen liittyviä kysymyksiä sekä molempien sopimuspuolten etua koskevia kahden- tai kansainvälisiä kysymyksiä.
79 artiklassa todetaan assosiaationeuvoston muodostuvan Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Marokon kuningaskunnan hallituksen jäsenistä. Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. Puheenjohtajana toimivat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Marokon hallituksen jäsen.
80 artiklan mukaan assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätökset sitovat sopimuspuolia, joiden on huolehdittava niiden toimeenpanosta. Assosiaationeuvosto voi myös antaa suosituksia. Päätökset ja suositukset tehdään sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella.
81 artiklassa perustetaan assosiaatiokomitea, jonka tehtävänä on sopimuksen hallinnointi.
82 artikla selvittää virkamiestasolla kokoontuvan assosiaatiokomitean kokoonpanon ja toiminnan.
83 artiklassa määritellään assosiaatiokomitean päätösvallan piiriin sopimuksen hallinnointi sekä neuvoston erityisesti sille siirtämät alat. Komitean päätökset tehdään sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta ja ne velvoittavat osapuolia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet.
84 artiklan mukaan assosiaationeuvosto päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai elimen perustamisesta.
85 artiklassa todetaan assosiaationeuvoston huolehtivan Euroopan parlamentin ja Marokon kansanedustuslaitoksen sekä yhteisön talous- ja sosiaalikomitean ja Marokon vastaavan toimielimen yhteyksien edistämisestä.
86 artiklassa määrätään, että kumpikin sopimuspuoli voi tuoda sopimusta koskevat erimielisyydet assosiaationeuvoston käsiteltäväksi. Jos assosiaationeuvosto ei kykene ratkaisemaan erimielisyyttä, kumpikin sopimuspuoli voi ilmoittaa toiselle välimiehen valitsemisesta. Myös toisen osapuolen on tällöin valittava välimies. Assosiaationeuvosto valitsee kolmannen välimiehen. Välimiehet tekevät päätöksensä enemmistöllä ja riidan osapuolten on noudatettava päätöstä.
87 artiklan mukaan sopimus ei estä turvallisuusetujen vastaisten tietojen levittämisen torjuntatoimenpiteitä tai puolustuksen ja yleisen järjestyksen kannalta olennaisten asioiden toteuttamista.
88 artiklassa todetaan, että sopimuspuolet eivät saa toteuttaa sopimuksen kattamilla aloilla minkäänlaista syrjintää sopijavaltioiden, niiden kansalaisten tai yritysten välillä.
89 artiklassa määritellään verotustoimenpiteet, joita sopimus ei koske.
90 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Jos toinen sopimuspuoli toteaa toisen jättäneen täyttämättä velvoitteitaan, se voi ryhtyä toimenpiteisiin. Asiaa koskevat tiedot ja toimenpiteet on annettava viipymättä tiedoksi assosiaationeuvostolle, jossa asiasta voidaan neuvotella.
91 artiklan mukaan pöytäkirjat 1―5 ja liitteet I―VII sekä julistukset ovat erottamaton osa sopimusta.
92 artiklassa määritellään ilmaisu 'osapuolet'.
93 artiklassa määrätään sopimuksen kestoksi rajoittamaton aika. Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle. Sopimusta lakataan soveltamasta kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksesta.
94 artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisalueeksi Euroopan yhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimusten määrittelemät alueet sekä Marokon kuningaskunnan alue.
95 artiklassa todetaan, että sopimus on laadittu kaikilla yhteisökielillä ja arabiaksi.
96 artiklan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti ja se astuu voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen hyväksymismenettelyjen suorittamisesta. Sopimus korvaa voimaan tultuaan Rabatissa 25 päivänä huhtikuuta 1976 allekirjoitetut Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan yhteistyösopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen.
Liitteet ja pöytäkirjat
Sopimuksessa on kaikkiaan seitsemän liitettä ja viisi pöytäkirjaa, jotka artiklan 91 mukaisesti ovat erottamaton osa sopimusta. Liite 1 sisältää 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maataloustuotteet ja liite 2 sisältää 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut maataloustuotteet. Liitteet 3 ― 6 (11 ― 12 artiklat) ovat tullitariffien numerolistoja. Liite 7 (39 artikla) koskee henkistä, teollista ja kaupallista omaisuutta. Pöytäkirja numero 1 käsittelee Marokosta peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia yhteisöön, pöytäkirja numero 2 Marokosta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia yhteisöön ja pöytäkirja numero 3 yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia Marokkoon. Pöytäkirjassa numero 4 määritellään käsite alkuperätuote sekä käsitellään hallinnollisen yhteistyön menetelmiä. Pöytäkirja numero 5 koskee hallintoviranomaisten keskenäistä avunantoa tulliasioissa.
2.VOIMAANTULO
Marokon Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen 96 artiklan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä päivää, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen täytäntöönpanosta, seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta erinäisissä taloudellista toimintaa koskevissa asioissa, jotka Rooman sopimuksen mukaan kuuluvat Euroopan yhteisöjen toimivaltaan. Hallituksen esitykseen liittyvän lain osalta on tarkoitus pyytää Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/92) 59 § 2 momentin mukaisesti.
3.SÄÄTÄMISJÄRJESTYS JA EDUSKUNNAN SUOSTUMUKSEN TARPEELLISUUS
Marokon Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli sen määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan. Suomi hyväksyy siten omalta osaltaan sopimuksen hallitusmuodon 33 §:n ja valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukaisesti. Sopimuksen määräykset assosiaationeuvoston perustamisesta, tehtävistä ja toimivallasta kuuluvat hallituksen käsityksen mukaan lainsäädännön alaan.
Assosiaationeuvostoa koskevat EU:n neuvoston päätökset ovat myös HM 33 a §:ssä tarkoitettuja kansainvälisessä toimielimessä tehtäviä päätöksiä, joiden valmistelusta ja muista siihen liittyvistä toimenpiteistä päättää valtioneuvosto, ottaen kuitenkin huomioon VJ 4 a luvun säännökset eduskunnan osallistumisesta päätöksentekoon.
Assosiaationeuvosto on sopimuksella perustettava toimielin, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa ja tarkastelee sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Se käyttää päätösvaltaa sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja siinä määrätyissä tapauksissa. Assosiaationeuvosto koostuu Euroopan unionin neuvoston, Euroopan yhteisöjen komission ja Marokon hallituksen nimeämistä jäsenistä.
EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan assosiaationeuvosto voi tehdä sopimuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta päätöksiä, jotka voivat tietyin edellytyksin olla jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta.
Assosiaationeuvoston toimivalta niillä sopimuksen kattamilla yhteistyöaloilla, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, ei ole Suomen valtiosäännön kannalta ongelmallinen. Osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla, kuten sopimuksen sijoittautumisoikeutta, palvelujen tarjontaa ja työntekijöiden liikkuvuutta (sopimuksen III ja VI osastot) koskevien määräysten osalta, sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia soveltamasta kansallisia maahantuloa ja maassa oleskelua, työskentelyä, työehtoja, luonnollisten henkilöiden sijoittautumista sekä palvelujen tarjontaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä, ottaen huomioon sopimuksen 64 ja 65 artiklaan sisältyvät työntekijöihin liittyvät määräykset. Edellä mainituilla aloilla assosiaationeuvostolla on sopimuksen mukaan pääasiassa toimivaltaa antaa suosituksia ja tarkastella keinoja sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Eräissä asioissa assosiaationeuvosto voi myös antaa sitovia päätöksiä.
Assosiaationeuvoston päätökset tehdään yksimielisesti. Jäsenvaltio on edustettuna assosiaationeuvostossa, jonka kokoukset pidetään normaalisti EU:n yleisten asiain neuvoston yhteydessä. Assosiaationeuvoston käsitellessä yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita periaatteena on, että yhteisön sisäisessä päätöksenteossa noudatetaan vastaavia äänestyssääntöjä kuin päätettäessä yhteisön säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosiaationeuvostossa tehtävä sitova päätös kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, tehdään jäsenvaltioiden yhteistä kantaa koskeva päätös EU:n neuvostossa yksimielisesti.
Sikäli kun assosiaationeuvosto käsittelee jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvia asioita, on jäsenvaltiolla neuvostossa tapahtuvassa valmistelussa mahdollisuus vaikuttaa asian käsittelyyn. Assosiaationeuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti, joten jäsenvaltio ei käytännössä joudu hyväksymään vastustamaansa päätöstä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on Viron Eurooppa-sopimusta koskevassa lausunnossaan (PeVL 20/1995 vp) todennut, että assosiaationeuvoston päätösvalta antaa verraten vähäisen mahdollisuuden siihen, että assosiaationeuvosto päättää jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista, valtiosääntömme kannalta lainsäädännön alaan jäävistä seikoista. Eduskunnan hyväksymän perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaisesti Viron Eurooppa-sopimuksen voimaansaattamislakiehdotus voitiin käsitellä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
Koska Marokon kanssa tehty Euro-Välimeri -sopimus vastaa institutionaalisilta puitteiltaan ja assosiaationeuvoston toimi- ja päätösvallan osalta Viron Eurooppa-sopimusta, hallitus esittää, että myös Marokon kanssa tehtyyn Euro-Välimeri -sopimukseen sovellettaisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä.
Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,
että Eduskunta hyväksyisi Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 1996 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri -sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 1996 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro-Välimeri -sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3 §
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Ole Norrback
EURO-VÄLIMERI-SOPIMUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN JA NIIDEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ MAROKON KUNINGASKUNNAN VÄLISESTÄ ASSOSIOINNISTA
BELGIAN KUNINGASKUNTA,
TANSKAN KUNINGASKUNTA,
SAKSAN LIITTOTASAVALTA,
HELLEENIEN TASAVALTA,
ESPANJAN KUNINGASKUNTA,
RANSKAN TASAVALTA,
IRLANTI,
ITALIAN TASAVALTA,
LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,
ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,
ITÄVALLAN TASAVALTA,
PORTUGALIN TASAVALTA,
SUOMEN TASAVALTA,
RUOTSIN KUNINGASKUNTA,
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä 'jäsenvaltiot', ja
EUROOPAN YHTEISÖ,
EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖ,
jäljempänä 'yhteisö',
sekä
MAROKON KUNINGASKUNTA,
jäljempänä 'Marokko', jotka
OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon väliset perinteiset historiallisille yhteyksille ja yhteisille arvoille perustuvan läheisyyden ja keskinäisen riippuvuuden,
KATSOVAT yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon haluavan vahvistaa näitä siteitä ja luoda vastavuoroisuuden, solidaarisuuden, kumppanuuden ja yhteisen kehityksen pohjalta kestävät suhteet,
OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten antaman merkityksen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden noudattamiselle ja erityisesti ihmisoikeuksien sekä poliittisten ja taloudellisten vapauksien noudattamiselle, joka on myös assosioinnin perusta,
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan mantereella ja Marokossa viime vuosina tapahtuneen poliittisen ja taloudellisen kehityksen, johon liittyy sen seurauksena esiin tulleita, koko Euro-Välimeri -alueen vakautta, turvallisuutta ja vaurautta koskevia yhteisiä velvollisuuksia,
OTTAVAT HUOMIOON Marokon ja Marokon kansan merkittävän edistyksen Marokon talouden yhdentämisessä maailman talouteen ja demokraattisten valtioiden yhteisöön osallistumisessa,
OVAT TIETOISIA toisaalta Euroopan ja Välimeren koko alueen suhteiden merkityksestä ja toisaalta Maghreb-maiden yhdentymistavoitteesta,
HALUAVAT täysimääräisesti toteuttaa liittoaan koskevat tavoitteet toteuttamalla tämän sopimuksen asianomaisia määräyksiä yhteisön ja Marokon kuningaskunnan lähentämiseksi taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen aloilla,
OVAT TIETOISIA tämän molemminpuoliseen etuun, keskinäisiin myönnytyksiin, yhteistyöhön ja vuoropuheluun perustuvan sopimuksen tärkeydestä,
HALUAVAT aloittaa poliittisen yhteistoiminnan molempia osapuolia kiinnostavista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä sekä syventää sitä,
KIINNITTÄVÄT HUOMIOTA yhteisön haluun tukea merkittävästi Marokkoa uudistamaan ja muuttamaan talouttaan ja maan yhteiskunnallista kehitystä,
KATSOVAT yhteisön ja Marokon kannattavan vapaakauppaa, tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) oikeuksien ja velvoitteiden noudattamista, sellaisena kuin se on Uruguayn kierroksen jälkeen,
HALUAVAT aloittaa yhteistyön säännöllisen vuoropuhelun avulla talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin aloilla saavuttaakseen paremman molemminpuolisen ymmärtämyksen, ja
OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tämä sopimus luo asianmukaiset puitteet sekä yhteisön että Marokon kuningaskunnan perinteisesti kannattamaan yksityiseen aloitteeseen perustuvan yhteistyön voimistumiselle, ja että se luo suotuisat olosuhteet taloudellisten suhteiden kehittymiselle kaupan ja sijoitusten aloilla, jotka ovat ratkaisevassa asemassa talouden rakennemuutoksissa ja teknologian nykyaikaistamisessa
OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:
1 ARTIKLA
1. Perustetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Marokon välinen liitto.
2. Tämän sopimuksen tavoitteena on:
― luoda asianmukaiset puitteet osapuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle sellaisten suhteiden vahvistamiseksi kaikilla alueilla, joiden ne katsovat kuuluvan tällaiseen vuoropuheluun;
― vahvistaa tavaroiden, palvelujen ja pääomien kaupan asteittaisen vapauttamisen edellytykset;
― kehittää kaupankäyntiä ja varmistaa tasapainoisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten suhteiden nopea kehitys osapuolten välillä vuoropuhelun ja yhteistyön avulla, erityisesti Marokon ja Marokon kansan kehityksen ja vaurauden edistämiseksi;
― edistää Maghreb-maiden yhdentymistä suosimalla Marokon ja alueen maiden välistä kaupankäyntiä ja yhteistyötä;
― edistää yhteistyötä taloudellisella ja sosiaalisella sekä kulttuurin ja rahoituksen alalla.
2 ARTIKLA
Yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa ilmaistujen kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat yhteisön ja Marokon sisäpolitiikan sekä kansainvälisen politiikan perusta ja muodostavat tämän sopimuksen olennaisen osan.
I OSASTO
POLIITTINEN VUOROPUHELU
3 ARTIKLA
1. Osapuolet aloittavat säännöllisen poliittisen vuoropuhelun. Se luo mahdollisuudet perustaa sopimuspuolten välille kestävät solidaarisuuden siteet, jotka edistävät vaurautta, vakautta ja turvallisuutta Välimeren alueella ja kehittävät kulttuurien välistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta.
2. Poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteena on erityisesti:
a) helpottaa osapuolten lähentymistä kehittämällä parempaa molemminpuolista ymmärtämystä ja säännöllistä yhteistoimintaa molempia puolia kiinnostavissa kansainvälisissä kysymyksissä,
b) tehdä mahdolliseksi kummallekin osapuolelle ottaa huomioon toisen osapuolen kanta ja edut,
c) vahvistaa Välimeren alueen ja erityisesti Maghreb-maiden turvallisuutta ja vakautta,
d) tehdä mahdolliseksi yhteisten aloitteiden laatiminen.
4 ARTIKLA
Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kaikki molempia osapuolia kiinnostavat aiheet ja erityisesti rauhan, turvallisuuden ja alueellisen kehityksen edellytykset, ja se tukee yhteistyötä, erityisesti Maghreb-maiden välillä.
5 ARTIKLA
Poliittinen vuoropuhelu tapahtuu säännöllisesti ja tarvittaessa erityisesti:
a) ministeritasolla, pääasiassa assosiointineuvostossa;
b) toisaalta Marokkoa ja toisaalta neuvoston ja komission puheenjohtajistoa edustavien korkeiden virkamiesten tasolla,
c) käyttämällä täysimääräisesti diplomaattisia yhteyksiä ja erityisesti säännöllisiä tilanneselostuksia ja neuvotteluja kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä kolmansissa maissa olevien diplomaattisten edustajien välisiä yhteyksiä,
d) tarvittaessa käyttämällä kaikkia muita menettelyjä, jotka voivat edistää tämän vuoropuhelun syventämistä ja tehostamista.
II OSASTO
TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS
6 ARTIKLA
Yhteisö ja Marokko perustavat jäljempänä olevien yksityiskohtaisten sääntöjen sekä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja muiden monenkeskisten tavaroiden kauppaa koskevien WTO:n perustamissopimuksen liitteenä olevien sopimusten, jäljempänä 'GATT', määräysten mukaisesti asteittain vapaakauppa-alueen 12 vuoden enimmäissiirtymäkauden aikana tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen.
1LUKU
TEOLLISUUSTUOTTEET
7 ARTIKLA
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan muihin kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II tarkoitettuihin yhteisöstä ja Marokosta peräisin oleviin tuotteisiin.
8 ARTIKLA
Yhteisön ja Marokon välisessä kaupankäynnissä ei oteta käyttöön uusia tuontitulleja eikä vaikutukseltaan vastaavia maksuja.
9 ARTIKLA
Marokosta peräisin olevat tuotteet saadaan tuoda yhteisöön ilman tullia ja vaikutukseltaan vastaavia maksuja.
10 ARTIKLA
1. Tämän luvun määräykset eivät estä yhteisöä säilyttämästä maatalousosaa liitteessä 1 lueteltujen Marokosta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa.
Tämä maatalousosa heijastaa eron näiden tavaroiden tuottamiseen käytettyjen yhteisön maataloustuotteiden markkinahintojen ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin tuontihintojen välillä, kun mainittujen perustuotteiden kokonaiskustannus on suurempi yhteisössä. Maatalousosa voi olla kiinteä maksu tai arvotulli. Tämä ero korvataan tarvittaessa maatalousosasta tai arvotullista saatavilla erityistulleilla.
Maataloustuotteisiin sovellettavia 2 luvun määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin maatalousosaan.
2. Tämän luvun määräykset eivät estä Marokkoa erottamasta maatalousosaa liitteessä 2 lueteltujen yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden tuonnille voimassa olevista tulleista. Maatalousosa voi olla kiinteä maksu tai arvotulli.
Maataloustuotteisiin sovellettavia 2 luvun määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin maatalousosaan.
3. Marokko soveltaa tämän sopimuksen tultua voimaan liitteessä 2 olevassa 1 luettelossa esitettyihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin tuontitullia ja vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka eivät voi olla suurempia kuin mainitussa luettelossa esitettyjen tariffikiintiöiden rajoissa 1 päivänä tammikuuta 1995 voimassa olevat maksut.
Tullien teollisuusosaa 4 kohdan määräysten mukaisesti poistettaessa sellaisiin tuotteisiin, joilta tariffikiintiöt on poistettu, sovellettavat tullitasot eivät voi olla suurempia kuin 1 päivänä tammikuuta 1995 voimassa olevat.
4. Marokko poistaa tullin teollisuusosan liitteessä 2 olevassa 2 luettelossa tarkoitetuilta yhteisöstä peräisin olevilta tuotteilta liitteessä 3 tarkoitettuja tuotteita koskevia sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan määräyksiä noudattaen.
Marokko poistaa tullin teollisuusosan liitteessä 2 olevissa 1 ja 3 luettelossa tarkoitetuilta yhteisöstä peräisin olevilta tuotteilta liitteessä 4 tarkoitettuja tuotteita koskevia sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan määräyksiä noudattaen.
5. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti sovellettuja maatalousosia voidaan alentaa, jos yhteisön ja Marokon välisessä kaupassa vähennetään maatalouden perustuotteeseen sovellettavaa maksua tai jos nämä vähennykset johtuvat jalostettuja maataloustuotteita koskevista keskinäisistä myönnytyksistä.
6. Assosiointineuvosto vahvistaa 5 kohdassa tarkoitetun alennuksen, kyseisten tuotteiden luettelon ja tarvittaessa tariffikiintiöt, joiden rajoissa alennusta sovelletaan.
11 ARTIKLA
1. Muiden kuin liitteissä olevissa 3, 4 ja 6 luetteloissa tarkoitettujen yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Marokossa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen.
2. Liitteen 3 luettelossa esitettyjen yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Marokossa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:
Tämän sopimuksen voimaantullessa jokainen tulli ja maksu alennetaan 75 prosenttiin perustullista;
Vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 50 prosenttiin perustullista;
Kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 25 prosenttiin perustullista;
Kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.
3. Liitteessä 4 olevassa luettelossa esitettyjen yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Marokossa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:
Kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 90 prosenttiin perustullista;
Neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 80 prosenttiin perustullista;
Viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 70 prosenttiin perustullista;
Kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 60 prosenttiin perustullista;
Seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 50 prosenttiin perustullista;
Kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 40 prosenttiin perustullista;
Yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 30 prosenttiin perustullista;
Kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 20 prosenttiin perustullista;
Yhdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu alennetaan 10 prosenttiin perustullista;
Kahdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.
4. Kun jonkun tuotteen kohdalla ilmenee vakavia vaikeuksia, assosiointikomitea voi tarkistaa yhteisestä sopimuksesta liitteessä 4 olevan luettelon mukaisesti sovellettavia aikatauluja; aikataulua, jonka osalta tarkistusta on pyydetty, ei voida pidentää kyseiselle tuotteelle yli 12 vuoden enimmäissiirtymäajan. Jollei komitea ole tehnyt päätöstä 30 päivän kuluessa Marokon esittämästä aikataulun tarkistuspyynnöstä, Marokko voi väliaikaisesti keskeyttää aikataulun noudattamisen enintään yhdeksi vuodeksi.
5. Kunkin tuotteen perustulli, jonka perusteella 2 ja 3 kohdassa määrätyt perättäiset alennukset suoritetaan, muodostuu yhteisön tosiasiallisesti 1 päivänä tammikuuta 1995 sovellettavasta tullista.
6. Jos 1 päivän tammikuuta 1995 jälkeen tariffin alennusta sovelletaan yleisesti, alennettu tulli korvaa 5 kohdassa tarkoitetun perustullin siitä päivästä alkaen, jona alennusta sovelletaan.
7. Marokko ilmoittaa yhteisölle perustullinsa.
12 ARTIKLA
1. Marokko sitoutuu poistamaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta liitteessä 5 tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivänä heinäkuuta 1995 sovelletut viitehinnat.
Niiden tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden osalta, joihin näitä viitehintoja sovelletaan, kyseiset viitehinnat poistetaan asteittain kolmen vuoden aikana tämän sopimuksen voimaantulosta. Näiden viitehintojen poistamisessa noudatetaan tahtia, joka varmistaa yhteisöstä peräisin oleville tuotteille vähintään 25 prosentin edun verrattuna Marokon yleisesti soveltamiin viitehintoihin. Jollei tätä etusijaa voida säilyttää, Marokko soveltaa yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin tariffialennusta. Tämä tariffialennus on vähintään 5 prosenttia alennuksen voimaantulopäivänä voimassa olevista tullimaksuista ja vaikutukseltaan vastaavista maksuista.
