HE 240/1996

1.Nykyinen tilanne ja ehdotettu muutos

Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksien valtion takauksista annetun lain (1364/89, muut. 242/92 ja 1408/95) nojalla valtioneuvostolla on oikeus määräämillään ehdoilla antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle, jäljempänä Vientiluotto, sitoumuksia siitä, että valtio maksaa yhtiön vuosina 1990―1996 myöntämien, yhteensä enintään 6 000 miljoonan markan lainojen rahoittamista varten ottamien lainojen varainhankintakustannusten ja yhtiön myöntämien lainojen koron erotuksen lisättynä 0,25 prosenttiyksiköllä.

Korkotukea voidaan lain nojalla maksaa Vientiluoton julkista tukea edellyttäville luotoille, joiden korkotaso on markkinakorkoa alhaisempi. Näitä luottoja ovat Vientiluoton pääomatavaroiden ja niihin liittyvien palveluiden sekä projektiviennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) suosittelemien vientiluottokonsensusehdoin myöntämät luotot sekä eräät Suomen ja luotonsaajamaan välisiin sopimuksiin perustuvat erityisluottojärjestelyt.

Korkotuen maksamisesta Vientiluoton myöntämälle OECD-ehtoiselle laivaluottosopimuksen mukaiselle alusrahoitukselle ja sekaluotoille eli kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myönnettäville luotoille on säädetty erikseen.

Hillitäkseen rahoitusehdoilla käytävää kilpailua OECD-maat ovat sopineet julkisin varoin tuettujen vähintään kahden vuoden pituisten luottojen luottoehdoista. Tässä niin sanotussa vientiluottokonsensuksessa määritellään luottojen vähimmäiskorot, enimmäisluotto-osuudet ja -ajat sekä kuoletusten ajankohta.

Viennin kohdemaat jaetaan kahteen ryhmään niiden bruttokansantuotetason perusteella. Luottoehdot määräytyvät maaryhmittäin siten, että II maaryhmässä (köyhät kehitysmaat ja vähemmän teollistuneet maat) luottoajat ovat pidemmät kuin I ryhmän maihin (rikkaat teollisuusmaat) suuntautuvassa viennin rahoituksessa. Korkotaso molemmissa maaryhmissä perustuu OECD:n kuukausittain vahvistamiin, asianomaisten valuuttojen markkinakoroista johdettuihin kaupallisiin viitekorkoihin eli niin sanottuihin CIRR-korkoihin (Commercial Interest Reference Rate). Korko vahvistetaan viimeistään vientikaupan solmimishetkellä tai luotonantajan sitoutumishetkellä senhetkisen korkotason mukaiseksi. Korko on kiinteä koko luottoajan. Konsensuksen mukaisesti luotonantaja voi antaa vaihtoehtoisesti jo kaupan neuvotteluvaiheessa sitovia luottolupauksia, joissa ilmoitettava korko on antopäivän kyseisen valuutan CIRR-korko lisättynä 0,2 prosentin suuruisella lisämarginaalilla. Luotonantajana Vientiluotto on sidottu korkoon usein jo kuukausia tai eräissä tapauksissa vuosia ennen luoton nostamista.

Korkotuen saaminen OECD-ehtoiselle luotonannolle on Vientiluoton kannalta olennaista, koska pääomamarkkinoilla ei usein ole saatavissa suojausmahdollisuuksia korkotason muutoksia vastaan joko lainkaan tai ainakaan hyväksyttävissä olevilla kustannuksilla. Koron aikaisen, OECD-vientiluottokonsensuksen mukaisen vahvistamismenettelyn takia on mahdollista, että siinä vaiheessa kun Vientiluotto voi sitoutua varainhankinnassaan, korkotaso markkinoilla on noussut merkittävästi OECD-ehtoisen luoton luvatusta korkotasosta. Tällöin luotto voi koko luottoajan olla rahoittajalle tappiollinen. Tappion kattamiseksi valtion korkotuki on välttämätöntä. Päinvastaisessa tilanteessa, jossa Vientiluoton varainhankintakustannus alittaa antolainakoron, Vientiluotto hyvittää valtiolle syntyneen korkoeron vähennettynä hallinnointipalkkion määrällä.

Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta Suomen on mukautettava kansallinen lainsäädäntönsä ja toimintansa Euroopan yhteisön (EY) hyväksymien säännösten mukaiseksi. Liittymisneuvotteluissa Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnettiin poikkeusasema luottolaitosten liiketoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin (77/780/ETY), jäljempänä ensimmäinen luottolaitosdirektiivi, suhteen.

Vientiluoton luovuttua sille Euroopan unionin (EU) liittymisneuvotteluissa myönnetystä poikkeusasemasta luottolaitosdirektiivin suhteen toimii Vientiluotto samojen luottolaitoksia koskevien säännösten mukaisesti kuin muutkin luottolaitokset, eikä sillä ole lainsäädäntöön perustuvaa poikkeusasemaa. Tästä syystä hallitus on antanut eduskunnalle esitykset laiksi julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöstä ja laiksi julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta. Lakiesitysten tarkoituksena on OECD-ehtoisten vientiluottojen korontasausjärjestelmän avaaminen vuoden 1997 alusta lukien Suomen Vientiluotto Oy:n ohella myös muille suomalaisille ja ulkomaalaisille hyväksyttäville luottolaitoksille. Vientiluotto jatkaa kuitenkin OECD-ehtoisten vientiluottojen ainoana myöntäjänä vuoden 1996 loppuun.

OECD-ehtoisten vientiluottojen saatavuudella tulee turvata suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Lain mukaisesta 6 miljardin markan myöntämisvaltuudesta on käytetty noin 3,9 miljardia markkaa. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriössä on käsiteltävänä Vientiluoton vuonna 1996 myönnettäviä 2,1 miljardin markan korkotukiluottojen myöntämistä koskeva siitoumuspyyntö. Sitoumuksen antamisen jälkeen myöntämisvaltuus on kokonaisuudessaan käytetty. Vientiluotto arvioi kuitenkin saavansa vuoden 1996 aikana uusia OECD-ehtoisia rahoitustehtäviä yhteensä noin 3,6 miljardin markan arvosta, josta ministeriössä käsiteltävänä oleva sitoumus kattaisi siis noin puolet. Neuvottelunalaiset luotot ovat olleet esillä pitkään, mutta Vientiluotto arvioi niiden toteutuvan vuoden loppuun mennessä. Luotot koskevat hankkeita, jotka ovat tyypillisiä OECD-luottojen rahoituskohteita ja joiden toteuttaminen suomalaisten yritysten voimin saattaa vaarantua, mikäli OECD-ehtoista luottoa ei ole saatavilla samoin ehdoin kuin kilpailijamaista.

Vientiluoton toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi suomalaisen viennin rahoituksessa tulisi lain mukaisen korkotuen myöntämisvaltuus korottaa 1 500 miljoonalla markalla ottaen huomioon luottojen määrien mahdolliset tarkistukset ja valuuttakurssimuutokset.

Vientiluotolle annettujen korkotukisitoumusten perusteella valtio on vuosina 1990―1995 maksanut korkotukea yhteensä 6,1 miljoonaa markkaa. Tämä korkotuki on välittynyt suomalaisia vientituotteita ostaneiden luotonsaajien hyväksi markkinakorkoa edullisemman luottokoron muodossa. Vastaavana aikana valtiolle on kertynyt yhteensä 60,4 miljoonaa markkaa korkohyötyä siitä, että Vientiluoton varainhankintakustannukset ovat pääsääntöisesti alittaneet luottoasiakkaiden maksaman koron. Korkohyödystä on valtiolle tilitetty tähän mennessä 49 miljoonaa markkaa.

2.Esityksen valmistelu

Hallituksen esitys on tehty virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyössä Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa. Esityksestä pyydettiin valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että Suomen viennin kansainvälinen kilpailukyky ja yritysten tasapuolinen kohtelu edellyttävät, että koko Suomen Vientiluotto Oy:n OECD-ehtoisen luotonannon määrälle annetaan korkotukisidonnaisuus. Valtiovarainministeriö puoltaa korkotukivaltuuden korottamisen niin, että kaikki OECD-ehtoiset luottopäätökset voidaan hyväksyä korkotuen piiriin.

3.Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset

Nykyisin vallitsevan kansainvälisen korkotilanteen mukaisessa tilanteessa valtion korkotukisitoumuksista ei aiheutuisi valtiolle kustannuksia. Koska järjestelyyn liittyy ehto, jonka mukaan Vientiluotto hyvittää valtiolle sen hyödyn, joka syntyy, kun Vientiluoton varainhankintakustannus lisättynä 0,25 prosentin suuruisella hallinnointipalkkiolla alittaa luottoasiakkaan maksaman luottokoron, nykyisenkaltaisessa korkotilanteessa valtio saisi korkohyötyä vuonna 1996 joitakin miljoonia markkoja. Vastaavasti, jos korkotilanne olennaisesti muuttuu nykyisestä, sitoumuksista voi aiheutua valtiolle maksettavaksi korkotukea. Korkotuen suuruutta on vaikea ennakoida, mutta aikaisemman kokemuksen perusteella sen voidaan arvioida jäävän pienemmäksi kuin valtiolle tilitetyn tai myöhemmin tilitettävän korkohyödyn määrän.

Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.

4.Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Rooman sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden välistä kauppaa vinouttavat valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. OECD-vientiluottokonsensus on EU:n neuvoston päätöksellä hyväksytty sovellettavaksi EY:ssä (93/112/EEC) ja on siten EY:ssä voimassa olevaa oikeutta.

Julkisesti tuettujen vientiluottojen korkotukijärjestelmä (L 1364/89) on ilmoitettu aikanaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti olemassa olevana tukiohjelmana Eftan valvontaviranomaisille ESA:lle (EFTA Surveillance Authority). Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi (EU) valtion tukien valvontaa on siirtynyt EU:n komissiolle. Esityksessä ehdotettu myöntämisvaltuuden korotus ei ole tukiohjelman substanssiin menevä muutos, joten sitä ei ole pidetty tarpeellisena ilmoittaa komissiolle.

5.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §