HE 203/1996

1.Nykytila

Vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan vaikeavammaisten yrittäjien toiminta oli tietyin edellytyksin vapautettu verosta. Verovapaus koski sellaisia vaikeavammaisia yrittäjiä, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70 prosenttia.

Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alussa edellytti arvonlisäverolain muuttamista vastaamaan Euroopan yhteisön arvonlisäverolainsäädäntöä. Yhteisön arvonlisäverotusta koskevat säännökset sisältyvät jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta ― yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annettuun neuvoston kuudenteen direktiiviin 77/388/ETY (jäljempänä kuudes arvonlisäverodirektiivi).

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin mukaan vaikeavammaisten yrittäjien toiminta on yleisten säännösten mukaisesti verollista. Direktiivin 28 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja F-liitteen 7 kohdan perusteella jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus siirtymäkautena jatkaa sokeiden harjoittaman toiminnan verovapautta, jollei vapautus johda olennaiseen kilpailun vääristymiseen. Liittymissopimuksessa Suomelle on myönnetty vastaava oikeus.

Arvonlisäverolaki muutettiin arvonlisäverodirektiivin ja liittymissopimuksen määräyksiä vastaavaksi vuoden 1995 alusta lukien säätämällä tietyin edellytyksin verottomaksi vain sokeiden henkilöiden harjoittama liiketoiminta (1486/1994) . Muiden vaikeavammaisten yrittäjien harjoittama toiminta muuttui yleisten sääntöjen mukaan verolliseksi.

Vaikeavammaisten henkilöiden yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi säädettiin vuonna 1995 määräaikainen laki vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista (1393/1995) . Lain nojalla vapautettiin verosta kaikki sellaiset vaikeavammaiset yrittäjät, joiden toiminta olisi ollut vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain mukaan verotonta. Lakia sovelletaan vuosina 1995 ja 1996.

Lain tarkoituksena oli paitsi mahdollistaa vaikeavammaisten yrittäjien sopeutuminen verovelvollisuuteen myös antaa viranomaisille aikaa selvittää, miltä osin arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuva kustannuslisä edellyttää vaikeavammaisten yrittäjyyttä tukevia toimenpiteitä.

2.Ehdotettu muutos

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28 päivänä maaliskuuta 1996 työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa selvittää vaihtoehtoisia tapoja turvata vaikeavammaisten henkilöiden yritysten toimintaedellytykset tukijärjestelmien kautta. Työryhmän suunnittelemat tukia koskevat uudistukset eivät ole toteutettavissa vuoden 1997 alusta lukien.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemän päätöksen perusteella valtiovarainministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia lieventää pienyritysten arvonlisäverotusta liittämällä nykyiseen vähäisen toiminnan verollisuuden 50 000 markan liikevaihdon alarajaan asteittainen veronhuojennus pienyrityksille. Selvitystyö valmistuu keväällä 1997. Valtaosa vaikeavammaisista yrittäjistä kuuluisi pienyrittäjiin mahdollisesti sovellettavan veronhuojennuksen piiriin. Tällöin vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverovapauden lakkauttamisen kompensoimiseksi ei tarvittaisi erillisiä toimenpiteitä.

Koska vaikeavammaisten henkilöiden harjoittaman yritystoiminnan edellytysten turvaamisesta ei ole vielä tehty pysyviä ratkaisuja, ehdotetaan, että lakia vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista sovellettaisiin siirtymäkauden järjestelynä myös vuonna 1997. Lain 3 §:n 2 momenttia muutettaisiin vastaavasti.

3.Esityksen vaikutukset

Suomessa on noin 1 000 vaikeavammaista yrittäjää, joiden toiminta olisi ilman määräaikaista veronhuojennusta muuttunut vuoden 1995 alusta arvonlisäverolliseksi. Näiden yrittäjien liiketoiminnan vapauttaminen verosta myös vuonna 1997 pienentää arvonlisäveron tuottoa vähäisessä määrin.

4.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Esitys liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevaan vammaisiin henkilöihin kohdistuvien tulonsiirto- ja maksupoliittisten toimenpiteiden kokonaisuutta koskevaan selvitykseen.

5.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

3 §