HE 189/1996

2.1.Kansaneläkelaki

Vuoden 1996 aikana kansaneläkelain (347/56) mukaiseen kansaneläkkeeseen on kuulunut vielä lisäosa ja pohjaosa, mutta vuonna 1996 alkavissa eläkkeissä pohjaosa on eläkevähenteinen ja sen määrä voi olla nolla työeläkkeen ylittäessä yksinäisellä henkilöllä I kuntakalleusryhmässä 5 188 markkaa kuukaudessa, II kuntakalleusryhmässä 4 973 markkaa kuukaudessa sekä puolisoilla I kuntakalleusryhmässä 4 564 markkaa kuukaudessa ja II kuntakalleusryhmässä 4 380 markkaa kuukaudessa. Tässä tarkoitetut luvut on ilmoitettu vuoden 1996 tasossa.

Ennen vuotta 1996 alkaneissa eläkkeissä pelkkää pohjaosaa saaneilta pohjaosa on pienentynyt 60 markalla, eli 386 markkaan kuukaudessa. Pelkkää pohjaosaa on saanut henkilö, jonka työeläketulot ovat ylittäneet yksinäisellä henkilöllä I kuntakalleusryhmässä 4 413 markkaa kuukaudessa, II kuntakalleusryhmässä 4 198 markkaa kuukaudessa sekä puolisoilla I kuntakalleusryhmässä 3 789 markkaa kuukaudessa ja II kuntakalleusryhmässä 3 605 markkaa kuukaudessa. Vuoden 1996 jälkeen kansaneläke pienenee 20 % vuodessa vuonna 1996 maksetun alennetun pohjaosan määrästä. Ne jotka ovat saaneet myös lisäosaa ennen vuotta 1996, ovat saaneet täysimääräistä 446 markan suuruista pohjaosaa, eli heidän pohjaosaansa ei ole alennettu.

2.2.Eläkkeensaajan hoitotuki ja vammaistuki

Kansaneläkelain 30 a §:n mukaan eläkkeensaajien hoitotuen myöntäminen on sidottu kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen, vanhuuseläkkeen tai varhennetun vanhuuseläkkeen saamiseen tai oikeuteen näihin eläkkeisiin. Hoitotuen tarkoituksena on tukea ja edistää sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvata hänelle sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen saaminen edellyttää jokapäiväisessä elämässä tarvittavien toimintojen heikkenemistä.

Vammaistukilain (124/88) mukaan vammaistukea voi saada 16―64 vuotias Suomessa asuva henkilö, joka ei saa edellä mainittuja eläkkeitä eikä myöskään työeläkejärjestelmästä myönnettävää täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Vammaistuen tarkoituksena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut, sairaudesta tai vammasta johtuvan haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi.

2.3.Eläkkeensaajien asumistuki ja yleinen asumistuki

Eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukaista asumistukea on maksettu eläkkeen lisänä lain 1 §:n mukaan kansaneläkkeen, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen saajille. Kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavalle asumistuki maksetaan vasta 65-vuoden iän täyttämisestä lukien. Asumistuen tavoitteena on pienituloisten eläkkeensaajien asumismenojen alentaminen. Asumistuen määrään vaikuttavat asumiskustannukset, perhesuhteet, vuositulo ja omaisuus. Myös kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen lisäosa on otettu asumistukea määrättäessä asumistukitulona huomioon.

Asumistukilain mukainen yleinen asumistuki on asumisen tarveharkintainen tukimuoto ja sen tavoitteena on asumismenojen vähentäminen ja kohtuullisen asumistason turvaaminen ja edistäminen. Yleistä asumistukea ei ole pääsääntöisesti saanut henkilö, joka on kuulunut eläkkeensaajien asumistuen piiriin.

2.4.Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä

Rintamasotilaseläkelain (119/77) mukainen rintamalisä on vakiomääräinen kansaneläkkeen saajalle maksettava lisä. Lisäksi edellytetään, että henkilölle on myönnetty rintamasotilastunnus, rintamapalvelutunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus. Rintamalisä on yleinen tunnustus kaikille Suomen sodissa palvelleille.

Rintamasotilaseläkelain mukaisen ylimääräinen rintamalisän tavoitteena on tukea pientä työeläkettä saavien veteraanien toimeentuloa. Ylimääräistä rintamalisää on maksettu rintamalisänsaajalle, joka on saanut kansaneläkkeen lisäosaa ja sen määrä on ollut 25 % kansaneläkkeen lisäosan määrästä. Ylimääräisen rintamalisän markkamäärä sidottiin 1 päivänä tammikuuta 1996 voimaan tulleiden lainmuutosten yhteydessä 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien maksettavan kansaneläkkeen määrään siltä osin kuin se vastaa aikaisempaa lisäosan määrää.

2.5.Perhe-eläke

Perhe-eläkelain (38/69) mukainen yleinen perhe-eläke turvaa perheen vähimmäistoimeentuloa puolison tai huoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeenä maksetaan edunjättäjän kuoleman johdosta leskeneläkettä ja lapseneläkettä. Leskeneläke koostuu kuuden kuukauden ajalta edunjättäjän kuolemasta maksettavasta alkueläkkeestä ja sen jälkeen maksettavasta jatkoeläkkeestä. Lesken alkueläkkeenä maksetaan pohjaosa ja vähintään vakiomääräinen lisäosa. Jatkoeläkkeenä voidaan maksaa pohjaosa, tulosidonnaista lisäosaa ja asumistukea. Lapseneläkkeeseen kuuluu vakiomääräinen perusmäärä ja perhe-eläkevähenteinen täydennysmäärä.

2.6.Ulkomailta maksettavien etuuksien ottaminen tuloina huomioon kansaneläkettä määrättessä

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) myötä kansaneläkelakia muutettiin vuonna 1993 niin, että kansaneläke suhteutetaan kansaneläkelain 25 b §:n mukaisesti Suomessa asuttuun aikaan. Koska Neuvoston asetus, jäljempänä EY:n sosiaaliturva-asetus (ETY) N:o 1408/71 rajoittaa eri jäsenmaiden eläke-etuuksien yhteensovittamista, ulkomailta saatua työeläkettä ei ole kansaneläkelain 26 §:n mukaan otettu huomioon kansaneläkkeen lisäosaa vähentävänä tulona. Vastaavat muutokset tehtiin myös perhe-eläkelakiin.

Sosiaaliturvasopimusten tarkoituksena on yhteensovittaa eri maiden sosiaaliturvajärjestelmät niin, että yhtäältä sopijamaiden alueella liikkuvat henkilöt pääsevät sosiaaliturvan piiriin ja toisaalta estetään etuuksien päällekkäisyys ja kaksinkertainen vakuutusmaksuvelvollisuus. Sopimuksissa on yleensä vastavuoroisesti luovuttu kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvien odotusaikojen tai kansalaisuutta taikka etuuksien ulkomaille maksamista koskevien säännösten soveltamisesta.

Myös Suomen solmimissa sosiaaliturvasopimuksissa toisessa sopimusmaassa asuvalle sopimusmaan kansalaiselle, joka on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa kolme vuotta, voidaan myöntää kansaneläke samalla tavoin kuin Suomen kansalaisellekin. Vastaavasi kansaneläke myönnetään sopimuksen perusteella sopimuspuolen alueella asuvalle eläkkeensaajalle.

3.1.Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Koska kansaneläke on 1 päivästä tammikuuta 1996 muuttunut kokonaan eläkevähenteiseksi, on laeista poistettava lisäosaa ja pohjaosaa koskevat maininnat ja selkiytettävä kansaneläkejärjestelmän ja siihen liittyvien etuusjärjestelmien välistä suhdetta.

Koska kansaneläkettä ei enää vuoden 1997 alussa makseta kaikille eläkkeensaajille, kansaneläkkeen pohjaosaan sidottujen etuuksien myöntöedellytyksiä tarkistetaan. Lisäosan ja pohjaosan poistuttua tehdään lakeihin lähinnä teknisiä tarkistuksia.

3.2.Keskeiset ehdotukset

4.1.Eläkejärjestelmän kustannukset

Eläkkeensaajien hoitotuen ja vammaistuen muutoksista aiheutuu vähäistä siirtymistä hoitotukimenoista vammaistukimenoihin. Asumistukijärjestelmän piiriin tulee tulorajojen tarkistamisesta johtuen vähäisessä määrin uusia tuen saajia. Näistä asteittain toteutettavista muutoksista aiheutuu lisäkustannuksia vuonna 1997 noin 5 miljoonaa markkaa. Tämän jälkeen lisäkustannukset kasvavat vuosittain tasaisesti siten, että siirtymäkauden jälkeen nykyisten pohjaosien poistuttua vuoden 2000 jälkeen lisäkustannukset ovat noin 19 miljoonaa markkaa vuodessa nykyrahassa arvioituna.

Rintamalisän myöntäminen itsenäisenä etuutena ja ylimääräiseen rintamalisään tehtävät muutokset eivät aiheuta kustannuksia, koska uusien rintamatunnusten hakuaika on jo päättynyt. Leskeneläkkeen kertasuoritukseen ei sisällyisi enää asumistukea. Eläkkeensaajien hoitotukea ja rintamalisää voitaisiin maksaa samanaikaisesti perhe-eläkkeen kanssa. Muutoksilla ei ole sanottavia kustannusvaikutuksia. Ulkomailta maksettavien etuuksien lukeminen tuloksi kansaneläkettä ja perhe-eläkettä määrättäessä säästää jossain määrin kansaneläkemenoja.

4.2.Organisatoriset ja henkilövaikutukset

Nyt ehdotettu muutos ei aiheuta uusia organisatorisia muutoksia. Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän välinen tehtäväjako on toteutettu vuoden 1995 muutoslain perusteella.

4.3.Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Esitys selkiyttää kansaneläkejärjestelmän ja siihen liittyvien etuuksien välistä suhdetta. Muutos selkiyttää myös vammaistukea, eläkkeensaajien hoitotukea ja asumistukea sekä rintamalisää saavien henkilöiden asemaa. Kun eläkkeensaajien hoitotuki ja asumistuki on irrotettu kansaneläkkeestä, eläkkeensaajien hoitotuen ja eläkkeensaajien asumistuen piiriin pääsevät myös työeläkettä saavat 65-vuotta täyttäneet henkilöt. Rintamalisän myöntäminen kaikille rintamasotilaseläkelain mukaisen tunnuksen saaneille turvataan muuttamalla rintamalisä itsenäiseksi kansaneläkkeen saamisesta riippumattomaksi etuudeksi. Ulkomailta maksettavien työ- tai kansaneläkkeiden lukeminen tuloksi kansaneläkettä määrättäessä ehkäisee päällekkäisten eläkkeiden maksamisen Suomesta ja ulkomailta.

Yksittäisen etuuden saajan asema ei kansaneläkejärjestelmän rakenteen muuttumisen johdosta heikkene, koska lain voimaantulovaiheessa maksetun etuuden saaminen turvataan niin kauan, kun etuuden saamisedellytykset ovat olemassa. Asumistukijärjestelmän osalta uudistuksella ei muuteta yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen välistä tehtävänjakoa.

1.1.Kansaneläkelaki

20 §. Pykälässä säädetään kansaneläkkeenä maksettavista eläkkeistä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkkeensaajien hoitotukea voidaan maksaa myös muun eläkkeen kuin kansaneläkkeensaajalle. Näin ollen henkilölle, jolla ei olisi työeläkkeen suuruuden perusteella oikeutta kansaneläkkeeseen, voitaisiin maksaa eläkkeensaajien hoitotukea.

22 a §. Pykälän 5 momentissa säädetään yksilöllisen varhaiseläkkeen puolittamisesta. Puolitetun yksilöllisen varhaiseläkkeen saajalle on eläkkeensaajien hoitotuki ja rintamalisä maksettu myös puolitettuna. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksilöllisen varhaiseläkkeen puolittamisen yhteydessä luovutaan hoitotuen ja rintamalisän puolittamisesta. Kun hoitotukea ei enää sidottaisi pelkästään kansaneläkkeen saamiseen ja rintamalisä maksettaisiin kaikille, joilla on siihen vaadittava tunnus, ei niiden puolittaminen olisi enää tarkoituksenmukaista. Ennen 1 päivää tammikuuta 1997 alkaneet puolitettuna maksettavat hoitotuet ja rintamalisät muutetaan täytenä maksettaviksi lainmuutosten voimaantulosta lukien.

23 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia. Sana eläke muutettaisiin etuudeksi, jotta eläkkeensaajien hoitotukeen voitaisiin soveltaa samoja asumisaikavaatimuksia kuin kansaneläkkeeseen. Samalla muutettaisiin sana vakuutettu henkilöksi.

24 §. Pykälän 3 momentissa säädetään täysimääräisen kansaneläkkeen määrä vuonna 1996. Asian sääntely ehdotetaan siirrettäväksi voimantulosäännöksen 7 momenttiin, joten 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana.

25 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

25 a §. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset. Lisäksi pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 3 momentti, jolla estettäisiin lykkäyskorotuksen maksaminen eläkkeensaajien hoitotukeen ja hoitotuen pienentäminen varhennusvähennyksellä. Säännös vastaisi nykyistä käytäntöä.

25 b §. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kansaneläkkeen suhteuttamisesta Suomessa asuttuun aikaan sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö saa eläkkeensaajien hoitotukea muun etuuden kuin kansaneläkkeen perusteella ja hänelle myönnetään myöhemmin kansaneläke. Kansaneläke suhteutettaisiin Suomessa asuttuun aikaan käyttäen samaa suhteutuskerrointa kuin hoitotuessa on käytetty.

26 §. Ulkomailta maksettavien etuuksien tuloksilukemisesta kansaneläkettä määrättäessä säädettäisiin pykälän 5 momentissa, joten pykälän 1 momentista siirrettäisiin ulkomailta maksettavien etuuksien tuloksilukemista koskevat säännökset ehdotettuun 5 momenttiin.

Pykälän 2 momenttia korjattaisiin siihen jääneen lainsäädäntöteknisen virheen vuoksi ja pykälän 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuva tekninen muutos.

Nykyisin asumisaikaan suhteutettua kansaneläkettä määrättäessä luetaan tuloksi ulkomailta maksettavista eläkkeistä valtioiden välisten järjestöjen palveluksen perusteella maksettavat omat ja perhe-eläkkeet, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen perusteella maksettavat omat ja perhe-eläkkeet sekä työperhe-eläkkeet. Määräyksistä aiheutuu kuitenkin epätarkoituksenmukaisia tilanteita mm. seuraavista syistä.

Eräissä maissa vanhuuseläkkeen määrä voidaan laskea perhe-eläkkeen tapaan puolison vakuutusvuosien perusteella. Siten henkilö saattaa saada eläkkeen toisesta maasta omien vakuutusvuosiensa ja toisesta maasta puolisonsa vakuutusvuosien perusteella, jotka voivat olla päällekkäisiä. Tällaisessa tilanteessa myös asetus 1408/71 sallii eläkkeiden tuloksilukemisen kansaneläkkeessä edellyttäen, että yhteensovittamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Edellä olevista syistä 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös ulkomailta maksettavat työ- ja kansaneläkkeet luettaisiin tuloksi kansaneläkettä määrättäessä, elleivät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset sitä estä. Tällä hetkellä ainoat estävät määräykset sisältyvät EY:n sosiaaliturva-asetukseen, jonka mukaan toisen jäsenmaan eläkkeiden tuloksilukeminen vakuutusaikaan suhteutetussa eläkkeessä ei ole mahdollista, kun työntekijälle tai yrittäjälle maksetaan toisesta jäsenmaasta saman henkilön vakuutukseen perustuvaa eläkettä.

Pykälän 7 momentissa mainittu viittaus kansaneläkelain 22 a §:n 7 momenttiin muutettaisiin viittaukseksi mainitun pykälän 5 momenttiin, jossa säädetään puolitetusta yksilöllisestä varhaiseläkkeestä.

Pykälän 9 momentissa säädetään täysimääräiseen pohjaosaan oikeuttavasta tulorajasta vuonna 1996 ja 10 momentissa eläkevähenteisen pohjaosan tarkistamisesta. Kun momentteja sovelletaan vain pohjaosaan vuonna 1996, momentit ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana ja asian sääntely siirrettäväksi voimaantulosäännöksen 7 momenttiin ja momentit kumottaviksi tarpeettomina.

30 a §. Eläkkeensaajien hoitotuen myöntäminen on nykyisin sidottu kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen, vanhuuseläkkeen tai varhennetun vanhuuseläkkeen saamiseen. Koska kaikki eivät enää saisi kansaneläkettä sen eläkevähenteisyyden vuoksi, ehdotetaan eläkkeensaajien hoitotuen saaminen sidottavaksi alle 65-vuotiaille kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen tai muuhun vastaavaan työ- tai virkasuhteeseen perustuvaan tai kansanedustajain eläkelain taikka valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain mukaiseen täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Kuitenkin 65-vuotta täyttäneille hoitotuki voitaisiin myöntää ilman eläkkeen saamisedellytyksiä. Näin henkilöillä, joilla ei ole oikeutta vammaistukeen, säilyy mahdollisuus saada hoitotukea. Alle 65-vuotiailla kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavilla ei enää olisi oikeutta hoitotukeen, vaan he voisivat saada vammaistukea kuten nykyisin työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavat.

Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi vammaistukea välittömästi ennen eläkkeelle jäämistä saaneen oikeus saada aina vähintään alin eläkkeensaajien hoitotuki. Vammaistukea saaneen oikeutta hoitotukeen ilman hoitotuen saamisperusteiden tutkimista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska osalle vastaavan tasoisesti vammaisille eläkkeensaajille, jotka eivät ole saaneet vammaistukea ennen eläkkeen alkamista, hoitotukea ei ole voitu myöntää.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin, että niissä tilanteissa, joissa työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä ja samanaikaisesti eläkkeensaajien hoitotukea saavan eläke muuttuu alle 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi, jatketaan hoitotuen maksamista niin kauan, kun hoitotuen saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Siten eläkelajin muutos ei vaikuttaisi oikeuteen saada hoitotukea.. Samalla nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi ja 5 momentti 6 momentiksi.

30 b §. Pykälässä säädettäisiin eläkkeensaajien hoitotuen suhteuttamisesta. Säännöksen 1 momentin mukaan hoitotuki suhteutettaisiin Suomessa asuttuun aikaan käyttäen samaa suhteutuskerrointa, jonka perusteella kansaneläke on laskettu, jos hoitotukea maksetaan kansaneläkkeen saamisen perusteella. Säännös vastaisi nykyistä käytäntöä.

Jos henkilölle ei makseta kansaneläkettä ja hän on täyttänyt hoitotuen alkaessa 65 vuotta, hänen hoitotukensa suhteutettaisiin Suomessa asuttuun aikaan laskemalla suhteutuskerroin 25 b §:n 3 momentin mukaisesti ja muissa tapauksissa sanotun pykälän 4 momentin mukaisesti. Asiasta säädetäisiin pykälän uudessa 2 momentissa, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi.

31 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan kansaneläkeuudistuksen vuoksi täsmennettäväksi siten, että momenttia sovellettaisiin nykyistä käytäntöä vastaavasti vain työkyvyttömyyseläkkeeseen muttei hoitotukeen. Samalla 3 momentissa mainitun hoitotuen nimi muutettaisiin eläkkeensaajien hoitotueksi.

32 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

32 a §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

39 b §. Kansaneläkelain 34 § on kumottu kuntoutusuudistuksen yhteydessä kansaneläkelain muuttamisesta annetulla lailla (619/91) , joten pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana maininta, että viivästyskorotusta ei makseta mainitun pykälän mukaisiin kuntoutusetuuksiin. Samalla pykälään tehtäisiin kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuva tekninen muutos.

42 b §. Nykyisin pykälän 1 momentissa määritellään laitoshoidon ajalta maksettava kansaneläkkeen enimmäismäärä. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi määritelmä laitoshoidon ajalta maksettavasta lykätystä tai varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Jos henkilö saa lykättyä tai varhennettua vanhuuseläkettä, olisi momentissa mainittuja markkamääriä korotettava lykkäysprosentilla tai alennettava varhennusvähennysprosentilla, jotta laitoshoidon ajalta maksettava osuus vastaisi näiden eläkkeiden osuutta. Säännös vastaisi nykyistä käytäntöä.

Pykälän 3 momentissa säädetään lisäosansaajalle laitoshoidon ajalta maksettavasta lisäosasta vuonna 1996. Koska momenttia sovelletaan vain lisäosaan, momentti ehdotetaan kumottavaksi ja asian sääntely siirrettäväksi voimaantulosäännöksen 7 momenttiin.

45 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset. Kansaneläkelaitoksella on oikeus myöntää kansaneläke työeläkettä koskevan valituksen vireillä ollessa ja saada työeläkelaitokselta takaisin liikaa maksettu kansaneläke valituksen johdosta samalta ajalta myönnetystä työeläkkeestä.

74 c §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tämän lain 26 §:n 5 momentin ja kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta aiheutuva tekninen muutos.

79 §. Hautausavustusta koskenut kansaneläkelain 33 § ja kuntoutusetuuksia koskenut kansaneläkelain 34 § on kumottu, joten pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomina mainittuja etuuksia koskevat maininnat. Lisäksi hoitotuen nimi muutettaisiin eläkkeensaajien hoitotueksi.

87 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska henkilöllä on jo nykyisin oikeus saada itseään koskevat tiedot yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) perusteella.

91 a §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälästä poistettaisiin vain vuonna 1996 voimassa oleva säännös, jonka mukaan kansaneläkkeensaajana pidettäisiin henkilöä, jolle on vahvistettu pelkkä oikeus kansaneläkkeeseen. Pelkän eläkeoikeuden osalta asian sääntely siirrettäisiin voimaantulosäännöksen 7 momenttiin. Samalla pykälässä mainittu hoitotuki muutettaisiin eläkkeensaajien hoitotueksi.

Voimaantulosäännös . Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaan, että pohjaosaa ja lisäosaa eläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi muutettaessa käytetään pääsääntöisesti niitä eläkkeen määrään vaikuttavia tietoja, joita Kansaneläkelaitoksella on hallussaan. Tietoina käytetään henkilön työeläke- ja korvaustietoja, tietoa perhesuhteista ja kuntaryhmästä. Pelkän pohjaosan saajalla työeläkkeet ja korvaukset otetaan huomioon sen suuruisina kuin niitä maksettaisiin 1 päivänä tammikuuta 1997. Perhesuhteiden ja kuntaryhmän vaikutus määräytyy myös edellä mainittuna ajankohtana olevien olosuhteiden mukaan. Joidenkin työeläkkeiden indeksillä korotettu määrä ei ole vielä tiedossa eläkkeitä muodostettaessa. Kun tieto eläkkeen korottumisesta saadaan, Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus oikaista eläkkeen määrä 1 päivästä tammikuuta 1997 alkaen. Tällöin oikaisu voitaisiin tehdä ilman eläkkeensaajan suostumusta tai hakematta vakuutusoikeudelta kansaneläkelain 74 §:ssä tarkoitettua päätöksen poistamista.

