Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
- Hallinnonala
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 154/1997
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti niin, että Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa voidaan käyttää rintamaveteraanien kuntoutukseen vuosina 1998 ja 1999. Vastaava lainmuutos on toteutettu väliaikaisesti myös vuosien 1994―1997 osalta.
Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä muun lainsäädännön muuttamisesta johtuvia teknisluonteisia muutoksia.
Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta. Rahoitusjärjestelmän väliaikaista muuttamista tarkoittava säännös olisi voimassa vuoden 1999 loppuun.
PERUSTELUT
1.Nykytila
Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu laki (1184/1988) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutus voidaan antaa avo- tai laitoskuntoutuksena, ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoito. Kuntoutus on rintamaveteraanille maksutonta.
Lain 3 §:n 1 momentin mukaan kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintamaveteraanin asuinkunnan terveyslautakunta. Terveyslautakunta voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen tapaturmavirasto.
Lain 5 §:n 1 momentin mukaan kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Saman pykälän 2 momentin mukaan tapaturmavirasto jakaa määrärahan kunnille niiden terveyslautakuntien käyttöön lain 9 §:ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrää koskevan arvionsa perusteella.
Rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuneet menot on ennen vuotta 1994 suoritettu kokonaisuudessaan valtion talousarviossa olevista yleisistä budjettivaroista. Vuodesta 1994 lähtien kuntoutuksen menoihin on käytetty myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja. Tämä on liittynyt yhtenä säästötoimena valtioneuvoston vuoden 1992 periaatepäätökseen julkisen talouden tasapainon parantamisesta. Vuosien 1994 ― 1997 talousarvioissa osoitettiin kussakin rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettäväksi 170 miljoonaa markkaa. Tästä määrästä oli 68,6 miljoonaa markkaa vuonna 1994, 12 miljoonaa markkaa vuonna 1995 sekä 5 miljoonaa markkaa vuonna 1996 ja 5 miljoonaa markkaa vuonna 1997 valtion yleisiä budjettivaroja momentilla 33.22.59. Muilta osin kuntoutusmenot rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista momentilla 33.92.59.
Raha-automaattivarojen käyttämisen mahdollistamiseksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti vuoden kerrallaan voimassa olleilla laeilla. Väliaikaisesti 5 §:n 1 momenttiin tehdyn lisäyksen mukaan lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
Määräraha jaetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan kunnille noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/1973) säädetään valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin. Määräraha suoritetaan pykälän 2 momentin mukaan kuntien terveyslautakunnille ennakkona. Ennakko maksetaan edellä mainitun lain säännöksistä poiketen kuitenkin neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa tapaturmaviraston arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena. Tapaturmavirasto vahvistaa pykälän 3 momentin mukaan kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.
Lain 7 §:n 1 momentin mukaan rintamaveteraanien terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle keskimääräisten kustannusten mukaisesti noudattaen soveltuvin osin, mitä kansanterveyslain (66/1972) 25 §:ssä säädetään. Viimeksi mainitussa lainkohdassa säädettiin huhtikuun 1997 loppuun saakka siitä, miten laskettiin terveyskeskuksen sairaansijalla hoidettavan sellaisen potilaan sairaanhoidon korvaus, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukas. Säännösten mukaan korvaus laskettiin siten, että terveyskeskuksen sairaansijojen edellisen varainhoitovuoden käyttömenojen kokonaismäärään lisättiin 10 prosenttia ja siitä vähennettiin ylläpitomaksut ja muut käyttötulot. Vähennettäviin tuloihin ei kuitenkaan luettu sairaanhoidon korvauksia muilta laitoksilta, kuntakohtaisia valtionosuuksia, kuntien maksuosuuksia eikä kyseisen pykälän mukaan suoritettavia korvauksia. Poiketen tästä laskutavasta rintamaveteraanien kuntoutuksesta kunnalle suoritettavaa korvausta laskettaessa ei rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan kustannuksista kuitenkaan vähennetä palvelujen käyttäjiltä perittäviä yleisiä maksuja eikä korvauksia. Säännösten tarkoituksena on korvata rintamaveteraanien kuntoutuksesta kunnille aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan.
Lain 7 §:n 2 momentin mukaan tapaturmavirasto vahvistaa muille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet.
Lain 10 §:ssä säädetään 9 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamisesta. Korvauksen maksaa kansaneläkelaitos, jolle tapaturmavirasto pykälän 2 momentin mukaan suorittaa ennakkoa siten kuin rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa (1348/1988) tarkemmin säädetään.
Lain 13 §:ssä säädetään muutoksenhausta tapaturmaviraston, terveyslautakunnan, sen alaisen viranhaltijan ja kansaneläkelaitoksen lain nojalla tekemiin päätöksiin. Muutoksenhaku on pääsääntöisesti kielletty.
Lain 14 §:ssä annetaan valtuutus tarkempien säännösten antamiseksi asetuksella. Lisäksi tapaturmavirastolle on annettu valtuutus antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä.
2.Ehdotetut muutokset
Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1998 talousarvioksi on esitetty, että raha-automaattivarojen käyttämistä rintamaveteraanien kuntoutukseen jatkettaisiin vuosina 1998 ja 1999. Sen vuoksi ehdotetaan, että rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n 1 momenttia muutettaisiin edelleen väliaikaisesti niin, että kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin voitaisiin käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa vuosina 1998 ja 1999.
Lisäksi lain 3 §:n 1 momenttiin, 5 §:n 2 momenttiin, 6 ja 7 §:ään, 10 §:n 2 momenttiin sekä 13 ja 14 §:ään ehdotetaan tehtäviksi muun lainsäädännön muuttamisesta johtuvat teknisluonteiset muutokset.
Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annettu laki on kumottu vuoden 1993 alusta voimaan tulleen valtionosuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä kuntien valtionosuuslailla (688/1992) , joka puolestaan on kumottu tämän vuoden alusta voimaan tulleella kuntien valtionosuuslailla (1147/1996) . Selvyyden vuoksi kunnille suoritettavan korvauksen maksamiseen ja lopputilitykseen liittyvät säännökset ehdotetaan otettavaksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 6 §:ään.
Kansanterveyslain 6 §:ää on muutettu vuoden 1993 alusta voimaan tulleella lailla (746/1992) siten, ettei terveyslautakunta enää ole lakisääteinen. Kansanterveystyön toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä ja muissa laeissa terveyslautakunnalle säädetyistä tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Lisäksi lain 25 § on kumottu 1 päivänä toukokuuta 1997 voimaan tulleella lailla (248/1997) . Muun kuin terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukkaan hoidosta tämän kotikunnalta perittävästä korvauksesta säädetään lain 22 §:ssä. Korvaus lasketaan todellisten kustannusten mukaan. Korvaus saa pykälän 2 momentin mukaan olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu asiakasmaksu ja muut toimintatulot.
Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että terveyskeskuksessa annetusta kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle noudattaen kansanterveyslain 22 §:n säännöksiä. Lainkohdassa todettaisiin kuitenkin voimassa olevia säännöksiä asiallisesti vastaavasti, että terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi.
Kotikuntalaki (201/1994) , jossa henkilön asuinpaikan sijasta puhutaan henkilön kotikunnasta, tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994. Edelleen tapaturmavirasto lakkautettiin 1 päivänä lokakuuta 1996 voimaan tulleella lailla (1528/1995) , ja sille kuuluneet tehtävät siirrettiin samasta ajankohdasta Valtiokonttorille. Myös mainitut muutokset ehdotetaan otettaviksi huomioon rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa.
3.Esityksen vaikutukset
Rintamaveteraanien kuntoutuksen menojen rahoittaminen ehdotetulla tavalla osaksi Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista merkitsee valtion menojen vastaavansuuruista säästöä. Valtion vuoden 1998 talousarvioesityksen mukaan rintamaveteraanien kuntoutuksen menoja rahoitettaisiin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 185 miljoonaa markkaa vuonna 1998. Valtion yleisiä budjettivaroja rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettäisiin 5 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon arvion Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 1998 käytettävissä olevan puhtaan tuoton määrästä, ei esityksen arvioida heikentävän mahdollisuuksia rahoittaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskeisiä toimintoja.
Muilla ehdotetuilla muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.
Muutoksilla ei ole organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia.
4.Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Rahoitusjärjestelmän väliaikaista muuttamista koskevasta ehdotuksesta on neuvoteltu Valtiokonttorin ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa.
5.Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja
Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
6.Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lain 5 §:n 1 momentti olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 1999, ja sitä sovellettaisiin suoritettaessa korvauksia vuosilta 1998 ja 1999.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1184/1988) 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 ja 7 §, 10 §:n 2 momentti, 13 ja 14 § sekä väliaikaisesti 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 7 § osaksi laissa 1227/1993, seuraavasti:
3 §Kuntoutukseen hyväksyminen
Kuntoutukseen otettavat hyväksyy se rintamaveteraanin kotikunnan monijäseninen toimielin, joka huolehtii kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä. Toimielin voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen Valtiokonttori.
5 §Määräraha
Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
Valtiokonttori jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan kunnille kunnan 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käyttöön 9 §:ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu Valtiokonttorin arvioon kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrästä.
6 §Valtion korvauksen maksaminen
Kunnille jaettava määräraha suoritetaan kunnan 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle ennakkona. Ennakko maksetaan neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa Valtiokonttorin arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena.
Valtiokonttori vahvistaa kunnilta saamansa selvityksen perusteella kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Kunnan on palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä Valtiokonttorille sen asettamassa määräajassa.
Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.
7 §Korvausten perusteet
Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset noudattaen, mitä kansanterveyslain (66/1972) 22 §:ssä säädetään. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi.
Valtiokonttori vahvistaa muille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet.
10 §Matkakustannusten korvaaminen
Valtiokonttori suorittaa kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suorittamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.
13 §Muutoksenhaku
Tässä laissa tarkoitettuihin Valtiokonttorin, 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle sanotun lainkohdan nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijan on saatettava asia toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan vaatii sitä kirjallisesti. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi toimielimen käsiteltäväksi.
14 §Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Valtiokonttori voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Lain 5 §:n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999. Sitä sovelletaan suoritettaessa korvauksia vuosilta 1998 ja 1999.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Terttu Huttu-Juntunen