Jos Marokon GATTin perusteella tekemissä sitoumuksissa edellytetään viitehintojen poistamisessa noudatettavan lyhyempää määräaikaa, sovelletaan sitä.
2. Mitä 11 artiklassa määrätään, ei sovelleta liitteessä 6 olevien 1 ja 2 luettelon tuotteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavien määräysten soveltamista:
a) luettelon 1 tuotteiden osalta 19 artiklan 2 kohdan määräyksiä sovelletaan vasta siirtymävaiheen päätyttyä. Assosiointineuvoston päätöksellä niitä voidaan kuitenkin soveltaa ennen kyseistä päivämäärää,
b) assosiointineuvosto tarkastelee uudelleen 1 ja 2 luettelon tuotteisiin sovellettavaa menettelyä kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.
Kyseisen tarkastelun yhteydessä assosiointineuvosto määrittelee liitteen 6 tuotteita, lukuun ottamatta tariffialanimikkeen 630900 tuotteet, koskevien tariffien poistamisessa noudatettavan aikataulun.
13 ARTIKLA
Tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin.
14 ARTIKLA
1. Marokko voi toteuttaa korotettujen tai palautettujen tullien muodossa ajallisesti rajoitettuja 11 artiklan määräyksistä poikkeavia poikkeuksellisia toimenpiteitä.
Näitä toimenpiteitä saa soveltaa ainoastaan kehityksensä varhaisvaiheessa olevaan teollisuuteen tai tiettyihin aloihin, joilla on meneillään rakennemuutos tai joilla on vakavia vaikeuksia, varsinkin jos nämä vaikeudet aiheuttavat vakavia sosiaalisia ongelmia.
Näiden toimenpiteiden mukaiset Marokossa yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavat tuontitullit saavat olla enintään 25 prosenttia tullattavan tuotteen arvosta ja niiden on sisällettävä yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden etuuskohtelua. Näiden toimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden tuonnin kokonaisarvo ei saa ylittää 15 prosenttia yhteisön teollisuustuotteiden kokonaistuonnista viimeisen sellaisen vuoden aikana, jolta tilastotietoja on käytettävissä.
Näitä toimenpiteitä sovelletaan enintään viiden vuoden ajan, jollei assosiointikomitea salli pitempää ajanjaksoa. Niitä ei voida soveltaa 12 vuoden enimmäissiirtymäkauden päätyttyä.
Näitä toimenpiteitä ei voida ottaa käyttöön tuotteen osalta, jos kaikkien kyseistä tuotetta koskevien tullien ja määrällisten rajoitusten tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen tai toimenpiteiden poistamisesta on kulunut yli kolme vuotta.
Marokko antaa assosiointikomitealle tiedon kaikista poikkeuksellisista toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa; yhteisön pyynnöstä käydään ennen toimenpiteiden toteuttamista neuvotteluja näistä toimenpiteistä ja aloista, joita ne koskevat. Jos Marokko toteuttaa näitä toimenpiteitä, se esittää komitealle aikataulun tämän artiklan nojalla annettujen tullien poistamisesta. Tässä aikataulussa määrätään näiden tullien viimeistään niiden käyttöönottoa seuraavan toisen vuoden lopussa alkavasta tasasuuruisina vuotuisina erinä tapahtuvasta asteittaisesta poistamisesta. Assosiointikomitea voi päättää toisenlaisesta aikataulusta.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan neljännessä alakohdassa määrätään, assosiointikomitea voi poikkeuksellisesti antaa Marokolle uuden teollisuuden luomiseen liittyvät vaikeudet huomioon ottaen luvan säilyttää 1 kohdan nojalla jo toteutetut toimenpiteet enintään kolmen vuoden ajan 12 vuoden siirtymäkauden jälkeen.
2LUKU
MAATALOUSTUOTTEET JA KALASTUSTUOTTEET
15 ARTIKLA
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II lueteltuihin yhteisöstä ja Marokosta peräisin oleviin tuotteisiin.
16 ARTIKLA
Yhteisö ja Marokko vapauttavat asteittain kasvavassa määrin maataloustuotteiden ja kalastustuotteiden keskinäisen kaupankäyntinsä.
17 ARTIKLA
1. Marokosta peräisin olevien maataloustuotteiden ja kalastustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan pöytäkirjoissa N:o 1 ja 2 olevia määräyksiä.
2. Yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnissa Marokkoon sovelletaan pöytäkirjassa N:o 3 annettuja määräyksiä.
18 ARTIKLA
1. Yhteisö ja Marokko tarkastelevat tilannetta 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen vahvistaakseen 16 artiklassa esitetyn tavoitteen mukaisesti yhteisön ja Marokon 1 päivästä tammikuuta 2001 alkaen sovellettavat vapauttamistoimenpiteet.
2. Ottaen huomioon osapuolten välisen maataloustuotteita koskevan vaihdon sekä näiden tuotteiden erityisen herkkyyden yhteisö ja Marokko tarkastelevat assosiointineuvostossa tuotekohtaisesti ja vastavuoroisuutta noudattaen mahdollisuutta tehdä asianmukaisia myönnytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan määräysten soveltamista.
3LUKU
YHTEISET MÄÄRÄYKSET
19 ARTIKLA
1. Uusia tuonnin määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ei oteta käyttöön yhteisön ja Marokon välisessä kaupankäynnissä.
2. Marokon ja yhteisön välisessä kaupankäynnissä tuonnin määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet poistetaan tämän sopimuksen tultua voimaan.
3. Yhteisö ja Marokko eivät sovella keskinäisessä viennissään tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja eikä määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.
20 ARTIKLA
1. Säädettäessä erityislainsäädäntöä maatalouspolitiikan toteuttamiseksi tai voimassaolevan lainsäädännön muuttamiseksi tai maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa koskevien säännösten muuttamisen tai kehittämisen yhteydessä yhteisö ja Marokko voivat muuttaa niiden kohteena olevien tuotteiden osalta tässä sopimuksessa määrättyä menettelyä.
Muutoksen tekevä osapuoli ilmoittaa asiasta assosiointikomitealle. Toisen osapuolen pyynnöstä assosiointikomitea kokoontuu ottaakseen asianmukaisesti huomioon mainitun osapuolen edut.
2. Jos yhteisö tai Marokko 1 kohdan määräysten mukaisesti muuttaa tässä sopimuksessa määrättyä maataloustuotteita koskevaa menettelyä, ne antavat toisen osapuolen alkuperätuotteiden tuonnille tässä sopimuksessa määrättyä etua vastaavan edun.
3. Tässä sopimuksessa määrätyn menettelyn muuttamisesta neuvotellaan assosiointineuvostossa toisen sopimuspuolen pyynnöstä.
21 ARTIKLA
Tuotaessa Marokosta peräisin olevia tuotteita yhteisöön niihin ei sovelleta edullisempaa kohtelua, kuin mitä jäsenvaltiot myöntävät toisilleen.
Tämän sopimuksen määräysten soveltaminen ei rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamisesta Kanariansaariin 26 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1911/91 määräysten soveltamista.
22 ARTIKLA
1. Molemmat osapuolet pidättyvät kaikkien sellaisten sisäisen verotuksen luonteisten toimenpiteiden tai käytäntöjen soveltamisesta, jotka välittömästi tai välillisesti saattavat toisen osapuolen tuotteet ja vastaavat toisen osapuolen alkuperätuotteet keskenään eriarvoiseen asemaan.
2. Toisen osapuolen alueelle viedyille tuotteille ei saa antaa maansisäisistä välillisistä maksuista palautusta, joka ylittää niiden osalta välittömästi tai välillisesti kannetun maksun.
23 ARTIKLA
1. Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, edellyttäen, että niillä ei muuteta tässä sopimuksessa määrättyä kauppajärjestelmää.
2. Osapuolet neuvottelevat assosiointikomiteassa tulliliittojen tai vapaakauppa-alueiden perustamista koskevista sopimuksista ja tarvittaessa kaikista osapuolten kolmansiin maihin soveltamaan kauppapolitiikkaan liittyvistä tärkeistä ongelmista. Erityisesti kun on mahdollista, että jokin kolmas maa liittyy yhteisöön, näitä neuvotteluja järjestetään sen varmistamiseksi, että tähän sopimukseen kirjatut yhteisön ja Marokon yhteiset edut otetaan huomioon.
24 ARTIKLA
Jos toinen osapuolista toteaa, että sen ja toisen osapuolen välisissä suhteissa harjoitetaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklassa tarkoitettua polkumyyntiä, se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tätä polkumyyntiä vastaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti sekä tämän sopimuksen 27 artiklassa määrättyjä edellytyksiä ja menettelyjä noudattaen.
25 ARTIKLA
Jos tietyn tuotteen tuonti lisääntyy sellaisessa määrin ja sillä tavoin, että se aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa:
― vakavaa haittaa kansallisille tuottajille, joiden tuotteet ovat samankaltaisia tai suoraan kilpailuasemassa jommankumman sopimuspuolen alueella, tai
― vakavia häiriöitä jollakin talouden alalla tai vaikeuksia, jotka saattavat johtaa jonkin alueen taloudellisen tilanteen huomattavaan heikentymiseen,
yhteisö tai Marokko voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 27 artiklassa määrättyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.
26 ARTIKLA
Jos 19 artiklan 3 kohdan määräysten noudattaminen johtaa:
i) sellaisen tuotteen jälleenvientiin kolmanteen maahan, johon viejänä oleva osapuoli soveltaa määrällisiä rajoituksia, vientitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä tai maksuja, tai
ii) sellaisen tuotteen vakavaan puutteeseen tai mahdolliseen puutteeseen, joka on olennainen viejänä olevalle osapuolelle,
ja jos edellä tarkoitetut tilanteet aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa huomattavia vaikeuksia viejänä olevalle osapuolelle, tämä voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet 27 artiklassa määrättyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät saa olla syrjiviä ja ne on poistettava, kun olosuhteet eivät enää edellytä niiden jatkamista.
27 ARTIKLA
1. Jos yhteisö tai Marokko soveltaa sellaisen tuotteen tuontiin, joka on omiaan aiheuttamaan 25 artiklassa tarkoitettuja vaikeuksia, hallinnollista menettelyä, jonka tarkoituksena on saada nopeasti tietoja kaupankäynnin kehityksestä, se ilmoittaa tästä toiselle osapuolelle.
2. Edellä 24, 25 ja 26 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen niissä määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista tai tapauksissa, joihin sovelletaan tämän artiklan 3 kohdan d alakohtaa, yhteisö tai Marokko toimittaa assosiointikomitealle mahdollisimman pian kaikki asiassa merkitykselliset tiedot kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.
Ensisijaisesti on valittava sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toiminnalle.
Kyseinen osapuoli ilmoittaa heti suojatoimenpiteistä assosiointikomitealle ja niistä neuvotellaan säännöllisesti, erityisesti niiden poistamiseksi heti, kun olosuhteet sen sallivat.
3. Sen täytäntöönpanemiseksi, mitä 2 kohdassa määrätään, sovelletaan seuraavia määräyksiä:
a) kun kyse on 24 artiklasta, viejänä olevalle osapuolelle on ilmoitettava polkumyynnin harjoittamisesta heti, kun tuojana olevan osapuolen viranomaiset ovat aloittaneet asian tutkimisen. Jos polkumyyntiä ei ole lopetettu tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan mukaisesti tai jos hyväksyttävää ratkaisua ei ole saavutettu 30 päivän kuluessa asian ilmoittamisesta, tuojana oleva osapuoli voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet;
b) kun kyse on 25 artiklasta, ilmoitetaan mainitussa artiklassa tarkoitetusta tilanteesta johtuvat vaikeudet tarkastelua varten assosiointikomitealle, joka voi tehdä kaikki tarvittavat päätökset niiden poistamiseksi.
Jos assosiointikomitea tai viejänä oleva osapuoli ei ole tehnyt päätöstä vaikeuksien poistamiseksi tai hyväksyttävää ratkaisua ei ole saavutettu 30 päivän kuluessa asiaa koskevan ilmoituksen tekemisestä, tuojana oleva osapuoli voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Näiden toimenpiteiden on rajoituttava siihen, mikä on tarpeen ilmenneiden vaikeuksien poistamiseksi;
c) kun kyse on 26 artiklasta, ilmoitetaan mainitussa artiklassa tarkoitetuista tilanteista johtuvat vaikeudet tarkastelua varten assosiointikomitealle.
Assosiointikomitea voi tehdä tarvittavan päätöksen vaikeuksien poistamiseksi. Jos se ei ole tehnyt päätöstä 30 päivän kuluessa asiaa koskevan ilmoituksen tekemisestä, viejänä oleva osapuoli voi soveltaa kyseisen tuotteen vientiin aiheellisia toimenpiteitä;
d) jos välittömiä toimia edellyttävät poikkeukselliset seikat estävät asiasta ilmoittamisen tai asian tutkimisen etukäteen, yhteisö tai Marokko voi, tapauksesta riippuen, 24, 25 ja 26 artiklassa yksilöidyissä tilanteissa soveltaa viipymättä suojatoimenpiteitä, jotka ovat ehdottomasti tarpeen tilanteen korjaamiseksi ja ilmoittaa siitä viipymättä toiselle osapuolelle.
28 ARTIKLA
Tämä sopimus ei estä sellaisten tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevien kieltojen tai rajoitusten soveltamista, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi, ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän tai kasvien suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi, eikä kultaa ja hopeaa koskevien määräysten soveltamista. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaisen syrjinnän harjoittamiseksi tai sopimuspuolten välisen kaupan peitellyksi rajoittamiseksi.
29 ARTIKLA
Tämän osaston määräyksissä käytetty ilmaisu 'peräisin olevat tuotteet' tai 'alkuperätuotteet' sekä siihen liittyvät hallinnollisen yhteistyön keinot määritetään pöytäkirjassa N:o 4.
30 ARTIKLA
Yhdistettyä tavaranimikkeistöä käytetään tavaroiden luokittelemiseksi osapuolten välisessä kaupankäynnissä.
III OSASTO
SIJOITTAUTUMISOIKEUS JA PALVELUT
31 ARTIKLA
1. Osapuolet sopivat tämän sopimuksen soveltamisalueen laajentamisesta koskemaan toisen osapuolen yhtiöiden sijoittautumisoikeutta toisen osapuolen alueelle ja toisessa osapuolessa oleville palvelujen vastaanottajille tarkoitettujen toisen osapuolen yhtiöiden toimittamien palvelujen vapauttamista.
2. Assosiointineuvosto antaa 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat suositukset.
Näitä suosituksia laatiessaan assosiointineuvosto ottaa huomioon vastavuoroisen suosituimmuusaseman soveltamisesta saadun kokemuksen ja WTO:n perustamissopimuksen liitteenä olevan palvelukauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä 'GATS', ja erityisesti sen V artiklan mukaiset osapuolten vastaavat velvoitteet.
3. Tämän tavoitteen toteuttamista tarkastellaan ensimmäisen kerran assosiointineuvostossa viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.
4. Tämän sopimuksen tullessa voimaan assosiointineuvosto tarkastelee meriliikennealaa antaakseen aiheellisimpia vapauttamistoimenpiteitä koskevat suositukset. Assosiointineuvosto ottaa huomioon kyseistä alaa koskevat Uruguayn kierroksen jälkeiset GATS-neuvottelut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan määräysten soveltamista.
32 ARTIKLA
1. Ensimmäisessä vaiheessa osapuolet vahvistavat GATS-sopimuksesta johtuvat vastaavat velvoitteensa ja erityisesti suosituimmuusaseman keskinäisen myöntämisen palvelualoilla, joita tämä velvoite koskee.
2. GATSin mukaisesti tätä kohtelua ei sovelleta:
a) jommankumman osapuolen jonkin GATS-sopimuksen V artiklassa määritellyn sopimuksen mukaisesti myöntämiin etuihin tai sellaisen sopimuksen perusteella toteutettuihin toimenpiteisiin;
b) GATS-sopimukseen jommankumman osapuolen liittämän suosituimmuuslausekkeen poikkeusluettelon mukaisesti myönnettyihin muihin etuihin.
IV OSASTO
MAKSUT, PÄÄOMAT, KILPAILU JA MUUT TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET
I LUKU
JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS
33 ARTIKLA
Jollei 35 artiklasta muuta johdu, osapuolet sitoutuvat myöntämään vapaasti vaihdettavassa valuutassa kaikki juokseviin suorituksiin perustuvat juoksevat maksut.
34 ARTIKLA
1. Yhteisö ja Marokko takaavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen pääomataseeseen sisältyvien suoritusten osalta pääoman vapaan liikkuvuuden sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa Marokkoon, jotka on perustettu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, sekä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisen ja kotiuttamisen.
2. Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomien liikkuvuutta yhteisön ja Marokon välillä ja vapauttaakseen sen täydellisesti, kun tarvittavat edellytykset on täytetty.
35 ARTIKLA
Jos yhdellä tai useammalla yhteisön jäsenvaltiolla tai Marokolla on vakavia maksutasettaan koskevia vaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat sitä, yhteisö tai Marokko, tapauksen mukaan, voi toteuttaa GATTin puitteissa vahvistettujen edellytysten ja Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjen VIII ja XIV artiklan mukaisesti tiettynä aikana rajoittavia toimenpiteitä juokseviin maksuihin, jotka eivät saa olla laajempia kuin on ehdottomasti tarpeen maksutasetilanteen korjaamiseksi. Yhteisö tai Marokko, tapauksen mukaan, ilmoittaa asiasta viipymättä toiselle osapuolelle ja toimittaa sille mahdollisimman nopeasti näiden toimenpiteiden poistamista koskevan aikataulun.
2LUKU
KILPAILU JA MUUT TALOUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
36 ARTIKLA
1. Seuraavat toimenpiteet ovat tämän sopimuksen moitteettomaan toimintaan soveltumattomia siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa yhteisön ja Marokon väliseen kauppaan:
a) kaikki yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy;
b) yhden tai useamman yrityksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö kaikilla yhteisön tai Marokon alueilla tai merkittävällä osalla niistä;
c) valtion tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotantoa lukuun ottamatta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen nojalla hyväksyttyjä poikkeuksia.
2. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 85, 86 ja 92 artiklan määräysten soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden mukaisesti ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta sen 65 ja 66 artiklan määräysten sekä valtion tukiin sovellettavien määräysten, mukaan lukien johdettu oikeus, perusteella.
3. Assosiointineuvosto antaa viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta tarvittavat määräykset 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi.
Kunnes nämä määräykset annetaan, sovelletaan 1 kohdan c alakohdan ja 2 kohdan vastaavien osien täytäntöönpanemiseksi tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI, XVI ja XXIII artiklan tulkinnasta ja soveltamisesta tehdyn sopimuksen määräyksiä.
4. a) Edellä 1 kohdan c alakohdan määräyksen soveltamiseksi osapuolet sopivat, että viiden ensimmäisen vuoden aikana tämän sopimuksen voimaantulosta Marokon myöntämää valtion tukea arvioidaan ottaen huomioon, että Marokkoa pidetään samanlaisena alueena kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhteisön alueet.
Tänä samana aikana Marokolla on poikkeuksellisesti valtuudet Euroopan hiili- ja teräsyhteisön soveltamisalaan kuuluvien terästuotteiden osalta myöntää rakenneuudistukseen tarkoitettua valtion tukea, jos:
― kyseinen tuki myötävaikuttaa sitä saavien yritysten elinkelpoisuuteen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa rakennemuutoskauden lopussa,
― kyseisen tuen määrä ja laajuus rajoitetaan tiukasti siihen määrään, joka on ehdottomasti tarpeen tämän elinkelpoisuuden palauttamiseksi, ja sitä vähennetään asteittain,
― rakennemuutosohjelma liittyy kokonaissuunnitelmaan tuotantokyvyn järkeistämiseksi Marokossa.
Assosiointineuvosto päättää Marokon taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, onko tätä aikaa jatkettava viiden vuoden kuluttua uudella viiden vuoden jaksolla.
b)Kumpikin osapuoli varmistaa valtion tukien avoimuuden ilmoittamalla muun muassa vuosittain myönnetyn tuen kokonaismäärän ja jakautumisen toiselle osapuolelle sekä antamalla pyynnöstä tiedot tukijärjestelmistä. Toisen osapuolen pyynnöstä toinen osapuoli antaa tietoja yksittäisistä valtion tuen erityistapauksista.
5. Edellä II osaston 2 luvussa tarkoitettujen tuotteiden osalta:
― ei sovelleta 1 kohdan c alakohdan määräystä,
― arvioidaan 1 kohdan a alakohdan vastaisia käytäntöjä yhteisön vahvistamien arviointiperusteiden mukaisesti, jotka perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 42 ja 43 artiklaan ja erityisesti neuvoston asetuksessa N:o 26/1962 vahvistettuihin arviointiperusteisiin.
6. Jos yhteisö tai Marokko katsoo, että tietty käytäntö on tämän artiklan ensimmäisen kohdan määräysten kannalta soveltumatonta, ja:
― siitä ei ole asianmukaisesti määrätty 3 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoa koskevissa säännöissä, tai
― jos tällaisia sääntöjä ei ole ja jos kyseinen käytäntö aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa toiselle osapuolelle tai haittaa sen kansalliselle tuotannonaloille, mukaan lukien palvelutuotanto,
se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet neuvoteltuaan asiasta assosiointikomiteassa tai 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on saattanut asian mainitun komitean käsiteltäväksi.
Sellaisten käytäntöjen osalta, jotka ovat tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan kannalta soveltumattomia, aiheelliset toimenpiteet voidaan toteuttaa, jos niihin sovelletaan GATT-sopimusta, ainoastaan mainitussa sopimuksessa tai muussa sen yhteydessä neuvotellussa ja osapuolten välillä sovellettavassa asiakirjassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.
7. Osapuolet vaihtavat tietoja salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan mukaisesti annettujen vastakkaisten määräysten soveltamista.
37 ARTIKLA
Jäsenvaltiot ja Marokko mukauttavat asteittain kaikki valtion kaupalliset monopolit taatakseen, että viidennen vuoden loppuun mennessä tämän sopimuksen voimaantulosta tavaroiden hankinnan ja myynnin edellytyksissä ei enää esiinny syrjintää jäsenvaltioiden ja Marokon kansalaisten välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta GATTin yhteydessä tehtyjen sitoumusten noudattamista. Assosiointikomitealle ilmoitetaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
38 ARTIKLA
Julkisten yritysten osalta ja niiden yritysten osalta, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, assosiointineuvosto varmistaa, että viidennestä vuodesta alkaen tämän sopimuksen voimaantulosta ei hyväksytä tai pidetä voimassa yhtään yhteisön ja Marokon välistä kaupankäyntiä häiritsevää toimenpidettä osapuolten etujen vastaisesti. Tämä määräys ei estä oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näille yrityksille kuuluvien erityistehtävien suorittamista.
39 ARTIKLA
1. Osapuolet varmistavat henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen liittyvien oikeuksien asianmukaisen ja tehokkaan suojelun korkeimpien kansainvälisten standardien mukaisesti, mukaan lukien tehokkaat keinot tällaisten oikeuksien toteuttamiseksi.
2. Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti tämän artiklan ja liitteen 7 täytäntöönpanoa. Jos henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden alalla ilmenee kaupankäyntiin vaikuttavia vaikeuksia, neuvottelut aloitetaan pikaisesti jommankumman osapuolen pyynnöstä molempia osapuolia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi.
40 ARTIKLA
1. Osapuolet toteuttavat keinot, jotka ovat omiaan edistämään sitä, että Marokko käyttää yhteisön teknisiä määräyksiä ja teollisuustuotteiden ja maatalouden elintarviketuotteiden eurooppalaisia standardeja sekä varmentamismenettelyjä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti osapuolet tekevät sopimuksia varmentamisten molemminpuolisesta tunnustamisesta, kun tarvittavat edellytykset toteutuvat.
41 ARTIKLA
1. Osapuolet pyrkivät vapauttamaan julkiset hankinnat vastavuoroisesti ja asteittain.
2. Assosiointineuvosto toteuttaa 1 kohdan määräysten täytäntöönpanossa tarvittavat toimenpiteet.
V OSASTO
YHTEISTYÖ TALOUDEN ALALLA
42 ARTIKLATavoitteet
1. Osapuolet sitoutuvat vahvistamaan taloudellista yhteistyötään molempien etujen mukaisesti ja tämän sopimuksen lähtökohtana olevan kumppanuuden hengessä.
2. Taloudellisen yhteistyön tavoitteena on tukea Marokon toimintaa kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen hyväksi.
43 ARTIKLASoveltamisala
1. Yhteistyötä toteutetaan erityisesti niillä aloilla, joilla on sisäisiä ongelmia ja vaikeuksia tai joihin Marokon koko talouden vapauttamisprosessi ja erityisesti Marokon ja yhteisön kaupan vapauttaminen vaikuttaa.
2. Yhteistyö koskee myös erityisesti aloja, jotka edistävät Marokon ja yhteisön talouksien lähentymistä, erityisesti niitä, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja.
3. Yhteistyö kannustaa Maghreb-maiden taloudellista yhdentymistä toteuttamalla kaikki toimenpiteet, jotka ovat omiaan edistämään näiden maiden välisiä suhteita.
4. Yhteistyön olennaisena osana taloudellisen yhteistyön eri alueilla on ympäristön suojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen.
5. Osapuolet määrittelevät tarvittaessa yhteisestä sopimuksesta muita yhteistyön aloja.
44 ARTIKLATaloudellisen yhteistyön keinot ja yksityiskohtaiset säännöt
Taloudellista yhteistyötä toteutetaan erityisesti:
a) osapuolten välisellä taloudellisella vuoropuhelulla, johon kuuluvat kaikki makrotalouspolitiikan alat;
b) tiedonvaihdolla ja viestintätoimilla;
c) neuvonta-, asiantuntemus- ja koulutustoimilla;
d) yhteisesti toteutettavilla toimilla;
e) antamalla teknistä ja hallinnollista apua sekä apua säädösvalmistelussa.
45 ARTIKLAAlueellinen yhteistyö
Osapuolet sitoutuvat suosimaan tämän sopimuksen täysimääräiseksi toteuttamiseksi kaikkia toimia, joilla on alueellinen merkitys tai joihin tulevat mukaan muut kolmannet maat ja jotka koskevat erityisesti:
a) Maghreb-maiden välistä alueellista kauppaa;
b) ympäristöä;
c) taloudellisten infrastruktuurien kehitystä;
d) tieteellistä ja teknistä tutkimusta;
e) kulttuuria;
f) tulliasioita;
g) alueellisia laitoksia ja yhteisten tai yhdenmukaisten ohjelmien ja yleisten toimintaperiaatteiden toteuttamista.
46 ARTIKLAOpetus ja koulutus
Yhteistyön tavoitteena on:
a) määritellä opetuksen ja koulutuksen, johon kuuluu ammatillinen koulutus, alojen tuntuvaan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet;
b) kannustaa erityisesti naisten pääsyä koulutukseen, mukaan lukien tekninen ja korkeamman asteen koulutus ja ammatillinen koulutus;
c) kannustaa kestävien yhteyksien aikaansaamista osapuolten erityisyksikköjen välille tarkoituksena yhteinen toteuttaminen sekä kokemusten ja keinojen vaihto.
47 ARTIKLATieteellinen, tekninen ja teknologinen yhteistyö
Yhteistyön tavoitteena on:
a) suosia molempien osapuolten tieteellisten yhteisöjen pysyvien suhteiden aikaansaamista, erityisesti seuraavin keinoin:
― Marokko pääsee yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehityksen ohjelmiin niiden yhteisön määräysten mukaisesti, jotka koskevat kolmansien maiden osallistumista näihin ohjelmiin;
― Marokko osallistuu hajautetun yhteistyön verkkoihin;
― koulutuksen ja tutkimuksen välistä yhteisvaikutusta edistetään;
b) vahvistaa Marokon tutkimuskapasiteettia;
c) kannustaa teknologista innovaatiota, uuden teknologian ja taitotiedon siirtoa;
d) edistää kaikkea alueellisen yhteisvaikutuksen luomiseen pyrkivää toimintaa.
48 ARTIKLAYmpäristö
Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä ympäristön heikkenemistä ja edistää sen laadun parantamista, suojella ihmisten terveyttä ja käyttää luonnonvaroja järkiperäisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi.
Osapuolet sopivat yhteistyöstä erityisesti seuraavilla aloilla:
a) maaperän ja vesien laatu;
b) kehityksen, erityisesti teollisen kehityksen seuraukset (laitteiden turvallisuus, erityisesti jätteet);
c) merien pilaantumisen valvonta ja ehkäisy.
49 ARTIKLAYhteistyö teollisuuden alalla
Yhteistyön tarkoituksena on:
a) edistää osapuolten taloudellisten toimijoiden välistä yhteistyötä, mukaan lukien Marokon pääsy yritysten lähentämisverkostoihin tai hajautetun yhteistyön verkkoihin;
b) tukea Marokon ponnistusta julkisella ja yksityisellä sektorilla teollisuuden nykyaikaistamiseksi ja rakenteelliseksi uudistamiseksi, myös maatalouden elintarviketeollisuuden alalla;
c) kannustaa yksityisyrittämiselle myönteisen ilmapiirin kehitystä paikallisille markkinoille ja vientimarkkinoille tarkoitetun tuotannon edistämiseksi ja monipuolistamiseksi;
d) hyödyntää Marokon inhimillisiä voimavaroja ja teollista potentiaalia käyttämällä paremmin innovaatio-, tutkimus- ja teknologista kehityspolitiikkaa;
e) helpottaa sijoitusten rahoittamiseen tarkoitetun luoton saantia.
50 ARTIKLAInvestointien edistäminen ja turvaaminen
Yhteistyön tarkoituksena on luoda suotuisa ilmapiiri sijoituksille ja se tapahtuu erityisesti:
a) laatimalla yhdenmukaistetut ja yksinkertaistetut menettelyt, yhteissijoitusten järjestelmä (erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten välillä) sekä sijoitusmahdollisuuksien tunnistamisen ja tiedottamisen keinot;
b) luomalla tarvittaessa sijoituksia suosivat oikeudelliset puitteet erityisesti Marokon ja jäsenvaltioiden välisillä sijoitusten turvaamista koskevilla sopimuksilla ja kaksoisverotuksen estämistä koskevilla sopimuksilla.
51 ARTIKLAStandardointia ja vaatimustenmukaisuutta koskeva yhteistyö
Osapuolet toimivat yhteistyössä kehittääkseen:
a) yhteisön määräysten käyttöä standardoinnin, metrologian, laadun hallinnan ja laadunvarmistuksen sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin aloilla;
b) Marokon laboratorioiden tason ajanmukaistamista vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten määräaikaiseksi tekemiseksi;
c) Marokon henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden, standardoinnin ja laadun rakenteita.
52 ARTIKLALainsäädäntöjen lähentäminen
Yhteistyön tarkoituksena on auttaa Marokkoa lähentämään lainsäädäntöään yhteisön lainsäädäntöön tämän sopimuksen aloilla.
53 ARTIKLARahoituspalvelut
Yhteistyön tarkoituksena on lähentää yhteisiä sääntöjä ja standardeja muun muassa:
a) Marokon rahoitusalojen vahvistamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi;
b) Marokon rahoituspalvelujen ja rahoituksen valvonnan kirjanpito-, tilintarkastus-, valvonta- ja säätelyjärjestelmien parantamiseksi.
54 ARTIKLAMaatalous ja kalastus
Yhteistyön tarkoituksena on:
a) maatalouden ja kalastuksen alojen nykyaikaistaminen ja rakenteiden uudistaminen, myös nykyaikaistamalla infrastruktuureja ja laitteita sekä kehittämällä ilmastointi- ja varastointitekniikkaa ja parantamalla yksityisiä jakelu- ja markkinointiverkkoja;
b) ulkoisten tuotanto- ja markkina-alueiden monipuolistaminen;
c) yhteistyö terveydensuojelun ja kasvien terveyttä koskevan suojelun sekä viljelytekniikan aloilla.
55 ARTIKLALiikenne
Yhteistyön tarkoituksena on:
a) yhteistä etua koskevien Euroopanlaajuisten pääliikenneyhteyksiin liittyvien maanteiden, rautateiden, satamien ja lentokenttien perusrakenteen uudistaminen ja nykyaikaistaminen;
b) yhteisössä voimassaolevien sääntöjen kanssa vertailukelpoisten toimintaa koskevien standardien määritteleminen ja soveltaminen;
c) teknisten laitteiden uudistaminen yhteisön sääntöjen mukaisiksi, erityisesti yhdistetyissä kuljetuksissa, konttikuljetuksissa ja siirtokuormauksissa;
d) maantieliikenteen, meriliikenteen ja monivälinekuljetuksen edellytysten sekä satamien ja lentokenttien, meriliikenteen, ilmailun ja rautatieliikenteen hoidon asteittainen parantaminen.
56 ARTIKLATeleviestintä ja tietotekniikka
Yhteistyö kohdistuu erityisesti:
a) televiestinnän yleispuitteisiin;
b) standardointiin, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja varmentamiseen tietotekniikan ja televiestinnän aloilla;
c) uuden tietotekniikan jakeluun, erityisesti verkkojen ja niiden keskinäisen liittämisen alalla (digitaalisissa monipalveluverkoissa, ISDN, organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa OVT/EDI);
d) tutkimuksen ja uusien viestinnän ja tietotekniikan yhteyksien viimeistelyn edistämiseen laite-, palvelu- ja sovellutusmarkkinoiden kehittämiseksi tietotekniikan, viestinnän, palvelujen ja laitteiden alalla.
57 ARTIKLAEnergia
Yhteistyö kohdistuu erityisesti:
a) uudistuvaan energiaan;
b) energiansäästön edistämiseen;
c) sovellettuun tutkimukseen osapuolten taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välisissä tietopankkiverkoissa;
d) energiaverkkojen nykyaikaistamisen ja kehittämisen tukemiseen ja niiden liittämiseen yhteisön verkkoihin.
58 ARTIKLAMatkailuala
Yhteistyön tarkoituksena on matkailualan kehittäminen, erityisesti:
a) hotellitoiminnan harjoittamisessa ja hotellialaan liittyvien eri ammattien tuottamien palvelujen laadussa;
b) markkinoinnin kehittämisessä;
c) nuorisomatkailussa.
59 ARTIKLATullialan yhteistyö
1. Yhteistyön tarkoituksena on kauppaan liittyvien säädösten noudattamisen ja kaupankäynnin rehellisyyden varmistaminen, ja se suuntautuu erityisesti:
a) tullitarkastusten ja tullimenettelyjen yksinkertaistamiseen;
b) yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan ja yhteisön ja Marokon kauttakuljetusjärjestelmien välisen yhteyden käyttöönottoon.
2. Osapuolten hallintoviranomaiset antavat toisilleen virka-apua tulliasioissa pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 61 ja 62 artiklassa määrättyjä yhteistyön muotoja.
60 ARTIKLATilastoalan yhteistyö
Yhteistyön tarkoituksena on osapuolten käyttämien menetelmien lähentäminen ja kaikkia tähän sopimukseen kuuluvia aloja koskevien tilastotietojen käyttö, sikäli kuin niihin liittyy tilastojen laatiminen.
61 ARTIKLARahanpesu
1. Osapuolet ovat yhtä mieltä tarpeesta toimia ja tehdä yhteistyötä sen estämiseksi, että niiden rahoitusjärjestelmiä käytetään rikoksella saatujen varojen yleensä ja erityisesti huumausaineiden laittoman kaupan avulla saatujen varojen rikollisen alkuperän häivyttämiseen.
2. Tämän alan yhteistyöhön sisältyy erityisesti hallinnollinen ja tekninen apu, jonka tarkoituksena on antaa rahanpesun estämiseksi tarvittavia säädöksiä, jotka vastaavat samaa asiaa koskevia yhteisön ja kyseisen alan kansainvälisten toimielinten, mukaan lukien rahoitusalan rahanpesuyksikkö, (FATF), antamia määräyksiä.
62 ARTIKLAHuumausaineiden vastainen toiminta
1. Yhteistyön tarkoituksena on:
a) tehostaa yleisiä toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman tuotannon, tarjonnan ja kaupan ehkäisemisessä ja vastaisessa toiminnassa;
b) poistaa näiden tuotteiden laiton käyttö.
2. Osapuolet määrittelevät yhdessä vastaavan lainsäädäntönsä mukaisesti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat yhteistyöstrategiat ja -menetelmät. Toimista, jollei niitä toteuteta yhdessä, neuvotellaan ja ne yhteensovitetaan tiiviisti.
Toimintaan voivat osallistua toimivaltaiset valtion ja yksityiset laitokset, kansainväliset järjestöt yhteistyössä Marokon kuningaskunnan hallituksen sekä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden asianomaisten yksikköjen kanssa.
3. Yhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla:
a) sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitosten ja tiedotuskeskusten luominen tai laajentaminen huumeiden käyttäjien hoitamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista varten;
b) ennaltaehkäisyn, tiedotuksen, koulutuksen ja epidemiologisen tutkimuksen suunnitelmien toteuttaminen;
c) sellaisten sääntöjen vahvistaminen huumausaineiden lähtöaineiden ja muiden huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa keskeisten aineiden kulkeutumisen estämiseksi, jotka vastaavat yhteisön ja kyseisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti kemikaalityöryhmän CATF:n hyväksymiä sääntöjä;
d) narkoottisia kasveja laittomasti tuottaviin alueisiin liittyvien vaihtoehtoista kehittämistä koskevien ohjelmien valmistelu ja toteuttaminen.
63 ARTIKLA
Molemmat osapuolet määrittävät yhdessä tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt tämän osaston aloja koskevan yhteistyön toteuttamiseksi.
VI OSASTO
SOSIAALINEN JA KULTTUURIALAN YHTEISTYÖ
1LUKU
TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ
64 ARTIKLA
1. Kukin jäsenvaltio myöntää työntekijöille, jotka ovat Marokon kansalaisia ja työskentelevät sen alueella, sellaisen työoloja ja palkkaa koskevan järjestelyn, jossa näitä työntekijöitä ei millään tavalla syrjitä sen oman maan kansalaisiin nähden.
2. Kaikkia marokkolaisia työntekijöitä, joilla on lupa tilapäisesti harjoittaa palkallista ammatillista toimintaa jonkin jäsenvaltion alueella, koskevat 1 kohdan määräykset työolosuhteiden ja palkkauksen osalta.
3. Marokko myöntää saman järjestelyn sen alueella työskenteleville jäsenvaltioiden kansalaisille.
65 ARTIKLA
1. Jollei seuraavien kohtien määräyksistä muuta johdu, saavat kansalaisuudeltaan marokkolaiset työntekijät ja heidän kanssaan asuvat perheenjäsenet sosiaaliturvan alalla hyväkseen järjestelyn, jossa näitä työntekijöitä ei millään tavalla syrjitä sen jäsenvaltion omiin kansalaisiin nähden, jonka alueella he työskentelevät.
Sosiaaliturvan käsite sisältää sosiaaliturvan alat, jotka koskevat sairaus- ja äitiysetuuksia, työkyvyttömyyttä, vanhuutta, jälkeenjääneitä koskevia etuuksia, työtapaturma- ja ammattitautietuuksia, kuolemantapauksen johdosta annettavia avustuksia, työttömyysetuuksia ja perhe-etuuksia.
Tämä määräys saa kuitenkin johtaa muiden yhteistoimintasääntöjen, jotka on määrätty Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 51 artiklaan perustuvassa yhteisön lainsäädännössä, soveltamiseen ainoastaan tämän sopimuksen 67 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
2. Näiden työntekijöiden eri jäsenvaltioissa kertyneet vakuutus-, työskentely- ja asumiskaudet lasketaan yhteen vanhuuden, kuoleman, työkyvyttömyyden ja jälkeenjääneitä koskevien etuuksien, perhe-etuuksien, sairaus- ja äitiysetuuksien perusteella maksettavien eläkkeiden ja elinkorkojen sekä heidän ja heidän yhteisön alueella asuvien perheenjäsentensä terveydenhuollon osalta.
3. Näiden työntekijöiden yhteisön alueella asuvat perheenjäsenet saavat perhe-etuudet.
4. Nämä työntekijät saavat siirtää vapaasti Marokkoon, velallisena olevan jäsenvaltion tai velallisina olevien jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti sovellettavaan kurssiin, vanhuuden, työtapaturman tai ammattitaudin sekä työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ja jälkeenjääneitä koskevat eläkkeet ja elinkorot, ei kuitenkaan maksuihin perustumattomia erityisetuuksia.
5. Marokko myöntää työntekijöille, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia ja työskentelevät sen alueella, sekä heidän perheenjäsenilleen 1, 3 ja 4 kohdassa määrättyä järjestelyä vastaavan järjestelyn.
66 ARTIKLA
Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta laittomasti vastaanottajamaan alueella oleskeleviin tai työssä oleviin osapuolen kansalaisiin.
67 ARTIKLA
1. Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan ensimmäisen vuoden loppuun mennessä assosiointineuvosto antaa määräykset, joilla varmistetaan 65 artiklassa esitettyjen periaatteiden soveltaminen.
2. Assosiointineuvosto vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt hallinnollisesta yhteistyöstä, jolla varmistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten soveltamiseksi tarvittavat hallinnolliset ja valvonnalliset takeet.
68 ARTIKLA
Assosiointineuvoston 67 artiklan mukaisesti antamat määräykset eivät vaikuta oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka perustuvat Marokon ja jäsenvaltioiden välisiin kahdenvälisiin sopimuksiin, jos näissä sopimuksissa määrätään Marokon tai jäsenvaltioiden kansalaisille edullisemmasta järjestelystä.
2LUKU
SOSIAALIALAN VUOROPUHELU
69 ARTIKLA
1. Osapuolet aloittavat säännöllisen vuoropuhelun kaikista niiden etua koskevista sosiaalialan kysymyksistä.
2. Sen avulla selvitetään vastaanottajavaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Marokon ja yhteisön kansalaisia olevien työntekijöiden vapaata liikkumista, tasa-arvoista kohtelua ja sosiaalista integraatiota edistäviä keinoja ja edellytyksiä.
3. Vuoropuhelu käsittää erityisesti kysymykset, jotka koskevat:
a) maahanmuuttajayhteisöjen elin- ja työolosuhteita,
b) maahanmuuttoa,
c) luvatonta siirtolaisuutta ja niiden henkilöiden, joiden tilanne vastaanottajavaltion oleskelua ja sijoittautumista koskevan lainsäädännön mukaan on laiton, paluun edellytyksiä,
d) toimintaa ja ohjelmia, joilla edistetään Marokon ja yhteisön kansalaisia olevien tasa-arvoista kohtelua, molemminpuolista kulttuurin ja sivistyksen tuntemusta, kehitetään suvaitsevaisuutta ja edistetään syrjinnän poistamista.
70 ARTIKLA
Sosiaalialan vuoropuhelu käydään samalla tasolla ja samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti kuin I osastossa määrätty vuoropuhelu ja jotka voivat myös toimia sen kehyksinä.
3LUKU
SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ
71 artikla
1. Osapuolten välisen yhteistyön vahvistamiseksi sosiaalialalla laaditaan toimintaa ja ohjelmia osapuolia kiinnostavista aiheista.
Tältä osin seuraava toiminta on etusijalla:
a) siirtolaispaineen vähentäminen, erityisesti elinolosuhteita parantamalla, luomalla työpaikkoja ja kehittämällä koulutusta maastamuuttovyöhykkeillä;
b) asianomaisen valtion lainsäädännön mukaan laittoman aseman vuoksi kotimaahan palautettujen uudelleen sijoittaminen;
c) naisen aseman edistäminen taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä, erityisesti koulutuksen ja joukkoviestimien avulla ja Marokon tätä koskevien toimintaperiaatteiden puitteissa;
d) Marokon perhesuunnittelua ja äidin ja lapsen suojelua koskevien ohjelmien kehittäminen ja vahvistaminen;
e) sosiaaliturvajärjestelmän parantaminen;
f) terveydenhuoltojärjestelmän parantaminen;
g) vaihto- ja vapaa-ajanvietto-ohjelmien rahoitus ja toteuttaminen eurooppalaista ja marokkolaista syntyperää olevien jäsenvaltioissa asuvien nuorten yhteisille ryhmille molemminpuolisen kulttuurin tuntemuksen ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi.
72 ARTIKLA
Yhteistyö voidaan toteuttaa jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen yhteistoiminnalla.
73 ARTIKLA
Assosiointineuvosto perustaa työryhmän tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan ensimmäisen vuoden loppuun mennessä. Sen tehtävänä on arvioida pysyvästi ja säännöllisesti 1―3 luvun määräysten toteuttamista.
4LUKU
KULTTUURIALAN YHTEISTYÖ
74 ARTIKLA
1. Molemminpuolista tuntemustaan ja ymmärtämystään parantaakseen ja ottaen huomioon jo toteutetun toiminnan osapuolet sitoutuvat molempien kulttuuria kunnioittaen vakiinnuttamaan paremmin edellytykset kestävälle kulttuurialan vuoropuhelulle ja edistämään keskinäistä kulttuurialan yhteistyötään sulkematta etukäteen pois yhtään toiminnan alaa.
2. Osapuolet kiinnittävät yhteistyön ja toimien ohjelmien sekä yhteisen toiminnan määrittelemisessä erityistä huomiota nuoriin sekä kirjoitetun ja audiovisuaalisen ilmaisun ja viestinnän keinoihin, perinteiden suojeluun ja kulttuuriomaisuuden levittämiseen.
3. Osapuolet sopivat, että yhteisön tai yhden tai useamman jäsenvaltion yhteistyöohjelmat kulttuurin alalla voidaan ulottaa koskemaan Marokkoa.
VII OSASTO
RAHOITUSYHTEISTYÖ
75 ARTIKLA
Tämän sopimuksen tavoitteiden täysimääräiseksi saavuttamiseksi toteutetaan rahoitusyhteistyötä Marokon hyväksi asianmukaisten rahoitusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja keinojen avulla.
Nämä yksityiskohtaiset säännöt annetaan parhaimmin soveltuvin tavoin osapuolten välisestä yhteisestä sopimuksesta sopimuksen voimaantulosta alkaen.
Tämän yhteistyön soveltamisalat tämän sopimuksen V ja VI osastoon kuuluvien asioiden lisäksi ovat erityisesti:
― talouden nykyaikaistamiseen tähtäävien uudistusten edistäminen;
― talouden perusrakenteiden saattaminen yhdenmukaiselle tasolle;
― yksityisten sijoitusten ja työpaikkoja luovan toiminnan edistäminen;
― vapaakauppavyöhykkeen asteittaisen toteuttamisen Marokon taloudelle aiheutuvien vaikutusten huomioon ottaminen, erityisesti teollisuuden yhdenmukaiselle tasolle saattamisen ja uudelleen suuntautumisen näkökulmasta;
― sosiaalisella alalla toteutettujen toimintaperiaatteiden tukeminen.
76 ARTIKLA
Välimeren maiden rakenteellista uudistamista koskevien yhteisön ohjelmien tukemiseksi suunnattujen välineiden avulla ja tiiviissä yhteistyössä Marokon viranomaisten ja muiden maksavien osapuolten, erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa yhteisö tarkastelee sopivia keinoja tukea Marokon rakennepolitiikkaa, jonka tarkoituksena on vakaan rahoitustasapainon aikaansaaminen ja kasvun kiihtymiselle suotuisan taloudellisen ilmapiirin luominen siten, että samalla valvotaan väestön sosiaalista hyvinvointia.
77 ARTIKLA
Tämän sopimuksen määräysten asteittaisesta toteuttamisesta mahdollisesti johtuvien poikkeuksellisten makrotaloudellisten ja rahoituksellisten ongelmien koordinoidun käsittelemisen varmistamiseksi sopimuspuolet kiinnittävät erityistä huomiota yhteisön ja Marokon välisen kaupankäynnin ja rahoitussuhteiden kehityksen seurantaan V osaston määräyksillä perustetun säännöllisen taloudellisen vuoropuhelun yhteydessä.
VIII OSASTO
INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
78 ARTIKLA
Perustetaan assosiointineuvosto, joka kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa ja aina tarvittaessa puheenjohtajansa aloitteesta työjärjestyksessään määrätyin edellytyksin.
Se tarkastelee tärkeitä sopimukseen liittyviä kysymyksiä sekä kaikkia muita molempien etua koskevia kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kysymyksiä.
79 ARTIKLA
1. Assosiointineuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Marokon kuningaskunnan hallituksen jäsenistä.
2. Assosiointineuvoston jäsenet voivat käyttää edustajaa sen työjärjestyksessä määrättävin edellytyksin.
3. Assosiointineuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.
4. Assosiointineuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen jäsen assosiointineuvoston työjärjestyksessä määrättävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
80 ARTIKLA
Assosiointineuvosto käyttää päätösvaltaa tässä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä määrätyissä tapauksissa.
Tehdyt päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiointineuvosto voi myös antaa tarvittavia suosituksia.
Assosiointineuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset osapuolten yhteisellä sopimuksella.
81 ARTIKLA
1. Perustetaan assosiointikomitea, jonka tehtävänä on sopimuksen hallinto, jollei neuvostolle annetusta toimivallasta muuta johdu.
2. Assosiointineuvosto voi siirtää komitealle toimivaltansa kokonaan tai osittain.
82 ARTIKLA
1. Assosiointikomitea, joka kokoontuu virkamiestasolla, muodostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenten edustajista sekä Marokon kuningaskunnan hallituksen edustajista.
2. Assosiointikomitea vahvistaa työjärjestyksensä.
3. Assosiointikomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen jäsen.
Assosiointikomitea kokoontuu pääsääntöisesti vuorotellen yhteisössä ja Marokossa.
83 ARTIKLA
Assosiointikomitea on päätösvaltainen sopimuksen hallintoon liittyvissä kysymyksissä sekä niillä aloilla, joilla neuvosto on siirtänyt sille toimivaltansa.
Päätökset tehdään osapuolten yhteisestä sopimuksesta ja ne velvoittavat osapuolia, joiden on toteutettava niiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.
84 ARTIKLA
Assosiointineuvosto voi päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai elimen perustamisesta.
85 ARTIKLA
Assosiointineuvosto toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet yhteistyön ja yhteyksien edistämiseksi Euroopan parlamentin ja Marokon kuningaskunnan kansanedustuslaitosten välillä sekä yhteisön talous- ja sosiaalikomitean ja Marokon kuningaskunnan vastaavan toimielimen välillä.
86 ARTIKLA
1. Kumpikin osapuoli voi saattaa kaikki tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat assosiointineuvoston käsiteltäväksi.
2. Assosiointineuvosto voi ratkaista riidan päätöksellään.
3. Kummankin osapuolen on toteutettava 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
4. Jos riitaa ei voida ratkaista 2 kohdan mukaisesti, kumpikin osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen valitsemisesta toisen osapuolen on tällöin valittava toinen välimies kahden kuukauden kuluessa. Tässä menettelyssä yhteisöä ja jäsenvaltioita pidetään riidan yhtenä osapuolena.
Assosiointineuvosto valitsee kolmannen välimiehen.
Välimiehet tekevät päätöksensä enemmistöllä.
Kummankin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten päätöksen noudattamiseksi vaadittavat toimenpiteet.
87 ARTIKLA
Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolta toteuttamasta toimenpiteitä:
a) joita se pitää tarpeellisina estääkseen sen keskeisten turvallisuusetujen vastaisten tietojen ilmaisemisen;
b) jotka liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan taikka puolustuksen kannalta välttämättömien tuotteiden tutkimus- tai kehitystyöhön tai tuotantoon, jos nämä toimenpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön;
c) joita se pitää oman turvallisuutensa kannalta keskeisinä yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa sisäisissä levottomuuksissa, sotatilanteessa tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa, tai täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.
88 ARTIKLA
Tämän sopimuksen soveltamisaloilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta siinä olevien erityismääräysten soveltamista:
― Marokon kuningaskunnan yhteisöön soveltama järjestely ei saa johtaa minkäänlaiseen syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai niiden yritysten välillä,
― yhteisön Marokon kuningaskuntaan soveltama järjestely ei saa johtaa minkäänlaiseen syrjintään Marokon kansalaisten tai sen yritysten välillä.
89 ARTIKLA
Tämän sopimuksen määräyksillä ei:
― laajenneta toisen osapuolen verotuksen alalla myöntämiä etuja koskemaan muuta kansainvälistä sopimusta, johon tämä osapuoli on sidottu;
― estetä toista osapuolta hyväksymästä tai soveltamasta veropetoksen tai veronkierron estämiseen tarkoitettuja toimenpiteitä;
― estetä toisen osapuolen oikeutta soveltaa asiaa koskevia verolainsäädäntönsä määräyksiä verovelvollisiin, jotka asuinpaikkansa suhteen eivät ole keskenään samanlaisessa asemassa.
90 ARTIKLA
1. Osapuolet toteuttavat kaikki tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi tarvittavat yleis- tai erityistoimenpiteet. Ne huolehtivat, että tässä sopimuksessa vahvistetut tavoitteet saavutetaan.
2. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt jotakin sille tämän sopimuksen mukaisesti kuuluvaa velvoitetta, se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Ensin sen on, lukuun ottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, toimitettava assosiointineuvostolle kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tilanteen perusteellista tarkastelua varten osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun saavuttamiseksi.
Ensisijaisesti on valittava toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toiminnalle. Nämä toimenpiteet annetaan viipymättä tiedoksi assosiointineuvostolle ja niistä neuvotellaan assosiointineuvostossa toisen osapuolen pyynnöstä.
91 ARTIKLA
Pöytäkirjat N:ot 1―5 ja liitteet 1―7 ovat erottamaton osa tätä sopimusta. Julistukset sekä kirjeenvaihto ovat päätösasiakirjassa, joka on erottamaton osa tätä sopimusta.
92 ARTIKLA
Tässä sopimuksessa ilmaisulla 'osapuolet' tarkoitetaan toisaalta yhteisöä tai jäsenvaltioita tai yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, kulloinkin niiden toimivallan mukaan, ja toisaalta Marokkoa.
93 ARTIKLA
Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.
Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä toiselle osapuolelle. Tätä sopimusta lakataan soveltamasta kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä ilmoituksesta.
94 ARTIKLA
Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksia näissä perustamissopimuksissa määrätyin edellytyksin, sekä Marokon kuningaskunnan alueeseen.
95 ARTIKLA
Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja arabian kielellä jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.
96 ARTIKLA
1. Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti.
Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen päätökseen saattamisesta.
2. Tämä sopimus korvaa heti voimaan tultuaan Rabatissa 25 päivänä huhtikuuta 1976 allekirjoitetut Euroopan talousyhteisön ja Marokon kuningaskunnan yhteistyösopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen.
Liiteluettelo
Liite 1 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet PUUTTUU
Liite 2 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet PUUTTUU
Liite 3 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet PUUTTUU
Liite 4 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tuotteet PUUTTUU
Liite 5 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet PUUTTUU
Liite 6 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet PUUTTUU
Liite 7 henkisestä, teollisesta ja kaupallisesta omaisuudesta
LIITE 7 Henkisestä, teollisesta ja kaupallisesta omaisuudesta
1. Sopimuksen voimaantuloa seuraavan neljännen vuoden loppuun mennessä Marokko liittyy seuraaviin henkisestä, teollisesta ja kaupallisesta pääomasta tehtyihin monenvälisiin sopimuksiin:
― esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehty kansainvälinen yleissopimus (Rooma, 1961);
― Budapestin sopimus mikro-organismien tallettamisen kansainvälisestä tunnustamisesta patentinhakumenettelyä varten (1977, muutettu 1980);
― patenttiyhteistyösopimus (1970, muutettu 1979 ja muutettu 1984);
― uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (Geneven sopimuskirja, 1991)
2. Assosiointineuvosto voi päättää, että tämän liitteen 1 kohtaa sovelletaan muihin tätä alaa koskeviin monenvälisiin sopimuksiin.
3. Sopimuspuolet ilmaisevat sitoutuvansa noudattamaan seuraavista monenvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita:
― teollisoikeuksien suojelemista koskeva Pariisin yleissopimus, Tukholman sopimuskirja 1967 (Pariisin liitto);
― Madridin sopimus tavaramerkkien kansainvälisestä rekisteröinnistä vuonna 1969 tehdyssä Tukholman sopimuskirjassa (Madridin liitto);
― Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1971 tehdyssä Pariisin sopimuskirjassa.
― tavaramerkkien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehtyyn Madridin sopimukseen liittyvä pöytäkirja (1989).
― Nizzan sopimus tavaroiden ja palvelujen kansainvälisestä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröimistä varten (Geneve, 1977).
LUETTELO PÖYTÄKIRJOISTA
Pöytäkirja N:o 1 Marokosta peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia yhteisöön koskevasta järjestelystä
Pöytäkirja N:o 2 Marokosta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia yhteisöön koskevasta järjestelystä
Pöytäkirja N:o 3 yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia Marokkoon koskevasta järjestelystä
Pöytäkirja N:o 4 käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä
Pöytäkirja N:o 5 hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa
PÖYTÄKIRJA N:o 1
MAROKOSTA PERÄISIN OLEVIEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TUONTIA YHTEISÖÖN KOSKEVASTA JÄRJESTELYSTÄ
1 ARTIKLA
1. Liitteessä lueteltuja, Marokosta peräisin olevia tuotteita saa tuoda yhteisöön jäljempänä ja liitteessä ilmoitetuin edellytyksin.
2. Tuontitullit poistetaan tai niitä alennetaan tuotteen mukaan kullekin tuotteelle sarakkeessa a ilmoitetussa suhteessa.
Tietyille tuotteille, joille yhteisessä tullitariffissa määrätään arvotulli ja erityistulli, 3 kohdassa tarkoitettua, sarakkeessa a ja sarakkeessa c ilmoitettua alennusprosenttia sovelletaan ainoastaan arvotulliin.
3. Tietyiltä tuotteilta tullit poistetaan kullekin tuotteelle sarakkeessa b ilmoitettujen tariffikiintiöiden rajoissa.
Kiintiöt ylittäviltä määriltä yhteisen tullitariffin tulleja alennetaan sarakkeessa c ilmoitetussa suhteessa.
4. Tietyille muille tullista vapautetuille tuotteille vahvistetaan sarakkeessa d ilmoitetut viitemäärät.
Jos jonkun tuotteen tuonti ylittää viitemäärät, yhteisö voi laatimansa vuosittaisen kauppataseen huomioon ottaen asettaa tuotteen yhteisön tariffikiintiöön viitemäärää vastaavan määrän osalta. Tällöin yhteistä tullitariffia sovelletaan tuotteiden mukaan kokonaisuudessaan tai alennetaan sarakkeessa c ilmoitetussa suhteessa kiintiöt ylittävien tuotujen määrien osalta.
5. Tiettyjen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen ja sarakkeessa e ilmoitettujen tuotteiden osalta kiintiöitä tai viitemääriä lisätään neljänä yhtä suurena vuosittaisena eränä, joka on 3 prosenttia näistä määristä, 1 päivästä tammikuuta 1997 1 päivään tammikuuta 2000.
6. Yhteisö voi vahvistaa 4 kohdassa tarkoitetun viitemäärän tiettyjen muiden kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen ja sarakkeessa e ilmoitettujen tuotteiden osalta, jos se toteaa laatimansa vuosittaisen kauppataseen huomioon ottaen, että tuodut määrät uhkaavat aiheuttaa vaikeuksia yhteisön markkinoilla. Jos tuotteelle sen vuoksi asetetaan tariffikiintiö 4 kohdassa ilmoitetuin edellytyksin, sovelletaan yhteistä tullitariffia tuotteiden mukaan kokonaisuudessaan tai alennettuna sarakkeessa c ilmoitetussa suhteessa kiintiöt ylittävien tuotujen määrien osalta.
2 ARTIKLA
1. Marokosta peräisin olevien 3 ja 4 artiklassa mainittujen tuotteiden tulohinnat, joista alkaen erikoismaksut alennetaan nollaan, ovat samansuuruisia kuin kyseisissä artikloissa enimmäismäärien, ajanjaksojen ja edellytysten yhteydessä osoitetut hinnat (jäljempänä 'sovitut tulohinnat').
2. Näitä sovittuja tulohintoja alennetaan samassa suhteessa ja samassa tahdissa kuin Maailman kauppajärjestön yhteydessä vahvistettuja tulohintoja.
3. a) Jos tavaraerän tulohinta on 2 tai 4 tai 6 tai 8 prosenttia alhaisempi kuin sovittu tulohinta, erityistulli on vastaavasti 2 tai 4 tai 6 tai 8 prosenttia tästä sovitusta tulohinnasta.
b) Jos tavaraerän tulohinta on 92 prosenttia alhaisempi kuin sovittu tulohinta, Maailman kauppajärjestön vahvistamaa erityistullia sovelletaan.
4. Marokko sitoutuu siihen, että kokonaisvienti yhteisöön tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen ajanjaksojen aikana ja siinä tarkoitetuin edellytyksin ei ylitä 3 ja 4 artiklassa sovittuja määriä.
5. Tässä artiklassa sovitun erityismenettelyn tarkoitus on säilyttää Marokon yhteisöön tapahtuvassa viennissä sen perinteinen taso sekä välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla.
6. Osapuolet neuvottelevat keskenään joka vuoden kolmannella vuosikolmanneksella tarkastellakseen edellisen markkinointivuoden kauppaa tai jommankumman osapuolen pyynnöstä millä tahansa hetkellä kolmen arkipäivän kuluessa pyynnön esittämisestä ja toteuttavat tarvittaessa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen tämän pöytäkirjan 2 artiklan 5 kohdassa ja 3 ja 4 artiklassa määrätyn tavoitteen toteuttamisen.
3 ARTIKLA
1. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 0702.00 kuuluvien tuoreiden tomaattien osalta:
a) kullekin ajanjaksolle 1 päivästä lokakuuta 31 päivään maaliskuuta ja 150 676 tonniksi sovitulle määrälle, joka jakautuu eri kuukausille jäljempänä esitetyn kaavan mukaisesti, sovitut tulohinnat, joista alkaen erityismaksut alennetaan nollaan, noudattavat seuraavaa tasoa:
Taulukko puuttuu
b) 1 päivän marraskuuta ja 31 päivän maaliskuuta välisenä aikana
i) jos minkä tahansa kuun aikana a alakohdassa määrättyjä määriä ei ole täytetty, täyttämättä jäänyt määrä voidaan siirtää seuraavaan kuuhun 20 prosentin rajoituksella.
ii) määrätyt määrät voidaan kuukauden aikana ylittää 20 prosentilla, jos 145 676 tonnin kokonaismäärää ei ylitetä.
c) Marokko ilmoittaa komission yksiköille viikottaisista yhteisöön tapahtuneista vienneistä noudattaen sellaista määräaikaa, että täsmällinen ja luotettava ilmoitus on mahdollinen.
2. CN-nimikkeeseen 0709 90 kuuluvien tuoreiden kesäkurpitsojen osalta
a) 1 päivästä lokakuuta 20 päivään huhtikuuta välisen ajanjakson ja 5000 tonnin enimmäismäärän osalta tulohinta, josta alkaen erityismaksu alennetaan nollaan, on 451 ecua/tonni.
b) Marokko ilmoittaa komission yksiköille joka kuukausi edellisen kuukauden aikana viedyt määrät.
4 ARTIKLA
Jäljempänä lueteltujen tuotteiden osalta sovitut tulohinnat, joista alkaen erityismaksut alennetaan nollaan määrättyjen määrien ja ajanjaksojen rajoissa, ovat seuraavansuuruisia:
Taulukko puuttuu
PÖYTÄKIRJA N:o 2
MAROKOSTA PERÄISIN OLEVIEN KALASTUSTUOTTEIDEN TUONTIA YHTEISÖÖN KOSKEVASTA JÄRJESTELYSTÄ
1 ARTIKLA
Jäljempänä luetellut Marokosta peräisin olevat tuotteet saa tuoda yhteisöön tullitta
Taulukko puuttuu
2 ARTIKLA
CN-koodeihin 1604 13 11, 1604 13 19 ja 1604 20 50:stä kuuluvien, Marokosta peräisin olevien sardiinivalmisteiden ja -säilykkeiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan 1 artiklassa määrättyä menettelyä, ellei seuraavista määräyksistä muuta johdu:
1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1996 välisenä aikana:
― vapautetaan tariffimaksuista yhteisön 19 500 tonnin tariffikiintiön rajoissa;
― kiintiöt ylittävien määrien osalta tuonnissa sovelletaan 6 prosentin tullia.
1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1997 välisenä aikana:
― vapautetaan tariffimaksuista yhteisön 21 000 tonnin tariffikiintiön rajoissa;
― kiintiöt ylittävien määrien osalta tuonnissa sovelletaan 5 prosentin tullia.
1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1998 välisenä aikana:
― vapautetaan tariffimaksuista yhteisön 22 500 tonnin tariffikiintiön rajoissa;
― kiintiöt ylittävien määrien osalta tuonnissa sovelletaan 4 prosentin tullia.
PÖYTÄKIRJA N:o 3
YHTEISÖSTÄ PERÄISIN OLEVIEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TUONTIA MAROKKOON KOSKEVASTA JÄRJESTELYSTÄ
AINOA ARTIKLA
Liitteessä lueteltujen yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Marokon tuontitullit ovat enintään sarakkeessa a ilmoitettujen tullien suuruiset sarakkeessa b ilmoitettujen tariffikiintiöiden rajoissa.
LIITE
Taulukko puuttuu
PÖYTÄKIRJA N:o 4
KÄSITTEEN "PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET" (ALKUPERÄTUOTTEET) MÄÄRITTELYSTÄ JA HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMISTÄ
I OSASTO
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 ARTIKLAMääritelmät
Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:
a) 'valmistuksella' kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimenpiteitä,
b) 'aineksella' kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa,
c) 'tuotteella' valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa,
d) 'tavaroilla' sekä aineksia että tuotteita,
e) 'tullausarvolla' tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 7 artiklan soveltamisesta vuonna 1994 tehdyn sopimuksen mukaisesti määritettyä arvoa (WTO:n tullausarvo-sopimus),
f) 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, joka on maksettu valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos tähän hintaan sisältyy kaikkien käytettyjen ainesten arvo, ja josta on vähennetty kaikki sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa, kun valmis tuote viedään maasta,
g) 'ainesten arvolla' valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuotaessa tai, jos sitä ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa kyseisistä aineksista asianomaisilla alueilla maksettua hintaa,
h) 'alkuperäainesten arvolla' tällaisten ainesten g alakohdassa määriteltyä arvoa soveltuvin osin,
i) 'ryhmillä' ja 'nimikkeillä' harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, tässä pöytäkirjassa 'harmonoitu järjestelmä' tai 'HS', muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit),
j) ilmaisulla 'luokitellaan' tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen,
k) 'lähetyksellä' tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle.
II OSASTO
KÄSITTEEN 'ALKUPERÄTUOTTEET' MÄÄRITELMÄ
2 ARTIKLAAlkuperäperusteet
Tätä sopimusta sovellettaessa ja tämän pöytäkirjan 3, 4 ja 5 artiklan määräyksiä rajoittamatta pidetään:
1. yhteisöstä peräisin olevina tuotteina eli yhteisön alkuperätuotteina:
a) tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti kokonaan yhteisössä tuotettuja tuotteita,
b) yhteisössä tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu yhteisössä tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely,
2. Marokosta peräisin olevina tuotteina eli Marokon alkuperätuotteina:
a) tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti kokonaan Marokossa tuotettuja tuotteita,
b) Marokossa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu Marokossa tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.
3 ARTIKLAKahdenvälinen kumulaatio
1. Sen estämättä, mitä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määrätään, tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja Marokon alkuperäaineksia pidetään yhteisön alkuperäaineksina edellyttämättä, että näitä aineksia on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niille on suoritettu tämän pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettua laajempi valmistus tai käsittely.
2. Sen estämättä, mitä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään, tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja yhteisön alkuperäaineksia pidetään Marokon alkuperäaineksina edellyttämättä, että näitä tuotteita on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niille on suoritettu tämän pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettua laajempi valmistus tai käsittely.
4 ARTIKLAAlgerian tai Tunisian alkuperäainesten kanssa tapahtuva kumulaatio
1. Sen estämättä, mitä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määrätään, ja jollei 3 ja 4 kohdasta muuta johdu, yhteisön sekä Algerian ja Tunisian välisiin sopimuksiin liitetyn pöytäkirjan n:o 2 mukaisia Algerian tai Tunisian alkuperäaineksia pidetään yhteisön alkuperäaineksina edellyttämättä, että niitä on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niille on suoritettu tämän pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettua laajempi valmistus tai käsittely.
2. Sen estämättä, mitä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään, ja jollei 3 ja 4 kohdasta muuta johdu, yhteisön sekä Algerian ja Tunisian välisiin sopimuksiin liitetyn pöytäkirjan n:o 2 mukaisia Algerian tai Tunisian alkuperäaineksia pidetään Marokon alkuperäaineksina edellyttämättä, että niitä on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niille on suoritettu tämän pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettua laajempi valmistus tai käsittely.
3. Algerian alkuperäaineksia koskevia 1 ja 2 kohdan määräyksiä sovelletaan ainoastaan, sikäli kuin yhteisön ja Algerian sekä Marokon ja Algerian välistä kauppaa säädellään samanlaisin alkuperäsäännöin.
4. Tunisian alkuperäaineksiin liittyviä 1 ja 2 kohdan määräyksiä sovelletaan ainoastaan, sikäli kuin yhteisön ja Tunisian sekä Marokon ja Tunisian välistä kauppaa säädellään samanlaisin alkuperäsäännöin.
5 ARTIKLAValmistuksen tai käsittelyn kumulaatio
1. Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Marokossa tai, kun 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät, Algeriassa tai Tunisiassa toteutettua valmistusta tai käsittelyä pidetään yhteisössä toteutettuina kun valmiita tuotteita valmistetaan tai käsitellään myöhemmin yhteisössä.
2. Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi yhteisössä tai, kun 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät, Algeriassa tai Tunisiassa toteutettua valmistusta tai käsittelyä pidetään Marokossa toteutettuna, kun valmiita tuotteita valmistetaan tai käsitellään myöhemmin Marokossa.
3. Kun 1 ja 2 kohdan määräysten mukaisesti alkuperätuotteita tuotetaan kahdessa tai useammassa näissä määräyksissä tarkoitetuista valtioista tai yhteisössä, niitä pidetään jonkin valtion alkuperätuotteina tai yhteisön alkuperätuotteina, sen mukaan, missä sellainen viimeinen valmistus tai käsittely toteutettiin, joka ylittää 8 artiklassa tarkoitetun valmistuksen tai käsittelyn.
6 ARTIKLAKokonaan tuotetut tuotteet
1. Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan a alakohdan mukaisesti joko yhteisössä tai Marokossa kokonaan tuotettuina pidetään:
a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhittuja kivennäistuotteita,
b) siellä korjattuja kasvituotteita,
c) siellä syntyneitä ja kasvatettuja eläviä eläimiä,
d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saatuja tuotteita,
e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saatuja tuotteita,
f) niiden alusten pyytämiä merikalastustuotteita ja muita niiden merestä saamia tuotteita,
g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita,
h) siellä kerättyjä yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvia käytettyjä tavaroita, myös yksinomaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätekäyttöön soveltuvia käytettyjä ulkorenkaita,
i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneitä jätteitä ja romua,
j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja tuotteita, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia,
k) siellä yksinomaan a―j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tavaroita.
2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja 'niiden alukset' ja 'niiden tehdasalukset' sovelletaan ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin:
― jotka on merkitty tai ilmoitettu jäsenvaltion tai Marokon alusrekisteriin,
― jotka purjehtivat jäsenvaltion tai Marokon lipun alla,
― joista ainakin puolet on jäsenvaltioiden tai Marokon kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa tai Marokossa ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden toimielinten jäsenten enemmistö ovat Marokon tai yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja rajavastuuyhtiöiden osalta vähintään puolet kuuluu jäsenvaltioille, Marokolle taikka niiden julkisille laitoksille tai kansalaisille,
― joiden päällystö kokonaisuudessaan koostuu jäsenvaltioiden tai Marokon kansalaisista,
― joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on jäsenvaltioiden tai Marokon kansalaisia.
3. Jos Marokon tai yhteisön ja Algerian tai Tunisian välistä kauppaa säädellään samanlaisin alkuperäsäännöin, 1 kohdan f ja g alakohdan ilmaisuja 'niiden alukset' ja 'niiden tehdasalukset' sovelletaan myös 2 kohdassa tarkoitettuihin algerialaisiin ja tunisialaisiin aluksiin ja tehdasaluksiin.
4. Ilmaisuun "Marokko" tai "yhteisö" sisältyy myös Marokon tai yhteisön jäsenvaltioiden aluevedet.
Avomerellä liikkuvia aluksia, tehdasalukset mukaan lukien, joilla niiltä pyydettyjä kalastustuotteita valmistetaan tai käsitellään, pidetään yhteisön tai Marokon alueen osana, jos ne täyttävät 2 kohdassa määrätyt edellytykset.
7 ARTIKLARiittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet
1. Sovellettaessa 2 artiklaa ei-alkuperäaineksia pidetään riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, kun valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, jollei 8 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.
2. Jos tuote mainitaan liitteessä II olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa, sen on täytettävä 1 kohdassa olevan säännön sijasta kyseiselle tuotteelle 3 sarakkeessa määrätyt edellytykset.
Sellaisten tuotteiden osalta, jotka luokitellaan 84―91 ryhmään, voi viejä valita vaihtoehtona 3 sarakkeessa määrätyille edellytyksille sovellettavaksi 4 sarakkeessa määrätyt edellytykset.
Kun liitteessä II olevassa luettelossa sovelletaan prosenttisääntöä yhteisössä tai Marokossa valmistetun tuotteen alkuperäaseman määrittämiseksi, valmistuksessa tai käsittelyssä syntyneen arvonlisäyksen on vastattava valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty yhteisöön tai Marokkoon tuotujen kolmansien maiden ainesten arvo.
3. Näissä edellytyksissä määritellään kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valmistus tai käsittely, joka on suoritettava kyseisiin tuotteisiin sisältyville ei-alkuperäaineksille, ja niitä sovelletaan ainoastaan tällaisiin aineksiin. Näin ollen jos tuotetta, joka on saavuttanut alkuperäaseman sitä tuotetta koskevan luettelossa esitetyn edellytyksen perusteella, käytetään toisen tuotteen valmistukseen, siihen ei sovelleta edellytyksiä, jotka koskevat tuotetta, johon se on sisällytetty, eikä sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia oteta huomioon.
8 ARTIKLARiittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet
Sovellettaessa 7 artiklaa pidetään seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia riittämättöminä antamaan alkuperäasemaa riippumatta siitä, muuttuuko nimike:
a) toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja vastaavat toimenpiteet),
b) pelkkä pölynpoisto, seulonta, lajittelu, luokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu,
c) i) uudelleen pakkaaminen sekä kollien jakaminen ja yhdistäminen,
ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet,
d) merkkien, nimilappujen ja muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnitys tuotteisiin tai niiden pakkauksiin,
e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos seosten ainesosista yksi tai useampi ei täytä tässä pöytäkirjassa yhteisön tai Marokon alkuperäaseman saavuttamista varten määrättyjä edellytyksiä,
f) pelkkä osien yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi,
g) kahden tai useamman a―f alakohdassa mainitun toimenpiteen toteuttaminen yhdessä,
h) eläinten teurastus.
9 ARTIKLAKelpuuttamisen yksikkö
1. Kelpuuttamisen yksikkö tämän pöytäkirjan määräyksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä harmonoituun järjestelmään perustuva luokitus.
Tästä seuraa, että:
a) kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaisesti yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön,
b) kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta harmonoidun järjestelmän samaan nimikkeeseen luokitellusta tuotteesta, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan kuhunkin tuotteeseen erikseen.
2. Kun harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteisiin kuuluvana alkuperää määritettäessä.
10 ARTIKLATarvikkeet, varaosat ja työkalut
Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden.
11 ARTIKLASarjat
Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.
12 ARTIKLANeutraalit tekijät
Määritettäessä, onko tuote yhteisön tai Marokon alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta ovatko tuotteen valmistuksessa käytetyt sähköenergia, polttoaine, laitteistot ja laitteet sekä koneet ja työkalut taikka valmistuksen kuluessa käytetyt ainekset ja tuotteet, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen, alkuperätuotteita.
III OSASTO
ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET
13 ARTIKLAAlueperiaate
Edellä II osastossa alkuperäaseman saavuttamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai Marokossa, jollei 4 tai 5 artiklassa toisin määrätä.
14 ARTIKLATavaroiden jälleentuonti
Jos yhteisöstä tai Marokosta muuhun maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä ei pidetä alkuperätuotteina, ellei 4 tai 5 artiklan määräyksistä muuta johdu ja ellei tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että:
a) palautetut tavarat ovat samat kuin maasta viedyt tavarat, ja
b) niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.
15 ARTIKLASuora kuljetus
1. Tässä sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tuotteisiin ja aineksiin, jotka kuljetetaan yhteisön ja Marokon alueiden tai, sovellettaessa 4 ja 5 artiklan määräyksiä, Algerian ja Tunisian alueiden välillä käymättä millään muulla alueella. Yhden ainoan lähetyksen muodostavat Marokon tai yhteisön alkuperätuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden kuin yhteisön ja Marokon alueen tai, sovellettaessa 3 artiklan määräyksiä, Algerian ja Tunisian alueen kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Marokon tai yhteisön alkuperätuotteet voidaan kuljettaa putkijohdoissa muun kuin yhteisön tai Marokon alueen kautta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen osoitetaan esittämällä tuojamaan tulliviranomaisille:
a) viejämaassa annettu kauttakuljetusrahtikirja kauttakuljetusmaassa tapahtuneen matkan osalta, tai
b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:
i) on tarkka kuvaus tavaroista,
ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen tai uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alusten nimet, ja
iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavaroita on pidetty kauttakuljetusmaassa, tai
c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.
16 ARTIKLANäyttelyt
1. Tuotteille, jotka on lähetetty jonkin sopimuspuolen alueelta kolmannessa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen toisen sopimuspuolen alueelle tuotaviksi, myönnetään tuonnissa tämän sopimuksen mukaiset etuudet, jos tuotteet täyttävät tässä pöytäkirjassa määrätyt edellytykset siten, että niitä voidaan pitää yhteisön tai Marokon alkuperätuotteina, ja jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla osoitetaan, että:
a) viejä on lähettänyt tuotteet jonkin sopimuspuolen alueelta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä,
b) kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut tuotteet toisen sopimuspuolen alueella olevalle vastaanottajalle,
c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen viimeksi mainitun sopimuspuolen alueelle samassa tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn, ja
d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.
2. Alkuperäselvitys annetaan tai laaditaan IV osaston mukaisesti ja esitetään tuojamaan tulliviranomaisille tavanomaisin edellytyksin. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tuotteiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.
3. Mitä 1 kohdassa määrätään, sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden tai käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.
IV OSASTO
ALKUPERÄSELVITYS
17 ARTIKLAEUR.1-tavaratodistus
Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu selvitys tuotteiden alkuperäasemasta annetaan tämän pöytäkirjan liitteessä III esitetyn mallin mukaisella EUR.1-tavaratodistuksella.
18 ARTIKLAEUR.1-tavaratodistuksen tavanomainen antamismenettely
1. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tekemästä tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.
2. Tätä varten viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on täytettävä liitteessä III esitettyjen mallien mukainen EUR.1-tavaratodistus ja hakemuslomake.
Lomakkeet täytetään viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti yhdellä niistä kielistä, joilla tämä sopimus on tehty. Jos ne täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotekuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja tyhjä tila on suljettava viivalla.
3. EUR.1-tavaratodistuksen antamista hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen viejävaltion tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema sekä tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.
4. Euroopan yhteisön jäsenvaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos vietäviä tavaroita voidaan pitää tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdan mukaisina yhteisön alkuperätuotteina. Marokon tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos vietäviä tavaroita voidaan pitää tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdan mukaisina Marokon alkuperätuotteina.
5. Sovellettaessa 2―5 artiklan kumulaatiomääräyksiä yhteisön jäsenvaltioiden tai Marokon tulliviranomaisilla on oikeus antaa EUR.1-tavaratodistuksia tässä pöytäkirjassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tässä pöytäkirjassa tarkoitettuina alkuperätuotteina ja jos EUR.1-tavaratodistukseen merkityt tuotteet ovat yhteisössä tai Marokossa.
Näissä tapauksissa EUR.1-tavaratodistukset annetaan aikaisemmin annettua tai laadittua alkuperäselvitystä vastaan. Viejävaltion tulliviranomaiset säilyttävät tämän alkuperäselvityksen vähintään kolme vuotta.
6. EUR.1-todistuksen antavat tulliviranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperäaseman ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia.
EUR.1-todistuksia antavat tulliviranomaiset valvovat myös, että 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tavaran kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.
7. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä on merkittävä tavaratodistuksen tulliviranomaisten merkinnöille varattuun osaan.
8. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, kun siihen merkityt tuotteet viedään maasta. Se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.
19 ARTIKLAJälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset
1. Poiketen siitä, mitä 18 artiklan 8 kohdassa määrätään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeustapauksissa antaa myös siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos
a) sitä ei ole voitu antaa vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi, tai
b) tulliviranomaisen hyväksymällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.
2. Sovellettaessa, mitä 1 kohdassa määrätään, viejän on hakemuksessaan mainittava EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä esitettävä perusteet pyynnölleen.
3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta varmistettuaan viejän hakemuksen sisältämien tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaiset.
4. Jälkikäteen annettuihin todistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:
"NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT",
"DELIVRE A POSTERIORI",
"RILASCIATO A POSTERIORI",
"AFGEGEVEN A POSTERIORI",
"ISSUED RETROSPECTIVELY",
"UDSTEDT EFTERFILGENDE",
"ΕΚΔΟΘΕΝ ΕΚ ΤΩΝ ΥΣΤΕΡΩΝ"
"EXPEDIDO A POSTERIORI",
"EMITADO A POSTERIORI",
"ANNETTU JÄLKIKÄTEEN",
"UTFÄRDAT I EFTERHAND",
"TEKSTI ARABIAKSI".
5. Edellä 4 kohdassa esitetty merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".
20 ARTIKLAEUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen
1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.
2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:
"DUPLIKAT", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "DUPLICATE", "ΑΝΤΙΓΡΑΘΟ", "DUPLICADO", "SEGUNDA VIA", "KAKSOISKAPPALE", "TEKSTI ARABIAKSI".
3. Edellä 2 kohdassa esitetty merkintä sekä alkuperäisen todistuksen antopäivä ja sarjanumero merkitään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan "Huomautuksia".
4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen päivämäärä, on voimassa mainitusta päivästä.
21 ARTIKLATodistusten korvaaminen
1. On aina mahdollista korvata yksi tai useampi EUR.1-tavaratodistus yhdellä tai useammalla muulla todistuksella, jos tämän tekee tavaroiden valvonnasta vastaava tullitoimipaikka.
2. Korvaavaa todistusta pidetään tämän pöytäkirjan, tämä artikla mukaan luettuna, mukaisena lopullisena EUR.1-tavaratodistuksena.
3. Korvaava todistus annetaan jälleenviejän kirjallisesta hakemuksesta sen jälkeen, kun asianomaiset viranomaiset ovat tarkastaneet hakemuksessa olevat tiedot. Alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen päiväys ja sarjanumero merkitään 7 kohtaan.
22 ARTIKLAYksinkertaistettu menettely todistuksia annettaessa
1. Poiketen siitä, mitä tämän pöytäkirjan 18, 19 ja 20 artiklassa määrätään, EUR.1-tavaratodistuksia annettaessa voidaan käyttää yksinkertaistettua menettelyä seuraavien määräysten mukaisesti.
2. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, jäljempänä 'valtuutettu viejä', joka harjoittaa usein tapahtuvaa sellaista vientiä, jota varten EUR.1-tavaratodistuksia voidaan antaa ja joka antaa kaikki toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät tarpeelliset takeet tuotteiden alkuperäaseman tarkastamista varten, luvan olla esittämättä vientihetkellä viejävaltion tai -alueen tullitoimipaikassa tavaroita tai niitä koskevaa EUR.1-tavaratodistuksen hakemusta EUR.1-tavaratodistuksen saamiseksi tämän pöytäkirjan 18 artiklan mukaisin edellytyksin.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa luvassa määrätään toimivaltaisten viranomaisten valinnan mukaan, että EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohta "Tulliviranomaisen todistus" on:
a) joko etukäteen varustettava viejävaltion toimivaltaisen tullitoimipaikan leimalla sekä mainitun toimipaikan virkamiehen joko omakätisellä tai faksimile -allekirjoituksella, tai
b) valtuutetun viejän viejävaltion tulliviranomaisten hyväksymällä ja tämän pöytäkirjan liitteessä V olevan mallin mukaisella erikoisleimalla vahvistama. Tämä leima voidaan painattaa lomakkeisiin etukäteen.
4. Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan "Huomautuksia" tehdään jokin seuraavista merkinnöistä:
"PROCEDIMIENTO SIMPLIFICADO",
"FORENKLET PROCEDURE",
"VEREINFACHTES VERFAHREN",
"ΑΠΛΟΥΣΤΕΥΜΕΝΗ ΔΙΑΔΙΚΑΣΙΑ"
"SIMPLIFIED PROCEDURE",
"PROCEDURE SIMPLIFIEE",
"PROCEDURA SEMPLIFICATA",
"VEREENVOUDIGDE PROCEDURE",
"PROCEDIMENTO SIMPLIFICADO",
"YKSINKERTAISTETTU MENETTELY",
"FÖRENKLAD PROCEDUR",
"TEKSTI ARABIAKSI".
5. EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohdan "Tulliviranomaisen todistus" täyttää tarvittaessa valtuutettu viejä.
6. Valtuutettu viejä merkitsee tarvittaessa EUR.1-tavaratodistuksen 13 kohtaan "Tarkastuspyyntö" sen viranomaisen, jolla on toimivalta suorittaa tällaisen todistuksen jälkitarkastus, nimen ja osoitteen.
7. Yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa viejävaltion tulliviranomaiset voivat määrätä käytettäväksi EUR.1-todistuksia, joissa on niiden yksilöimistä varten tarkoitettu tunnus.
8. Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat 2 kohdassa tarkoitetussa luvassa erityisesti:
a) EUR.1-tavaratodistushakemusten laatimisen edellytykset,
b) edellytykset, joiden mukaisesti nämä hakemukset on säilytettävä vähintään kolme vuotta,
c) edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viranomaisen, jolla on toimivalta suorittaa tämän pöytäkirjan 33 artiklassa tarkoitettu jälkitarkastus.
9. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat ilmoittaa, että 2 kohdan mukaista erityiskohtelua ei myönnetä tietyille tavararyhmille.
10. Tulliviranomaisten on evättävä 2 kohdassa tarkoitettu lupa viejiltä, jotka eivät anna kaikkia tulliviranomaisten tarpeellisina pitämiä takeita. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun valtuutettu viejä ei enää täytä hyväksymisen edellytyksiä tai ei enää anna näitä takeita.
11. Valtuutettua viejää voidaan vaatia ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille näiden määräämien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tavarat, jotka hän aikoo viedä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus suorittaa mahdolliset tarkastukset ennen tavaran lähettämistä.
12. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat suorittaa valtuutettujen viejien osalta kaikki tarpeellisina pitämänsä tarkastukset. Kyseiset viejät ovat velvollisia alistumaan näihin tarkastuksiin.
13. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita yhteisön, jäsenvaltioiden ja Marokon tullimuodollisuuksia ja tulliasiakirjojen käyttöä koskevien sääntöjen soveltamista.
23 ARTIKLATiedotustodistus ja ilmoitus
1. Sovellettaessa 3, 4 ja 5 artiklaa EUR.1-tavaratodistuksen antamista varten, sen valtion toimivaltainen tullitoimipaikka, jolta mainitun todistuksen antamista haetaan tuotteille, joiden valmistukseen on käytetty Algeriasta, Tunisiasta tai yhteisöstä tulevia tuotteita, ottaa huomioon ilmoituksen, jonka malli esitetään liitteessä VI ja joka lähtömaassa olevan viejän on annettava joko näitä tuotteita koskevalla kauppalaskulla tai tämän laskun liitteellä.
2. Asianomaisessa tullitoimipaikassa voidaan kuitenkin vaatia viejää esittämään jäljempänä 3 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti annettu, liitteessä VII esitetyn mallin mukainen tiedotustodistus joko 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevien tietojen aitouden ja oikeellisuuden tarkastamiseksi tai lisätietojen saamiseksi.
3. Sen valtion toimivaltainen tullitoimipaikka, josta valmistuksessa käytetyt tuotteet on viety, antaa näiden tuotteiden viejän pyynnöstä joko 2 kohdassa määrätyssä tapauksessa tai kyseisen viejän aloitteesta näitä tuotteita koskevan tiedotustodistuksen. Se laaditaan kahtena kappaleena, yksi kappale annetaan todistuksen hakijalle, joka toimittaa sen lopullisten tuotteiden viejälle tai tullitoimipaikkaan, josta EUR.1-tavaratodistusta haetaan mainituille tuotteille. Toinen kappale säilytetään sen antaneessa toimipaikassa vähintään kolmen vuoden ajan.
24 ARTIKLAAlkuperäselvityksen voimassaolo
1. EUR.1-tavaratodistus on voimassa neljä kuukautta päivästä, jona se on annettu viejävaltiossa, ja se on esitettävä tuojavaltion tulliviranomaisille mainitun ajan kuluessa.
2. EUR.1-tavaratodistukset, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämiselle määrätyn määräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä määräajan kuluessa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.
3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä EUR.1-tavaratodistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.
25 ARTIKLAAlkuperäselvityksen esittäminen
EUR.1-tavaratodistukset on esitettävä tuojavaltion tulliviranomaisille tässä maassa sovellettavia menettelyjä noudattaen. Mainitut viranomaiset voivat vaatia EUR.1-tavaratodistuksen käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitukseen liitetään tuojan vakuutus siitä, että tavarat täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.
26 ARTIKLATuonti osalähetyksinä
Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän 84 tai 85 ryhmään kuuluva harmonoidun järjestelmän yleisessä 2 a tulkintasäännössä tarkoitettu osiin purettu tai kokoamaton tuote tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.
27 ARTIKLAKauppalaskuilmoitus
1. Sen estämättä, mitä 17 artiklassa määrätään, selvitys tämän pöytäkirjan mukaisesta tuotteiden alkuperäasemasta voidaan antaa liitteessä IV esitetyn mallin mukaisella ilmoituksella, jonka viejä tekee kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan, jossa kyseiset tuotteet kuvaillaan riittävän yksityiskohtaisesti, jotta ne voidaan tunnistaa (jäljempänä 'kauppalaskuilmoitus'), pelkästään alkuperätuotteita sisältävien lähetysten osalta, jos minkään lähetyksen arvo ei ole suurempi kuin 5 110 ecua.
2. Viejän, tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan, on täytettävä ja allekirjoitettava kauppalaskuilmoitus tämän pöytäkirjan mukaisesti.
3. Kauppalaskuilmoitus on annettava jokaiselle lähetykselle erikseen.
4. Kauppalaskuilmoituksen laatineen viejän on esitettävä viejävaltion tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki tämän ilmoituksen käyttöä koskevat todistusasiakirjat.
5. Kauppalaskuilmoituksiin sovelletaan soveltuvin osin 24 ja 25 artiklan määräyksiä.
28 ARTIKLAPoikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä
1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että on tarpeen esittää säännönmukaista alkuperäselvitystä, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tämän pöytäkirjan edellytykset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta. Jos tuotteet lähetetään postitse, tämä ilmoitus voidaan tehdä tulliluetteloon C2/CP3 tai tähän asiakirjaan liitettävälle erilliselle paperille.
2. Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.
3. Lisäksi näiden tuotteiden yhteisarvo saa olla enintään 500 ecua pikkulähetysten osalta tai enintään 1 200 ecua matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.
29 ARTIKLAAlkuperätodistusten ja muiden todistusasiakirjojen säilyttäminen
1. EUR.1-tavaratodistusta hakevan viejän on säilytettävä 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolmen vuoden ajan.
2. Kauppalaskuilmoituksen laativan viejän on säilytettävä mainitun kauppalaskuilmoituksen jäljennös ja 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolmen vuoden ajan.
3. EUR.1-tavaratodistuksen antavien viejämaan tulliviranomaisten on säilytettävä 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolmen vuoden ajan.
4. Tuojamaan tulliviranomaisten on säilytettävä niille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset vähintään kolmen vuoden ajan.
30 ARTIKLAPoikkeavuudet ja muotovirheet
1. Pienten poikkeavuuksien toteaminen EUR.1-tavaratodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien suorittamiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä ei sinänsä tee EUR.1-tavaratodistuksesta tai kauppalaskuilmoituksesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että asiakirja vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tuotteita.
2. EUR.1-todistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa olevat selvät muotovirheet, kuten lyöntivirheet eivät saa johtaa asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.
31 ARTIKLAEcuina ilmaistut määrät
1. Viejämaa vahvistaa ecuina ilmaistuja määriä vastaavat määrät viejävaltion kansallisena valuuttana ja saattaa ne muiden sopimuspuolten tietoon. Kun määrät ovat suuremmat kuin tuojamaan vahvistamat vastaavat määrät, tämä hyväksyy ne, jos tuotteet laskutetaan viejämaan tai jonkin muun tämän pöytäkirjan 4 artiklassa mainitun maan valuuttana.
Jos tavarat laskutetaan yhteisön muun jäsenvaltion valuuttana, tuojavaltio hyväksyy kyseisen maan ilmoittaman määrän.
2. Kansallisena valuuttana ilmaistavat määrät ovat 30 päivään huhtikuuta 2000 ecuina ilmaistavien määrien vasta-arvo kyseisessä kansallisessa valuutassa ecun 1 päivän lokakuuta 1994 kurssin mukaisesti.
Assosiointineuvosto tarkastelee seuraavien viiden vuoden jaksojen osalta ecuina ilmaistuja määriä ja niitä vastaavia määriä valtioiden kansallisina valuuttoina kutakin viiden vuoden jaksoa välittömästi edeltävän vuoden lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä voimassa olleiden ecun kurssien perusteella.
Tätä tarkastelua suoritettaessa assosiointineuvosto varmistaa, että minään kansallisena valuuttana käytettävät määrät eivät pienene, ja harkitsee lisäksi, onko aiheellista säilyttää näiden arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää ecuina ilmaistujen määrien muuttamisesta.
V OSASTO
HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖNMENETELMÄT
32 ARTIKLALeimojen ja osoitteiden tiedoksi antaminen
Jäsenvaltioiden ja Marokon tulliviranomaiset toimittavat toisilleen Euroopan yhteisöjen komission välityksellä mallit tullitoimipaikoissaan EUR.1-tavaratodistusten antamiseksi käytettävistä leimoista sekä sellaisten tulliviranomaisten osoitteet, jotka vastaavat EUR.1-tavaratodistusten antamisesta sekä näiden todistusten ja kauppalaskuilmoitusten tarkastamisesta.
33 ARTIKLAEUR.1-tavaratodistusten, kauppalaskuilmoitusten ja tiedotustodistusten tarkastaminen
1. EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai tässä pöytäkirjassa määrättyjen muiden edellytysten täyttymistä.
2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat viejävaltion tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen tai näiden asiakirjojen jäljennöksen ja esittävät mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat perusteet tiedustelun tekemiseen.
Jälkitarkastuspyyntönsä tueksi ne toimittavat kaikki saadut asiakirjat ja tiedot, jotka antavat aihetta epäillä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä.
3. Tarkastuksen suorittavat viejävaltion tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia mitä tahansa todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia.
4. Jos tuojavaltion tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämisen kyseisille tuotteille siihen saakka, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisina pidetyt suojatoimenpiteet toteutetaan.
5. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille 10 kuukauden kuluessa. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko kyseisiä tuotteita pitää alkuperätuotteina ja tämän pöytäkirjan muut edellytykset täyttävinä.
6. Jos epäilyn aihetta antaneissa tapauksissa vastausta ei ole saatu 10 kuukauden kuluessa tai jos vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, onko kyseinen asiakirja aito tai mikä on tavaroiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastusta pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun myöntämisen, jollei ole kyse poikkeuksellisista olosuhteista.
7. Edellä 23 artiklassa tarkoitettuja tiedotustodistuksia koskeva jälkitarkastus toteutetaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja 2―6 kohdan menetelmiä noudattaen.
34 ARTIKLARiitaisuuksien ratkaiseminen
Jos 33 artiklassa määrätyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riitaisuus, jota tarkastusta pyytäneet tulliviranomaiset ja sen suorittamisesta vastuussa olevat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, tai jos ilmenee kysymys tämän pöytäkirjan tulkinnasta, asia annetaan tulliyhteistyökomitean ratkaistavaksi.
Tuojan ja tuojavaltion tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti.
35 ARTIKLASeuraamukset
Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun.
36 ARTIKLAVapaa-alueet
1. Yhteisön jäsenvaltiot ja Marokko toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EUR.1-tavaratodistuksen seuraamia kaupan pidettäviä tuotteita, jotka kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevalla vapaa-alueella, ei vaihdeta toisiin tuotteisiin eikä niille suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.
2. Poiketen 1 kohtaan sisältyvistä määräyksistä, kun EUR.1-todistuksen seuraamia yhteisön tai Marokon alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle ja niitä valmistetaan tai käsitellään siellä, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan mukaista.
VI OSASTO
CEUTA JA MELILLA
37 ARTIKLAPöytäkirjan soveltaminen
1. Tässä pöytäkirjassa käytettyyn ilmaisuun 'yhteisö' ei sisälly Ceutaa ja Melillaa. Ilmaisuun 'yhteisön alkuperätuotteet' ei sisälly näiden alueiden alkuperätuotteita.
2. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan soveltuvin osin Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin, jollei 38 artiklassa määrätyistä erityisedellytyksistä muuta johdu.
38 ARTIKLAErityisedellytykset
1. Seuraavia määräyksiä sovelletaan 2―4 artiklan 1 ja 2 kohdan sijasta, ja viittauksia kyseisiin artikloihin sovelletaan soveltuvin osin tähän artiklaan.
2. Jos seuraavat tuotteet on kuljetettu suoraan 15 artiklan määräysten mukaisesti, pidetään:
1) Ceutasta ja Melillasta peräisin olevina tuotteina eli alkuperätuotteina:
a) Ceutassa ja Melillassa kokonaan tuotettuja tuotteita,
b) Ceutassa ja Melillassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos:
i) näille tuotteille on suoritettu tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely,
tai jos
ii) nämä tuotteet ovat tämän pöytäkirjan mukaisia Marokon tai yhteisön tai, jos 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa vaaditut edellytykset täyttyvät, Algerian tai Tunisian alkuperätuotteita, jos niille on suoritettu 8 artiklassa tarkoitettua riittämätöntä valmistusta tai käsittelyä laajempi valmistus tai käsittely,
2) Marokosta peräisin olevina tuotteina eli alkuperätuotteina:
a) Marokossa kokonaan tuotettuja tuotteita,
b) Marokossa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos:
i) näille tuotteille on suoritettu tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely,
tai jos
ii) nämä tuotteet ovat tämän pöytäkirjan mukaisia Ceutan ja Melillan tai yhteisön tai, kun 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa vaaditut edellytykset täyttyvät, Algerian tai Tunisian alkuperätuotteita, jos niille on suoritettu 8 artiklassa tarkoitettua riittämätöntä valmistusta tai käsittelyä laajempi valmistus tai käsittely.
3. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.
4. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on tehtävä merkintä "Marokko" sekä "Ceuta ja Melilla" EUR.1-tavaratodistuksen 2 kohtaan. Lisäksi Ceutan ja Melillan alkuperätuotteiden osalta EUR.1-todistuksen 4 kohdassa on ilmoitettava alkuperäasema.
5. Espanjan tulliviranomaiset vastaavat tämän pöytäkirjan soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa.
VII OSASTO
LOPPUMÄÄRÄYKSET
39 ARTIKLAPöytäkirjan muuttaminen
Assosiointineuvosto voi toisen osapuolen tai tulliyhteistyökomitean pyynnöstä päättää tämän pöytäkirjan määräysten muuttamisesta.
40 ARTIKLATulliyhteistyökomitea
1. Perustetaan tulliyhteistyökomitea, jonka tehtävänä on varmistaa hallinnollinen yhteistyö tämän pöytäkirjan moitteettomaksi ja yhtenäiseksi soveltamiseksi sekä suorittaa muita sille annettavia tullialan tehtäviä.
2. Komitea muodostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja Euroopan yhteisöjen komission tulliasioista vastuussa olevista virkamiehistä sekä Marokon tullialan asiantuntijoista.
41 ARTIKLALiitteet
Tämän pöytäkirjan liitteet ovat sen erottamaton osa.
42 ARTIKLAPöytäkirjan täytäntöönpano
Yhteisö ja Marokko toteuttavat kumpikin tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.
43 ARTIKLAJärjestelyt Algerian ja Tunisian kanssa
Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet toteuttaakseen järjestelyt Algerian ja Tunisian kanssa, jotta tämän pöytäkirjan soveltaminen taattaisiin. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tässä tarkoituksessa toteutetuista toimenpiteistä.
44 ARTIKLAKauttakuljetettavat tai varastoitavat tavarat
Tätä sopimusta voidaan soveltaa tavaroihin, jotka täyttävät tämän pöytäkirjan määräykset ja jotka sopimuksen voimaantulopäivänä ovat joko matkalla, taikka yhteisössä tai Marokossa, tai jos 3, 4 ja 5 artiklan määräyksiä voidaan soveltaa, Algeriassa tai Tunisiassa, väliaikaisesti varastoituina, tullivarastoissa tai vapaa-alueilla, jos neljän kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään viejävaltion toimivaltaisten viranomaisten jälkikäteen vahvistama EUR.1-todistus ja asiakirjat, joilla osoitetaan, että tavarat on kuljetettu suoraan.
LIITE I
ALKUHUOMAUTUKSET
Johdanto
Näitä huomautuksia sovelletaan tarvittaessa kaikkiin ei-alkuperäaineksia käyttäen valmistettuihin tuotteisiin mukaan lukien ne, joita ei erityisesti mainita liitteessä II olevassa luettelossa ja joihin sovelletaan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua nimikkeenmuutossääntöä.
1 huomautus
1.1. Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavaroiden kuvaus. Jokaisen kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnän osalta vahvistetaan sääntö 3 tai 4 sarakkeessa. Ensimmäisen sarakkeen merkinnän edellä eräissä tapauksissa oleva pääte ":sta" tai ":stä" tarkoittaa, että 3 tai 4 sarakkeen sääntö koskee ainoastaan 2 sarakkeessa mainittua nimikkeen tai ryhmän osaa.
1.2. Kun ensimmäisessä sarakkeessa on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on sen vuoksi yleisluonteinen tavaran kuvaus, vastaavaa 3 tai 4 sarakkeessa olevaa sääntöä sovelletaan kaikkiin niihin tuotteisiin, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan ensimmäisessä sarakkeessa mainitun ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu tähän sarakkeeseen.
2 huomautus
2.1. Kun jokin nimike tai nimikkeen osa ei ole luettelossa, sovelletaan siihen 7 artiklan 1 kohdan nimikkeenmuutossääntöä. Jos luettelon nimikkeisiin tai nimikkeiden osiin sovelletaan nimikkeenmuutosedellytystä, se mainitaan 3 sarakkeessa.
2.2. Luettelossa olevan 3 sarakkeen säännössä edellytetty valmistus tai käsittely on suoritettava ainoastaan käytetyille ei-alkuperäaineksille. Samoin 3 sarakkeen säännössä mainittuja rajoituksia sovelletaan ainoastaan käytettyihin ei-alkuperäaineksiin.
2.3. Kun säännössä määrätään, että minkä tahansa nimikkeen aineksia saadaan käyttää, voidaan myös samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia käyttää, ottaen kuitenkin huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Ilmaisulla "valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen.... aineksista" tarkoitetaan kuitenkin, että ainoastaan sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia saadaan käyttää, joiden kuvaus on erilainen kuin tuotteella on luettelossa olevassa 2 sarakkeessa.
2.4. Jos ei-alkuperäaineksista valmistettua tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman valmistuksen kuluessa nimikkeenmuutossäännön tai luettelossa olevan oman sääntönsä nojalla, käytetään aineksena muun tuotteen valmistuksessa, siihen ei siinä tapauksessa sovelleta luettelon siihen tuotteeseen sovellettavaa sääntöä, johon se sisällytetään.
Esimerkki:
Nimikkeeseen 8407 kuuluva moottori, jonka osalta säännössä määrätään, että siinä mahdollisesti käytettävien ei-alkuperäainesten arvo saa olla enintään 40 prosenttia vapaasti tehtaalla -hinnasta, on valmistettu nimikkeeseen 7224 kuuluvasta muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä.
Jos tämä esimuokattu teräs on taottu asianomaisessa maassa ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saavuttanut alkuperäaseman luettelossa vahvistetun nimikkeen 7224 tuotteita koskevan säännön nojalla. Esimuokattua terästä voidaan pitää alkuperätuotteena laskettaessa nimikkeeseen 8407 kuuluvan moottorin valmistuksessa mahdollisesti käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa, riippumatta siitä, onko teräs tuotettu samassa tehtaassa kuin moottori. Valanteen, joka ei ole alkuperätuote, arvoa ei siten oteta huomioon laskettaessa käytettävien ei-alkuperäainesten arvoa.
2.5. Vaikka nimikkeenmuutossääntö tai muut luettelon säännöt täyttyisivät, valmis tuote ei saa alkuperäasemaa, jos sille suoritettu käsittely on 8 artiklassa tarkoitetetulla tavalla riittämätön.
3 huomautus
3.1. Luettelon säännössä vahvistetaan suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn vähimmäismäärä, sitä laajempi valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman, sitä vähäisempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Näin ollen jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia saadaan käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisten ainesten käyttö sallittua mutta sitä myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten käyttö ei.
3.2. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tällä tarkoitetaan, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saadaan käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.
Esimerkki:
Kankaita koskevassa säännössä määrätään, että luonnonkuituja saadaan käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saadaan myös käyttää. Tämä ei tarkoita, että on käytettävä molempia, vaan voidaan käyttää vain toista näistä aineksista tai molempia yhdessä.
Jos kuitenkin samassa säännössä on jotakin ainesta varten rajoitus ja muita aineksia varten muita rajoituksia, sovelletaan ainoastaan tosiasiallisesti käytettyjä aineksia koskevia rajoituksia.
Esimerkki:
Ompelukoneita koskevassa säännössä määrätään, että sekä langankiristysmekanismin että siksak-mekanismin on oltava alkuperätuotteita, näitä kahta rajoitusta sovelletaan ainoastaan, jos molemmat kyseiset mekanismit tosiasiallisesti sisältyvät ompelukoneeseen.
3.3. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne voi täyttää sääntöä.
Esimerkki:
Nimikettä 1904 koskeva sääntö, jossa nimenomaan suljetaan pois viljan ja viljatuotteiden käyttö, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.
Esimerkki:
Jos kuitukankaasta tehdyn tavaran osalta määrätään, että ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta, vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voida valmistaa langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen olisi tavallisesti oltava lankaa edeltävällä asteella, eli kuituasteella.
Tekstiilien osalta katso myös 6 huomautuksen 3 kohtaa.
3.4. Jos luettelon säännössä määrätään kaksi tai useampia prosenttimääriä enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saa laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan olla suurempi kuin korkein määrätyistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden ainesten osalta, joita ne koskevat.
4 huomautus
4.1. Luettelossa käytetyllä ilmaisulla 'luonnonkuidut' tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja, sen on rajoituttava kehruuta edeltävillä valmistusasteilla oleviin kuituihin ja siihen kuuluvat myös jätteet ja, jollei toisin määrätä, ilmaisuun 'luonnonkuidut' sisältyvät kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.
4.2. Ilmaisuun 'luonnonkuidut' kuuluvat nimikkeen 0503 jouhi, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkki, nimikkeiden 5101 - 5105 villakuidut ja hieno ja karkea eläimenkarva, nimikkeiden 5201 -5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301 - 5305 muut kasvitekstiilikuidut.
4.3. Ilmaisuja 'tekstiilimassa', 'kemialliset aineet' ja 'paperinvalmistusaineet' käytetään luettelossa kuvailemaan 50 - 63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai näistä kuiduista valmistettujen lankojen valmistuksessa.
4.4. Luettelossa käytettyyn ilmaisuun 'katkotut tekokuidut' kuuluvat nimikkeiden 5501 - 5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouvi, synteetti- tai muuntokatkokuidut tai niiden jätteet.
5 huomautus
5.1. Niiden tuotteiden osalta, jotka luokitellaan niihin luettelon nimikkeisiin, joiden osalta viitataan tähän huomautukseen, luettelossa olevassa 3 sarakkeessa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, kun niiden paino yhteensä on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso myös jäljempänä olevaa 5.3 ja 5.4 huomautusta).
5.2. Tätä poikkeusta sovelletaan kuitenkin ainoastaan sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.
Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:
― silkki,
― villa,
― karkea eläimenkarva,
― hieno eläimenkarva,
― jouhet,
― puuvilla,
― paperinvalmistusaineet ja paperi,
― pellava,
― hamppu,
― juutti ja muut niinitekstiilikuidut,
― sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut, ― kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut, ― synteettikuitufilamentit,
― muuntokuitufilamentit,
― synteettikatkokuidut,
― muuntokatkokuidut.
Esimerkki:
Nimikkeeseen 5205 kuuluva lanka, joka on tehty nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506 synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi synteettikatkokuituja, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), saa käyttää enintään 10 prosenttia langan painosta.
Esimerkki:
Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509 synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta) tai villalankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta karstaamattomista tai kampaamattomista tai muuten kehruuta varten käsittelemättömistä luonnonkuiduista), tai näiden kahden sekoitusta, voi käyttää vain, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta.
Esimerkki:
Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on sekoitetuote ainoastaan, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahdesta eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta tai jos käytettävät puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.
Esimerkki:
Jos edellä tarkoitettu tuftattu tekstiilikangas on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 synteettikuitukankaasta, on selvää, että käytettävät langat ovat kahta eri perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas sen mukaisesti sekoitetuote.
Esimerkki:
Matto, jonka nukka on tehty sekä muuntokuitu- että puuvillalangoista ja pohjakangas juutista, on sekoitetuote, koska on käytetty kolmea perustekstiiliainetta. Ei-alkuperäaineksia, joita käytetään myöhemmällä valmistusasteella olevina, kuin säännössä määrätään, voidaan käyttää, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia mattoon sisältyvien tekstiiliaineiden painosta. Juuttikangaspohja tai muuntokuitulangat tai molemmat voidaan siis tuoda maahan tällä valmistusasteella olevina, jos painoa koskevat edellytykset täyttyvät.
5.3. Tuotteissa, joissa on "segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä", tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.
5.4. Tuotteissa, joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä, tämä poikkeus on tällaisen kaistaleen osalta 30 prosenttia.
6 huomautus
6.1. Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän huomautukseen, saadaan käyttää, vuoria ja välivuoria lukuun ottamatta, tekstiiliaineita, jotka eivät täytä kyseistä sovitettua tuotetta koskevaa luettelossa olevan 3 sarakkeen sääntöä, jos ne luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote ja jos niiden arvo on enintään 8 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.
6.2. Aineksia, joita ei luokitella 50―63 ryhmään, saa käyttää vapaasti, riippumatta siitä sisältävätkö ne tekstiiliainetta.
Esimerkki:
Jos luettelon säännössä määrätään, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi housujen, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska nappeja ei luokitella 50―63 ryhmään. Samasta syystä se ei estä vetoketjujen käyttöä, vaikka vetoketjut tavallisesti sisältävät tekstiiliainetta.
6.3. Prosenttisääntöä sovellettaessa on käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon koristeiden ja tarvikkeiden arvo.
7 huomautus
7.1. Nimikkeissä 2707:stä, 2713―2715, 2901:stä, 2902:sta ja 3403:sta mainitut 'tietyt käsittelyt' ovat seuraavat:
a) tyhjötislaus,
b) toistotislaus perusteellisen jakotislaus-menetelmän avulla(1),
c) krakkaus,
d) reformointi,
e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla,
f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat käsittelyt: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla, neutralointi emäksisillä aineilla, värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla,
g) polymerointi,
h) alkylointi,
i) isomerointi.
7.2. Nimikkeissä 2710―2712 mainitut 'tietyt käsittelyt' ovat seuraavat:
a) tyhjötislaus,
b) toistotislaus perusteellisen jakotislaus-menetelmän avulla,
c) krakkaus,
d) reformointi,
e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla,
f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat käsittelyt: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla, neutralointi emäksisillä aineilla, värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla,
g) polymerointi,
h) alkylointi,
ij) isomerointi,
k) ainoastaan nimikkeeseen 2710:stä kuuluvien raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla, jonka tuloksena käsiteltyjen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM D 1266―59 T -menetelmä),
l) ainoastaan nimikkeeseen 2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muun menetelmän avulla kuin ainoastaan suodattamalla,
m) ainoastaan nimikkeeseen 2710:stä kuuluvan raskasöljyn osalta vetykäsittely suuremmassa kuin 20 baarin paineessa ja suuremmassa kuin 250 øC:n lämpötilassa katalysaattoria käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeeseen 2710:stä kuuluvien voiteluöljyjen jatkokäsittelyä vedyn avulla [esim. vedyn avulla tapahtuva viimeistely (hydrofinishing) tai värinpoisto] erityisesti värin tai stabiliteetin parantamiseksi ei pidetä tiettynä käsittelynä,
n) ainoastaan nimikkeeseen 2710:stä kuuluvan polttoöljyn osalta ilmatislaus, jos vähemmän kuin 30 tilavuusprosenttia näistä tuotteista, hävikki mukaan lukien, tislautuu 300 øC:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmän mukaisesti määritettynä.
o) ainoastaan nimikkeeseen 2710:stä kuuluvien muiden raskasöljyjen kuin kaasuöljyn ja polttoöljyn osalta, valmistus suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla.
7.3. Nimikkeissä 2707:stä, 2713―2715, 2901:stä, 2902:sta ja 3403:sta tarkoitetut yksinkertaiset käsittelyt, kuten puhdistaminen, seestäminen (dekantoiminen), suolojen poisto, veden poisto, suodattaminen, värjääminen, merkitseminen, rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla tuotteita, joilla on erilaiset rikkipitoisuudet, kaikki näiden toimenpiteiden tai samankaltaisten toimenpiteiden yhdistelmät, eivät anna alkuperäasemaa.
1) Katso yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän lisähuomautus 4b),
LIITE II
Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- ja käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman
Taulukko puuttuu
LIITE III
EUR.1-TAVARATODISTUS
1. EUR.1-tavaratodistus on laadittava lomakkeelle, jonka malli on tässä liitteessä. Tämä lomake on painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla sopimus on tehty. Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä viejävaltion tai -alueen sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Jos se laaditaan käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.
2. Todistuksen koon on oltava 210 x 297 millimetriä; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 5 millimetriä määrämittaa pienempi tai enintään 8 millimetriä sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 25 grammaa neliömetriä kohti. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset havaittaviksi.
3. Yhteisön jäsenvaltioiden ja Marokon toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen todistusten paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.
Tavaratodistuksen malli
LIITE IV
PUUTTUU
LIITE V
PUUTTUU
LIITE VI
PUUTTUU
LIITE VII
PUUTTUU
LIITE VIII
Yhteinen julistus pöytäkirjan 1 artiklasta
Osapuolet sopivat, että pöytäkirjan 1 artiklan e kohdan määräykset eivät vaikuta Marokon oikeuteen hyötyä erityisestä ja erilaisesta kohtelusta sekä kaikista muista tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan täytäntöönpanoon liittyvän sopimuksen perusteella kehitysmaille myönnetyistä poikkeuksista.
Yhteinen julistus pöytäkirjan 19 ja 33 artiklasta
Osapuolet sopivat tarpeesta laatia selittäviä huomautuksia pöytäkirjan 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 33 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanoa varten.
Yhteinen julistus pöytäkirjan 39 artiklasta
Pöytäkirjan 39 artiklan soveltamista varten yhteisö ilmoittaa olevansa valmis aloittamaan niiden Marokon hakemusten tarkastelun, joiden tarkoituksena on määrätä poikkeuksia alkuperäsääntöihin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
PÖYTÄKIRJA N:o 5
HALLINTOVIRANOMAISTEN KESKINÄISESTÄ AVUNANNOSTA TULLIASIOISSA
1 ARTIKLAMääritelmät
Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:
a) 'tullilainsäädännöllä' sopimuspuolten alueilla sovellettavia säännöksiä, jotka koskevat tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja asettamista tullimenettelyyn mukaan lukien mainittujen osapuolten toteuttamat kielto-, rajoitus- ja valvontatoimenpiteet,
b) 'pyynnön esittäneellä viranomaisella' toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka pyytää avunantoa tulliasioissa,
c) 'pyynnön vastaanottaneella viranomaisella' toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka vastaanottaa pyynnön avunannosta tulliasioissa,
d) 'henkilötiedolla' kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja.
2 ARTIKLASoveltamisala
1. Sopimuspuolet avustavat toisiaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa tässä pöytäkirjassa määrätyin menettelyin ja edellytyksin ehkäistäkseen, tutkiakseen ja paljastaakseen tullilainsäädännön vastaisia toimia.
2. Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu avunanto tulliasioissa koskee niitä sopimuspuolten hallintoviranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia soveltamaan tätä pöytäkirjaa. Se ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien säännösten soveltamista. Avunannon piiriin eivät myöskään kuulu tiedot, jotka on saatu oikeusviranomaisten pyynnöstä käytettyjen valtuuksien perusteella, elleivät nämä viranomaiset anna tähän suostumustaan.
3 ARTIKLAPyynnöstä annettava apu
1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki asiaa koskevat tiedot, jotta tämä voi varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein, erityisesti tiedot havaituista tai suunnitelluista toimista, jotka ovat tai olisivat tullilainsäädännön vastaisia.
2. Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä, onko toisen osapuolen alueelta viedyt tavarat tuotu asianmukaisesti toisen osapuolen alueelle ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn.
3. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa lainsäädäntönsä mukaisesti pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä erityistä valvontaa:
a) luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joiden perustellusti uskotaan toteuttavan tai toteuttaneen tullilainsäädännön vastaisia toimia,
b) paikkoihin, joissa tavaroita on varastoitu siten, että perustellusti voidaan olettaa, että niitä aiotaan käyttää toisten sopimuspuolten tullilainsäädännön vastaisissa liiketoimissa,
c) sellaisten tavaroiden liikkumiseen, joiden on ilmoitettu mahdollisesti olevan tullilainsäädännön vastaisten toimien kohteena,
d) kuljetusvälineisiin, joita perustellusti uskotaan käytetyn tai käytettävän tai voitavan käyttää tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.
4 ARTIKLAOma-aloitteinen avunanto
Sopimuspuolet avustavat toisiaan lainsäädäntönsä, sääntöjensä ja muiden säädöstensä mukaisesti, jos ne pitävät sitä tullilainsäädännön oikean soveltamisen kannalta tarpeellisena, erityisesti silloin kun ne saavat tietoja:
― toimista, jotka ovat tai joiden he otaksuvat olevan tämän tullilainsäädännön vastaisia ja joilla saattaa olla merkitystä muille sopimuspuolille,
― uusista keinoista tai menetelmistä, joita käytetään näiden toimien toteuttamisessa,
― tavaroista, joiden tiedetään olevan tullilainsäädännön vastaisten toimien kohteena,
― luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joiden perustellusti uskotaan toteuttavan tai toteuttaneen tullilainsäädännön vastaisia toimia,
― kuljetusvälineistä, joista voidaan perustellusti uskoa, että niitä on käytetty, käytetään tai voidaan käyttää tullilainsäädännön vastaisten toimien toteuttamisessa.
5 ARTIKLATiedoksiannot
Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä oman lainsäädäntönsä mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet
― toimittaakseen kaikki asiakirjat,
― antaakseen tiedoksi kaikki päätökset,
jotka kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan, alueellaan pysyvästi asuvalle tai sinne sjoittautuneelle vastaanottajalle. Tällöin sovelletaan 6 artiklan 3 kohtaa.
6 ARTIKLAAvunantoa koskevien pyyntöjen muoto ja sisältö
1. Tämän pöytäkirjan mukaiset pyynnöt tehdään kirjallisesti. Asiakirjat, joiden katsotaan auttavan vastaamisessa tällaisiin pyyntöihin, liitetään pyyntöön. Suulliset pyynnöt voidaan hyväksyä, jos tämä asian kiireellisyyden vuoksi on tarpeen, mutta ne on viipymättä vahvistettava kirjallisesti.
2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisissa pyynnöissä esitetään seuraavat tiedot:
a) pyynnön esittävä viranomainen,
b) pyydetyt toimenpiteet,
c) pyynnön tarkoitus ja aihe,
d) asiaan liittyvä lainsäädäntö, säännöt ja muut oikeudelliset seikat,
e) mahdollisimman tarkat ja täydelliset tiedot tutkinnan kohteena olevista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä,
f) yhteenveto asiaa koskevista seikoista ja jo suoritetuista kyselyistä, lukuun ottamatta 5 artiklassa tarkoitettuja tapauksia.
3. Pyynnöt tehdään pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksymällä kielellä.
4. Jos pyyntö ei täytä muotovaatimuksia, sen korjaamista tai täydentämistä voidaan vaatia; kuitenkin voidaan toteuttaa varotoimenpiteitä.
7 ARTIKLAPyyntöjen täyttäminen
1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii avunpyynnön täyttämiseksi toimivaltansa ja käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan samalla tavoin kuin se toimisi omaan lukuunsa tai saman sopimuspuolen muiden viranomaisten pyynnöstä, ja toimittaa hallussaan jo olevia tietoja, ja tekee tai teettää tarkoituksenmukaisia tutkimuksia. Tätä määräystä sovelletaan myös hallintoyksikköön, jolle pyynnön vastaanottanut viranomainen on pyynnön osoittanut, kun viimeksi mainittu ei voi toimia omaan lukuunsa.
2. Avunantopyynnöt täytetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön, sääntöjen ja muiden oikeudellisten säädösten mukaisesti.
3. Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat toisen asianosaisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin saada pyynnön vastaanottaneen tai tämän vastuualueeseen kuuluvan toisen viranomaisen toimitiloista tietoja, jotka koskevat tullilainsäädännön vastaisia tai mahdollisesti vastaisia toimia ja joita pyynnön esittänyt viranomainen tarvitsee tämän pöytäkirjan soveltamiseksi.
4. Sopimuspuolen virkamiehet voivat toisen asianosaisen sopimuspuolen suostumuksella ja jälkimmäisen määräämin edellytyksin olla läsnä tehtäessä tutkimuksia jälkimmäisen alueella.
8 ARTIKLATietojen välityksessä käytettävä muoto
1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa tutkimusten tulokset pyynnön esittäneelle viranomaiselle asiakirjoina, oikeaksi todistettuina asiakirjajäljennöksinä, kertomuksina ja muina sellaisina asiakirjoina.
2. Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat voidaan korvata tietokoneella tuotetulla missä tahansa muodossa olevalla samansisältöisellä tiedolla.
9 ARTIKLAPoikkeukset avunantovelvollisuudesta
1. Sopimuspuolet voivat kieltäytyä tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta avunannosta, jos avunpyyntöön suostuminen:
a) voisi loukata Marokon tai jonkin sellaisen yhteisön jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta, jolta tässä pöytäkirjassa tarkoitettua avunantoa pyydetään, tai
b) voisi vaarantaa niiden yleistä järjestystä, turvallisuutta tai muita keskeisiä etuja, tai
c) koskisi muuta kuin tullilainsäädäntöä, tai
d) loukkaisi teollisia, liike- tai ammattisalaisuuksia.
2. Jos pyynnön esittävä viranomainen pyytää sellaista avunantoa, jota se ei itse voisi pyydettäessä antaa, se huomauttaa tästä seikasta pyynnössään. Pyynnön vastaanottanut viranomainen saa päättää, miten kyseiseen pyyntöön vastataan.
3. Jos avunannosta kieltäydytään, kieltäytymispäätös ja sen perustelut on viipymättä annettava tiedoksi pyynnön esittäneelle viranomaiselle.
10 ARTIKLAVelvoite noudattaa luottamuksellisuutta
1. Kaikki tämän pöytäkirjan mukaisesti missä tahansa muodossa annetut tiedot ovat luottamuksellisia. Tietoihin sovelletaan salassapitovelvollisuutta ja sitä suojaa, jonka tiedot saaneen osapuolen tällaisia tietoja koskeva lainsäädäntö takaa, sekä yhteisön viranomaisiin sovellettavien vastaavien säännösten tarjoamaa suojaa.
2. Henkilötietoja saa toimittaa ainoastaan, jos sopimuspuolten lainsäädännöissä määrätty henkilöiden tietosuojan taso on vastaava. Sopimuspuolten on taattava vähintään sellainen tietosuojan taso, joka on tämän pöytäkirjan liitteessä esitettyjen periaatteiden mukainen.
11 ARTIKLATietojen käyttö
1. Saatuja tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, käytetään yksinomaan tämän pöytäkirjan tarkoituksiin, ja sopimuspuolet voivat käyttää niitä muihin tarkoituksiin ainoastaan, jos niillä on tiedot antaneen hallintoviranomaisen etukäteen antama kirjallinen suostumus; tietoihin sovelletaan kaikkia kyseisen viranomaisen asettamia rajoituksia. Näitä määräyksiä ei sovelleta silloin kun tämän pöytäkirjan tarkoituksiin saatuja tietoja voidaan käyttää myös huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan vastaisissa toimissa. Näitä tietoja voi 2 kohdan rajoitusten mukaisesti toimittaa muille viranomaisille, jotka ovat suoraan mukana huumausaineiden laittoman kaupan vastaisissa toimissa.
2. Mitä 1 kohdassa määrätään ei estä tietojen käyttöä tullilainsäädännön rikkomisen vuoksi vireille pannuissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä. Nämä tiedot toimittaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan viipymättä tällaisesta käytöstä.
3. Sopimuspuolet voivat pöytäkirjatussa todistusaineistossa, kertomuksissa ja todistuksissa sekä tuomioistuinten käsiteltävinä olevissa menettelyissä ja kanteissa käyttää todisteina tietoja, jotka on hankittu ja asiakirjoja, joita on käytetty tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
12 ARTIKLAAsiantuntijat ja todistajat
1. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen edustaja voidaan valtuuttaa esiintymään hänelle myönnettyjen valtuuksien asettamissa rajoissa asiantuntijana tai todistajana tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien asioiden vuoksi vireille pannuissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä toisen sopimuspuolen tuomioistuimissa, sekä hankkimaan esineitä, asiakirjoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, jotka voivat olla tarpeen menettelyssä. Oikeuteen saapumista koskevassa pyynnössä on ilmoitettava tarkasti mistä asiasta ja missä ominaisuudessa edustajaa kuullaan.
2. Valtuutettu virkamies nauttii suojaa, jonka voimassa oleva lainsäädäntö takaa pyynnön esittäneen viranomaisen virkamiehille sen alueella.
13 ARTIKLAAvunannosta aiheutuneet kustannukset
Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan tämän pöytäkirjan soveltamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista, lukuun ottamatta tarvittaessa asiantuntijoille ja todistajille sekä muun kuin julkisen laitoksen palveluksessa oleville tulkeille ja kääntäjille maksettuja korvauksia.
14 ARTIKLASoveltaminen
1. Tämän pöytäkirjan soveltaminen uskotaan toisaalta Marokon kansallisille tulliviranomaisille ja Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisille toimielimille sekä toisaalta tarvittaessa jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. Ne päättävät kaikista pöytäkirjan soveltamisessa tarvittavista käytännön toimenpiteistä ja järjestelyistä ottaen huomioon tietosuojaa koskevat säännöt. Ne voivat pöytäkirjassa n:o 4 olevalla 40 artiklalla perustetun tulliyhteistyökomitean välityksellä suositella assosiointineuvostolle muutoksia, joita niiden mukaan olisi tehtävä tähän pöytäkirjaan.
2. Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ja ilmoittavat toisilleen yksityiskohtaisista soveltamista koskevista säännöistä, jotka on annettu tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
15 ARTIKLATäydentävä luonne
1. Tämä pöytäkirja ei estä vaan täydentää keskinäistä avunantoa koskevia sopimuksia, joita on tehty tai saatetaan tehdä yhden tai useamman Euroopan unionin jäsenvaltion ja Marokon välillä. Pöytäkirja ei myöskään estä mainittujen sopimusten mukaista laajempaa keskinäistä avunantoa.
2. Nämä sopimukset eivät rajoita yhteisön säännöksiä, jotka koskevat komission toimivaltaisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välistä kaikkien saatujen tulliasioita koskevien, mahdollisesti yhteisöä kiinnostavien tietojen vaihtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.
Pöytäkirjan liite TIETOSUOJAN ALALLA SOVELLETTAVAT PÄÄPERIAATTEET
1. Tietokoneella käsiteltäviltä henkilötiedoilta edellytetään seuraavaa:
a) ne on saatava ja niitä on käsiteltävä tasapuolisesti ja lainmukaisesti,
b) ne on säilytettävä tarkoin määriteltyjä ja laillisia tarkoituksia varten eikä niitä saa käyttää näiden tarkoitusten kanssa ristiriitaisella tavalla,
c) niiden on oltava tarkoituksenmukaisia, asiaankuuluvia ja kohtuullisia, ottaen huomioon tarkoitukset, joita varten ne on kerätty,
d) niiden on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa ajanmukaistettuja,
e) ne on säilytettävä sellaisessa muodossa, ettei asianomaisen henkilön yksilöinti ole mahdollista kauemmin kuin on tarpeen menettelylle, jota varten tietoja on kerätty.
2. Henkilötietoja, joista ilmenee henkilön rotu, poliittiset tai uskonnolliset mielipiteet tai muut uskomukset sekä terveyttä tai sukupuolielämää koskevia seikkoja, ei saa käsitellä tietokoneella, ellei kansallisessa lainsäädännössä ole sopivia suojasäännöksiä. Näitä säännöksiä sovelletaan myös henkilötietoihin, jotka liittyvät rikostuomioihin.
3. On ryhdyttävä tarvittaviin turvatoimiin, jotta atk-tiedostoon talletetut henkilötiedot suojataan laitonta tuhoamista, vahingossa tapahtuvaa häviämistä ja luvatonta muuttamista, levittämistä tai pääsyä vastaan.
4. Jokaisella henkilöllä on oltava oikeus:
a) jos häntä koskevat henkilötiedot tallennetaan atk-tiedostoon, selvittää, mihin tarkoituksiin tietoja pääasiassa käytetään sekä tiedostosta vastuussa olevan henkilön henkilöllisyys, vakituinen kotipaikka ja työpaikka,
b) saada kohtuullisin väliajoin sekä ilman kohtuuttomia viiveitä ja kuluja vahvistus mahdollisen, häntä koskevia henkilötietoja sisältävän atk-tiedoston olemassaolosta sekä näiden tietojen ymmärrettävässä muodossa oleva tiedoksianto,
c) saada tarvittaessa nämä tiedot oikaistuiksi tai poistetuiksi, jos niitä on käsitelty vastoin kansallista lainsäädäntöä, soveltamalla tämän liitteen 1 ja 2 kohdassa esitettyjä perusperiaatteita,
d) käyttää laillisia muutoksenhakukeinoja, ellei tiedonantopyynnön tai tarvittaessa edellä mainitussa b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedoksiannon, oikaisun tai poistamisen johdosta ole ryhdytty toimenpiteisiin.
5.1. Tämän liitteen 1, 2 ja 4 kohdan määräyksistä ei voida poiketa, paitsi jäljempänä esitetyissä tapauksissa.
5.2. Tämän liitteen 1, 2 ja 4 kohdan määräyksistä voidaan poiketa, kun sopimuspuolen lainsäädännössä niin säädetään ja kun tämä poikkeus on demokraattisen yhteiskunnan välttämätön toimenpide ja kun sen tarkoituksena on:
a) suojella valtion turvallisuutta, yleistä järjestystä sekä valtion talouden etuja tai torjua rikoksia,
b) suojella henkilöitä, joita kyseiset tiedot koskevat tai toisten oikeuksia ja vapauksia.
5.3. Laissa voidaan säätää tämän liitteen 4 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen oikeuksien rajoittamisesta, kun kyse on atk-tiedostoista, jotka sisältävät tilastollisiin tarkoituksiin tai tieteelliseen tutkimukseen käytettäviä henkilötietoja, kun tämä käyttö ei selvästikään loukkaa sellaisten henkilöiden yksityisyyttä, joita tiedot koskevat.
6. Tämän liitteen määräysten ei tulkita rajoittavan tai estävän sopimuspuolen valtuutta myöntää henkilöille, joita tiedot koskevat, laajempaa suojelua kuin tässä liitteessä määrätään.
PÄÄTÖSASIAKIRJA
Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat
BELGIAN KUNINGASKUNTAA,
TANSKAN KUNINGASKUNTAA,
SAKSAN LIITTOTASAVALTAA,
HELLEENIEN TASAVALTAA,
ESPANJAN KUNINGASKUNTAA,
RANSKAN TASAVALTAA,
IRLANTIA,
ITALIAN TASAVALTAA,
LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTAA,
ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTAA,
ITÄVALLAN TASAVALTAA,
PORTUGALIN TASAVALTAA,
SUOMEN TASAVALTAA,
RUOTSIN KUNINGASKUNTAA,
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA,
jotka ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolia,
jäljempänä 'jäsenvaltiot', ja
EUROOPAN YHTEISÖÄ, EUROOOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖÄ ja EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖÄ,
jäljempänä 'yhteisö',
sekä
täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat MAROKON KUNINGASKUNTAA, jäljempänä 'Marokko' ja
jotka ovat kokoontuneet Brysselissä päivänä kuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi allekirjoittamaan Euro-Välimeri-sopimuksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista, jäljempänä 'Euro-Välimeri-sopimus', ovat hyväksyneet seuraavat tekstit:
Euro-Välimeri-sopimus, sen liitteet ja seuraavat pöytäkirjat:
PÖYTÄKIRJA N:o 1 Marokosta peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia yhteisöön koskevasta järjestelystä, PÖYTÄKIRJA N:o 2 Marokosta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia yhteisöön koskevasta järjestelystä, PÖYTÄKIRJA N:o 3 yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia Marokkoon koskevasta järjestelystä,PÖYTÄKIRJA N:o 4 käsitteen 'peräisin olevat tuotteet' (alkuperätuotteet) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä,PÖYTÄKIRJA N:o 5 hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa.
Jäsenvaltioiden ja yhteisön täysivaltaiset edustajat sekä Marokon täysivaltaiset edustajat ovat antaneet seuraavat tämän päätösasiakirjan liitteenä olevat yhteiset julistukset:
Yhteinen julistus sopimuksen 5 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 10 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 12 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 33 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 39 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 42 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 43 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 49 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 50 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 51 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 64 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 65 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 34, 35, 76 ja 77 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 90 artiklasta Yhteinen julistus sopimuksen 96 artiklasta Yhteinen julistus tekstiilituotteista Yhteinen julistus alueelle paluusta.
Jäsenvaltioiden ja yhteisön täysivaltaiset edustajat sekä Marokon täysivaltaiset edustajat ovat myös ottaneet huomioon seuraavat tämän päätösasiakirjan liitteenä olevat kirjeenvaihtona tehdyt sopimukset:
Kirjeenvaihtona tehty sopimus Marokon tiettyjen tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuontiin soveltamien viitehintojen poistamista koskevan 12 artiklan 1 kohdasta. Kirjeenvaihtona tehty sopimus pöytäkirjassa 1 olevasta 1 artiklasta, joka koskee yhteisen tullitariffin nimikkeeseen 06.03.10 (liitetään sopimukseen) kuuluvien tuoreiden leikkokukkien ja kukannuppujen yhteisöön suuntautuvaa tuontia.
Marokon täysivaltaiset edustajat ovat ottaneet huomioon seuraavan tämän päätösasiakirjan liitteenä olevan Euroopan yhteisön julistuksen:
Julistus sopimuksen 29 artiklasta.
Jäsenvaltioiden ja yhteisön täysivaltaiset edustajat ovat ottaneet huomioon seuraavat tämän päätösasiakirjan liitteenä olevat Marokon julistukset:
1. Julistus ydinenergiayhteistyöstä.
2. Julistus investoinneista.
3. Julistus Marokon etujen turvaamisesta.
Tehty Brysselissä
YHTEISET JULISTUKSET
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 5 ARTIKLASTA
1. Osapuolet sopivat, että poliittisen vuoropuhelun ministeritasolla olisi tapahduttava vähintään kerran vuodessa.
2. Osapuolten mielestä Euroopan parlamentin ja Marokon kansanedustuslaitosten välillä olisi aloitettava poliittinen vuoropuhelu.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 10 ARTIKLASTA
Osapuolet sopivat vahvistavansa yhdessä Marokon maatalousosuuden erottamisen tulleista, jotka ovat voimassa yhteisön alkuperätavaroita tuotaessa ennen sopimuksen voimaan tuloa sopimuksen liitteen 2 luettelossa 2 mainituille tuotteille.
Tätä periaatetta sovelletaan myös sopimuksen liitteen 2 luettelossa 3 mainituille tuotteille ennen kuin teollisuusosuuden purkaminen aloitetaan.
Jos Marokon on korotettava 1.1.1995 asti edellä mainituille tuotteille voimassa olevia tulleja maatalousosuuden johdosta, se myöntää yhteisölle 25 prosentin alennuksen tullien korotuksesta.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 12 ARTIKLASTA
1. Osapuolet sopivat, että tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden osalta viitehintojen poistamisessa noudatettavasta aikataulusta sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tariffialennuksesta sovitaan ennen kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamista.
2. Edellä olevan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille tuotteille, joita koskee tariffien poistaminen, aletaan suorittaa teknisiä tarkastuksia Marokossa yhteisön teknisellä tuella. Marokko sitoutuu aloittamaan tekniset tarkastukset ennen 31 päivää joulukuuta 1999.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 33 ARTIKLASTA
Juoksevien maksujen vaihdettavuudessa sovelletaan kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) perussäännön VIII artiklaa.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 39 ARTIKLASTA
Sopimuksen yhteydessä osapuolet sopivat, että henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen kuuluvat erityisesti tekijänoikeudet, myös tietokoneohjelmien tekijänoikeudet, sekä lähioikeudet, teolliset ja kaupalliset merkit, maantieteelliset viittaukset, myös alkuperänimitykset, teollinen muotoilu ja mallit, patentit, integroituihin piirimalleihin liittyvät oikeudet (topografia), julkaisemattomien tietojen suojelu ja teollisen omaisuuden suojelemista koskevan Tukholmassa vuonna 1967 tarkistetun Pariisin yleissopimuksen (Pariisin liitto) 10 a artiklassa tarkoitettu vilpillisen kilpailun estäminen.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 42 ARTIKLASTA
Osapuolet vahvistavat hajautetun yhteistyön ohjelmien merkityksen täydentävänä keinona edistää kokemusten vaihtoa ja tietojen siirtoa Välimeren alueella sekä Euroopan yhteisön ja sen kumppanien välillä.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 43 ARTIKLASTA
Osapuolet sopivat, että taloudellisen yhteistyön yhteydessä säädetään teknisestä tuesta suojatoimenpiteiden ja polkumyynnin valvonnan alalla.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 49 ARTIKLASTA
Osapuolet tunnustavat tarpeen nykyaikaistaa Marokon tuotantosektoria sen paremmaksi mukauttamiseksi kansainväliseen ja eurooppalaiseen talouteen.
Yhteisö huolehtii tuen antamisesta Marokolle tukiohjelman toteuttamiseksi teollisuuden aloilla, joita kehotetaan käyttämään hyväkseen rakenteidensa uudistamista ja ajan tasalle saattamistaan pystyäkseen ratkaisemaan vaikeudet, joita voi ilmetä kaupankäynnin vapauttamisen ja erityisesti tariffien poistamisen seurauksena.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 50 ARTIKLASTA
Sopimuspuolten mielestä on tärkeää lisätä Marokkoon tehtyjä sijoituksia.
Ne sopivat edistävänsä Marokon pääsyä osalliseksi yhteisön sijoitusten edistämisen välineistä yhteisön tästä asiasta annettujen määräysten mukaisesti.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 51 ARTIKLASTA
Osapuolet sopivat 51 artiklassa tarkoitetun yhteistyötoiminnan aloittamisesta niin pian kuin mahdollista sekä tämän toiminnan ensisijaiseksi asettamisesta.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 64 ARTIKLASTA
Osapuolet tarkastelevat marokkolaisen työntekijän, joka on laillisesti työssä jäsenvaltion alueella, laillisesti maassa perheiden jälleenyhdistämisen nimissä oleskelevien puolison ja lasten pääsyä jäsenvaltion työmarkkinoille, ei kuitenkaan kausityöntekijöiden, komennustyöntekijöiden tai harjoittelijoiden osalta, työntekijän ammatillisen laillisen oleskelun ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin jäsenvaltion edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamista.
Syrjinnän poistamista irtisanomisessa koskevaa sopimuksen 64 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa oleskeluluvan uusimisen saamiseksi. Oleskeluluvan saantia, uusimista tai kieltämistä säädellään ainoastaan kunkin jäsenvaltion lainsäädännöllä sekä Marokon ja tämän jäsenvaltion kahdenvälisillä sopimuksilla.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 65 ARTIKLASTA
Lähtökohtana pidetään, että ilmaisu 'heidän perheenjäsenensä' määritellään kyseisen vastaanottajamaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 34, 35, 76 JA 77 ARTIKLASTA
Jos Marokko sopimuksen määräysten asteittaisen täytäntöönpanon aikana kohtaa vakavia vaikeuksia maksutaseessaan, voivat Marokko ja yhteisö aloittaa neuvottelut sopivimpien keinojen ja yksityiskohtaisten sääntöjen määrittämiseksi, jotta autettaisiin Marokkoa selviytymään näistä vaikeuksista.
Tällaisia neuvotteluja käydään yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 90 ARTIKLASTA
1. Osapuolet sopivat tämän sopimuksen tulkitsemisesta ja soveltamisesta, että tämän sopimuksen 90 artiklassa tarkoitetuilla kiireellisillä tapauksilla tarkoitetaan jommankumman osapuolen syyllistymistä sopimuksen perustavanlaatuiseen rikkomiseen. Sopimuksen perustavanlaatuinen rikkominen muodostuu:
― sellaisesta sopimuksen rikkomisesta, joka on vastoin kansainvälisen oikeuden yleisiä sääntöjä,
― tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen olennaisten sääntöjen rikkomisesta.
2. Osapuolet sopivat, että sopimuksen 90 artiklassa tarkoitetut 'aiheelliset toimenpiteet' ovat kansainvälisen oikeuden mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä. Jos osapuoli toteuttaa toimenpiteen 90 artiklassa tarkoitetussa erityisen kiireellisessä tapauksessa, toinen osapuoli voi aloittaa sovittelumenettelyn.
YHTEINEN JULISTUS SOPIMUKSEN 96 ARTIKLASTA
Tässä sopimuksessa on otettu huomioon Marokon saamat edut Ranskan tietyistä maista peräisin olevia tai niistä tulevia ja jossain jäsenvaltiossa erityiseen tuontimenettelyyn asetettuja tavaroita koskevan, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan nojalla myöntämistä menettelyistä. Tämän vuoksi tätä erityismenettelyä on pidettävä kumottuna sopimuksen voimaantulosta alkaen.
YHTEINEN JULISTUS TEKSTIILITUOTTEISTA
Sovitaan, että tekstiilituotteita koskevasta järjestelystä laaditaan erityispöytäkirja ennen 31 päivää joulukuuta 1995 ja siinä tuodaan esille vuonna 1995 voimassa olevan sopimuksen määräykset.
YHTEINEN JULISTUS ALUEELLE PALUUSTA
Osapuolet sopivat molemminpuolisten määräysten antamisesta ja molemminpuolisten toimenpiteiden toteuttamisesta maastaan lähteneiden kansalaistensa alueelle paluun helpottamiseksi. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisina pidetään jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka täyttävät yhteisön määritelmät.
EUROOPAN YHTEISÖN JA MAROKON VÄLINEN KIRJEENVAIHTONA TEHTY SOPIMUS MAROKON TIETTYJEN TEKSTIILI- JA VAATETUSTUOTTEIDEN TUONTIIN SOVELTAMIEN VIITEHINTOJEN POISTAMISTA KOSKEVAN 12 ARTIKLAN 1 KOHDASTA
A. Yhteisön kirje
Arvoisa Herra,
Euro-Välimeri -assosiointisopimuksen 12 artiklan 1 kohdan ja siihen liittyvän yhteisen julistuksen perusteella osapuolet sopivat seuraavasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 1 kohdan muiden määräysten noudattamista:
1. Yhteisöstä peräisin oleviin 51―63 lukuihin luokiteltuihin ja sopimuksen liitteessä 5 oleviin tekstiili- ja vaatetustuotteisiin sovellettu viitehinta alennetaan sopimuksen voimaantulosta 75 prosenttiin yleisesti sovelletuista viitehinnoista.
Assosiointineuvosto vahvistaa toisen ja kolmannen vuoden alusta sovellettavan alennuksen tason. Tämä alennus ei voi olla pienempi kuin ensimmäisenä vuonna sovellettu alennus eli 25 prosenttia.
Sovellettavan alennuksen tason vahvistamiseksi assosiointineuvosto ottaa erityisesti huomioon niiden valvonta- ja varmennusmekanismien, jotka Marokko kehittää yhteisön teknisellä avustuksella sopimuksen 43 artiklan yhteisessä julistuksessa tarkoitetuilla alueilla, käyttöönotossa tapahtuneen edistyksen.
2. Marokon yleisesti soveltamat viitehinnat poistetaan yhteisöstä peräisin olevilta tuotteilta seuraavaa aikataulua noudattaen:
― sopimuksen voimaantulosta viitehinta poistetaan neljännesosalta tuotteita, joihin sitä sovelletaan,
― vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta nämä viitehinnat poistetaan puolelta tuotteita, joihin niitä sovelletaan,
― kahden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta nämä viitehinnat poistetaan kolmelta neljäsosalta tuotteita, joihin niitä sovelletaan,
― kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta kaikki nämä viitehinnat poistetaan.
Tätä poistoa sovelletaan luetteloon tuotteista, joihin Marokko yleisesti soveltaa viitehintaa päivänä, jona tämän poiston on tapahduttava.
Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa hallituksenne hyväksyvän tämän kirjeen sisällön.
Kunnioittavasti Euroopan yhteisön neuvoston puolesta
B. Marokon kuningaskunnan kirje
Arvoisa Herra,
Minulla on kunnia ilmoittaa saaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne:
"Euro-Välimeri -assosiointisopimuksen 12 artiklan 1 kohdan ja sopimukseen liittyvän yhteisen julistuksen perusteella osapuolet sopivat seuraavasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 1 kohdan muiden määräysten noudattamista:
1. Yhteisöstä peräisin oleviin 51―63 lukuihin luokiteltuihin ja sopimuksen liitteessä 5 oleviin tekstiili- ja vaatetustuotteisiin sovellettu viitehinta alennetaan sopimuksen voimaantulosta 75 prosenttiin yleisesti sovelletuista viitehinnoista.
Assosiointineuvosto vahvistaa toisen ja kolmannen vuoden alusta sovellettavan alennuksen tason. Tämä alennus ei voi olla pienempi kuin ensimmäisenä vuonna sovellettu alennus eli 25 prosenttia.
Sovellettavan alennuksen tason vahvistamiseksi assosiointineuvosto ottaa erityisesti huomioon valvonta- ja varmennusmekanismien, jotka Marokko kehittää yhteisön teknisellä avustuksella sopimuksen 43 artiklan yhteisessä julistuksessa tarkoitetuilla alueilla, käyttöönotossa tapahtuneen edistyksen.
2. Marokon yleisesti soveltamat viitehinnat poistetaan yhteisöstä peräisin olevilta tuotteilta seuraavaa aikataulua noudattaen:
― sopimuksen voimaantulosta viitehinta poistetaan neljännesosalta tuotteita, joihin sitä sovelletaan,
― vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta nämä viitehinnat poistetaan puolelta tuotteita, joihin niitä sovelletaan,
― kahden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta nämä viitehinnat poistetaan kolmelta neljäsosalta tuotteita, joihin niitä sovelletaan,
― kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta kaikki viitehinnat poistetaan.
Tätä poistoa sovelletaan luetteloon tuotteista, joihin Marokko yleisesti soveltaa viitehintaa päivänä, jona tämän poiston on tapahduttava.
Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa hallituksenne hyväksyvän tämän kirjeen sisällön."
Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni hyväksyvän kirjeen sisällön.
Kunnioittavasti Marokon kuningaskunnan puolesta
EUROOPAN YHTEISÖN JA MAROKON KUNINGASKUNNAN VÄLINEN KIRJEENVAIHTO PÖYTÄKIRJASSA 1 OLEVASTA 1 ARTIKLASTA, JOKA KOSKEE YHTEISEN TULLITARIFFIN NIMIKKEESEEN 06.03.10 KUULUVIEN TUOREIDEN LEIKKOKUKKIEN JA KUKANNUPPUJEN YHTEISÖÖN SUUNTAUTUVAA TUONTIA
A. Yhteisön kirje
Arvoisa Herra,
Yhteisö ja Marokon kuningaskunta ovat sopineet seuraavaa:
Pöytäkirjan 1 artiklassa määrätään tullien poistamisesta yhteisen tullitariffin nimikkeeseen 06.03.10 kuuluvien tuoreiden, Marokosta peräisin olevien leikkokukkien ja kukannuppujen yhteisöön suuntautuvasta tuonnista enintään 3000 tonnin osalta.
Marokko sitoutuu noudattamaan jäljempänä esitettyjä, yhteisöön suuntautuvaa ruusujen ja neilikoiden tuontia koskevia edellytyksiä, jotka oikeuttavat kyseisen tariffin poistamiseen:
― hintatason yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on oltava vähintään 85 prosenttia samoja tuotteita samana aikana koskevasta yhteisön hintatasosta,
― Marokon hintataso määritetään noteeraamalla tuontituotteiden hinnat yhteisön edustavilla tuontimarkkinoilla,
― yhteisön hintataso perustuu pääasiallisten tuottajajäsenvaltioiden edustavilla markkinoilla noteerattuihin tuottajahintoihin,
― hintatasot todetaan kahden viikon välein ja vastaavilla määrillä painotettuina. Tämä määräys on voimassa yhteisön ja Marokon hintojen osalta,
― sekä yhteisön tuottajahintojen että Marokon tuotteiden tuontihintojen osalta tehdään ero iso- ja pienikukkaisten ruusujen sekä isokukkaisten neilikoiden ja terttuneilikoiden välillä,
― jos Marokon hintataso jonkin yksittäisen tuotelajin osalta on alle 85 prosenttia yhteisön hintatasosta, etuustulli lakkautetaan. Yhteisö ottaa etuustullin takaisin käyttöön todettaessa, että Marokon hintataso vastaa vähintään 85 prosenttia yhteisön hintatasosta.
Marokko sitoutuu lisäksi ylläpitämään kaupankäynnin perinteistä jaottelua ruusujen ja neilikoiden välillä.
Jos tämän jaottelun muutos vahingoittaa yhteisön markkinoita, yhteisö varaa itselleen oikeuden määritellä perinteisten kauppamallien mukaiset suhteet. Tällaisissa tapauksissa voitaisiin toteuttaa asianmukaista mielipiteiden vaihtoa.
Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa minulle Marokon hallituksen olevan yhtä mieltä tämän kirjeen sisällöstä.
Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.
Euroopan unionin neuvoston puolesta
B. Marokon kuningaskunnan kirje
Arvoisa herra,
Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni tänään päivätyn kirjeenne, joka kuuluu seuraavasti:
"Arvoisa Herra,
Yhteisö ja Marokon kuningaskunta ovat sopineet seuraavaa:
Pöytäkirjan 1 artiklassa määrätään tullien poistamisesta yhteisen tullitariffin nimikkeeseen 06.03.10 kuuluvien tuoreiden, Marokosta peräisin olevien leikkokukkien ja kukannuppujen yhteisöön suuntautuvasta tuonnista enintään 3000 tonnin osalta.
Marokko sitoutuu noudattamaan jäljempänä esitettyjä, yhteisöön suuntautuvaa ruusujen ja neilikoiden tuontia koskevia edellytyksiä, jotka oikeuttavat kyseisen tariffin poistamiseen:
― hintatason yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on oltava vähintään 85 prosenttia samoja tuotteita samana aikana koskevasta yhteisön hintatasosta,
― Marokon hintataso määritetään noteeraamalla tuontituotteiden hinnat yhteisön edustavilla tuontimarkkinoilla,
― yhteisön hintataso perustuu pääasiallisten tuottajajäsenvaltioiden edustavilla markkinoilla noteerattuihin tuottajahintoihin,
― hintatasot todetaan kahden viikon välein ja vastaavilla määrillä painotettuina. Tämä määräys on voimassa yhteisön ja Marokon hintojen osalta,
― sekä yhteisön tuottajahintojen että Marokon tuotteiden tuontihintojen osalta tehdään ero iso- ja pienikukkaisten ruusujen sekä isokukkaisten neilikoiden ja terttuneilikoiden välillä,
― jos Marokon hintataso jonkin yksittäisen tuotelajin osalta on alle 85 prosenttia yhteisön hintatasosta, etuustulli lakkautetaan. Yhteisö ottaa etuustullin takaisin käyttöön todettaessa, että Marokon hintataso vastaa vähintään 85 prosenttia yhteisön hintatasosta.
Marokko sitoutuu lisäksi ylläpitämään kaupankäynnin perinteistä jaottelua ruusujen ja neilikoiden välillä.
Jos tämän jaottelun muutos vahingoittaa yhteisön markkinoita, yhteisö varaa itselleen oikeuden määritellä perinteisten kauppamallien mukaiset suhteet. Tällaisissa tapauksissa voitaisiin toteuttaa asianmukaista mielipiteiden vaihtoa.
Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa minulle Marokon hallituksen olevan yhtä mieltä tämän kirjeen sisällöstä."
Minulla on kunnia vahvistaa, että maani hallitus hyväksyy kirjeenne sisällön.
Vastaanottakaa, arvoisa herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.
Marokon kuningaskunnan hallituksen puolesta
EUROOPAN YHTEISÖN JULISTUS
JULISTUS SOPIMUKSEN 29 ARTIKLASTA
1. Jos Marokko tekee muiden Välimeren maiden kanssa sopimuksia vapaakaupasta, yhteisö on valmis tarkastelemaan alkuperäistä kumulaatiota kaupankäynnissään näiden maiden kanssa.
2. Yhteisö muistuttaa Eurooppa-neuvoston Cannesissa tekemistä päätelmistä, joissa korostettiin vaiheittaisen etenemisen tärkeyttä kaikkien osapuolten välillä olosuhteissa, jotka ovat verrattavissa yhteisön Keski- ja Itä-Euroopan maiden yhteydessä tarkoittamiin olosuhteisiin, alkuperäiseen kumulaatioon edettäessä vapaan Euro-Välimeri-kauppa-alueen perustamista koskevan tavoitteen toteuttamiseksi.
Tämän suunnitelman osalta yhteisö ehdottaa Marokolle alkuperään liittyviä sääntöjä koskevien määräysten yhdenmukaistamista niiden Välimeren maiden muiden sopimusten sisältämien määräysten kanssa, joissa Keski- ja Itä-Euroopan maita koskevia sääntöjä on sovellettu, heti kun näitä sääntöjä aletaan soveltaa jossain Välimeren maassa.
MAROKON JULISTUKSET
1. JULISTUS YDINENERGIAYHTEISTYÖSTÄ
Marokko, joka on allekirjoittanut ydinsulkusopimuksen, on halukas tulevaisuudessa kehittämään ydinenergian alan yhteistyötä yhteisön kanssa.
2. JULISTUS INVESTOINNEISTA
Marokko toivoo investointeja koskevan yhteistyön yhteydessä tarkasteltavan eurooppalaisiin investointeihin liittyvän takuurahaston luomisen mahdollisuutta.
3. JULISTUS MAROKON ETUJEN TURVAAMISESTA
Marokkolainen osapuoli vaatii, että Marokon edut otetaan huomioon myönnytyksissä ja eduissa, joita annetaan muille Välimeren kolmansille maille tulevissa näiden maiden ja yhteisön välisissä sopimuksissa.