HE 235/1996

1.1.EY:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen tausta ja valmistelu

Euroopan unionin huippukokous vahvisti Korfulla kesäkuussa 1994, Essenissä joulukuussa 1994 ja Cannesissa kesäkuussa 1995 päätöksen tiivistää yhteistyötä Välimeren alueen maiden kanssa. Komissio on käynnistänyt tämän jälkeen laaja-alaisia Euro-Välimeren assosiaatiosopimuksia koskevat neuvottelut alueen kolmansien maiden kanssa.

Euroopan unioni on allekirjoittanut Euro-Välimeri -assosiaatiosopimukset tähän mennessä Tunisian, Israelin ja Marokon kanssa. Neuvottelut ovat kesken Egyptin, Jordanian, Libanonin ja Algerian kanssa. Komissio on käynyt alustavia keskusteluja Syyrian ja Palestiinan kanssa neuvottelujen aloittamisesta. Euro-Välimeri -sopimukset ovat EY:n perustamissopimuksen 238 artiklan nojalla tehtyjä sopimuksia assosiaatiosta, jotka koskevat vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistä toimintaa ja erityismenettelyjä.

Euro-Välimeri -assosiaatiosopimukset ovat laaja-alaisia jaetun toimivallan sopimuksia (sekasopimuksia), jotka kattavat vapaakauppaa koskevien määräysten lisäksi poliittisen vuoropuhelun sekä määräyksiä yhteistyöstä talouden, yhteiskunnallisten kysymysten ja kulttuurin alalla. Sopimusten voimaantulo edellyttää yhteisön ja jäsenmaiden hyväksymistä sekä Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa.

Euroopan yhteisöjen ja Israelin väliset kaupallistaloudelliset suhteet ovat perustuneet vuonna 1975 allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Israelin valtion väliseen sopimukseen. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen 102 artiklan mukaan Suomi on soveltanut 1 päivästä tammikuuta 1995 alkaen Euroopan yhteisöjen Israelin kanssa tekemien sopimusten määräyksiä. Ennen EU-jäsenyyttä Suomen ja Israelin välillä oli voimassa EFTA-vapaakauppasopimus ja siihen liittyvä kahdenvälinen maatalouspöytäkirja. Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen kauppapoliittiset ja tulliyhteistyötä koskevat artiklat ovat tulleet voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 Euroopan yhteisön ja Euroopan hiili-ja teräsyhteisön sekä Israelin valtion välistä kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen nojalla. Uusi sopimus korvaa voimaan tultuaan kaikki mainitut sopimukset.

Yleisten asiain neuvosto hyväksyi Israelin Euro-Välimeri -assosiaatiosopimusta koskevat neuvotteluohjeet 20 päivänä joulukuuta 1993. Tekstit parafoitiin 28 päivänä syyskuuta 1995 ja allekirjoitettiin 20 päivänä marraskuuta 1995. Neuvottelujen ongelmallisimpia kysymyksiä oli maataloustuotteiden etuuksien laajentaminen.

1.2.Sopimuksen pääasiallinen sisältö

Assosiaatiosopimus kattaa vapaakaupan ohella poliittisen vuoropuhelun sekä sisältää määräyksiä taloudellisesta yhteistyöstä erityisesti talouskasvua ja työllisyyttä edistävillä aloilla. Tärkeä näkökohta on alueellisen yhteistyön tukeminen. Maataloustuotteista sopimuksessa on erilliset määräykset sekä näitä määräyksiä täsmentävät pöytäkirjat.

Sopimus sisältää myös määräyksiä sijoittautumisoikeuksista, palvelujen tarjonnasta, pääomien liikkuvuudesta, maksujen vapauttamisesta, julkisista hankinnoista, kilpailulainsäädännöstä, teollisoikeuksista sekä henkistä ja kaupallista omaisuutta koskevista oikeuksista. Osapuolet sitoutuvat sopimuksessa tehostamaan yhteistyötä tieteen ja tekniikan alalla. Sopimuksen yksityiskohtaisempi täytäntöönpano tältä osin esitetään alaa koskevissa erillisissä sopimuksissa.

Sopimuksen määräykset yhteistyöstä talouden alalla kohdistuvat ennen kaikkea talouksia lähentäviin sekä kasvua ja työpaikkoja luoviin aloihin. Näistä on mainittu mm. alueellinen yhteistyö sekä yhteistyö teollisuuden, maatalouden, standardisoinnin, rahoituspalvelujen sekä tulliasioiden puitteissa. Lisäksi sopimuksessa määrätään yhteistyöstä ympäristön, energian, televiestinnän, liikenteen ja matkailun alalla. Huumausaineiden kaupan ja rahanpesun torjunnasta on omat määräyksensä.

Sopimuksessa mainitaan myös yhteistyön lisäämisestä audiovisuaalisella alalla, kulttuurikysymyksissä sekä tiedotuksessa ja viestinnässä.

Sopimus kattaa määräyksiä sosiaalisia kysymyksiä koskevasta yhteistyöstä osapuolten väestöjen elinolojen parantamiseksi. Näitä ovat määräykset yhteistyöstä mm. siirtolaisuuden ja työllisyyden hoidon, työelämän suhteiden, työturvallisuuden, terveydenhoidon ja sukupuolten tasa-arvon aloilla.

Sopimusta hallinnoi assosiaationeuvosto, joka kokoontuu ministeritasolla vähintään kerran vuodessa. Assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja antaa tarvittaessa myös suosituksia. Assosiaatiokomiteassa käsitellään sopimuksen hallinnoimiseen liittyviä kysymyksiä virkamiestasolla.

Valtaosa sopimuksen soveltamisalasta kuuluu yhteisön tomivaltaan. Yhteisöllä on yksinomainen toimivalta niillä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla yhteistyöaloilla, jotka perustamissopimusten mukaisesti kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Näitä yhteistyöaloja ovat esimerkiksi yhteinen kauppapolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka.

Eräiden muiden sopimuksen kattamien yhteistyöalojen osalta toimivalta on jaettu yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi yhteistyö yhteiskunnan ja kulttuurin piirissä. Sopimuksen nojalla toteutettava poliittinen vuoropuhelu kuuluu unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja siten hallitustenvälisenä yhteistyönä jäsenvaltioiden toimivaltaan.

1.3.Sopimuksen poliittinen merkitys

Euroopan unionin ja Israelin välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen yhtenä tavoitteena on antaa asianmukaiset puitteet osapuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, jolla halutaan vahvistaa sopimuspuolten välisiä suhteita ja lisätä molemminpuolista ymmärrystä. Lisäksi poliittinen vuoropuhelu tähtää Välimeren alueen, erityisesti sen itäisen osan turvallisuuden, vakaiden olojen ja keskinäisen suhdekehityksen tukemiseen.

Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kaikki molempia osapuolia kiinnostavat aiheet ja erityisesti rauhan, turvallisuuden, alueellisen kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen edellytykset. Poliittista vuoropuhelua käydään assosiaationeuvostossa, korkeiden virkamiesten kokouksissa, kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä kolmansissa maissa olevien edustustojen välisessä yhteydenpidossa. Myös Euroopan parlamentti ja Israelin kansanedustuslaitos osallistuvat vuoropuheluun. Sopimus luo näin ollen puitteet poliittisten suhteiden kehittämiselle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Israelin välille. On kuitenkin huomattava, että assosiaatiosopimus ei korvaa kahdenvälisiä poliittisia suhteita vaan täydentää niitä.

1.4.Sopimuksen kauppapoliittinen merkitys

Sopimuksella ei ole merkittäviä suoranaisia kauppapoliittisia vaikutuksia Suomen tai unionin kannalta. EU:lla on jo Suomen liittyessä unionin jäseneksi ollut voimassa Israelin kanssa järjestelyt, jotka ovat taanneet pääpiirteissään teollisuustuotteiden vapaakaupan. Sopimus vahvistaa näitä järjestelyjä. Sopimuksen myötä sopimuspuolet sitoutuvat tavoitteeseen vapauttaa asteittain maataloustuotteiden kauppaa. Tämän tavoitteen mukaisesti vuonna 2000 aloitetaan neuvottelut maataloustuotteiden kaupassa vuodesta 2001 alkaen sovellettavista toimenpiteistä. Myönnytyksistä kalastustuotteiden kaupassa aloitetaan neuvottelut kolmen vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta.

Osapuolet sitoutuvat pidättäytymään sellaisten sisäisen verotuksen kaltaisten toimien soveltamisesta, jotka saattavat välittömästi tai välillisesti toisen osapuolen alkuperätuotteet eriarvoiseen asemaan. Sopimus ei estä tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitoa tai perustamista, mikäli nämä eivät muuta sopimuksessa määrättyä kauppajärjestelmää.

Sopimuksessa laajennetaan sijoittautumisoikeuksia koskemaan yhtiöitä. Sopimus velvoittaa myös palvelujen ja pääomien liikkumisen vapauttamiseen. Lisäksi osapuolet sitoutuvat tukijärjestelmien avoimuuteen, valtion monopolien mukauttamiseen sekä omaisuuden oikeuksien suojeluun. Kaikki kilpailua rajoittavat tai markkinatilannetta vääristävät toimenpiteet ovat sopimuksen periaatteiden kanssa yhteensopimattomia.

2.1.Taloudelliset vaikutukset

Suomen viennin arvo Israeliin vuonna 1995 oli noin 784 miljoonaa markkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna viennin arvo kasvoi 46 prosentilla. Viennistä noin 60 prosenttia koostui metsäteollisuustuotteista, noin neljännes koneista ja laitteista ja loput pääosin kemianteollisuuden tuotteista.

Israelista tuotiin vuonna 1995 tavaroita noin 188 miljoonalla markalla, mikä merkitsi neljän prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuonnin suurin tuoteryhmä olivat elintarvikkeet, lähinnä hedelmät ja kasvikset, joiden osuus oli 32 prosenttia. Koneet ja laitteet muodostivat hieman yli neljänneksen tuonnista. Tästä määrästä noin puolet oli puhelin-, radio-, tv- ja muita vastaavia laitteita. Erinäisistä muista valmistavaroista ja kemian tuotteista koostui noin 30 prosenttia tuonnista.

Suomen ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden aikana kauppavaihto Israelin kanssa kehittyi siis Suomelle edullisesti. Tietyillä aloilla, esimerkiksi nahka- ja kivennäistuotteissa, tuonti Israelista moninkertaistui mutta näiden tuotteiden osuus kokonaiskauppavaihdosta oli vaatimaton.

Suomen kannalta sopimus ei aiheuta merkittäviä taloudellisia seurauksia. Sopeutuminen kilpailuun israelilaistuotteiden kanssa on alkanut jo EU-jäsenyyden myötä eikä tämä sopimus näin ollen vaikuttane kauppavaihtoon merkittävästi.

2.2.Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä ei ole organisaatioon tai henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Sopimuksen hallinnointiin liittyvät assosiaationeuvoston ja -komitean kokoukset voidaan hoitaa tavanomaisen kansainvälisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.

2.3.Ympäristövaikutukset

Esityksellä ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelulla on kuitenkin osapuolten välisessä yhteistyössä tärkeä osuus: ympäristönsuojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen on sopimuksessa vahvistettu taloudellisen yhteistyön eri alueilla yhteistyön olennaiseksi osaksi.

2.4.Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Sopimus tähtää siihen, että yhteisön ja Israelin alueella laillisesti työskentelevien toisen sopimuspuolen kansalaisten oikeusturva työ- ja sosiaalilainsäädännön osalta paranee erityisesti eläkkeiden, elinkorkojen ja sairaanhoidon sekä tulonsiirtojen siirrettävyyden suhteen.

I OSASTO POLIITTINENVUOROPUHELU

3 artiklan mukaan sopimuspuolet aloittavat säännöllisen vuoropuhelun vahvistaakseen keskinäisiä suhteitaan ja lisätäkseen molemminpuolista ymmärrystä ja solidaarisuutta. Poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteena on kehittää edelleen molemminpuolista ymmärtämystä sekä lähentää sopimuspuolten näkökohtia kansainvälisissä kysymyksissä. Tavoitteena on myös vahvistaa Välimeren alueellista turvallisuutta ja vakautta.

4 artiklan mukaan poliittiseen vuoropuheluun sisältyvät kaikki molempia osapuolia kiinostavat aiheet ja sen tavoitteena on valmistella uusia yhteistyömuotoja osapuolten yhteisten päämäärien tavoittelemiseksi.

5 artiklassa todetaan poliittista vuoropuhelua käytävän sekä ministeritasolla, pääasiallisesti assosiaationeuvostossa, että korkeiden virkamiesten välillä. Vuoropuhelussa hyödynnetään lisäksi säännöllisiä kontakteja ja neuvotteluja kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä kaikkia diplomaattisia yhteyksiä. Artiklassa todetaan osapuolten tiedottavan toisilleen säännöllisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan. Myös osapuolten kansanedustuslaitokset osallistuvat poliittiseen vuoropuheluun.

II OSASTO TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

III OSASTO SIJOITTAUTUMISOIKEUS JA PALVELUJENTARJONTA

29 artiklassa sopimuspuolet sopivat yhtiöiden sijoittautumisoikeudesta ja palvelujen vapauttamisesta toisen sopimuspuolen alueella. Tämän toteuttamiseksi assosiaationeuvosto antaa suositukset, joissa otetaan huomioon palvelujen kauppaa koskevan GATS-yleissopimuksen relevantit kohdat. Toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan assosiaationeuvostossa viimeistään kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Palvelujen kaupan on todettu EY:n tuomioistuimen lausunnossa 1/94 kuuluvan pääosin jaettuun toimivaltaan. Rajat ylittävä palvelujen tarjonta kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, mikäli palvelujen tarjoamiseen ei liity henkilöiden liikkumista rajan yli.

30 artiklan mukaan sopimuspuolet vahvistavat GATS-sopimuksesta aiheutuvat velvoitteensa, erityisesti suosituimmuuskohtelun palvelualoilla. Lisäksi artiklassa määritellään, milloin GATS:in mukaisesti tätä kohtelua ei sovelleta.

IV OSASTO PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS, MAKSUT, JULKISETHANKINNAT, KILPAILUJA HENKINEN OMAISUUS

V OSASTO YHTEISTYÖ TIETEENJA TEKNIIKAN ALALLA

40 artiklassa osapuolet sitoutuvat kehittämään yhteistyötään tieteen ja tekniikan alalla. Tavoitteen yksityiskohtaiset toimeenpanojärjestelyt sisältyvät alasta tehtyihin erillisiin sopimuksiin.

VI OSASTO YHTEISTYÖ TALOUDEN ALALLA

41 artiklassa osapuolet sitoutuvat edistämään taloudellista yhteistyötä tavoitteenaan vastavuoroisuuteen perustuva molemminpuolinen etu.

42 artiklassa todetaan taloudellisen yhteistyön keskittyvän kasvua ja työpaikkoja luoville aloille. Yhteistyön täytäntöönpanossa huomioidaan ympäristönsuojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen.

43 artiklassa luetellaan taloudellisen yhteistyön keinoja, mm. taloudellinen vuoropuhelu, tietojen vaihto, neuvonta- ja koulutusyhteistyö, virkamiesten ja asiantuntijoiden kokoukset ja tapaamiset sekä tekninen ja hallinnollinen apu.

44 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat alueellisen yhteistyön edistämiseen.

45 artiklassa mainitaan teollisuuden alan yhteistyön tähtäävän muun muassa sopimuspuolten taloudellisten toimijoiden yhteistyön kannustamiseen, Israelin teollisuustuotannon monipuolistamiseen, sopimuspuolten pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyön lisäämiseen sekä investointirahoituksen saannin helpottamiseen.

46 artiklassa luetellaan maatalousyhteistyön toimalat. Näitä ovat tuotannon monipuolistaminen, ympäristönäkökohtien korostaminen maataloudessa, tekninen apu ja koulutus, standardien yhdenmukaistaminen, maaseudun yhtenäinen kehittäminen ja maaseutualueiden välinen yhteistyö.

47 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat vähentämään standardoinnissa olevia eroja tekemällä vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia.

48 artiklan mukaan sopimuspuolet tekevät yhteistyötä rahoituspalvelujen yhteisten sääntöjen ja standardien hyväksymiseksi.

49 artiklan mukaan sopimuspuolet kehittävät tulliyhteistyötä tullimenettelyjä yksinkertaistamalla ja tietokoneistamalla sekä asiantuntijoita kouluttamalla. Osapuolten hallintoviranomaiset antavat lisäksi toisilleen keskinäistä apua tulliasioissa sopimuksen pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti.

50 artiklassa osapuolet sitoutuvat kannustamaan yhteistyötä ympäristön alalla. Yhteistyön tavoitteena on ympäristön suojelu sekä kestävän kehityksen takaaminen. Artiklassa luetellaan myös yhteistyön painopistealueet.

51 artiklassa määritellään energia-alan yhteistyön tavoitteet sekä sitoudutaan alueellisen yhteistyön edistämiseen energiansiirtoratkaisuissa.

52 artiklassa käsitellään yhteistyötä tietoinfrastruktuurien ja televiestinnän kehittämisessä. Yhteistyön painopistealoja ovat tutkimus, standardien yhdenmukaistaminen ja teknologian nykyaikaistaminen.

53 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat liikennealan yhteistyöhön. Erikseen mainitaan meri- ja ilmaliikenteen turvallisuuden parantaminen, teknisen välineistön standardointi sekä yhteiset tekniset ja tutkimusohjelmat.

54 artiklassa sovitaan tietojen vaihdosta matkailualalla.

55 artiklan mukaan sopimuspuolet lähentävät lainsäädäntöjään helpottaakseen sopimuksen täytäntöönpanoa.

56 artiklassa sovitaan yhteistyöstä huumausainekauppaa ja rahanpesua vastaan. Yhteistyön tavoitteena on huumaavien aineiden kaupan ehkäiseminen, niiden kysynnän vähentäminen sekä rahanpesun estäminen. Keinoina luetellaan tietojen vaihto ja yhteistoiminta lainsäädäntötyössä, huumeiden lähtöaineiden kaupan valvonta, sosiaalialan yhteistyö sekä rahanpesua ja kemiallisten lähtöaineiden väärinkäyttöä estävien kansainvälisten standardien täytäntöönpano. Käytettävistä menetelmistä sovitaan yhdessä.

57 artiklassa mainitaan siirtolaisuutta koskevan yhteistyön tarkoituksena olevan siirtolaisuuspolitiikassa molempia sopimuspuolia kiinnostavien alojen määrittely sekä laittoman siirtolaisuuden ehkäisy.

VII OSASTO YHTEISTYÖ AUDIO-VISUAALISELLA ALALLA JA KULTTUURI-KYSYMYKSISSÄ SEKÄTIEDOTUKSEN JAVIESTINNÄN ALALLA

58 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat kannustamaan audiovisuaalisen alan yhteistyötä sekä tarkastelevat keinoja Israelin liittämiseksi alaa koskeviin yhteisöaloitteisiin.

59 artikla koskee opetuksen, koulutuksen ja nuorisovaihdon yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on edistää sopimuspuolten kulttuurien välistä ymmärtämystä.

60 artiklassa mainitaan sopimuspuolten sitoutuvan kannustamaan kulttuurialan yhteistyötä sekä luetellaan tämän yhteistyön mahdollisia toteuttamisaloja.

61 artiklassa sovitaan yhteisesti kiinnostavien tiedotuksen ja viestinnän alan toimien kannustamisesta.

62 artiklassa luetellaan keinot, joilla VII osaston mukainen yhteistyö toteutetaan.

VIII OSASTO SOSIAALISETKYSYMYKSET

63 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat käymään vuoropuhelua sosiaalialan kysymyksistä asiantuntijakokouksissa, seminaareissa ja työryhmissä.

64 artiklassa sovitaan yhteisön jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviin israelilaisiin työntekijöihin ja heidän perheisiinsä sekä Israelin alueella laillisesti työskenteleviin jäsenvaltioiden työntekijöihin ja heidän perheisiinsä sovellettavista sosiaaliturvajärjestelmän määräyksistä.

65 artiklassa todetaan assosiaationeuvoston päättävän 64 artiklassa olevien tavoitteiden täytäntöönpanosta sekä näiden päätösten edellyttämistä hallinnollisen yhteistyön säännöistä.

66 artiklassa todetaan, että assosiaationeuvoston 65 artiklan mukaan antamat määräykset eivät vaikuta Israelin ja jäsenvaltioiden kahdenvälisiin sopimuksiin, mikäli niissä sovitaan sopimuspuolten kansalaisille edullisemmasta järjestelystä.

IX OSASTO INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPU-MÄÄRÄYKSET

67 artiklan mukaan sopimuspuolet perustavat assosiaationeuvoston, joka kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa ja lisäksi tarvittaessa puheenjohtajansa aloitteesta. Neuvosto tarkastelee sopimukseen liittyviä kysymyksiä sekä molempien sopimuspuolten etuja koskevia kahden- tai kansainvälisiä kysymyksiä.

68 artiklassa todetaan assosiaationeuvoston muodostuvan Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Israelin valtion hallituksen jäsenistä. Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. Puheenjohtajana toimivat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Israelin valtion hallituksen jäsen.

69 artiklan mukaan assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätökset sitovat sopimuspuolia, joiden on huolehdittava päätösten toimeenpanosta. Assosiaationeuvosto voi myös antaa suosituksia. Päätökset ja suositukset annetaan yhteisellä sopimuksella.

70 artiklassa perustetaan assosiaatiokomitea, jonka tehtävänä on sopimuksen hallinnointi.

71 artikla selvittää virkamiestasolla kokoontuvan assosiaatiokomitean kokoonpanon ja toiminnan.

72 artiklassa määritellään assosiaatiokomitean päätösvallan piiriin sopimuksen hallinnointi sekä assosiaationeuvoston erityisesti sille siirtämät alat. Komitean päätökset tehdään sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta ja päätökset velvoittavat osapuolia ryhtymään toimenpiteisiin.

73 artiklan mukaan assosiaationeuvosto päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai elimen perustamisesta.

74 artiklassa todetaan assosiaationeuvoston huolehtivan Euroopan parlamentin ja Israelin valtion kansanedustuslaitoksen sekä yhteisön talous- ja sosiaalikomitean ja Israelin talous- ja sosiaalineuvoston välisten yhteyksien edistämisestä.

75 artiklassa määrätään, että kumpikin sopimuspuoli voi tuoda kaikki sopimusta koskevat erimielisyydet assosiaationeuvoston käsiteltäviksi. Jos assosiaationeuvosto ei kykene ratkaisemaan erimielisyyttä, kumpikin sopimuspuoli voi ilmoittaa toiselle välimiehen valitsemisesta. Myös toisen sopimuspuolen on tällöin valittava välimies. Assosiaationeuvosto valitsee kolmannen välimiehen. Välimiehet tekevät päätöksensä enemmistöllä ja riidan osapuolten on noudatettava päätöstä.

76 artiklan mukaan sopimus ei estä torjumasta turvallisuusetujen vastaisten tietojen levittämistä tai toteuttamasta puolustuksen, turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta olennaisia toimenpiteitä.

77 artiklassa todetaan, että sopimuspuolet eivät saa toteuttaa sopimuksen kattamilla aloilla minkäänlaista syrjintää sopimuspuolten, niiden kansalaisten tai yritysten välillä.

78 artiklassa määritellään verotustoimenpiteet, joita sopimuksen määräykset eivät koske.

79 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Jos toinen sopimuspuoli toteaa toisen jättäneen täyttämättä velvoitteita, se voi ryhtyä toimenpiteisiin. Asiaa koskevat tiedot ja toimenpiteet on annettava viipymättä tiedoksi assosiaationeuvostolle, jossa asiasta voidaan neuvotella.

80 artiklan mukaan pöytäkirjat 1―5, liitteet I-VII sekä julistukset ja kirjeenvaihdot ovat erottamaton osa sopimusta.

81 artiklassa määritellään ilmaisu ''osapuolet''.

82 artiklassa määrätään sopimuksen kestoksi rajoittamaton aika. Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle. Sopimusta lakataan soveltamasta kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksesta.

83 artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisalueeksi Euroopan yhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimusten määrittelemät alueet sekä Israelin valtion alue.

84 artiklassa todetaan, että sopimus on laadittu kaikilla yhteisökielillä sekä hepreaksi.

85 artiklan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti ja se astuu voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen hyväksymismenettelyjen suorittamisesta. Sopimus korvaa voimaan tultuaan Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 1975 allekirjoitetut Euroopan talousyhteisön ja Israelin valtion välisen sopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisen sopimuksen.

Liitteet ja pöytäkirjat

Sopimuksessa on kaikkiaan seitsemän liitettä ja viisi pöytäkirjaa, jotka artiklan 80 mukaisesti ovat erottamaton osa sopimusta. Liite I sisältää 7 artiklassa tarkoitetut tavarat ja liitteet II, III ja V sisältävät 9 artiklassa tarkoitetut tavarat. Liite IV sisältää luettelon 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tavaroista. Liite VI:ssa on luettelo tavaroista, joita koskee 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu myönnytys ja liitteessä VII luetellaan henkinen, teollinen ja kaupallinen omaisuus, jota käsitellään 39 artiklassa.

Pöytäkirja numero 1 käsittelee Israelista peräisin olevien maataloustuotteiden yhteisötuontia, pöytäkirja numero 2 yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontia Israeliin ja pöytäkirja numero 3 kasvinsuojelukysymyksiä. Pöytäkirjassa numero 4 määritellään termi alkuperätuote sekä käsitellään hallinnollisen yhteistyön menetelmiä. Pöytäkirja numero 5 koskee hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa tulliasioissa.