Kansaneläkelaitoksella ei ole käytettävissä kaikkien pelkän pohjaosan saajien eläkkeen määräämisessä tarvittavia tietoja tai tiedot ovat puutteellisia. Tietoja ei ole esimerkiksi kaikista ulkomailta maksettavista eläkkeistä eikä kansaneläkelain 26 §:n 3 ja 6 momentissa tarkoitetuista eläkkeistä, jotka henkilö saisi, jos hän siirtyisi eläkkeelle 65 vuotta tai 67 vuotta täytettyään (ennakoitu eläke). Pohjaosa muutetaan näissä tapauksissa eläkevähenteiseksi eläkkeensaajan hakemuksesta, jolloin tiedot ulkomailta maksettavasta eläkkeestä selvitetään eläkkeensaajalta itseltään sekä ennakoidun eläkkeen määrä työeläkelaitokselta.

Lisäosan saajan eläkevähenteinen kansaneläke muodostetaan niiden tietojen perusteella, joiden mukaan lisäosa oli lainmuutoksen voimaantullessa maksussa.

Voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädettäisiin, että pohjaosan ja lisäosan eläkevähenteiseksi muuttaminen voitaisiin tehdä pääsääntöisesti antamatta asiasta päätöstä. Päätöksen antamiseen ei ole tarvetta, koska kaikilla nykyisillä lisäosan saajilla eläkkeen määräytymisperusteet ja määrä pysyvät ennallaan. Päätös annettaisiin kuitenkin eräille pelkän pohjaosan saajille ja aina eläkkeensaajan pyynnöstä. Kaikille eläkkeensaajille lähetettäisiin kuitenkin eläkkeen määrää koskeva ilmoitus vuoden 1997 alusta.

Voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädettäisiin tämän lain 26 §:n 5 momentissa tarkoitettujen ulkomailta maksettavien etuuksien tuloksilukemisesta. Jos henkilö saa kansaneläkettä tämän lain voimaantullessa, luettaisiin edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetut ulkomailta maksettavat etuudet tuloksi vasta, kun kansaneläke tarkistetaan kansaneläkelain 32 a §:n perusteella tulojen tai perhesuhteiden muututtua 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen. Ulkomailta maksettavat etuudet otettaisiin kuitenkin lainmuutoksesta lukien tuloksi silloin, kun alennetun kansaneläkkeensaaja hakee eläkkeensä muuttamista uuden lain mukaiseksi eläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi. Jos kansaneläke myönnetään tai tarkistetaan lainmuutoksen voimaantuloa edeltävältä ajalta, ulkomailta maksettavat etuudet otettaisiin tuloksi lain voimaantulosta lukien. Näin ei kuitenkaan meneteltäisi silloin, kun kysymyksessä on tammikuun 1 päivänä 1994 voimaan tulleen pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 27 artiklan mukaista pohjoismaisten peruseläkkeiden uudelleenlaskemista koskeva hakemus, joka on jätetty 2 päivänä tammikuuta 1996 tai sitä ennen. Kysymyksessä ovat tapaukset, joissa sopimuksen siirtymäsäännöksen mukaisen uudelleenlaskemishakemuksen käsittely on kestänyt yli vuoden. Uudelleenlaskettua eläkettä ei tämän momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tarkisteta ulkomaan eläkkeen takia niissä tapauksissa, joissa uudelleenlaskeminen on suoritettu loppuun ennen tämän lain voimaantuloa. Olisi kohtuutonta tarkistaa eläke vain niissä tapauksissa, joissa uudelleenlaskemishakemuksen käsittely on hakijasta riippumattomasta syystä kestänyt yli vuoden. Näissäkin tapauksissa ulkomaan eläke luetaan tuloksi vasta, kun eläkettä seuraavan kerran tarkistetaan muusta syystä.

Henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta ennen joulukuun 1 päivää 1984 ja joka on lykännyt vanhuuseläkkeen ottamista, maksetaan lykkäyskorotusta vain pohjaosaan kansaneläkelain 25 b §:n perusteella. Säännöksen 5 momentissa ehdotetaan, että kansaneläkkeensaajalle, jonka eläkkeeseen maksetaan lykkäyskorotettua pohjaosaa ja lisäksi lisäosaa, laskettaisiin eläkevähenteistä kansaneläkettä muodostettaessa uusi lykkäysprosentti, jota käytettäisiin myös myöhemmin kansaneläkettä tarkistettaessa. Uusi prosentti on laskettu siten, että henkilön kansaneläke lykkäyskorotuksineen säilyisi entisen suuruisena lain voimaantullessa.

Voimaantulosäännöksen 6 momentissa ehdotetaan, että jos eläkkeensaajien hoitotuki alkaa ennen tämän lain voimaantuloa, maksettaisiin hoitotukea lain voimaantulon jälkeenkin siltä ajalta, jolta hoitotukea on myönnetty. Hoitotuki maksettaisiin niin kauan kuin hoitotuen saamisen edellytykset ovat olemassa lukuun ottamatta eläkkeen saamista. Hoitotukioikeus voidaan tarkistaa kansaneläkelain 31 §:n 3 momentin mukaisesti.

Voimaantulosäännöksen 7 momenttiin ehdotetaan lainsäädännön selkeyden vuoksi otettavaksi tässä laissa kumottavaksi ehdotetut säännökset, jotka ovat voimassa vain vuonna 1996. Tällaisia säännöksiä ovat kansaneläkelain 24 §:n 3 momentti, 25 a §, 26 §:n 9 ja 10 momentti, 42 b §:n 3 momentti ja 91 a §:ssä tarkoitettu pelkän eläkeoikeuden vahvistaminen.

Voimaantulosäännöksen 8 momentissa säädettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien indeksitaso. Indeksitaso vastaisi kansaneläkelaissa esitettyjen markkamäärien aikaisempaa indeksitasoa ja vastaisi näin ollen sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, joka on voimassa vuoden 1981 maaliskuussa.

Voimaantulosäännöksen 9 momentin mukaan voitaisiin täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

1.2.Kansaneläkelain muuttamisesta annettu laki

Vuoden 1995 muutoslain voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan ennen 1 päivää tammikuuta 1996 alkaneiden pohjaosien määrää on alennettu 60 markalla kuukaudessa vuonna 1996, jolloin pohjaosan määrä on 386 markkaa kuukaudessa. Tällaista kansaneläkettä alennettaisiin työ- tai muun ansioeläkkeen määrästä riippuen vuoden 1997 helmikuun alussa enintään 20 %:lla vuonna 1996 maksetun pohjaosan määrästä ja samalla prosenttimäärällä edelleen seuraavina vuosina siten, ettei tällaista kansaneläkettä makseta enää vuoden 2000 jälkeen. Tämän johdosta kansaneläkkeen bruttomäärä pienenee 77 markalla kuukaudessa vuonna 1997. Markkamäärä vastaa vuoden 1996 kansaneläkeindeksin tasoa. Vuoden 1997 alussa työeläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin tehdään indeksikorotukset. Jos indeksikorotukset ja veroperusteiden muutokset eivät kattaisi sanotun määrän mukaista kansaneläkkeen pienentämistä ja eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen nettomäärä sen johdosta alenisi, ehdotetaan säännöstä muutettavaksi siten, että valtioneuvosto voisi tarkistaa edellä tarkoitettua vähennystä. Ehdotuksen mukaan pohjaosaa alennettaisiin voimassa olevasta järjestelmästä poiketen kunkin vuoden helmikuun alusta lukien, jotta eläkkeen määrä ei tarpeettomasti vaihtelisi.

1.3.Eläkkeensaajien asumistukilaki

1 §. Eläkkeensaajien asumistuen saamisen edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkkeen muututtua eläkevähenteiseksi. Koska vuoden 1997 alusta kaikki eivät saisi enää kansaneläkettä, ehdotetaan, että eläkkeensaajien asumistukeen olisi oikeus kaikilla Suomessa asuvilla, 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä, sekä 16 vuotta täyttäneillä laissa määriteltyä eläkettä tai korvausta saavilla henkilöillä. Asumistukea maksettaisiin henkilölle, joka saa kansaneläkettä, rintamasotilaseläkettä tai perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä taikka työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua ja muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa taikka kansanedustajain eläkelain (329/67) tai valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (870/77) mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä.

Asumistukea maksettaisiin myös henkilölle, joka saa täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain perusteella jatkuvasti maksettavaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai työkyvyttömyyseläkettä tai vuoden jälkeen liikennevahingon perusteella maksettua ansionmenetyksen korvausta. Jatkuvasti maksettavaksi ei katsota lyhyeltä sairaalassaolo-, kuntoutus- tai koulutusajalta maksettavaa tapaturmaeläkettä eikä liikennevakuutuksen perusteella maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä eikä ansionmenetyksen korvausta, vaikka etuudet maksetaankin mainitulta ajalta täysimääräisinä. Täydellä korvauksella tarkoitetaan 100 prosentin korvausasteen perusteella maksettavaa etuutta. Ulkomailta maksettavia edellä mainittuja vastaavia etuuksia saavilla olisi myös oikeus asumistukeen.

Uudessa 4 momentissa säädettäisiin, että niissä tilanteissa, joissa työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä saavan eläke muuttuu 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi, asumistuen maksamista jatkettaisiin, jos asumistukea maksetaan välittömästi ennen alle 65 vuoden eläkeiän täyttämistä ja asumistuen saamisen edellytykst ovat tällöin muutoin olemassa. Eläkelajin vaihtumisella ei olisi merkitystä asumistuen saamiseen.

Osatyökyvyttömyyseläkettä saavalla sekä ansioeläkettä varhennettuna vanhuuseläkkeenä saavalla ja ansioeläkettä alle 65-vuotiaan vanhuuseläkkeenä saavalla ei olisi edelleenkään oikeutta eläkkeensaajien asumistukeen.

Leskeneläkkeenä voitaisiin edelleenkin maksaa pelkästään asumistukea. Tätä koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi 1 momentista uuteen 5 momenttiin.

Ehdotetut muutokset eivät laajentaisi eläkkeensaajien asumistuen piiriä nykyisestään.

1 a §. Eläkkeensaajien asumistuki myönnettäisiin edelleenkin vain Suomessa asuvalle henkilölle. Kansaneläkettä myönnettäessä henkilön Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/93) mukaan. Koska eläkkeensaajien asumistuki voitaisiin maksaa muullekin henkilölle kuin kansaneläkkeen saajalle, ehdotetaan yhdenmukaisuuden vuoksi, että henkilön Suomessa asuminen asumistukea myönnettäessä ratkaistaisiin edellä mainitun lain perusteella myös niissä tapauksissa, joissa asumistukea tulisi maksettavaksi 65 vuotta täyttäneelle henkilölle tai muun eläkkeen kuin kansaneläkkeensaajalle. Tämän vuoksi lakiin otettaisiin uusi 1 a §. Vastaavan sisältöinen säännös on myös muissa etuuslaeissa, joissa Suomessa asuminen ratkaistaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan.

2 §. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisiin nykyistä käytäntöä vastaavaksi. Eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä asumiskustannuksina hyväksyttäisiin vain Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi katsottavan asunnon kustannukset.

Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi, koska asumistukea voitaisiin 1 §:n mukaan maksaa muullekin kuin eläkkeensaajalle.

3 §. Pykälän 3 ja 4 momenttia muutettaisiin, koska eläkkeensaajien asumistukea voitaisiin maksaa muullekin kuin kansaneläkkeensaajalle. Pykälän 4 momentin mukaan, jos molemmat puolisot saavat kansaneläkettä, leskeneläkettä tai työeläkettä taikka toinen puoliso kansaneläkettä ja toinen muuta 1 §:ssä tarkoitettua eläkettä tai korvausta tai molemmat puolisot ovat 65 vuotiaita, määrätään heille yhteinen asumistuki, joka maksetaan puoliksi kummallekin. Jos vain toinen puoliso saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, määrättäisiin asumistuki tämän lain 5 §:n mukaan. Alle 65-vuotiaalle kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavalle ei edelleenkään maksettaisi asumistukea. Jos tällaisen henkilön puolisolla olisi oikeus asumistukeen, maksetaan asumistuki hänelle kokonaan varhennetun vanhuuseläkkeensaajan 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Säännös vastaa nykyistä käytäntöä.

4 §. Nykyisin asumistukivuosituloksi luetaan vain kansaneläkkeen lisäosa. Koska pohjaosa ja lisäosa yhdistetään eläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi, otettaisiin kansaneläke kokonaan tuloksi asumistukea määrättäessä. Näin ollen täyteen asumistukeen oikeuttavaa tulorajaa ehdotetaan korotettavaksi ja pykälän 3 momenttia muutettavaksi. Asumistuki maksettaisiin täytenä, jos henkilön asumistukivuositulo ei ylittäisi 38 120 markkaa vuodessa. Naimisissa olevilla, jos toisella puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen, mainittu raja olisi 55 880 markkaa vuodessa ja jos molemmilla puolisoilla olisi oikeus asumistukeen raja olisi 61 240 markkaa vuodessa. Perhe-eläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä asumistukivuosituloksi otetaan edelleen vain nykyistä lisäosaa vastaava täydennysmäärä, joten täyteen asumistukeen oikeuttavat tulorajat säilyisivät nykyisellään ollen henkilöllä, joka ei ole naimisissa 32 770 markkaa vuodessa ja puolisoilla 50 250 markkaa vuodessa. Markkamäärät vastaavat vuoden 1996 kansaneläkeindeksin pistelukua 1195.

5 §. Pykälässä säädettäisiin asumistuen määräämisestä niissä tapauksissa, joissa toinen puoliso saisi perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä ja toinen puoliso muuta tämän lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai korvausta. Kummallekin puolisolle määrättäisiin yhteisten tulojen ja asumiskustannusten perusteella oma asumistuki, josta maksettaisiin puolikas. Puolisoiden asumistukien määrät olisivat tällöin erisuuruiset johtuen edellä 4 §:ssä ehdotetuista täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavista erilaisista rajoista.

6 §. Pykälän 1 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi, koska asumistukea voidaan 1 §:n mukaan maksaa muullekin kuin eläkkeensaajalle. Lisäksi 1 momenttiin tehtäisiin kansaneläkkeen rakenteen ja perhe-eläkkeen nimikkeiden muuttamisesta aiheutuvat tekniset muutokset.

Koska eläkevähenteinen kansaneläke luetaan kokonaan tuloksi asumistuessa, pykälän 2 momentin 2 kohdasta poistettaisiin tarpeettomana maininta pohjaosasta. Koska uusia lapsikorotuksia, puolisolisiä ja koulutustukia ei enää myönnetä, ehdotetaan mainitusta kohdasta poistettavaksi myös näitä koskevat maininnat ja asia siirrettäväksi voimaantulosäännökseen. Sen perusteella maksussa olevia lapsikorotuksia, puolisolisä ja koulutustukia ei luettaisi tuloksi asumistukea määrättäessä. Ulkomailta maksettavat lapsikorotusta ja puolisolisää vastaavat etuudet luettaisiin kuitenkin tuloksi ehdotetun 12 kohdan perusteella.

7 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi, koska asumistukea voidaan 1 §:n mukaan maksaa muullekin kuin eläkkeensaajalle.

8 §. Koska asumistukea voidaan maksaa muullekin kuin eläkkeensaajalle, ehdotetaan pykälän 1 momenttia muutettavaksi. Asumistuki tarkistettaisiin, jos asumistuensaajan puoliso alkaa saada 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai eläke lakkaa. Momentista ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi asumistuen tarkistaminen asumistuensaajan varhennettua vanhuuseläkettä saavan puolison täyttäessä 65 vuotta.

Uudessa 6 momentissa ehdotetaan, että asumistuki lakkautetaan, kun asumistuensaajan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu etuus lakkaa. Käytännössä asumistuen maksamiseen ei tule yleensä katkoksia. Etuuden lakatessa henkilöllä on yleensä oikeus asumistukeen joko ikänsä tai jonkin muun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun etuuden perusteella, joten asumistuen maksamista voidaan jatkaa, edellyttäen, että henkilöllä on kustannusten, tulojen ja muiden määräytymisperusteiden mukaan oikeus asumistukeen. Asumistukea ei kuitenkaan lakkauteta työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi vann asumistuki tarkistetaan kuten nykyisin.

8 a §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi samoin perustein kuin 7 §:ssä on ehdotettu.

10 §. Kansaneläkkeen takaisinperintää koskevasta tarkastuslautakunnan päätöksestä on valitusoikeus vakuutusoikeuteen. Vastaavaa valitusoikeutta ei ole nykyisin eläkkeensaajien asumistuen takaisinperinnästä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kansaneläkkeen takaisinperinnästä on oikeus valittaa vakuutusoikeuteen, mutta ei sen sijaan samasta syystä johtuvasta asumistuen takaisinperinnästä. Näin ollen pykälän 1 momenttiin tulisi lisätä maininta valitusoikeudesta takaisinperintätapauksissa.

14 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus tietojen saantia koskevaan kansaneläkelain 87 §:ään, joka on ehdotettu kumottavaksi tarpeettomana.

Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaan, että lain voimaantullessa maksussa olevat asumistuet tarkistettaisiin tämän lain mukaisiksi vasta lain voimaantulon jälkeen tehtävän eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:n mukaisen tarkistuksen yhteydessä. Tarkistusperusteeksi ei kuitenkaan katsottaisi sitä, että kansaneläkkeen rakenteen muuttuessa vuoden 1997 alussa, asumistukivuosituloksi luetaan myös nykyistä pohjaosaa vastaava osuus. Tarkistusta ei tehtäisi myöskään täyteen asumistukeen oikeuttavan tulorajan korottumisen vuoksi. Näin ollen lain voimaantullessa maksussa olevat asumistuet maksettaisiin enintään seuraavaan määräaikaistarkistukseen saakka entisen suuruisena, jollei asumistukea ole tarkistettava sitä ennen esimerkiksi asumiskustannusten tai tulojen muuttumisen vuoksi.

Voimaantulosäännöksen 3 momentissa ehdotetaan, että maksussa olevaa lapsikorotusta, puolisolisää ja lesken koulutustukea ei edelleenkään luettaisi tuloksi eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä.

Voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien indeksitaso. Indeksitaso vastaisi kansaneläkelaissa esitettyjen markkamäärien aikaisempaa indeksitasoa ja vastaisi näin ollen sitä indeksin pistelukua, joka oli voimassa vuoden 1981 maaliskuussa.

Voimaantulosäännöksen 5 momentin mukaan voitaisiin täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

1.4.Perhe-eläkelaki

14 §. Ehdotuksen mukaan eläkkeensaajien asumistukea ei enää otettaisi huomioon lesken kertasuorituksen määrää laskettaessa, kun kertasuoritusta maksetaan ennen 1 päivänä heinäkuuta 1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen eläkettä saaneelle. Asumistukea ei ole alunperinkään otettu huomioon laskettaessa 1 päivänä heinäkuuta 1990 jälkeen leskeytyneen kertasuoritusta perhe-eläkelain 27 §:n 1 momentin mukaisesti.

Lisäksi ehdotetaan, että leskeneläkkeen pohjaosan nimike muutettaisiin perusmääräksi ja lisäosan nimike täydennysmääräksi. Uudet nimikkeet olisivat vastaavat kuin lapseneläkkeessä.

15 a §. Pykälän 1―5 ja 8 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset. Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava tekninen muutos kuin kansaneläkelain 25 §:n 2 momenttiin. Lisäksi pykälän 7 momentin toinen virke ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska leskeneläkkeen asumistukeen sovelletaan vuoden takautuvaa hakuaikaa jo perhe-eläkelain 32 §:n 1 momentin, eläkkeensaajien asumistukilain 14 §:n 1 momentin ja kansaneläkelain 39 §:n 1 momentin perusteella.

15 b §. Pykälän 1, 5 ja 6 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset. Pykälän 3 momentin 11 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi samasta ajankohdasta voimaantulevaksi ehdotettujen kansaneläkelain ja rintamasotilaseläkelain muutosten johdosta. Eläkkeensaajien hoitotukea ja rintamalisää voisi saada samanaikaisesti leskeneläkkeen kanssa eikä niitä luettaisi lesken vuosituloksi täydennysmäärää määrättäessä.

Pykälän 3 momentin 12 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lesken vuosituloksi ei lueta ulkomailta maksettavaa eläkettä ja korvausta, mikäli Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista niin johtuu. Muutos noudattaa samaa periaatetta kuin kansaneläkelain 26 §:n 5 momenttiin ehdotettu muutos. Jollei kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu, leskeneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä vuosituloksi luetaan siten kaikki ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset. Ainoa tilanne, jolloin kaikkia ulkomailta maksettavia eläkkeitä tai korvauksia ei lueta tuloksi, koskee ETA-eläkkeitä ja johtuu EY:n sosiaaliturva-asetuksesta. ETA-eläkkeissä ei asetuksen mukaan saa lukea tuloksi saman edunjättäjän jälkeen maksettavaa työeläke-perhe-eläkettä tai peruseläkkeen perhe-eläkettä. Sen sijaan vuosituloksi luetaan mm. ulkomailta maksettavat omaan työsuhteeseen perustuvat eläkkeet, tapaturma- ja liikennevakuutukseen perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet, vapaaehtoiseen tapaturmavakuutuksen perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet sekä yksityiseen eläkevakuutukseen perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet.

15 c §. Ainoastaan vuotta 1983 koskeva pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

15 d §. Pykälän 1, 3 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

15 e §. Ainoastaan vuotta 1983 koskeva pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

15 g §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

16 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

17 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lesken tulojen noustua täydennysmäärä tarkistetaan tulojen muutoksen ollessa vähintään 2 000 markkaa vuodessa. Määrä on sama kuin eläkkeensaajien asumistukiasetuksen (642/79) 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty markkamäärä, jota sovelletaan asumistuen tarkistamisessa vuositulojen nousun perusteella. Markkamäärä vastaa maaliskuun 1981 kansaneläkeindeksiä ja sen suuruus on vuoden 1996 kansaneläkeindeksissä 4 000 markkaa vuodessa eli 333 markkaa kuukaudessa. Nykyisin leskeneläkkeen tarkistusraja on vuoden 1996 kansaneläkeindeksissä 8 010 markkaa vuodessa eli 668 markkaa kuukaudessa. Muutos selkeyttää ja yhtenäistää eläkkeiden tarkistusperusteita.

Pykälän 1―3 momenttiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

18 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

21 §. Koska eläkkeensaajien hoitotukea ja rintamalisää voitaisiin ehdotuksen mukaan maksaa samanaikaisesti perhe-eläkkeen kanssa, pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei hoitotukea ja rintamalisää otettaisi huomioon lesken alkueläkettä kansaneläkkeen- tai rintamasotilaseläkkeen saajalle myönnettäessä. Alkueläke maksettaisiin, jos se olisi suurempi kuin kansaneläke, asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä. Kansaneläkkeenä otettaisiin huomioon myös mahdollinen lapsikorotus ja puolisolisä. Rintamasotilaseläkkeensaajalle alkueläke maksettaisiin vastaavin perustein.

29 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

30 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

32 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei eläkkeensaajien hoitotukea ja rintamalisää pidetä kansaneläkkeenä, kun perhe-eläkkeensaajalle myönnetään kansaneläke samalta ajalta kuin perhe-eläkettä on maksettu.

32 a §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

34 a §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös laitoshoidon vaikutuksesta leskeneläkkeen täydennysmäärään. Aikaisemmin asiasta on säädetty perhe-eläkelain 37 §:ssä olevalla viittauksella kansaneläkelain 42 b §:ään. Asiallisesti laitoshoidon vaikutus leskeneläkkeeseen säilyy ennallaan.

37 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus kansaneläkelain 42 b §:ään ja 87 §:ään, koska laitoshoidon vaikutuksesta leskeneläkkeen täydennysmäärään ehdotetaan säädettäväksi uudessa perhe-eläkelain 34 a §:ssä ja henkilön tietojen saantia koskeva kansaneläkelain 87 § ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

38 a §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös, jonka mukaan leskeneläkkeen perusmäärä ja siitä aikaisemmin käytetty termi pohjaosa rinnastetaan soveltuvin osin toisiinsa perhe-eläkelakia tai muuta lainsäädäntöä sovellettaessa. Vastaavasti leskeneläkkeen täydennysmäärä rinnastettaisiin soveltuvin osin leskeneläkkeen lisäosaan.

Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 2 momentissa säädettäisiin perhe-eläkelain 17 §:n 1 momentissa muutettavaksi ehdotetun markkamäärärajan soveltamisesta. Lesken tulojen muututtua täydennysmäärä tarkistettaisiin uutta markkamäärärajaa soveltaen, kun lesken tuloissa tapahtuu muutos 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen. Muutoksen suuruutta laskettaessa otettaisiin huomioon myös ennen 1 päivänä tammikuuta 1997 tapahtuneet tulon muutokset, jos niitä ei ole jo aikaisemmin otettu huomioon eläkettä määrättäessä.

Ulkomailta maksettavien eläkkeiden ja korvausten tuloksilukemista leskeneläkkeessä on ehdotettu muutettavaksi 15 b §:n 3 momentin 12 kohdassa. Jos leski saa eläkettä lainmuutoksen voimaantullessa, sovellettaisiin uutta säännöstä voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaan, kun eläkettä tarkistetaan perhe-eläkelain 17 §:n perusteella vuositulojen tai perhesuhteiden muutoksen vuoksi 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen. Jos leskeneläke myönnetään tai tarkistetaan lainmuutoksen voimaantultua sitä edeltävältä ajalta, uutta säännöstä sovellettaisiin kuitenkin heti lain voimaantulosta lukien muutoksen suuruudesta riippumatta.

Voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädettäisiin laissa esiintyvien markkamäärien indeksitaso. Indeksitaso vastaisi aikaisempaa indeksitasoa ja vastaisi näin ollen sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, joka on voimassa vuoden 1981 maaliskuussa.

Voimaantulosäännöksen 5 momentin mukaan lainmuutoksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

1.5.Rintamasotilaseläkelaki

1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi, koska rintamalisä olisi itsenäinen kansaneläkkeen saamisesta riippumaton etuus, joka voitaisiin myöntää kaikille tämän lain 9 §:ssä tarkoitetun tunnuksen saaneelle henkilölle.

8 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen ja perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta aiheutuvat tekniset muutokset. Samalla 2 momentissa on otettu huomioon, että myös miespuolisella leskellä on oikeus perhe-eläkelain mukaiseen perhe-eläkkeeseen. Koska kansaneläkelain perusteella ei enää myönnetä uusia lapsikorotuksia eikä puolisolisiä, ehdotetaan 3 momentin 2 kohdasta poistettavaksi näitä koskevat maininnat ja edelleen maksussa olevien lapsikorotusten ja puolisolisien etuoikeuttaminen siirrettäväksi tämän lain voimaantulosäännöksen 2 momenttiin.

9 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rintamalisän saaminen ei olisi enää sidottu kansaneläkkeeseen, vaan rintamalisä myönnettäisiin henkilölle, jolla on 1 momentissa mainittu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus taikka 2 momentissa mainittu veteraanitunnus. Rintamalisää ei kuitenkaan myönnettäisi tämän lain perusteella ulkomailla asuvalle Suomen tai ulkomaan kansalaiselle, joka ei saa kansaneläkettä. Tällöin rintamalisä myönnettäisiin ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/88) perusteella.

Pykälän 3 momentti kumottaisiin, koska siinä mainittu asia sisältyy 1 momenttiin, ja 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

9 a §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi määritelmä lykättyä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavan ylimääräisen rintamalisän määrän laskemisesta.

9 b §. Pykälään tehtäisiin kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta aiheutuvat tekniset muutokset.

17 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus kansaneläkelain 87 §:ään sen kumoamisen vuoksi.

Voimaantulosäännös . Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaan, että kansaneläkelain vuoden 1995 muutoslain voimaantulosäännöksen 5 ja 6 momentin perusteella maksettava lapsikorotus ja puolisolisä olisivat edelleen etuoikeutettua tuloa rintamasotilaseläkettä määrättäessä.

Voimaantulosäännöksen 3 ja 4 momentissa säädettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien indeksitaso. Indeksitaso vastaisi markkamäärien aikaisempaa indeksitasoa ja vastaisi rintamalisän määrän osalta sitä indeksin pistelukua, joka on voimassa vuoden 1976 lokakuussa ja ylimääräisen rintamalisän osalta sitä indeksin pistelukua, joka on voimassa vuoden 1986 tammikuussa.

1.6.Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä

1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi sen vuoksi, että kaikilla Suomessa asuvilla rintamasotilaseläkelain 9 §:ssä tarkoitetun tunnuksen saaneilla henkilöillä on oikeus rintamasotilaseläkelain mukaiseen rintamalisään kansaneläkkeen saamisesta riippumatta. Tämän lain mukainen rintamalisä maksettaisiin vain ulkomaille asuvalle henkilölle.

2 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että alle 65-vuotiaat voisivat saada ulkomaille maksettavaa rintamalisää. Lisäksi pykälää muutettaisiin samoin perustein kuin 1 §:n kohdalla on selostettu.

5 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi, koska rintamasotilaseläkelain mukainen rintamalisä olisi itsenäinen kansaneläkkeen saamisesta riippumaton etuus.

Voimaantulosäännös . Henkilölle, jotka ovat muuttaneet Suomeen, mutta heillä ei ole oikeutta rintamasotilaseläkelain mukaiseen rintamalisään kansaneläkkeen karenssiaikojen vuoksi, maksetaan ulkomaille maksettavaa rintamalisää heidän asuessaan Suomessa. Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaan, että ennen tämän lain voimaantuloa alkanut edellä mainittu rintamalisä maksettaisiin edelleen ulkomaille maksettavsta rintamalisästä annetun lain mukaisena siihen saakka, kun henkilö hakemuksesta alkaa saada kerran kuussa maksettavaa rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää.

1.7.Vammaistukilaki

1 §. Pykälän 1 momentissa säädetään vammaistuen saamisedellytyksistä. Henkilöllä ei ole nykyisin oikeutta vammaistukeen, jos hän saa sellaista eläkettä, johon voi liittyä hoitotuki. Kansaneläkelain 30 a §:ään ehdotettujen muutosten johdosta tilanne jatkuisi samana kuitenkin siten, että alle 65-vuotiaat kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavat eivät enää saisi eläkkeensaajien hoitotukea, joten he siirtyisivät uutena ryhmänä vammaistuen piiriin ja olisivat siten samassa asemassa kuin työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavat. Jotta alle 65-vuotiaana vanhuuseläkettä ja eläkkeensaajien hoitotukea saavat henkilöt eivät voisi saada vammaistukea, pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että hoitotuen saaminen estää vammaistuen saamisen.

8 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain 87 §:n kumoamisen vuoksi.

Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

1.8.Sotilasavustuslaki

8 §. Pykälän 2, 3 ja 4 momentteihin ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

9 §. Asuntotuotantolaki (294/66) on kumottu 1 päivänä tammikuuta 1994 voimaantulleella aravalailla (1189/93) . Tämän vuoksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta aravalaista, jotta myös sen perusteella myönnettyjen lainojen vuosimaksut voidaan ottaa huomioon asumisavustusta määrättäessä asumismenoina.

11 §. Pykälän 1 momentin 7 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi sairausvakuutuslain mukaista asevelvollisen päivärahaa koskeva maininta, koska asevelvollisella ei enää ole oikeutta päivärahaan. Momenttiin lisättäisiin uusi 9 kohta, jonka perusteella asumistukilain mukaista asumistukea ei otettaisi huomioon avustusta määrättäessä. Samalla nykyinen 9 kohta siirtyisi kohdaksi 10.

Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Voimaantulosäännöksen 2 momentissa ehdotetaan, että sotilasavustuksen perusavustukseen ei tehtäisi indeksikorotusta vuosina 1997 ja 1998.

Ehdotus perustuu hallituksen budjettineuvotteluissa 16.8.1996 tekemään valtion menoja koskevaan säästöpäätökseen, jonka mukaan eräisiin etuuksiin, muun muassa sotilasavustuksiin, ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 1997 ja 1998.

1.9.Kuntoutusrahalaki

16 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisen vuoksi. Pykälän mukaista kuntoutusrahaa määriteltäessä otetaan kuitenkin huomioon edelleen kansaneläkelain vuoden 1995 muutoslain voimaantulosäännöksen 6 momentin mukaisesti maksettava lapsikorotus, josta säädettäisiin tämän lain voimaantulosäännöksen 2 momentissa.

18 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen rakenteen muuttamisesta johtuva tekninen muutos.

27 §. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin tekninen tarkistus, joka johtuu vuoden 1996 alussa toteutetusta kuntoutusrahalain 17 §:n muutoksesta. Pykälästä poistettaisiin viittaus 1 momenttiin.

Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Säännöksen 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka perusteella kuntoutusrahalain 16 §:ssä tarkoitettuna kansaneläkkeenä otettaisiin edelleen huomioon maksussa olevat lapsikorotukset.

1.10.Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain muuttamisesta annettu laki

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain muuttamisesta annetun lain (1496/95) voimaantulosäännöksen 2 momenttia muutettaisiin siihen jääneen lainsäädäntöteknisen virheen vuoksi. Momenttiin lisättäisiin viittaus kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/95) voimaantulosäännöksen 6 momenttiin, jolla estettäisiin indeksikorotuksen maksaminen kansaneläkkeenä maksettaviin lapsikorotuksiin.

1.11.Asumistukilaki

1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajien asumistukilain 2 §:n muutosta vastaavaksi siten, että asumistukea maksettaisiin vain Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi katsottavan asunnon kustannuksista. Ruokakuntaan kuuluvaksi katsottaisiin vain Suomessa asuvat henkilöt ja Suomessa asuminen ratkaistaisiin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan.

2 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajien asumistukilain 1 §:n muuttamisen johdosta. Yleiseen asumistukeen ei olisi oikeutta 65 vuotta täyttäneellä henkilöllä eikä henkilöllä, joka saisi eläkkeensaajien asumistukilain 1 §:n 1 momentissa mainittua etuutta. Oikeutta yleiseen asumistukeen ei olisi myöskään kahden henkilön ruokakunnalla, jos kyseessä on avio- tai avopuolisot, joista ainakin toinen on täyttänyt 65 vuotta taikka ainakin toinen puolisoista saa edellä mainittua etuutta.

1.12.Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettun laki

1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkkeensaajien asumistukilain mukaista asumistukea määrättäessä ratkaistaisiin se, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana, asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Mainittu laki ja laki työmarkkinatuesta tulivat voimaan samaan aikaan. Työmarkkinatukea ei ole otettu huomioon säädettäessä lakia asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Koska se, ketä pidetään Suomessa asuvana, olisi työmarkkinatukea ratkaistaessa sovellettava samalla tavalla kuin muissa etuuksissa, ehdotetaan pykälään lisättäväksi työmakkinatukea koskeva maininta.

1.13.Työntekijäin eläkelaki

4 a §. Voimassa olevan 2 momentin 2 kohdan mukaan leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän sai edunjättäjän kuollessa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Kun kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt yleensä saivat myös kansaneläkelain mukaista pohjaosaa, tämä on ilmaistu laissa sitomalla perhe-eläkeoikeus kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Kansaneläkkeestä on 1 päivästä tammikuuta 1996 tullut eläkevähenteinen eikä sitä enää makseta kaikille eläkkeensaajille. Sen vuoksi pitkäaikaisen työkyvyttömyyden voisi ehdotuksen mukaan osoittaa myös joko kansaneläkelain taikka ansioeläkejärjestelmän mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamisella. Henkilön katsotaan saavan työkyvyttömyyseläkettä, vaikka sitä ei yhteensovituksen vuoksi jäisi maksettavaksi. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi tältä osin.

8 §. Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

1.14.Valtion perhe-eläkelaki

3 §. Voimassa olevan 1 momentin 2 kohdan mukaan leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän sai edunjättäjän kuollessa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Kun kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt yleensä saivat myös kansaneläkelain mukaista pohjaosaa, tämä on ilmaistu laissa sitomalla perhe-eläkeoikeus kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Kansaneläkkeestä on 1 päivästä tammikuuta 1996 lukien tullut eläkevähenteinen eikä sitä enää makseta kaikille eläkkeensaajille. Sen vuoksi pitkäaikaisen työkyvyttömyyden voisi ehdotuksen mukaan osoittaa myös joko kansaneläkelain taikka ansioeläkejärjestelmän mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamisella. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi tältä osin.

6 §. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen nimikkeiden muuttamisesta johtuvat tekniset muutokset.

1.15.Työmarkkinatuesta annettu laki

2 §. Lakiin työmarkkinatuesta ehdotetaan yhdenmukaisesti muiden lakien kanssa otettavaksi viittaussäännös lakiin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, jonka perusteella ratkaistaan henkilön Suomessa asuminen työmarkkinatukea ratkaistaessa.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset