HE 81/1996

1.Johdanto

Euroopan yhteisöjen neuvosto on antanut kaksi ampuma-aseita ja ampumatarpeita koskevaa direktiiviä. Nämä ovat aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettu neuvoston direktiivi (91/477/ETY), jäljempänä asedirektiivi ja siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annettu neuvoston direktiivi (93/15/ETY), jäljempänä räjähdedirektiivi.

Asedirektiivi on tullut Suomea sitovaksi Suomen tultua Euroopan unionin (EU) jäseneksi tammikuun 1 päivänä 1995. Räjähdedirektiivi on tullut Suomea sitovaksi ampumatarpeiden siirtoa koskevilta osiltaan heinäkuun 1 päivänä 1994 direktiivin tultua hyväksytyksi Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen osaksi ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 7/94.

Direktiivit on saatettava voimaan kiireellisesti. Tämän vuoksi ehdotetaan, että direktiiveistä johtuvat kansalliset säännökset saatettaisiin voimaan jo ennen valmisteilla olevaa ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallituksen esitys ampuma-aselaiksi annettaneen annettaneen eduskunnalle vuoden 1996 lopulla.

Direktiivien säännökset ehdotetaan saatettaviksi voimaan muuttamalla ampuma-aseista ja ampumatarpeista annettua asetusta (34/33) . Asetukseen tehtäisiin vain sellaiset muutokset ja lisäykset, joita Euroopan yhteisön perustamissopimus (Rooman sopimus) sekä asedirektiivi ja räjähdedirektiivi välttämättä edellyttävät. Asetukseen sisällytettäisiin kuitenkin eräitä muutoksia, jotka eivät liity yhdentymiskehitykseen mutta joita ei ole katsottu voitavan siirtää kokonaisuudistuksen yhteyteen. Näitä ovat muun muassa eräät ampuma-aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin liittyviä elinkeinotoimintoja koskevat säännökset.

Hallitusmuodon 15 §:n 1 momentin (969/95) mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Näin ollen elinkeinotoimintaan liittyvien lupien antamisen ja peruuttamisen edellytyksistä tulisi säätää lailla. Aseisiin liittyvät elinkeinojen harjoittamista koskevat oikeudelliset edellytykset on tarkoitus säätää lain tasolla ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lain tasolla tapahtuva sääntely ei direktiivien voimaansaattamisen kiireellisyydestä johtuen kuitenkaan tässä yhteydessä ole mahdollista.

Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuksen 4 §:n 1 momentin ja 12 §:n 1 momentin nojalla lupa ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden ammattimaiseen valmistamiseen ja kaupan harjoittamiseen voidaan antaa vain ilmoitusvelvollisen elinkeinon harjoittamiseen oikeutetulle Suomen kansalaiselle tai suomalaiselle toiminimelle. Säännös on tältä osin ristiriidassa Rooman sopimuksen palveluksien tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisoikeutta koskevien määräysten kanssa.

Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain (33/33) 9 §:ään ehdotetaan sisällytettäviksi tarpeelliset valtuussäännökset, jotta asetuksella voitaisiin antaa edellä mainitut ase- ja räjähdedirektiivistä sekä Rooman sopimuksesta johtuvat säännökset. Lain 9 §:ään sisällytettäisiin myös valtuussäännökset, joiden nojalla asetuksella annettaisiin muita ampuma-aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin liittyviä toimintoja koskevien lupien myöntämistä, peruuttamista ja raukeamista koskevat tarkemmat säännökset.

2.Nykytila ja ehdotetut muutokset

3.Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Uudet luvat, Euroopan ampuma-asepassi ja tiedonantomenettelyt aiheuttavat viranomaisille lisätyötä. Tehtävien lisäys ei kuitenkaan aiheuta tarvetta henkilöstön lisäämiseen.

Ase- ja räjähdedirektiivin voimaansaattamisesta johtuvat uudet luvat ja Euroopan ampuma-asepassi säädettäisiin asianomaisissa maksupäätöksissä julkisoikeudellisina suoritteina maksullisiksi. Maksut perittäisiin kiinteinä omakustannusarvon mukaisesti.

4.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä virkatyönä.

Esityksestä on pyydetty oikeusministeriön lausunto. Lausunto on asian kiireellisyydestä johtuen annettu suullisesti.

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälän 1 momentissa säädetään ampuma-aseisiin ja ampumatarpeisiin liittyvien toimintojen luvanvaraisuudesta. Säännös on 9 §:n kanssa muodostanut valtuussäännöksen, jonka nojalla asetuksella on säädetty lupien myöntämisen ja peruuttamisen oikeudellisista edellytyksistä. Säännös on puutteellinen. Siitä puuttuvat maininnat aseen osien valmistamisen ja kaupan harjoittamisen, hankkimisen ja hallussapidon sekä ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien maastaviennin ja kauttakuljetuksen luvanvaraisuudesta. Puutteesta huolimatta ampuma-aseiden ja aseen osien ammattimainen ja tilapäinen valmistaminen säädetään ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuksen 4 §:ssä luvanvaraiseksi. Samoin ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden maastavienti säädetään asetuksen 10 §:ssä luvanvaraiseksi. Sen sijaan aseen osien hankkimista, hallussapitoa, ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien kauttakuljetusta sekä aseen osien maastavientiä ei ole asetuksessakaan säädetty luvanvaraisiksi.

Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin ampuma-aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin liittyvät, lupaa edellyttävät muut kuin kaupalliset toiminnot. Epäkaupallisuus ilmaistaisiin sanoilla ''yksityistä käyttöä varten'', mikä hyvin kuvaa toiminnan luonnetta.

Asedirektiivin 1 artiklan 1 kohdan nojalla direktiivin liitteessä I mainittuja aseen osia koskevat samat säännökset kuin ampuma-aseita. Tämän vuoksi aseen osien hankkiminen ja hallussapito on kansallisin säännöksin saatettava, riippuen siitä minkä aseen osasta on kysymys, ilmoituksen- tai luvanvaraiseksi.

Lakiehdotuksen 9 §:ään sisällytettävän valtuussäännöksen nojalla asetuksella määriteltäisiin aseen osat. Määritelmän tulisi vastata asedirektiivissä annettua aseen osan määritelmää. Tämän mukaisesti aseen osalla tarkoitettaisiin aseesta irrallisena olevaa patruunapesää tai sitä vastaavaa osaa, piippua tai putkea sekä sulkulaitetta.

Suomessa kaikkien ampuma-aseiden hankkiminen on nykyisin luvanvaraista valopistoolia lukuun ottamatta. Aseturvallisuussyistä johtuen tätä periaatetta ei ole syytä muuttaa. Yhtenäisyyden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että aseen osien hankkimisessa ja hallussapidossa noudatettaisiin samoja menettelyjä kuin ampuma-aseiden osalta on säädetty. Tämän mukaisesti jokaisen, joka haluaa hankkia aseen osan, on ensin saatava poliisilta hankkimislupa ja hankittuaan aseen osan vielä hallussapitolupa. Lakiehdotuksen 9 §:ään sisällytetyn valtuussäännöksen nojalla aseen osankin hankkimis- ja hallussapitoluvan myöntämisestä ja peruuttamisesta samoin kuin siinä toimivaltaisesta viranomaisesta säädettäisiin asetuksella.

Aseen osan hallussapitoluvan hankkimisesta niiden henkilöiden osalta, joilla on aseen osa hallussaan lain voimaan tullessa, säädettäisiin siirtymäsäännöksessä.

Ase- ja räjähdedirektiivin siirtoa koskevat säännökset edellyttävät, että myös näiltä toiminnoilta vaaditaan viranomaisen antama ennakkosuostumus ja siirtolupa. Ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien kansainvälisen kaupan valvonnan tarpeista johtuen myös näiden tavaroiden kauttakuljetukset olisi säädettävä erillistä lupaa edellyttäviksi. Voimassa olevien säännösten perusteella sisäasiainministeriö on käsitellyt ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien Suomen kautta kolmanteen maahan tapahtuvaa kuljetusta maahantuontina ja maastavientinä. Näin ollen kauttakuljetuksen luvanvaraistaminen ei asiallisesti merkitsisi uutta lupamenettelyä.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien Suomesta tapahtuvasta siirrosta. Ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien siirto Suomesta on asiallisesti näiden tavaroiden maastavientiä. Kun siirto tarkoittaa tavaroiden kuljetusta Suomesta toiseen EU:n jäsenvaltioon, on se terminologisesti erotettava maastaviennin käsitteestä. Tämä olisi tarpeen myös siksi, että ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien omaan käyttöön tapahtuvaa (yksityistä) vientiä Suomesta EU:n alueen ulkopuolelle ei edelleenkään ehdoteta luvanvaraiseksi. Luvaton siirto tulisi lain 5 §:n 4 kohdan nojalla ampuma-aserikoksena rangaistavaksi. Muuten ehdotettu sääntely vastaisi voimassa olevaa sääntelyä.

Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin ampuma-aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin liittyvät, lupaa edellyttävät kaupalliset toiminnot. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi näiden tavaroiden maastavientiä ja kaupallis- ta kauttakuljetusta koskeva maininta. Ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien omaa käyttöä varten tapahtuva kauttakuljetus jäisi sääntelyn ulkopuolelle. Myös 2 momentissa mainitut luvanvaraiset toiminnot määriteltäisiin lakiehdotuksen 9 §:ään sisällytetyn valtuussäännöksen nojalla asetuksella.

Aseen osiin liittyvien toimintojen luvanvaraistaminen merkitsisi sitä, että niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet rinnastuvat vastaaviin ampuma-aseita ja ampumatarpeita koskeviin toimenpiteisiin. Näin ollen mitä ampuma-aseen hankkimisesta ja hallussapitämisestä sekä kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvasta valmistamisesta säädetään, koskisi myös aseen osia.

Pykälän 2 momentissa oleva luvan peruuttamisen edellytystä koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi muuttamattomana pykälän 3 momenttiin.

Ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden 1 a § ssä tarkoitettua tarkastamista, 2 §:ssä tarkoitettua luovuttamista, myyntiä ja valtiolle lunastamista sekä viranomaisen huostaanottamista, 4 §:ssä tarkoitettua väliaikaista säilyttämistä, 6 §:ssä tarkoitettua menettämisseuraamusta ja 7 §:ssä tarkoitettua arviointimenettelyä koskevat säännökset koskisivat myös aseen osia. Tätä koskeva säännös sisällytettäisiin pykälän 4 momenttiin.

Voimassa olevassa 3 §:ssä säädetään niistä menettelyistä, joita on noudatettava silloin, kun lupa ampuma-aseen hallussapitämiseen peruutetaan, tai kun hallussapitolupaa ei voida myöntää henkilölle, joka saisi aseen haltuunsa jäämistöoikeudellisen saannon nojalla. Kun myös ampuma-tarpeiden ja aseen osien hankkimiseen annetut luvat voidaan peruuttaa ja kun ne voivat myös olla jäämistöoikeudellisen saannon kohteena, säädettäisiin pykälän 4 momentissa, että mitä 3 §:ssä säädetään ampuma-aseista, sovellettaisiin myös ampumatarpeisiin ja aseen osiin.

Pykälän 3 momentissa oleva räjähdysvaarallisista aineista annettua lakia (263/53) koskeva viittaussäännös ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi.

5 §. Pykälässä säädetään ampuma-aserikoksena rangaistavista menettelyistä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rangaistaviksi tulisivat myös säännösten vastainen aseen osien myyminen, muu luovuttaminen ja lainaaminen sekä kauttakuljetus. Lisäksi ehdotetaan termit ''kertalaukausase'' ja ''puoliautomaattiase'' muutettaviksi yhtenäisyyden vuoksi ja aseiden toimintaperiaatetta paremmin kuvaaviksi ''kertatuliaseeksi'' ja ''itselataavaksi kertatuliaseeksi''.

Voimassa olevan lain 1 a, 5 ja 5 a §:ssä käytetään patruunoista ilmaisua ampumatarvike. Muissa pykälissä puhutaan ampumatarpeista. Ilmaisua on muutettu lakiin vuosina 1982 ja 1986 tehdyillä muutoksilla (655/82 ja 632/86). Kun sanoilla tarkoitetaan sanan ''patruuna'' synonyymejä, ei niitä tässä yhteydessä ehdoteta muutettaviksi.

Aseen osien säännösten vastainen myyminen, muu luovuttaminen ja lainaaminen olisi säädettävä rangaistaviksi, koska lakiehdotuksen 1 §:n nojalla niiden hankkiminen ja hallussapito tulisivat luvanvaraisiksi. Aseen osat rinnastettaisiin siten myös tässä rangaistussäännöksessä, luvatonta hallussapitoa lukuun ottamatta, ampuma-aseisiin. Vastaavasti säännösten vastaisen kauttakuljetuksen kriminalisointi olisi tarpeen, koska lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva kauttakuljetus tulisi luvanvaraiseksi.

Aseen osien säännösten vastainen myyminen, muu luovuttaminen ja lainaaminen kriminalisoitaisiin lisäämällä pykälän 2 kohtaan sanat ''aseen osia''. Vastaavasti säännösten vastainen kauttakuljetus säädettäisiin rangaistavaksi muuttamalla pykälän 4 kohtaa.

5 a §. Pykälässä säädetään ampuma-aserikosta lievemmin rangaistavista menettelyistä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ampuma-aserikkomuksena rangaistaisiin myös aseen osien säännösten vastainen hallussapito, säilyttäminen ja kuljettaminen. Kriminalisointi vastaisi lakiehdotuksen 1 §:ään sisällytettyä säännöstä, jonka mukaan aseen osien hallussapito olisi luvanvaraista.

Aseen osien säännösten vastainen hallussapito rinnastettaisiin rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä ampumatarpeiden säännösten vastaiseen hallussapitoon. Koska aseen osiin ei liity sellaista tapaturman tai väkivallan vaaraa kuin ampuma-aseeseen, niiden säännösten vastaista hallussapitoakaan ei rinnastettaisi rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän kannalta ampuma-aseisiin.

Ampuma-aserikkomuksena olisi rangaistavaa minkä tahansa määritelmän mukaisen aseen osan luvaton hallussapito. Luvatonta hallussapito olisi silloin, kun henkilö ei ole hankkinut tai saanut aseen osan hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavaa lupaa, mutta hänellä on aseen osa hallussaan. Jos henkilöllä olisi luvattomasti hallussaan aseesta irrallisena kaikki toimivaan aseeseen kuuluvat osat, rangaistusseuraamus tulisi tuomita 5 §:n 1 kohdan mukaisesti ampuma-aserikoksena ampuma-aseen luvattomasta hallussapidosta.

Aseen osien hankkiminen ja hallussapito ei ole nykyisin luvanvaraista. Luvan hakemisesta aseen osien hallussapitoa varten niiden henkilöiden osalta, joilla on aseen osia hallussaan lain voimaantulohetkellä, säädettäisiin lakiehdotukseen sisällytettävässä siirtymäsäännöksessä. Sen mukaan näiden henkilöiden olisi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta hankittava hallussaan olevia aseen osia varten hallussapitolupa tai luovutettava ne korvauksetta valtiolle. Jos aseen osan hallussapitäjä laiminlöisi hallussapitoluvan hakemisen määräajassa, hän syyllistyisi 5 a §:n 2 kohdassa tarkoitettuun laiminlyöntirikokseen.

Pykälän 2 kohdassa olevan säännöksen mukaan henkilö, joka lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti laiminlyö hankkia määräajassa ampuma-aseen hallussapitoluvan hankittuaan aseen laillisesti tai tuotuaan sen tilapäisen käynnin ajaksi maahan, on tuomittava ampuma-aserikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annettua asetusta muutettaessa on tarkoitus säätää, että ampuma-aseen, ampumatarpeiden ja aseen osien maahantuonti tai siirto Suomeen edellyttäisi pääsääntöisesti lupaa. Kohdassa oleva rangaistavuuden edellytystä koskeva maininta ''tai tuotuaan sen tilapäisen käynnin ajaksi maahan'' poistettaisiin kohdasta tarpeettomana. Koska kukaan ei voi saada ampuma-aseen hallussapitolupaa laittoman saannon perusteella, poistettaisiin kohdasta tarpeettomana myös maininta ''hankittuaan aseen laillisesti''. Muutoin säännös säilyisi asiallisesti muuttamattomana. Tämän lainkohdan nojalla rangaistaisiin myös henkilöä, joka laiminlyö määräajassa aseen osien hallussapitoluvan hankkimisen.

Hallussapitoluvan hankkimista koskevasta menettelystä säädettäisiin nykyiseen tapaan asetuksella.

Pykälän 3 kohdan nojalla rangaistaan henkilöä, joka lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti säilyttää tai kuljettaa ampuma-asetta tai -tarvikkeita. Kun aseen osien hallussapito tulisi muutettavan 1 §:n nojalla luvanvaraiseksi, säädettäisiin myös aseen osien säännösten vastainen säilyttäminen ja kuljettaminen rangaistaviksi. Tämä toteutettaisiin lisäämällä pykälän 3 kohtaan aseen osia koskeva maininta.

9 §. Pykälässä on nykyisin valtuussäännös, jonka mukaan tarkemmat määräykset ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetaan asetuksella. Säännöksessä ei mainita aseen osia. Säännöksessä ei muutoinkaan riittävän täsmällisesti määritellä, mistä asioista asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisällytettäisiin tyhjentävä luettelo niistä asioista, joista voitaisiin säätää asetuksella.

Valtuussäännöksen täsmentämisellä mahdollistettaisiin erityisesti ase- ja räjähdedirektiivistä johtuvien säännösten voimaansaattaminen kansalliseen lainsäädäntöön.

Asedirektiivissä tarkoitettuihin lupiin liittyvää kansallista sääntelyä koskeva valtuus perustuisi ehdotetun pykälän 3 kohtaan. Myös räjähdedirektiivin siirtoa koskevat säännökset tulisivat voimaansaatetuiksi tämän säännöksen nojalla. Muilta osin räjähdedirektiivi on voimaansaatettu lisäämällä räjähdeasetukseen (473/93) uusi 4 a luku räjähdeasetuksen muuttamisesta annetulla asetuksella (1385/94) .

Asedirektiivissä määritelty Euroopan ampuma-asepassi ei ole lupa vaan asiakirja, joka osoittaa, että henkilöllä on siinä maassa, jossa passi on annettu, oikeus passissa mainitun ampuma-aseen hallussapitämiseen. Oikeus ampuma-aseen hallussapitämiseen perustuu johonkin sitä varten annettuun lupaan. Euroopan ampuma-asepassin käyttöönottamisella on tarkoitus helpottaa erityisesti metsästäjien ja urheiluampujien liikkumista aseineen EU:n alueella.

Asedirektiivin Euroopan ampuma-asepassia koskevat säännökset ovat sitovia. Euroopan ampuma-asepassin myöntämistä ja sen raukeamista sekä toimivaltaista viranomaista koskevat säännökset annettaisiin asetuksella pykälän 4 kohtaan sisällytettävän valtuussäännöksen nojalla.

Pykälän 1 momentin 1 kohdassa annettaisiin valtuus säätää asetuksella tarkemmin ampuma-aseista, ampumatarpeista ja aseen osista. Asetuksella määriteltäisiin, mitä esineitä olisi pidettävä ampuma-aseina ja aseen osina. Asetuksella myös määriteltäisiin, millaista asetta on pidettävä pysyvästi ampumakelvottomana. Ampumatarpeita ei määriteltäisi ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetussa asetuksessa, vaan määrittely tapahtuisi nykyiseen tapaan ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta annetussa asetuksessa (486/82) .

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa annettaisiin valtuus säätää asetuksella kaasusumuttimesta sekä vaikutukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan siihen verrattavasta laitteesta. Asedirektiivi ei koske kaasusumutinta. Valtuusäännös olisi kuitenkin tarpeen, koska aseturvallisuussyistä on edelleenkin tarkoituksenmukaista rinnastaa kaasusumutin hankkimis- ja hallussapito-oikeuden sekä sen kantamista ja säilyttämistä koskevien velvoitteiden osalta ampuma-aseeseen.

Pykälän 1 momentin 3 kohdassa annettaisiin valtuus säätää asetuksella ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien säilyttämisestä ja kuljettamisesta.

Pykälän 1 momentin 5 kohdassa annettaisiin valtuus säätää asetuksella lakiehdotuksen 1 §:ssä tarkoitettujen lupien hakemismenettelystä, luvan antamisen ja peruuttamisen sekä raukeamisen edellytyksistä, peruuttamisesta ja raukeamisesta aiheutuvista toimenpiteistä, valtiolle tulevien ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien lunastamismenettelystä sekä toimivaltaisesta viranomaisesta. Nykyisten lupien ohella säännös antaisi valtuuden säätää asetuksella aseen osien yksityistä käyttöä varten tapahtuvan valmistamisen sekä asedirektiivistä johtuvista ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien siirtoihin liittyvistä lupamenettelyistä.

Lupien peruuttamisen yhteydessä samoin kuin aseen osien esittämisvelvollisuutta koskevan menettelyn yhteydessä saattaa syntyä tilanne, jossa valtion on lunastettava ampuma-ase, ampumatarpeet tai aseen osa. Tarkentavat säännökset lunastamismenettelystä annettaisiin nykyisen tapaan asetuksella.

Koska elinkeinon ja ammatin harjoittamisen oikeudellisesta rajoittamisesta on säädettävä lailla, sisällytettäisiin pykälän 5 kohdan alkuun maininta niistä perusteista, joiden nojalla aseisiin liittyviä toimintoja rajoitettaisiin. Rajoittamisen perusteena olisi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Pykälässä mainittujen rajoittavien toimenpiteiden avulla voitaisiin torjua ampuma-aseisiin liittyvää tapaturman ja väkivallan vaaraa sekä estää ennakolta rikollisuutta.

Ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden hankkiminen ja hallussapito olisi edelleen luvanvaraista. Asedirektiivistä johtuen myös aseen osien hankkiminen ja hallussapito tulisivat luvanvaraisiksi. Lupien antamisen edellytyksenä oleva henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi merkitsisi käytännössä sitä, että kenelläkään ei olisi subjektiivista oikeutta saada hankkimis- tai hallussapitolupaa.

Nykyisen käsityksen mukaan kansalaisen oikeusasemaan vaikuttavat, velvollisuuksia luovat säännökset tulisi antaa lain tasolla. Hankkimis- ja hallussapitoon annettavien lupien hakemisesta sekä antamisen ja peruuttamisen edellytyksistä säädettäisiin samassa järjestyksessä kuin ampuma-aseisiin liittyvien elinkeinotoimintojen luvanvaraisuudesta.

Pykälän 1 momentin 6 kohdan valtuussäännös koskisi lupaviranomaisen ja luvan saajan kirjanpitovelvollisuutta, lupien sekä asiakirjojen esittämis- ja luovuttamisvelvollisuutta sekä ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien hallussapitoon liittyviä velvollisuuksia.

Pykälän 1 momentin 7 kohdassa annettaisiin valtuus säätää asetuksella tarkemmat säännökset erityisen vaarallisten ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien kaupanpitämisen, myynnin ja muun luovuttamisen sekä hankkimisen ja hallussapidon rajoittamisesta.

Asedirektiivin liitteessä I on luettelo kielletyistä ampuma-aseista ja ampumatarpeista. Näitä ovat muun muassa ohjukset, singot ja sarjatuliaseet sekä niiden osat samoin kuin leimahtavat ja räjähtävät patruunat. Näiden aseiden ja ampumatarpeiden kaupan harjoittaminen, hankkiminen ja hallussapito on periaatteellisesti kielletty. Asedirektiivi ei kuitenkaan koske keräilijöiden eikä ampuma-aseiden sivistyksellisistä ja historiallisista näkökohdista kiinnostuneiden järjestöjen ampuma-aseiden hankintaa ja hallussapitoa. Ehdotetun valtuussäännöksen nojalla annettaisiin asedirektiivin liitteessä mainittuihin kiellettyihin aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin sekä mahdollisesti muihin niihin rinnastettaviin aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin liittyviä toimintoja koskevat rajoittavat säännökset.

Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito on luvanvaraista ja säännösten vastainen hallussapito on 5 §:n nojalla rangaistavaa. Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ei ole enää ampuma-aselainsäädännön soveltamisalaan kuuluva ampuma-ase. Jotta lupamenettelyssä ja harkittaessa rangaistavuuden edellytyksiä tiedettäisiin, onko kyseessä oleva laite siihen tehtyjen muutosten jälkeen laissa tarkoitettu ampuma-ase, annettaisiin pykälän 2 momentissa asianomaiselle ministeriölle valtuus antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita ampuma-aseen tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomaksi. Kun ampuma-ase on tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi ministeriön antamien ohjeiden tai määräysten mukaisesti, se ei enää olisi ampuma-ase.

Asedirektiivin I liitteen III kohdassa säädetään, että ampuma-aseena ei pidetä esineitä, jotka vastaavat määritelmää mutta jotka on tehty lopullisesti käyttökelvottomiksi virallisen toimielimen takaamalla tai hyväksymällä tavalla. Ehdotettu sääntely vastaisi direktiivin säännöstä.

Siirtymäsäännös. Aseen osien hankkiminen ja hallussapito ei nykyisin ole luvanvaraista. Asedirektiivin liitteessä I mainittujen A ja B luokkiin kuuluvien aseen osien hankkiminen ja hallussapito edellyttävät viranomaisen antamaa lupaa. Luokkaan C kuuluvan aseen hankkimisesta tulee ilmoittaa asianomaisen jäsenvaltion viranomaiselle. Luokkaan D kuuluvan aseen osan hankkimisesta ei tarvitsisi lainkaan ilmoittaa. Koska Suomessa kaikkien ampuma-aseiden hankkiminen ja hallussapito on aseturvallisuussyistä edelleen tarkoituksenmukaista säilyttää luvanvaraisina, ehdotetaan 1 §:ssä myös kaikkien ampuma-aseiden ja asedirektiivissä aseen osiksi määriteltyjen osien hankkimisen ja hallussapidon saattamista luvanvaraisiksi.

Koska aseen osien hankkiminen ja hallussapito eivät ole luvanvaraisia, ei tiedossa myöskään ole kuinka paljon ihmisillä on hallussaan aseen osia. On kuitenkin oletettavaa, että varsin monella henkilöllä on aseen osia hallussaan. Jotta he lain voimaantulon jälkeen voisivat ilman aseen osan luvattomasta hallussapidosta aiheutuvaa rangaistusuhkaa hankkia itselleen luvan hallussaan jo olevien aseen osien hallussapitoon, ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi siirtymäsäännös. Sen mukaan henkilöt, joilla on lain voimaan tullessa hallussaan aseen osia, voisivat määräajassa hankkia niitä varten hallussapitoluvan. Ehdotettavan säännöksen mukaan aseen osa olisi esitettävä hallussapitoluvan saamiseksi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta kotikunnan poliisipiirissä. Ulkomailla asuvan henkilön, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, olisi esitettävä aseen osa oleskelupaikkansa poliisipiirissä. Kotikunnalla tarkoitettaisiin kotikuntalain (201/94) säännösten mukaan määräytyvää kotikuntaa.

Koska aseen osaan ei liity sellaista väkivallan ja tapaturman vaaraa kuin ampuma-aseeseen, luvan antamisen yhteydessä lupaviranomaisen tulisi varmistua ainoastaan siitä, että esitettävän aseen osan saanto on laillinen. Lupa myönnettäisiin hakijan aseen osan esittämistilaisuudessa antaman tahdonilmaisun nojalla. Miten laajasti ja mitä keinoja käyttäen aseen osan saannon laillisuus tutkittaisiin, jäisi tapauskohtaisesti harkittavaksi.

Toimenpiteestä aiheutuu luvanhakijoille ja viranomaisille kustannuksia. Luvanhakijoiden kustannuksia ei korvattaisi valtion varoista, mutta hallussapitolupa myönnettäisiin maksutta. Näin vältettäisiin se mahdollisuus, että aseen osa jäisi esittämättä toimenpiteestä aiheutuvasta suoritemaksusta johtuvasta syystä.

Jos aseen osan haltija ei syystä tai toisesta haluaisi itselleen hallussapitolupaa, osa olisi luovutettava henkilölle, joka olisi sellaisen osan hankkimiseen oikeutettu, tai se olisi luovutettava korvauksetta valtiolle. Valtiolle luovuttaminen korvauksetta ei merkitsisi hallitusmuodon 12 §:ssä tarkoitetun omaisuuden suojan loukkausta. Jokaisella aseen osan haltijalla on mahdollisuus valita hänelle parhaiten soveltuva menettelytapa. Jos henkilö ei halua hallussapitolupaa eikä luovuttaa aseen osaa henkilölle, joka voisi sen hankkimiseen luvan saada, on se aseturvallisuussyistä tarkoituksenmukaista ottaa valtion haltuun. Tällöin ei syntyisi epävarmuutta siitä, onko aseen osa asianmukaisesti romutettu tai hävitetty.

Ehdotettu säännös ei myöskään olisi ris-tiriidassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/90) ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen kanssa. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annetussa asetuksessa (439/90) tarkoitetussa ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa todetaan, että jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen ja kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Edellä olevat periaatteet eivät kuitenkaan saa millään tavoin heikentää valtioiden oikeutta säätää voimaan lakeja, jotka ne katsovat välttämättömiksi omaisuuden käytön valvomiseksi yleisen edun nimissä tai taatakseen verojen tai muiden maksujen tai sakkojen maksamisen. Aseen osien luovuttamista valtiolle korvauksetta on ehdotetun säännöksen tarkoittamissa tapauksissa pidettävä välttämättömänä yleisen edun nimissä.

Valtion haltuun tulleen omaisuuden suhteen meneteltäisiin siten kuin siitä on erikseen säädetty.

2.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain 9 §:n nojalla muutettaisiin ampuma-aseista ja ampumatarpeista annettua asetusta. Asetuksessa olisi säännökset asedirektiivin edellyttämistä ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien hankkimista, hallussapitoa ja siirtoa koskevista menettelyistä.

Asetuksessa olisi myös lain 1 §:ssä mainittujen lupien myöntämistä, peruuttamista ja raukeamista samoin kuin toimivaltaista viranomaista koskevat säännökset.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

4.Säätämisjärjestys

Hallitusmuodon 15 §:n mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Säännöksen tarkoituksena on, että elinkeinon harjoittamisen oikeudellisista rajoituksista säädettäisiin lailla.

Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on luvanvaraisuuden vähentäminen ja elinkeinotoiminnan hierarkkisen tason nostaminen lain tasolle. Ampuma-aseisiin liittyvät, elinkeinon harjoittamisen oikeudellisia edellytyksiä koskevat säännökset on tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan lain tasolle ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 1 §:n nojalla ampuma-aseisiin, ampumatarpeisiin ja aseen osiin liittyvät kaupalliset toiminnot olisivat luvanvaraisia. Ehdotuksen 9 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla säädettäisiin lupien antamisen yleisistä edellytyksistä. Näin ollen lakiehdotuksen 1 ja 9 § muodostaisivat yhdessä lain tasolla ampuma-aseisiin liittyvän elinkeinon harjoittamisen oikeudellisia rajoituksia koskevan perussäännön.

Ase- ja räjähdedirektiivin voimaansaattamisen kiireellisyydestä johtuen annettaisiin ehdotuksen 9 §:ään sisällytetyn valtuussäännöksen nojalla tarkemmat säännökset lupien hakemismenettelystä, luvan antamisen, peruuttamisen ja raukeamisen edellytyksistä, näistä aiheutuvista toimenpiteistä, lunastusmenettelystä sekä toimivaltaisesta viranomaisesta nykyiseen tapaan asetuksella. Pykälä sisältäisi tyhjentävän luettelon niistä seikoista, joista asetuksella voitaisiin säätää.

Aseisiin liittyvät elinkeinon harjoittamisen luvanvaraisuutta koskevat perusteet säädettäisiin laissa. Pykälään sisältyvässä valtuussäännöksessä määriteltäisiin asetuksella tapahtuvan sääntelyn asialliset rajat täsmällisesti. Näin ollen elinkeinon ja ammatin harjoittamisen luvanvaraisuuteen perustuvaa oikeudellista rajoittamista koskeva sääntely tapahtuisi lain tasolla. Koska kysymyksessä kuitenkin on valtuussääntely, jonka nojalla osa elinkeinotoiminnan oikeudellisista rajoituksista jäisi säänneltäväksi asetuksen tasolla, olisi suotavaa, että lakiehdotuksesta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Ampuma-aseiden ja aseen osien valmistaminen yksityiseen käyttöön samoin kuin ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien maahantuonti, siirto Suomesta, hankkiminen ja hallussapito yksityistä käyttöä varten on sallittu ainoastaan siihen annetulla luvalla.

Ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja aseen osien kaupan harjoittaminen, kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva ampuma-aseiden ja aseen osien valmistaminen, maahantuonti, maastavienti sekä kauttakuljetus on sallittu ainoastaan siihen annetulla luvalla.

Lupa voidaan peruuttaa, jos syytä siihen harkitaan olevan.

Mitä 1 a, 2, 4, 6 ja 7 §:ssä säädetään ampuma-aseista ja ampumatarpeista, sovelletaan myös aseen osiin. Mitä 3 §:ssä säädetään ampuma-aseesta, koskee myös ampumatarpeita ja aseen osia.

Joka

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, ampuma-aserikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, ampuma-aserikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

Asianomainen ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita ampuma-aseen tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomaksi.