HE 94/1996

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Kera Oy:n päätehtävänä on täydentää Suomen markkinaehtoista rahoitusjärjestelmää ottamalla toiminnassaan muista rahoittajista poikkeavia riskejä ja toisaalta tarjoamalla rahoitusta sellaisille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), joiden rahoitustarpeisiin ei löydy markkinaehtoisia ratkaisuja. Yhtiön toiminta on nykyään keskittynyt investointi- ja käyttöpääomalainojen myöntämiseen. Kera Oy:n toimintaa on tarkoitus suunnata siten, että lainoitus erikoistuu ja että lainoilla pystytään vaikuttamaan ns. markkinapuutteiden ( market failure ) poistamiseen. Pääosin lainamuotoja on voitu kehittää nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ehdotukseen sisältyvä mahdollisuus myöntää naisyrittäjä- ja pienlainoja myös palvelualoille edellyttää kuitenkin lainmuutosta.

Lakiehdotuksella tähdätään siihen, että Kera Oy voisi myöntää erityisiä pienlainoja ja niiden yhtenä sovelluksena naisyrittäjälainoja myös palvelualoille nykyisten teollisuus-, matkailu- ja yrityspalveluyritysten lisäksi. Yhtiön toimialaa laajennettaisiin näiden lainojen osalta määräaikaisella lainmuutoksella vuoden 2001 loppuun asti.

Naisyrittäjälaina on tarkoitettu edistämään osaltaan naisten ja miesten tasa-arvoa pk-yritystoiminnassa. Laina kannustaisi naisia työllistämään itsensä päätoimisen yrittäjyyden kautta tai laajentamaan ja kehittämään pienyritystoimintaansa. Lainmuutos lainamuodon kohdistamiseksi myös palvelualoille on tarpeen erityisesti naisten tasa-arvon kannalta, sillä aloittavista naisyrittäjistä noin 66 % toimii kaupan ja palvelujen alueilla. Ainoastaan 5 % naisyrittäjistä toimii teollisuudessa, joka on ollut Kera Oy:n rahoituksen keskeisiä kohteita.

Toimialalaajennuksella tähdätään siihen, ettei palvelualan yritysten perustaminen ja kehittäminen pysähtyisi vakuuksien puutteeseen, joka on varsinkin pienissä palvelualan yrityksissä rahoituksen saamisen konkreettinen este. Pienten palveluyritysten toiminta perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon, eikä yrityksillä yleensä ole suuria investointikohteita. Tästä johtuen koneita ja laitteita ei juuri voida käyttää lainojen vakuuksina, tai niiden vakuusarvo on heikko. Pienemmillä palvelualojen yrityksillä on siten suuria vaikeuksia saada lainoitusta pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Vakuusongelma on yhteinen sekä naisyrittäjille että muille pienyritystoimintaa harjoittaville, joiden rahoitustarpeita varten suunnitellaan erityisen pienlainan suuntaamista myös palvelualoille.

Tarkoituksena on, että Kera Oy:n naisyrittäjä- ja pienlainoja myönnetään enintään viiden hengen yrityksille ja enintään

100 000 markkaa yritystä kohden. Lainaehdoista on tarkoitus tarpeellisin osin määrätä tarkemmin valtioneuvoston päätöksellä.

Kera Oy on saamassa mahdollisuuden antaa takauksia palvelualojen yrityksille eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 70/1996) mukaan. Nyt kysymyksessä olevan esityksen mahdollistaman toimialalaajennuksen jälkeen yhtiö voisi tarjota rahoitusta tarvitseville palveluyrityksille vaihtoehtoisesti joko lainaa tai takausta muusta rahoituslaitoksesta otetulle lainalle. Palvelualojen takauksien ja naisyrittäjä- ja pienlainojen kohderyhmät määriteltäisiin yhtenevästi. Uusia lainoja myönnettäisiin kaupan, liikenteen, muiden palvelualojen ja asennuksia tai vastaavia työsuorituksia tarjoavien rakennusalan yritysten käyttöön. Varsinaisen maatilatalouden käyttöön uudet lainamuodot eivät tulisi.

2Esityksen taloudelliset vaikutukset

Kera Oy:n lainojen myöntämisestä aiheu-tuu valtiolle kustannuksia lainamäärän perusteella maksettavan perus- ja lisäkorkotuen sekä luottotappiokorvausten muodossa. Uudet palvelualoille yleisesti myönnettävät pienlainat on tarkoitus sisällyttää Kera Oy:n ns. erityislainojen kiintiöön. Sen sijaan uudelle naisyrittäjälainalle on tarkoitus varata 50 miljoonaa markkaa myöntämisvaltuutta viiden vuoden ajaksi vuosille 1997―2001. Naisyrittäjälainan myöntäminen erillisen myöntämisvaltuuden perusteella olisi määräaikainen ja riittävän pitkäaikainen kokeilu, jonka aikana voidaan seurata naisyrittäjälainan kohdentumista, vaikuttavuutta ja valtiolle aiheutuvia kustannuksia.

Koska korkotuki maksetaan yhtiölle myöntämisvuotta seuraavina vuosina, ei vuonna 1997 uuden myöntämisvaltuuden käyttämisestä aiheutuisi valtiolle kustannuksia. Myöhemmin aiheutuvat kustannukset riippuvat siitä, minkä suuruista korkotukea yhtiölle maksetaan ja miten suuri osuus aiheutuvista luottotappioista korvataan valtion varoista. Seuraava laskelma perustuu oletuksiin, että lainoille maksettaisiin 6%:n peruskorkotukea vuodessa ja että luottotappiokorvaus olisi 80% tappioista (Kera Oy:n arvio):

Ehdotettu uudistus parantaa huomattavasti niiden pienten palvelualojen, liikenteen ja rakennusalan yritysten rahoitusmahdollisuuksia, jotka tulevat valtion yritystukijärjestelmien piiriin. Rahoitusmahdollisuuksien paraneminen parantaa näiden yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä sekä lisää niiden mahdollisuuksia henkilöstön työllistämiseen.

3Esityksen valmistelu

Lakia on tarkoitus soveltaa EU:n valtiontukisäännösten mukaisen de minimis-säännön puitteissa.

Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä virkatyönä.

4Voimaantulo

Lain ehdotetaan olevan voimassa määräaikaisena vuoden 2001 loppuun, jotta uusien toimialojen rahoittamisen vaikutuksista saataisiin kokemuksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

2 §