Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien sosiaalivakuutustoimikuntaa koskevien säännösten muuttamisesta
- Hallinnonala
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 168/1996
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kansaneläkelaitoksen paikallishallintoon kuuluvien sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamisesta. Toimikunnilla on nykyisin enää rajoitetusti toimivaltaa kansaneläke-, perhe-eläke-, eläkkeensaajien asumistuki-, sairausvakuutus- ja työttömyysturva-asioissa. Muutoksen jälkeen kaikki paitsi työkyvyttömyyseläkettä koskevat hakemukset ratkaistaisiin pääsääntöisesti kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa. Esityksessä ehdotetaan myös eräiden kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakien etuuden hakemista koskevien säännösten yhdenmukaistamista. Esitys säästäisi kansaneläkelaitoksen vuotuisia hallintomenoja välittömästi noin 4 miljoonalla markalla sekä nopeuttaisi etuusasioiden käsittelyä.
Esitys liittyy valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila
1.1.Lainsäädäntö ja käytäntö
Kansaneläkelain 65 §:n mukaan maa jaetaan vakuutuksen hoitamista varten vakuutuspiireihin, joihin kuuluu yksi tai useampia kuntia. Vakuutuspiirit määrää kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnallishallituksia. Vakuutuspiirejä on 192. Toimistoja on yhteensä 391 (tilanteet 1.1.1996). Vakuutuspiirit noudattavat käytännössä kuntajakoa, mutta yhteen vakuutuspiiriin voi sisältyä useampia kuntia. Paikallishallintoon kuuluvien sosiaalivakuutustoimikuntien tehtävistä on säädetty kansaneläkelaissa (347/56) , perhe-eläkelaissa (38/69) , rintamasotilaseläkelaissa (119/77) , eläkkeensaajien asumistukilaissa (591/78) , sairausvakuutuslaissa (364/63) sekä työttömyysturvalaissa (602/84) .
Sosiaalivakuutustoimikuntien valitsemisesta ja kokoonpanosta säädetään kansaneläkelain 66 §:n 1 momentissa (1658/92) . Sen mukaan jokaisessa vakuutuspiirissä on sosiaalivakuutustoimikunta. Vakuutuspiiriin kuuluvan kunnan valtuusto tai, jos vakuutuspiiriin kuuluu useampia kuntia, kunkin kunnan kunnanvaltuusto valitsee toimikaudekseen tarpeellisen määrän vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavia jäseniä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen siten, että jokaista alkavaa kymmentätuhatta asukasta kohden valitaan yksi jäsen. Jokaisessa toimikunnassa tulee olla vähintään neljä jäsentä. Eläkelaitos voi päättää jäsenten enimmäismäärästä. Sosiaalivakuutustoimikunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena siten kuin eläkelaitos määrää.
Kansaneläkelain 67 §:n mukaan sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on 1) ratkaista ne asiat, jotka kansaneläkelaitoksen hallitus on sille siirtänyt, 2) antaa laitokselle lausuntoja eläkettä koskevista muista kysymyksistä ja 3) seurata eläkkeensaajan oloja. Kaksi jälkimmäistä tehtävää ovat jääneet merkityksettömiksi.
Kansaneläkeasetuksen 23 a §:n (494/88) mukaan kansaneläkelaitoksen hallitus voi siirtää vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä ja hautausavustusta sekä enintään kolmeksi kuukaudeksi maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä koskevat asiat tai osan niistä sosiaalivakuutustoimikunnan ratkaistavaksi. Kansaneläkelaitos ei ole kuitenkaan siirtänyt mitään näistä asioista toimikunnan ratkaistavaksi, vaan työkyvyttömyyseläkkeitä lukuunottamatta kyseiset hakemukset ratkaisee paikallistoimiston toimihenkilö. Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtäväksi on eläkevakuutuksen alueella jäänyt vuositulon vahvistaminen, työeläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia lukuunottamatta, tarveharkintaisia eläkkeensaajien asumistukea ja leskeneläkkeen lisäosaa varten. Lisäksi toimikunnan näkemystä saatetaan tiedustella joissakin harkintaa vaativissa asioissa kuten takaisinperinnästä päätettäessä.
Sairausvakuutuslain 46 §:n mukaan sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on ratkaista sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia koskevat asiat, antaa kansaneläkelaitokselle pyynnöstä lausuntoja sairausvakuutusta koskevissa kysymyksissä, suorittaa lain toteuttamisen kannalta tarpeellista korvauksensaajien olojen tarkkailua sekä suorittaa muut tehtävät, jotka sille lain täytäntöönpanoa varten annetaan. Myöskään sairausvakuutusasioissa toimikunnalla ei käytännössä ole juuri muita kuin etuusratkaisuihin liittyviä tehtäviä, joihin kuuluvat myös etuuksien takaisinperinnät. Lain 47 §:n mukaan kansaneläkelaitos voi siirtää sairausvakuutusetuuksia koskevia asioita paikallistoimiston toimihenkilöiden ratkaistavaksi. Käytännössä paikallistoimistossa ratkaistavaksi on siirretty muun muassa sairaanhoitokorvaushakemusten ja äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahahakemusten ratkaiseminen sekä päivärahan myöntäminen eräissä tapauksissa.
Työttömyysturvalain 28 §:n mukaan peruspäivärahaa haetaan sosiaalivakuutustoimikunnalta. Toimikunta myös ratkaisee peruspäivärahaa koskevat asiat. Lisäksi toimikunta antaa pyynnöstä lausuntoja kansaneläkelaitokselle, suorittaa tarpeellista päivärahansaajien olojen tarkkailua sekä muut tehtävät, jotka sille lain täytäntöönpanoa varten annetaan. Myös työttömyysturvalain mukaiset peruspäiväraha-asiat voidaan siirtää paikallistoimiston toimihenkilön ratkaistavaksi.
Muihin kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuslakeihin ei sisälly sosiaalivakuutustoimikuntaa koskevia säännöksiä eikä toimikuntaa käytetä näiden lakien mukaisessa ratkaisutoiminnassa. Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi siirrettiin vuosina 1993 ja 1994 lapsilisälain (796/92) , lasten kotihoidon tuesta annetun lain (797/92) , äitiysavustuslain (477/93) , sotilasavustuslain (781/93) , asumistukilain (408/75) ja opintotukilain (65/94) mukaisten tehtävien hoitaminen. Kyseisiin lakeihin ei sisällytetty sosiaalivakuutustoimikuntia koskevia mainintoja huolimatta siitä, että osaan näistäkin etuuksista liittyy sellaista harkintaa, joka vanhemmissa vastaavissa etuuksissa kuuluu sosiaalivakuutustoimikuntien tehtäviin kuten tulojen vahvistaminen asumistukea tai lasten kotihoidon tuen lisäosaa varten.
Edellä mainittujen kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien uusimpien etuuslakien etuuden hakemista koskevat säännökset yhdenmukaistettiin lakeja säädettäessä siten, että säännösten mukaan etuutta haetaan kansaneläkelaitokselta. Hallintomenettelylain periaatteet huomioon ottaen mihin tahansa kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon jätetty hakemus toimitetaan toimivaltaiseen käsittelypaikkaan. Kansaneläkelain, sairausvakuutuslain, työttömyysturvalain ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mukaisen etuuden hakemista koskevia säännöksiä ei sen sijaan ole vielä edellä mainitulla tavalla yhdenmukaistettu, vaan niiden mukaan hakemus tulee toimittaa hakijan kotipaikkakunnan paikallistoimistoon.
Kansaneläkelain 65 §:n ja sairausvakuutuslain 42 §:n mukaan maa on jaettu vakuutuksen hoitamista varten vakuutuspiireihin, joihin kuuluu yksi tai useampia kuntia. Mainitussa jaossa ei ole otettu huomioon sitä, että suurimpien kaupunkien osalta vakuutuspiiri voisi olla suuren väestömäärän vuoksi tarkoituksenmukaista muodostaa myös kunnan osista.
1.2.Nykytilan arviointi
Sosiaalivakuutustoimikuntien kehittäminen on ollut vireillä vuoden 1993 alusta lukien. Tuolloin kansaneläkelain 66 ja 68 §:n muuttamisesta annetulla lailla (1658/92) uudistettiin toimikuntien jäsenten ja varajäsenten lukumäärää koskevat perusteet. Sosiaalivakuutustoimikunnissa on nykyään yhteensä runsaat 1 200 jäsentä, kun määrä ennen uudistusta oli yli 4 000. Tarkoituksena oli keventää toimikuntien kokoonpanoja. Varajäsenten määrä on nykyisin noin 1 100. Jäsenten keski-ikä oli aikaisempina vuosina varsin korkea, mutta on nyttemmin alentunut noin 51 vuoteen. Jäsenistä runsaat 56 prosenttia on naisia. Kokoonpanoa koskevan uudistuksen yhteydessä pyrittiin myös järkiperäistämään työskentelytapoja siinä määrin kuin se olemassaolevan lainsäädännön huomioon ottaen oli mahdollista.
Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan sosiaalivakuutustoimikunnissa käsiteltiin vuonna 1995 yhteensä noin 19 300 asiaa, jotka koskivat pääasiassa sairausvakuutusta. Sairauspäivärahahakemuksista käsiteltiin toimikunnissa noin kolme prosenttia ja muista sairausvakuutusta koskevista asioista alle prosentti. Kaikista toimikunnissa käsitellyistä asioista oli sairauspäiväraharatkaisuja noin 16 000, vanhempainraha-asioita runsaat 600, erityishoitoraha-asioita 160, erityiskorvattavia lääkkeitä koskevia asioita 150, työttömyysturvan peruspäiväraharatkaisuja vajaat 1 500 sekä työmarkkinatukia runsaat 800. Myös eläkeasioissa toimikuntien rooli on entisestään kaventunut, kun käsiteltävien asioiden määrä on 1980-luvulla tapahtuneen kansaneläkeuudistuksen seurauksena laskenut. Toimikunta ei tee varsinaisia eläkepäätöksiä, vaan ainoastaan vahvistaa tulojen tai vähennysten määriä eräissä edelleen tarveharkintaisissa eläke-etuuksissa. Kaiken kaikkiaan, toimikunnissa käsiteltävien etuusasioiden määrä on 1990-luvulla ratkaisevasti pienentynyt ja se edustaa vain muutamaa prosenttia kaikista etuusratkaisuista.
Toimikunnan jäsenille ja toimikuntalääkäreille maksettiin vuonna 1995 ansionmenetyskorvauksia, kokouspalkkioita ja matkakustannusten korvauksia noin 4 miljoonaa markkaa. Kokoonpanon supistumisen ja käsiteltävien asioiden vähenemisen myötä kustannukset ovat pienentyneet 1990-luvulla. Kyseessä ovat kuitenkin vain välittömät menot, minkä lisäksi tulee ottaa huomioon muun muassa toimikuntien koulutuksesta, asioiden esittelystä ja muusta hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset.
Kansaneläkelaitoksen mukaan toimikuntia hyödynnetään nykyisin eri vakuutuspiireissä eri tavoin. Kunnan koko ja elinkeinorakenne vaikuttavat siihen, minkälaisia asioita toimikuntiin viedään. Sosiaalivakuutustoimikunnalta on edellytetty asiakkaiden olosuhteiden tuntemusta, joka ei toteudu etenkään suurissa asutuskeskuksissa. Toisaalta pienillä paikkakunnilla toimiston henkilökunta tuntee hakijoita ja heidän olosuhteitaan.
Eläkevakuutuksessa sosiaalivakuutustoimikunta joutuu vahvistamaan tuloja tarveharkintaisia eläkkeenosia haettaessa tapauksissa, joihin ei tosiasiallisesti sisälly harkinnan mahdollisuutta. Esimerkiksi talletusten tai velkojen ja niiden korkojen määrän toteaminen pankin antamien tositteiden mukaisesti ei sisällä harkintavaltaa. Tehtävät ovat eräiltä muiltakin osin rutiiniluonteisia, ja kokouksissa on saatettu käsitellä mekaanisesti suuria asiamääriä. Huomattava osa etuuspäätöksistä on muutoinkin sen luonteisia, ettei niihin sisälly toimikuntatyölle soveltuvaa tapauskohtaista harkintaa.
Kansaneläkelaitoksen paikallishallintoa ja etuuksien ratkaisutoimintaa on uudistettu viime vuosina monella tavoin. Kansaneläkelaitoksen sisäisin ratkaisuin on muutettu periaatteita, jotka koskevat etuuksien ratkaisuoikeuksia ja päätteenkäyttöoikeuksia. Tavoitteena on ollut asioiden paitsi oikeellinen, myös joustava ja nopea käsittely. Esimerkiksi sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa koskevan hakemuksen käsittely voi pitkittyä toimikuntakäsittelyn vuoksi etenkin pienissä kunnissa, joissa toimikunnat kokoontuvat harvoin.
Kansaneläkelaitoksen tehtävät ovat lisääntyneet vuosina 1993 ja 1994 kuudella uudella etuuslajilla. Asiakaskunnan rakenne ja etuuksien luonne on muuttunut. Samalla ratkaistavien etuusasioiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Eläkeasioiden osuus on kaventunut ja lapsiperheiden sekä erilaisten työttömyys- ja opintososiaalisten etuuksien sekä asumisen tuen muotojen osuus on kasvanut. Vuonna 1995 erilaisia etuushakemuksia käsiteltiin noin 2,6 miljoonaa joista eläke- ja vammaisetuushakemuksia oli noin 415 000, sairausvakuutuksen päivärahoja 645 000, työttömyysturva-asioita 430 000, kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksia 116 000, lasten kotihoidon tuki-, lapsilisä- ja äitiysavustusasioita 402 000, yleistä asumistukea koskevia asioita 360 000, opintotukiasioita 435 000 sekä sotilasavustusasioita yhteensä 23 000. Lisäksi sairaanhoidon korvaushakemuksia käsiteltiin yli 22 miljoonaa, joista valtaosa on kuitenkin suorakorvausmenettelyn lääkekorvauksia.
Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden yleinen koulutustaso on jatkuvasti noussut. Samalla toimipaikkakoulutusta on kehitetty ja ammatillinen osaaminen on sekä laaja-alaistunut että lisääntynyt. Toimistoihin on myös palkattu erityishenkilöstöä kuten sairaanhoitajia, farmaseutteja ja asiantuntijalääkäreitä. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan toimikuntia ei enää tarvita.
2.Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset
2.1.Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
Kansaneläkelaitoksen päätösten oikeellisuuteen sekä päätöksentekomenettelyn tehostamiseen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Vuoden 1995 alusta on uudistettu koko eläkevakuutuksen muutoksenhakua ja päätösten oikaisemista koskeva lainsäädäntö. Uudistus koski myös kansaneläkejärjestelmää ja muita kansaneläkelaitoksen hoitamia eläkejärjestelmiä sekä vammaiskorvauksia. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vastaavien muutosten saattamista koskemaan kaikkia muitakin kansaneläkelaitoksen hoitamia etuuksia. Näillä uudistuksilla pyritään turvaamaan virheellisten päätösten joustava ja nopea oikaisumahdollisuus.
Sekä valtion- että kunnallishallinnossa on viime vuosina vähennetty luottamuselinten osallistumista yksittäisten asioiden ratkaisutoimintaan. Esimerkiksi sosiaali- ja työvoimahallinnon alueilla sekä verotusasioissa on vähennetty lautakuntien käyttöä tai muuten järkiperäistetty toimintaa yhdistämällä luottamusmieselimiä ja siirtämällä ratkaisuja virkamiesten tehtäviksi. Erityisesti kunnan toimialueella lautakuntia ja muita luottamushenkilöelimiä on myös lakkautettu.
Kansaneläkelaitoksessa omaksuttuun, tulosohjaukseen pohjaavaan toimintamalliin soveltuu huonosti yksittäisten etuusasioiden käsittely sosiaalivakuutustoimikuntien kaltaisissa luottamuselimissä. Etuusasioiden nopean, joustavan ja taloudellisen käsittelyn tavoitteita on vaikeata yhteensovittaa toimikuntatyöskentelyyn, jossa saattaa olla kysymys luottamushenkilökollegion kutsumisesta koolle vain muutaman etuusasian ratkaisemiseksi. Asioiden valmistelu, esittely, kirjaaminen, koulutus ja monet muut tarvittavat tehtävät rasittavat omalta osaltaan paikallistoimistojen henkilöresursseja ja määrärahoja.
Tulosohjaus ja muu hallinnon taloudellisuuteen ja tehokkuuteen tähtäävä kehittely edellyttää organisaation päätöksentekotasojen vähentämistä sekä päätöksentekoprosessien yksinkertaistamista. Tähän tavoitteistoon sosiaalivakuutustoimikunnat sopivat verrattain huonosti.
2.2.Ehdotetut muutokset
Esityksen tavoitteena on järkiperäistää ja nopeuttaa kansaneläkelaitoksen hoitamien etuusasioiden käsittelyä. Sosiaalivakuutustoimikuntien tehtäviä on jo hallinnollisin päätöksin siirretty kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille eikä toimikuntien osallistumista etuusasioiden ratkaisemiseen voida enää pitää tarpeellisena. Näin ollen sosiaalivakuutustoimikunnat ehdotetaan lakkautettaviksi. Toimikunnissa nykyisin ratkaistavat etuustehtävät hoidettaisiin kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa. Tätä koskevat muutokset tehtäisiin kansaneläkelakiin, perhe-eläkelakiin, rintamasotilaseläkelakiin, eläkkeensaajien asumistukilakiin, vammaistukilakiin, sairausvakuutuslakiin, työttömyysturvalakiin sekä sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamisesta johtuvat tekniset muutokset työntekijäin eläkelakiin, merimieseläkelakiin, valtion eläkelakiin ja tapaturmavakuutuslakiin.
Lisäksi ehdotetaan kansaneläkelain, sairausvakuutuslain, työttömyysturvalain ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain etuuden hakemista koskevat säännökset yhdenmukaistettavaksi muiden kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien hakemista koskevien säännösten kanssa.
Kansaneläkelaitoksen organisaatiota koskevassa vakuutuspiirijaossa ehdotetaan otettavaksi huomioon kuntien ohella myös kunnan osat.
3.Esityksen vaikutukset
Esityksellä ei ole suoranaisia vaikutuksia etuuksista aiheutuviin menoihin tai etuuksien määriin. Esityksestä aiheutuisi kuitenkin hallinnollista säästöä ja asioiden käsittely nopeutuisi. Sosiaalivakuutustoimikuntien jäsenille maksettiin vuonna 1995 ansionmenetyskorvauksia, kokouspalkkioita ja matkakustannuskorvauksia yhteensä noin 4 miljoonaa markkaa. Sanotut menot kustannetaan kansaneläkelaitoksen hallintomenoista, joista 60 prosenttia luetaan sairausvakuutuksen kustannuksiin ja 40 prosenttia kansaneläkevakuutuksen menoihin. Tämän lisäksi on otettava huomioon muun muassa toimikuntien koulutuksesta, asioiden esittelystä ja muusta hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset, jotka myös poistuisivat.
4.Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä kansaneläkelaitoksen kanssa.
5.Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja
Eduskunnalle annetaan erikseen esitys laiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, joka tulee ottaa huomioon tätä esitystä käsiteltäessä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.Lakiehdotuksen perustelut
1.1.Laki kansaneläkelain muuttamisesta
35 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi sisällöltään yhdenmukaiseksi muiden kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien hakemista koskevien säännösten kanssa. Kansaneläkelain mukaisia etuuksia haettaisiin kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Mihin tahansa paikallistoimistoon jätetty hakemus toimitetaan hallintomenettelylain periaatteet huomioon ottaen toimivaltaiseen käsittelypaikkaan.
43 a §. Pykälän 3 momentissa oleva sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva maininta ehdotetaan korvattavaksi kansaneläkelaitoksella.
65 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lisäys, jonka mukaan vakuutuspiiri voisi koostua kunnan tai useampien kuntien ohella myös kunnan osasta tai osista. Ehdotuksella on merkitystä erityisesti harkittaessa suurimpien kaupunkien vakuutuspiirijakoa.
66 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamisen vuoksi.
67 §. Sosiaalivakuutustoimikuntaa ja sen tehtäviä koskevan pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi, koska sosiaalivakuutustoimikunnat ehdotetaan lakkautettavaksi. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi nykyisin kansaneläkeasetuksessa olevia periaatteita vastaava säännös siitä, että kansaneläkelaitos voi päättää etuutta koskevan päätösvallan siirtämisestä paikallistoimistoon tai muulle yksikölle. Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta työkyvyttömyys arvioitaisiin kuitenkin keskitetysti. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto käsittelisi ne työkyvyttömyyseläkehakemukset, joissa ei ole oikeutta kansaneläkkeeseen työeläkkeen suuruuden vuoksi. Pykälässä säädettäisiin lisäksi siitä, että eläkelaitos antaa yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi toimintaohjeet etuuksien käsittelemisestä.
Pykälän 2 momentti ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi.
69 §. Pykälä koskee sosiaali- ja veroviranomaisten velvollisuutta antaa kansaneläkelaitokselle tietoja. Säännöksestä on poistettu sosiaalivakuutustoimikunnan jäseniä koskeva erityismaininta. Vanhentunut termi sosiaalilautakunta on muutettu sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetuksi toimielimeksi.
70―72 §. Pykälät kumottaisiin, koska ne jäisivät sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamisen seurauksena tarpeettomiksi.
83 §. Kansaneläkelaitoksen tietojensaantia koskevasta säännöksestä on poistettu sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva erityismaininta pykälän 1 momentissa.
84 §. Päätöksen tiedoksisaantia koskevasta pykälästä on poistettu toimikuntaa koskeva erityismaininta. Lisäksi säännöstä on muutettu teknisesti nykyaikaisemmaksi sekä yhdenmukaiseksi muiden kansaneläkelaitoksen soveltamien tiedoksisaantia koskevien säännösten kanssa.
1.2.Laki perhe-eläkelain muuttamisesta
34 §. Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtäviä koskeva pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
37 §. Pykälän 1 momenttia tarkistettaisiin kansaneläkelakiin ehdotettujen muutosten vuoksi.
38 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva maininta.
1.3.Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
15 a §. Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtäviä koskeva pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
17 §. Pykälän 1 momenttia tarkistettaisiin kansaneläkelakiin ehdotettujen muutosten vuoksi. Pykälän 3 momentista poistettaisiin sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva maininta.
1.4.Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
8 b §. Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtäviä koskeva pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
14 §. Pykälän 1 momentin viittaussäännökset tarkistettaisiin vastaamaan kansaneläkelakiin ehdotettuja muutoksia. Pykälän 2 momentista poistettaisiin sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva maininta.
1.5.Laki vammaistukilain muuttamisesta
8 §. Pykälän viittaussäännöksiä muutettaisiin kansaneläkelakiin ehdotettujen muutosten vuoksi.
1.6.Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
27 §. Kyseessä on tekninen muutos, jossa pykälän 4 momenttiin sisältyvä maininta sosiaalivakuutustoimikunnasta on muutettu kansaneläkelaitokseksi.
28 b §. Pykälässä on sosiaalivakuutustoimikuntaa koskevat maininnat muutettu koskemaan kansaneläkelaitosta. Samalla on korjattu vanhentunut termi sosiaalilautakunta sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetuksi toimielimeksi.
30 §. Pykälän 1 momentin mukaan sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia haettaisiin kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Pykälän 5 momentissa sosiaalivakuutustoimikunta korvattaisiin kansaneläkelaitoksella.
30 b §. Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia koskeva tilitys toimitettaisiin kansaneläkelaitokselle.
30 c §. Pykälän 1 momentin mukaan korvausta työterveyshuollon järjestämisestä haettaisiin kansaneläkelaitokselta.
31 §. Pykälän 1 momentti, joka koskee vakuutetun velvollisuutta käydä terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn arvioimista varten tutkittavana, muutettaisiin siten, että määräyksen tutkimuksesta antaa kansaneläkelaitos käsittelemänsä asian yhteydessä. Säännöksessä ei enää lueteltaisi erikseen kansaneläkelaitoksen aluetoimistoa tai paikallistoimistoa. Sanalla kansaneläkelaitos on korvattu voimassa olevassa säännöksessä oleva luettelo. Muutoksella ei ole tarkoitus rajoittaa aluetoimiston tai paikallistoimiston oikeutta antaa tutkimusmääräystä, vaan selkeyttää lakiin sisältyviä kansaneläkelaitoksen organisaatiota koskevia mainintoja.
42 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lisäys, jonka mukaan vakuutuspiiri voisi koostua kunnan tai useampien kuntien ohella myös kunnan osasta tai osista. Ehdotuksella on merkitystä erityisesti harkittaessa suurimpien kaupunkien vakuutuspiirijakoa.
46 §. Säännös jää sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamisen seurauksena tarpeettomaksi, minkä vuoksi se ehdotetaan kumottavaksi.
47 §. Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, erityishoitorahaa sekä sairaanhoitokorvauksia haettaisiin 30 §:n perusteella kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Pykälässä ei ehdoteta säädettäväksi siitä, mistä kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta korvausta haetaan. Mihin tahansa paikallistoimistoon jätetty hakemus toimitetaan hallintomenettelylain periaatteet huomioon ottaen toimivaltaiseen käsittelypaikkaan. Tästä syystä säännös voidaan kumota.
Myös pykälän 2 momentti ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. Momentti koskee sosiaalivakuutustoimikunnan ja paikallistoimiston välistä toimivaltaa.
48 §. Kansaneläkelaitoksen olisi annettava hakijalle kirjallinen päätös, jos hakija sitä vaatisi. Vaatimus voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Pykälän 2 momentista on poistettu maininta sosiaalivakuutustoimikunnasta.
49 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdan sosiaalivakuutustoimikuntia koskeva maininta korvattaisiin paikallistoimistoilla. Pykälän 1 momentin 6 kohtaa muutettaisiin teknisesti siten, että ministeriön nimi vastaisi nykyisin käytössä olevaa muotoa.
Pykälän 2 momentin sosiaalivakuutustoimikuntia koskeva maininta ehdotetaan korvattavaksi paikallistoimistoilla.
51 §. Pykälään tehtäisiin nimikkeitä koskevia säädösteknisiä tarkistuksia.
52 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva maininta korvataan kansaneläkelaitoksella.
53 §. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin 52 §:ään.
56 §. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin 52 §:ään.
57 §. Pykälän 2 momentissa sosiaalivakuutustoimikuntaa koskeva maininta korvattaisiin kansaneläkelaitoksella.
61 §. Sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamista koskeva muutos edellyttää, ettei työpaikkakassojen osalta viitata toimikuntiin. Työpaikkakassojen hoitamien sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien ratkaiseminen työpaikkakassoissa säilyy entisenä. Työpaikkakassoihin noudatettaisiin soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin kansaneläkelaitokseen tai sen paikallistoimistoon tämän lain mukaisten etuuksien myöntäjinä ja maksajina. Pykälän 3 momentissa sosiaalivakuutustoimikunta korvattaisiin kansaneläkelaitoksella.
62 §. Pykälän mukaan työpaikkakassan tulisi ilmoittaa kassan toimintapiirin kuuluvista vakuutetuista sosiaalivakuutustoimikunnan asemesta kansaneläkelaitokselle.
68 §. Pykälän 1 momentti esitetään kumottavaksi. Momentin mukaisia tilanteita ei ole esiintynyt lain voimassaoloaikana.
Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevaa säännöstä. Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot viranomaisilta sekä muilta pykälässä mainituilta tahoilta.
70 §. Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada virka-apua viranomaiselta. Säännöksestä on poistettu sosiaalivakuutustoimikunnan oikeus saada virka-apua.
74 §. Kansaneläkelaitoksen sekä muutoksenhakuviranomaisten toimituskirjat ovat maksuttomia.
1.7.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
3 §. Toimeenpanoelimet ja 6 §. Työriidan vaikutus työttömyyspäivärahan suorittamiseen . Pykälät ovat asiasisällöltään saman sisältöisiä voimassa olevan lain säännösten kanssa kuitenkin siten, että säännökset koskevat sosiaalivakuutustoimikunnan sijasta kansaneläkelaitosta.
28 §. Päivärahan hakeminen . Peruspäivärahaa haettaisiin kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Pykälässä ei ehdoteta säädettäväksi siitä, mistä kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta korvausta haetaan. Mihin tahansa paikallistoimistoon jätetty hakemus toimitetaan hallintomenettelylain periaatteet huomioon ottaen toimivaltaiseen käsittelypaikkaan. Vastaavasti hakemuksen voisi jättää myös työvoimatoimistoon, mikäli hakemusta ei voida jättää kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon.
29 §. Oikeus saada eräitä tietoja . Pykälä on asiasisällöltään samansisältöinen voimassa olevan säännöksen kanssa kuitenkin siten, että sosiaalivakuutustoimikunnan oikeus saada eräitä tietoja on muutettu kansaneläkelaitoksen oikeudeksi.
31 §. Takaisinperintä . Pykälän 3 momentissa sosiaalivakuutustoimikunta korvattaisiin kansaneläkelaitoksella.
36 a §. Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus ,
38 §. Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku siihen ja
40 §. Valitusaika ja valituskirjelmän toimittaminen . Säännökset on muutettu koskemaan kansaneläkelaitosta sosiaalivakuutustoimikunnan asemesta.
41 §. Päätöksen tiedoksisaantipäivä . Säännöksessä sosiaalivakuutustoimikunta on korvattu kansaneläkelaitoksella.
43 §. Päätöksen poistaminen . Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin 41 §:ään.
43 a §. Virheen korjaaminen . Virheen korjaamista koskevassa säännöksessä sosiaalivakuutustoimikunta on muutettu kansaneläkelaitokseksi.
43 b §. Korjaamismenettely. Muutokset koskevat vain nimikkeitä.
43 c §. Työttömyysturva-asiamies . Muutokset koskevat vain nimikkeitä.
45 §. Työttömyyspäivärahan periminen eräissä tapauksissa sekä päivärahan ulosmittaus. Pykälän 1―3 momenttien muutosehdotukset koskevat vain nimikkeitä.
1.8.Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
21 §. Etuuden hakeminen . Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi sisällöltään yhdenmukaiseksi muiden kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien hakemista koskevien säännösten kanssa. Perustukea ja siihen liittyviä muita etuuksia haettaisiin kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Mihin tahansa paikallistoimistoon jätetty hakemus toimitetaan hallintomenettelylain periaatteet huomioonottaen toimivaltaiseen käsittelypaikkaan.
1.9.Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta
19 a ja 19 d §. Pykäliin ehdotetaan tehtäväksi sosiaalivakuutustoimikuntien lakkauttamisesta aiheutuva muutos. Pykälissä sosiaalivakuutustoimikunta korvattaisiin kansaneläkelaitoksella.
1.10.Laki merimieseläkelain muuttamisesta
28 b ja 63 a §. Pykälissä sosiaalivakuutustoimikunta ehdotetaan korvattavaksi kansaneläkelaitoksella.
1.11.Laki valtion eläkelain muuttamisesta
14 ja 17 §. Pykälissä sosiaalivakuutustoimikunta ehdotetaan korvattavaksi kansaneläkelaitoksella.
1.12.Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
61 a §. Pykälässä sosiaalivakuutustoimikunta ehdotetaan korvattavaksi kansaneläkelaitoksella.
2.Tarkemmat säännökset ja määräykset
Kansaneläkeasetuksen (594/56) , sairausvakuutusasetuksen (473/63) , työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (742/84) ja eräiden muiden asetusten säännökset tulisi tarkistaa vastaamaan uudistusta.
3.Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tästä ajankohdasta lukien tulisi muussa tapauksessa asettaa uudet sosiaalivakuutustoimikunnat seuraavaksi kunnallisvaalikaudeksi. Lakien täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä jo ennen kuin ne tulevat voimaan.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 66 ja 70―72 §,
sellaisina kuin ne ovat, 66 § 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1658/92) ja 70―72 § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) , sekä
muutetaan 35 §:n 1 momentti, 43 a §:n 3 momentti, 65 §:n 1 momentti, 67 ja 69 §, 83 §:n 1 momentti ja 84 §,
sellaisina kuin niistä ovat 35 §:n 1 momentti 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (214/91) , 43 a §:n 3 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85) , 65 §:n 1 momentti 6 päivänä kesäkuuta 1974 laissa (451/74) , 67 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 5 päivänä helmikuuta annetulla lailla, 69 § 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (123/88) ja 83 §:n 1 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa, seuraavasti:
35 §
Tämän lain mukaista etuutta haetaan kansaneläkelaitokselta.
43 a §
Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
65 §
Vakuutuksen hoitamista varten maa jaetaan vakuutuspiireihin, joihin kuuluu yksi tai useampia kuntia tai kunnan osia. Vakuutuspiirit määrää kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia.
67 §
Kansaneläkelaitos päättää etuuden ratkaisemista koskevan päätösvallan siirtämisestä paikallistoimistoon tai muulle yksikölle lukuunottamatta työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden osalta työkyvyttömyys arvioidaan keskitetysti. Eläkelaitos antaa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi toimintaohjeet etuuksien käsittelemisestä.
69 §
Sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen ja veroviranomaisen tulee antaa eläkelaitokselle sen toiminnassa tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.
Sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen tulee ilmoittaa paikallistoimistolle tapauksista, joissa sen käsityksen mukaan eläke olisi myönnettävä, oikaistava tai lakkautettava taikka joissa sanotun toimielimen mielestä eläkkeen maksaminen eläkkeensaajalle itselleen ei ole tarkoituksenmukaista. Samoin on sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen ilmoitettava paikallistoimistolle hoitotukea saavan eläkkeensaajan sijoittamisesta 42 a §:ssä tarkoitettuun hoitoon.
83 §
Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos sekä työnantaja on velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, tarkastuslautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen eläkeoikeuden tai eläkkeen määrän selvittämiseksi.
84 §
Asiakirjojen lähettämisestä annettua lakia (74/54) sovelletaan eläkelaitokseen. Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä tai ilmoituksesta seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös tai ilmoitus on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 34 §, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (104/90) , sekä
muutetaan 37 §:n 1 momentti ja 38 §, sellaisina kuin ne ovat, 37 §:n 1 momentti 14 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa (888/94) ja 38 § mainitussa 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa, seuraavasti:
37 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35, 37―39, 39 b, 40―42, 42 b, 43, 44―46, 69, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 75, 79― 83, 84―88 ja 88 a §:ssä säädetään. Jos lapseneläkkeen saaja ei ole ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa kansaneläkelain 41 §:ssä edellytettyä 10 vuoden aikaa, eläke voidaan ulkomailla asumisen estämättä maksaa, jos lapsen huoltaja täyttää asumisvaatimuksen.
38 §
Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, tarkastuslautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläkkeen määrän selvittämiseksi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
3Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 15 a §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82) , sekä
muutetaan 17 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 17 §:n 1 momentti 14 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa (889/94) ja 17 §:n 3 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82) , seuraavasti:
17 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35, 37―39, 39 a, 39 b, 40―42, 43, 44―46, 69, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 a―74 c, 75, 79―83, 84―88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) säädetään. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 26 §:n 7 momentissa säädetään.
Pankki ja muu rahalaitos on myös velvol- linen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, tarkastuslautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen eläkeoikeuden tai rintamasotilaseläkkeen määrän selvittämiseksi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
4Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) 8 b §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1086/82) , sekä
muutetaan 14 §, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 21 päivänä marraskuuta 1994 annetuilla laeilla (112/82 ja 985/94), seuraavasti:
14 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 35, 37―39, 39 a, 39 b, 40, 42, 43, 43 a, 44―46, 69, 74 b, 74 c ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa, 80―83 ja 84―87 §:ssä, 88 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 88 a §:ssä säädetään.
Pankki ja muu rahalaitos on myös velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle ja tarkastuslautakunnalle tietoja, jotka ovat tarpeen asumistukioikeuden tai asumistuen määrän selvittämiseksi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
5Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/88) 8 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa (890/94) , seuraavasti:
8 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 23, 35―39, 39 b, 40, 42, 43, 44―46, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80―83, 83 a, 84―88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
6Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 46 ja 47 § ja 68 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 47 § muutettuna 15 päivänä kesäkuuta 1973, 22 päivänä joulukuuta 1989 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla (496/73, 1255/89 ja 1659/92) ja 68 §:n 1 momentti mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, sekä
muutetaan 27 §:n 4 momentti, 28 b §, 30 §:n 1 ja 5 momentti, 30 b §, 30 c §:n 1 momentti, 31 §:n 1 momentti, 42 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 ja 2 momentti, 49 §:n 1 momentin 2 ja 6 kohta ja 2 momentti, 51 §, 52 §:n 1 momentti, 53 ja 56 §, 57 §:n 2 momentti, 61 §:n 2 ja 3 momentti, 62 §:n 2 momentti, 68 §:n 2 momentti sekä 70 ja 74 §,
sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 4 momentti 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1500/95) , 28 b § ja 30 c §:n 1 momentti 25 päivänä elokuuta 1994 annetussa laissa (782/94) , 30 §:n 1 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (745/78) ja 5 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1324/90) , 30 b § 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1653/92) , 31 §:n 1 momentti 14 päivänä tammikuuta 1966 annetussa laissa (5/66) , 42 §:n 1 momentti 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa (452/74) , 48 §:n 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (811/69) , 52 §:n 1 momentti 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa (1098/92) , 56 § muutettuna mainitulla 14 päivänä tammikuuta 1966 annetulla lailla ja 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetulla lailla (464/69) , 61 §:n 2 momentti 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa (1165/92) sekä 61 §:n 3 momentti ja 62 §:n 2 momentti 13 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa (448/88) , seuraavasti:
27 §
Jos vakuutetulla on oikeus saada 1 momentissa tarkoitettua korvausta täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen säännösten tai määräysten nojalla, kansanedustajain eläkelain (329/67) , merimieseläkelain (72/56) , valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (870/77) tai kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain (578/77) nojalla taikka valtion, kunnan, seurakunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön palveluksessa olevia koskevan aikaisemman lain tai muun säännöksen taikka määräyksen nojalla, suoritetaan päiväraha sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, täysimääräisenä ajalta, joka käsittää päivärahan 19 §:n 3 momentissa tarkoitetun enimmäissuoritusajan 150 ensimmäistä suorituspäivää sekä tämän jälkeisen ajan viidennen seuraavan täyden kalenterikuukauden loppuun (päivärahan ensisijaisuusaika ). Jos kuitenkin päivärahan 19 §:n 3 momentin mukaisen suoritusajan arvioidaan edellä mainitun 150 päivän jälkeen päivärahaa keskeytyksettä suoritettaessa päättyvän ennen ensisijaisuusajan päättymistä, ensisijaisuusaika päättyy jo neljännen täyden kalenterikuukauden lopussa. Edellä mainittuihin muun lain nojalla suoritettaviin korvauksiin ei päivärahan ensisijaisuusaikana sovelleta, mitä 1―3 momentissa säädetään. Kansaneläkelaitoksen tulee vahvistaa sanottu ensisijaisuusaika ja ilmoittaa välittömästi 150 suorituspäivän täyttyessä ensisijaisuusajan päättymisestä edellä tarkoitetun muun korvauksen myöntäjälle. Vakuutetulle tulee lisäksi tiedottaa kuntoutusmahdollisuuksista ja muun korvauksen hakemisesta. Uusi ensisijaisuusaika voidaan vahvistaa vain, jos aikaisemman päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta. Edellä sanotuista ilmoituksesta ja tiedottamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.
28 b §
Jos sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettu toimielin on antanut vakuutetulle toimeentulotukea lääkärin tai lääketieteellisen laboratorion palkkion suorittamista, lääkkeiden hankkimista tai matkakustannuksia varten, on sillä oikeus saada kansaneläkelaitokselta sille annettavaa tilitystä vastaan se osa suorittamastaan toimeentulotuesta, jonka kansaneläkelaitos olisi velvollinen suorittamaan vastaavana korvauksena vakuutetulle.
Jos päivärahan maksamista sen saajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa vuoksi, kansaneläkelaitos voi vakuutetun asuinkunnan sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen esityksestä päättää, että päiväraha maksetaan mainitulle toimielimelle käytettäväksi vakuutetun ja hänen perheensä huoltoon.
30 §
Tämän lain mukaista etuutta haetaan kansaneläkelaitokselta.
Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorittamassa jälkitarkastuksessa aikaisintaan viisi ja viimeistään kaksitoista viikkoa synnytyksen jälkeen, oikeutta vanhempainrahaan ei ole eikä isällä oikeutta vanhempainrahakaudella isyysrahaan, jollei kansaneläkelaitos erityisistä syistä toisin päätä. Tarkemmat säännökset jälkitarkastuksesta annetaan asetuksella.
30 b §
Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kustannuksista on kunnan annettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työterveyshuoltopalvelus on annettu, kansaneläkelaitokselle tilitys siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Myöhästymisestä huolimatta korvaus voidaan myöntää kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
30 c §
Edellä 29 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua korvausta haetaan kansaneläkelaitokselta kuuden kuukauden kuluessa työnantajan osalta tilikauden päättymisestä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän osalta kustannusten syntymisestä tai muutoin etuus on menetetty. Myöhästymisestä huolimatta korvaus voidaan myöntää kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
31 §
Terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn arvioimista varten vakuutettu on velvollinen kansaneläkelaitoksen määräyksestä käymään sairausvakuutusrahaston kustannuksella tutkittavana määrätyn lääkärin luona tai määrätyssä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
42 §
Vakuutuksen hoitamista varten maa jaetaan vakuutuspiireihin, joihin kuuluu yksi tai useampia kuntia tai kunnan osia. Vakuutuspiirit määrää kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia.
48 §
Kansaneläkelaitoksen on annettava etuutta koskevassa asiassa kirjallinen päätös, jos hakija sitä vaatii. Vaatimus on esitettävä suullisesti tai kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa asianomaisen saatua ratkaisusta tiedon. Muussa tapauksessa ratkaisu jää pysyväksi.
Edellä 30 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vakuutetun on saadakseen kirjallisen päätöksen esitettävä 1 momentissa tarkoitettu vaatimus seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on suorittanut sanotussa pykälässä tarkoitetun hinnan tai saanut lääkkeet maksutta.
49 §
Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on:
2) antaa ohjeet korvausten hakemisesta ja asioiden käsittelemisestä paikallistoimistoissa;
6) toimittaa vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle tarpeelliset tiedot sairausvakuutuksesta; sekä
Kansaneläkelaitoksen aluetoimiston tehtävänä on valvoa ja ohjata alueensa paikallistoimistojen toimintaa kansaneläkelaitoksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
51 §
Sairausvakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä sosiaalivakuutuslautakunnat ja tarkastuslautakunta.
Sosiaalivakuutuslautakunnan toimialueena on vakuutusalue. Tarkastuslautakunnan toimialueena on koko maa.
52 §
Kansaneläkelaitoksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla asianomaisen alueen sosiaalivakuutuslautakuntaan. Lautakunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä yksi lääkärijäsen ja kaksi vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osalta on kansaneläkelaitokselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Vastaavasti on lääkärijäsenen osalta varattava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tilaisuus lausunnon antamiseen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajalla tulee olla tuomarin virkaan vaadittava kelpoisuus.
53 §
Kansaneläkelaitoksen päätökseen on haettava muutosta kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valituskirjelmä on annettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon, jonka on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä sekä asian käsittelyssä syntyneet asiakirjat sosiaalivakuutuslautakunnalle.
56 §
Jos kansaneläkelaitoksen tämän lain mukaista korvausta koskeva lainvoimainen päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen, voi sosiaalivakuutuslautakunta asianomaisen hakemuksesta tai kansaneläkelaitoksen esityksestä ja asianomaista kuultuaan poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin tarkastuslautakuntaa, jolla on oikeus asianomaisen hakemuksesta poistaa aikaisempi päätöksensä sekä määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. Sama oikeus on tarkastuslautakunnalla myös sosiaalivakuutuslautakunnan korvausta koskevassa asiassa antaman päätöksen osalta.
Jos kansaneläkelaitos katsoo päätöksensä tai sosiaalivakuutuslautakunnan päätöksen olevan 1 momentissa mainitulla tavalla virheellinen, on sillä oikeus saattaa asia tarkastuslautakunnan ratkaistavaksi. Tarkastuslautakunnalla on oikeus asianomaista kuultuaan oikaista aikaisempi päätös tai poistaa se ja määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi.
Tehtyään 1 momentissa mainitun esityksen kansaneläkelaitos voi, kunnes sosiaalivakuutuslautakunta on asian ratkaissut, väliaikaisesti keskeyttää korvauksen maksamisen tai suorittaa sen esityksensä mukaisin määrin. Niin ikään kansaneläkelaitos voi 3 momentissa mainitussa tapauksessa, kunnes tarkastuslautakunta on asian ratkaissut, väliaikaisesti määrätä korvauksen maksamisen keskeytettäväksi tai sen suoritettavaksi esityksensä mukaisin määrin.
Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, kansaneläkelaitos voi aikaisemman päätöksen estämättä käsitellä asian uudelleen.
57 §
Kansaneläkelaitoksen ja sosiaalivakuutuslautakunnan takaisin perimistä koskeva lainvoimainen päätös ja tarkastuslautakunnan mainitunlaisessa asiassa antama päätös saadaan panna täytäntöön niinkuin lainvoimainen tuomio.
61 §
Työpaikkakassasta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa säädetään kansaneläkelaitoksesta tai sen paikallistoimistosta. Muutoin siitä on voimassa vakuutuskassalaki.
Työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työntekijä vakuutetun sairausvakuutusmaksun tämän lain mukaisesti. Kansaneläkelaitoksen on annettava sairausvakuutusrahaston varoista työpaikkakassan käytettäväksi ennakkoina määrä, jonka kassan arvioidaan tarvitsevan tämän lain mukaisten etuuksien suorittamiseen lisättynä sillä hallintokulujen määrällä, mitä kansaneläkelaitokselle arvioidaan vastaavasti näitä kuluja aiheutuvan. Etuuksien suorittamista varten käytettävikseen saamistaan varoista on kassan vuosittain tehtävä tilitys siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Hallintokulujen korvaamisperusteet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö kansaneläkelaitoksen esityksestä. Menettelystä, jota noudatetaan kassalle varoja siirrettäessä, säädetään asetuksella.
62 §
Henkilön tultua vakuutetuksi työpaikkakassassa tai hänen vakuutuksensa siinä päätyttyä tulee kassan viivytyksettä ilmoittaa siitä vakuutetun kotikunnan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon.
68 §
Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, sairaala ja muu sairaanhoitolaitos sekä työnantaja ovat velvollisia pyynnöstä antamaan kansaneläkelaitokselle ja tämän lain mukaiselle valitusviranomaiselle maksutta kaikki hallussaan olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.
70 §
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada virka-apua viranomaiselta.
74 §
Kansaneläkelaitoksen, sosiaalivakuutuslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan on annettava toimituskirjat maksutta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
7Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentti, 6 §:n 2 momentti, 28 §:n 1 ja 2 momentti, 29 §:n 1 momentti, 31 §:n 3 momentti, 36 a §, 38 §:n otsikko ja 1 momentti, 40 §:n 1 momentti, 41 §, 43 ja 43 a §, 43 b §:n 2 momentti, 43 c §:n 3 momentti ja 45 §:n 1―3 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1317/94) , 29 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1367/90) , 36 a § 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1308/89) , 43 § osittain muutettuna 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla (98/90) , 43 a §, 43 b §:n 2 momentti ja 43 c §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa, 45 §:n 1 ja 2 momentti 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1296/94) ja 3 momentti 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87) , seuraavasti:
3 §Toimeenpanoelimet
Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3 ja 10 kohdassa sekä 2 ja 6 momentissa, 5 a §:ssä ja 7―11 §:ssä, kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoimatoimikunnan tai työvoimatoimiston tulee työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä.
6 §Työriidan vaikutus työttömyyspäivärahan suorittamiseen
Jos on epäselvää, onko henkilö työttömänä 1 momentissa tarkoitetusta syystä, kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee ennen työttömyyspäivärahan maksamista pyytää asiasta lausunto 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulta työttömyysturva-asiain neuvottelukunnalta.
28 §Päivärahan hakeminen
Peruspäivärahaa haetaan kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitoksen tulee pyytää 3 §:n 3 momentin mukainen lausunto.
Jos hakemusta ei ilman kohtuutonta haittaa voida jättää kansaneläkelaitokselle, perusturvaa koskeva hakemus voidaan jättää siihen työvoimatoimistoon, jonka alueella henkilöllä on asunto ja koti. Työvoimatoimiston tulee tällöin toimittaa hakemus kansaneläkelaitokselle 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun lausunnon kera.
29 §Oikeus saada eräitä tietoja
Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, työttömyyskassa sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu koulutuspalvelujen tuottaja ovat velvolliset pyynnöstä antamaan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikunnalle, kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassalle ja työttömyysturva-asiamiehelle sekä tässä laissa tarkoitetuille muutoksenhakuviranomaisille maksutta työttömyyspäivärahan hakijan työttömyyspäivärahaoikeuden ratkaisemisessa tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen opintososiaalisten etuuksien myöntämisessä ja maksamisessa tarvittavia tietoja sekä asianomaiselle hakijalle maksutta häntä itseään koskevat tiedot, jollei yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) säännöksistä muuta johdu.
31 §Takaisinperintä
Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan takaisinperimistä koskeva lainvoimainen päätös taikka vakuutusoikeuden mainitunlaisessa asiassa antama päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.
36 a §Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus
Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on ulosottoa varten asianomaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava maksamansa päivärahan määrä sekä tiedossaan olevat muut laitokset, jotka maksavat henkilölle toimeentuloetuuksia.
38 §Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku siihen
Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee päivärahan myöntämistä ja epäämistä sekä takaisinperintää koskevassa asiassa antaa hakijalle kirjallinen päätös.
40 §Valitusaika ja valituskirjelmän toimittaminen
Joka on tyytymätön työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen päätökseen, saa hakea siihen muutosta työttömyysturvalautakunnalta kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista.
41 §Päätöksen tiedoksisaantipäivä
Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hänen saaneen tiedon työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen päätöksestä seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella.
43 §Päätöksen poistaminen
Jos kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan tämän lain mukaista etuutta koskeva lainvoimainen päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen tahi on ilmeisesti lain vastainen, voi vakuutusoikeus asianomaisen hakemuksesta tahi kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan esityksestä ja asianomaista kuultuaan poistaa kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sama oikeus on vakuutusoikeudella myös työttömyysturvalautakunnan etuutta koskevassa asiassa antaman päätöksen osalta.
Vakuutusoikeudella on oikeus myös asianomaisen hakemuksesta poistaa aikaisempi päätöksensä sekä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.
Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työttömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan ja kansaneläkelaitos vastaavasti lainvoimaisen päätöksensä tai työttömyysturvalautakunnan lainvoimaisen päätöksen olevan 1 momentissa mainitulla tavalla virheellinen, on ministeriöllä ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oikeus saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaistavaksi. Vakuutusoikeudella on oikeus asianomaista kuultuaan oikaista aikaisempi päätös tai poistaa se ja määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi.
Tehtyään 1 momentissa mainitun esityksen kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi, kunnes vakuutusoikeus on ratkaissut asian, väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai suorittaa sen esityksensä mukaisin määrin. Niin ikään voi sosiaali- ja terveysministeriö ja kansaneläkelaitos 3 momentissa mainitussa tapauksessa, kunnes vakuutusoikeus on asian ratkaissut, väliaikaisesti määrätä etuuden maksamisen keskeytettäväksi tai sen maksettavaksi esityksensä mukaisin määrin.
Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, kansaneläkelaitos, työttömyyskassa ja työttömyysturvalautakunta voi aiemman päätöksen estämättä käsitellä asian uudelleen.
Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, jollei asianomainen muutoksenhakuelin toisin määrää.
43 a §Virheen korjaaminen
Jos kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen (asiavirhe), kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen. Asiavirhettä ei kuitenkaan saa korjata asianosaisen suostumuksetta.
Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe (kirjoitusvirhe), kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan on korjattava se. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen.
43 b §Korjaamismenettely
Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen korjaamista kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen osittain tai kokonaan.
43 c §Työttömyysturva-asiamies
Työttömyysturva-asiamies voi määrätä, että kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan ja työttömyysturvalautakunnan tulee antaa nimettyä henkilöä koskeva päätös tiedoksi työttömyysturva-asiamiehelle.
45 §Työttömyyspäivärahan periminen eräissä tapauksissa sekä päivärahan ulosmittaus
Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnanperusteella, sukupolvenvaihdos- tai luopumiseläkettä, luopumiskorvausta, luopumistukea taikka rintamaveteraanien varhaiseläkettä, työttömyyskassa tai kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun työttömyyspäivärahan määrän takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä, luopumiskorvauksesta tai luopumistuesta.
Työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen, luopumiskorvauksen tai luopumistuen maksamista, että eläke, luopumiskorvaus tai luopumistuki tulee 1 momentin mukaisesti maksaa työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle.
Jos henkilö on perusteettomasti saanut peruspäivärahaa samalta ajalta, jolta hänellemyönnetään takautuvasti ansioon suhteutet- tua päivärahaa, kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun peruspäivärahan takautuvasti suoritettavasta ansioon suhteutetusta päivärahasta. Vastaavasti työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun ansioon suhteutetun päivärahan takautuvasti suoritettavasta peruspäivärahasta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
8Eduskunnan päätöksen mukaisesta
muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 päivänä elokuuta 1990 annetun lain (763/90) 21 §:n 1 momentti seuraavasti:
21 §Etuuden hakeminen
Perustukea ja siihen liittyviä muita etuuksia haetaan kansaneläkelaitokselta. Ansiotukea ja siihen liittyviä muita etuuksia on haettava kirjallisesti asianomaiselta työttömyyskassalta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
9Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 19 a §:n 3 ja 4 momentti sekä 19 d §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 19 a §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1544/93) ja 4 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85) sekä 19 d §:n 1 momentti 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (313/95) , seuraavasti:
19 a §
Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain mukaista työmarkkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta suoritettava takautuvasti maksettava eläke työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksettua työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen määrää.
Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
19 d §
Tämän lain mukaisen eläkkeen tai muun etuuden viivästyessä eläkelaitoksen on maksettava viivästynyt eläke tai muu etuus vii- västysajalta korotettuna. Etuuden korotus vuotta kohden laskettuna on korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen. Velvollisuus maksaa etuus korotettuna ei kuitenkaan koske sitä osaa etuudesta, joka suoritetaan toiselle lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle, ellei kysymys ole 19 c §:ssä tarkoitetusta suorituksesta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
10Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 28 b §:n 1 ja 3 momentti sekä 63 a §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 28 b §:n 1 ja 3 momentti 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (599/86) sekä 63 a §:n 1 momentti 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (316/95) , seuraavasti:
28 b §
Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain (602/84) mukaista työttömyyspäivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta suoritettava takautuvasti maksettava eläke työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan määrää.
Eläke maksetaan 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 momentissa tai kansaneläkelain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vakuutuslaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
63 a §
Tämän lain mukaisen eläkkeen tai muun etuuden viivästyessä eläkekassan on maksettava viivästynyt eläke tai muu etuus viivästysajalta korotettuna. Etuuden korotus vuotta kohden laskettuna on korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen. Velvollisuus maksaa etuus korotettuna ei kuitenkaan koske sitä osaa etuudesta, joka suoritetaan toiselle lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
11Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 14 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 4 ja 6 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 1 momentti 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (315/95) , 17 §:n 4 momentti 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1528/93) ja 17 §:n 6 momentti 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (600/86) , seuraavasti:
14 §
Tämän lain mukaisen eläkkeen viivästyessä maksetaan se viivästysajalta korotettuna. Eläkkeen korotus vuotta kohden laskettuna on korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen. Velvollisuus maksaa eläke korotettuna ei kuitenkaan koske sitä osaa eläkkeestä, joka suoritetaan lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle.
17 §
Jos eläkkeen saaja on saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain mukaista työmarkkinatukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti, maksetaan takautuva eläke joko kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassan vaatimuksesta työttömyyskassalle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen määrää.
Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 momentissa tai kansaneläkelain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
12Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 61 a §:n 1 ja 3 momentti,
sellaisina kuin ne ovat 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (601/86) , seuraavasti:
61 a §
Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain (602/84) mukaista työttömyyspäivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään tämän lain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä takautuvasti, vakuutuslaitoksen on työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta suoritettava takautuvasti maksettava päiväraha tai tapaturmaeläke työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan määrää.
Päiväraha tai tapaturmaeläke maksetaan 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 momentissa tai kansaneläkelain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vakuutuslaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen maksupäivää.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre