HE 164/1996

2.1.Yleistä

Julkisesti tuettujen vientiluottojen korkotukijärjestelmää esitetään muutettavaksi siten, että vientiluottoihin liittyvä korkoriski siirretään Vientiluotolle maksettavaan korkotukeen perustuvasta järjestelmästä hallinnoitavaksi esitetyn uuden yhtiön välityksellä. Parhaimmaksi organisaatiomuodoksi on katsottu osakeyhtiö sen liiketoiminnan harjoittamiseen soveltuvan luonteen, joustavuuden ja sopeutumiskelpoisuuden sekä pääomahuollon turvaamisen perusteella. Organisaation perustaminen, valtion kontrolli ja kustannusten minimoiminen voidaan osakeyhtiössä toteuttaa niin ikään joustavasti. Ehdotusta puoltaa myös se, että useimmissa maissa tällainen organisaatio on valtion hallinnosta erillinen yksikkö, lähinnä osakeyhtiö.

Vientiluoton ohella kaikki luottoriskiltään hyväksyttävät kotimaiset ja ulkomaiset luottolaitokset voisivat tasapuolisesti myöntää julkisesti tuettuja vientiluottoja ja saada luotonannolleen tarvittaessa valtion korkotukea. Korkoriskin siirtäminen valtiolle tapahtuisi siten, että korontasausyhtiö tekisi kunkin järjestelmään liittyvän luottolaitoksen kanssa korontasaussopimuksia. Sopimusten tarkoitus on mahdollistaa se, että luottolaitos voi ilman korkoriskiä myöntää OECD-ehtoisia, kiinteäkorkoisia pitkäaikaisia vientiluottoja Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi ja jälleenrahoittaa ne korkojaksoittain rahamarkkinoilta esimerkiksi kuuden kuukauden talletuksin. Korontasaussopimuksen mukaan luottolaitos olisi oikeutettu saamaan itselleen myöntämänsä vientiluoton perusteella koron, joka on korkojaksoa vastaavan viitekoron ja valtion hyväksymän laskentamarginaalin summa. Jos asiakkaan maksama kiinteä OECD-korko (CIRR) on asianomaiselta korkojaksolta tätä korkeampi, tilittää luottolaitos saamansa ylimenevän osan valtiolle. Jos korkojaksolle noteerattu mainittu viitekoron ja marginaalin summa on korkeampi kuin asiakkaan maksama kiinteä CIRR-korko, maksaa valtio erotuksen luottolaitokselle. Korontasausyhtiö toimisi valtion varoista maksettavan korkotuen ja valtiolle tilitettävän korkohyvityksen välittäjänä valtiokonttorin ja luottolaitosten välillä.

Korontasausyhtiön toiminta kattaisi tässä vaiheessa vain pääomatavaroiden ja niihin liittyvien palveluiden viennin sekä projektiviennin OECD-ehtoiset luotot. Laivaluotot ja kehitysmaaviennin korkotukiluotot jäisivät ainakin toistaiseksi yhtiön toiminnan ulkopuolelle.

2.2.Lakiehdotus

1 §. Toimiala ja tehtävät. Lain 1 §:ssä määriteltäisiin yhtiön toimiala ja sen tehtävät. Yhtiön tarkoituksena olisi toimia Suomesta tapahtuvan viennin edistämiseksi ja kehittämiseksi hallinnoimalla ensisijaisesti julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää.

Yhtiön toiminta kattaisi tässä vaiheessa vain julkisesti tuettujen vientiluottojen korkotuesta annetussa laissa (HE / ) tarkoitetut luottolaitosten Suomesta tapahtuvan pääomatavaroiden ja niihin liittyvien palveluiden sekä projektiviennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön niin sanotuilla OECD-ehdoilla myöntämät vientiluotot (CIRR-luotot). Yhtiön toimialan mahdollinen laajentaminen tulevaisuudessa laivaluottoihin ja kehitysmaaviennin niin sanottuihin sekaluottoihin edellyttää näitä luottoja koskevan lainsäädännön muuttamista.

Lain 1 §:n 2 momentin mukaan yhtiön tehtävänä olisi hoitaa julkisesti tuettuun luotonantoon perustuva valtion varoista maksettavan korkotuen ja valtiolle hyvitettävän korkohyvityksen välittäminen valtion maksuliikennettä hoitavan valtiokonttorin ja korontasaussopimusten osapuolina toimivien luottolaitosten välillä. Tämä tapahtuisi lähinnä siten, että yhtiö tekisi laissa tarkoitettujen ja hyväksymiskriteerit täyttävien luottolaitosten kanssa yhteistyösopimuksen julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvään korontasaussopimusjärjestelmään liittymisestä. Yhtiö ottaisi vastaan ja käsittelisi luottolaitosten tai yritysten lähettämät korontasausta koskevat hakemukset ja tarkistaisi, että hakemukset täyttävät OECD-vientiluottokonsensusehtoiselle rahoitukselle asetettavat vaatimukset. Vientiyritykset voisivat hakea ja saada korontasausyhtiöltä alustavan indikaation OECD-ehtoisesta luottomahdollisuudesta, sen korosta ja muista ehdoista ostajan kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Yhtiö tekisi luottolaitosten kanssa vientikauppoihin kohdistuvat korontasaussopimukset ja hoitaisi niihin liittyvät korkotuki- tai -hyvityslaskut maksuliikenteestä vastaaville tahoille kuten valtiokonttorille ja luottolaitoksille. Yhteistyösopimuksessa tai korontasaussopimuksessa määriteltäisiin muun muassa valtion varoista maksettavan korkotuen ja vastaavasti valtiolle hyvitettävän korkoeron laskentaperusteet, luottolaitoksille asetettavat yleiset ehdot, sopimuksen soveltamisala, hakemusmenettely, maksuliikenne, luottolaitosten velvollisuudet ja sovellettava lainsäädäntö.

Luottolaitoksella tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanutta, luottoriskiltään korontasausyhtiön hyväksymää luottolaitosta, tai muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on yhtiön mielestä kykenevä hoitamaan tuettua luotonantoa yhteistyösopimuksessa määritellyin ehdoin, ja jonka kanssa yhtiö on tehnyt yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä.

Hyväksyttäviä luottolaitoksia olisivat luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisesti suomalaiset luottolaitokset sekä niihin rinnastettavat ulkomaiset julkisen valvonnan alaiset luottolaitokset, joiden pääkonttori sijaitsee valtiossa, joka on luottoriskiltään rinnastettavissa Suomen valtioon.

Korontasaussopimuksella tarkoitetaan edellä mainitun julkisesti tuettujen vientiluottojen korkotuesta annetun lain mukaisesti yhtiön ja luottolaitoksen välillä OECD-ehtoisen vientiluoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luottolaitos maksaa yhtiölle vientiluoton OECD:n vahvistamaa kyseisen valuutan viitekorkoa (CIRR) ja yhtiö maksaa luottolaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa (LIBOR, HELIBOR tai muu vastaava) lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä.

CIRR-korkoja (Commercial Interest Reference Rates) sovelletaan viennin rahoituksessa sekä OECD-luokituksen I maaryhmän (teollisuusmaat), että II maaryhmän (kehitysmaat ja vähemmän teollistuneet maat) maihin. Viitekorot ovat valuuttakohtaiset ja kiinteät koko luottoajan. Viitekorot vahvistetaan OECD:ssä kuukausittain ja korot johdetaan niiden vahvistamishetkellä ao. valuuttojen markkinakoroista. Asiakkaalle annettavassa luottolupauksessa, johon luottolaitos on saanut ehdollisen korontasaustarjouksen, ilmoitettu kiinteä viitekorko on voimassa enintään neljä kuukautta eli saman ajan kuin luottolupauskin. Mikäli vientikauppa solmitaan tarjouksen voimassaoloaikana, saa asiakas luoton ilmoitetulla korolla koko luottoajaksi, vaikka luotto nostettaisiinkin vasta kuukausien tai vuosien kuluttua.

Yhtiön tehtävänä olisi osallistua muiden tahojen kanssa julkisesti tuetun viennin rahoitusta koskeviin kansainvälisiin neuvottelutehtäviin ja tiedonvaihtoon lähinnä OECD:ssä ja Euroopan yhteisössä (EY). Yhtiölle olisi tarkoitus hankkia virallisen vientiluottolaitoksen asema ECA (Export Credit Agency). Yhtiön tehtävänä olisi lisäksi osallistua julkisesti tuetun viennin rahoituksen kehittämiseen suomalaisen viennin edistämiseksi sekä neuvoa luottolaitoksia ja viejiä julkisesti tuettuun viennin rahoitukseen liittyvissä asioissa. Yhtiö huolehtisi oman toimialansa osalta myös julkisesti tuettua luotonantoa koskevasta tilastoinnista ja raportoinnista sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle ja muille valtion viranomaisille että kansainvälisesti.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voisi myös antaa yhtiölle sen toimialaan liittyviä tehtäviä. Esimerkkinä voitaisiin mainita viennin rahoitukseen liittyviä tutkimus- ja selvittelytehtäviä, mutta myös julkisesti tuettuun luotonantoon liittyviä muita valtion toimeksiantoja.

2 §. Hallinto. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan yhtiö toimisi kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Siihen sovellettaisiin samoja periaatteita kuin muihinkin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimiviin valtionyhtiöihin.

Pykälän 2 momentin mukaan valtio merkitsisi perustettaessa kaikki yhtiön osakkeet. Omistuspohjan laajentaminen ei vaikuta tulevaisuudessa todennäköiseltä yhtiön tehtävät ja taloudelliset toimintaperiaatteet huomioon ottaen.

Valtion omistusosuuden mahdolliseen myöhempään supistumiseen sovellettaisiin valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä annettua lakia. Laissa säädetään valtioneuvoston toimivallasta ja eduskunnan suostumuksen tarpeellisuudesta omistuspohjaa laajennettaessa. Laki (740/91) oikeuttaa valtioneuvoston mahdollisiin omistusjärjestelyihin siten, että yhtiössä voi valtion omistus laskea ilman eduskunnan suostumusta määräenemmistörajaan (2/3 osakkeiden tuottamasta äänivallasta). Tämän rajan alittaminen edellyttää eduskunnan suostumusta, joka voidaan antaa esimerkiksi valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä ilman lain muutosta.

Yhtiö toimisi läheisessä yhteistyössä viennin rahoitusta hoitavien virastojen, laitosten, yhtiöiden ja yhteisöjen kanssa. Yhtiön yhteydessä voisi olla myös osakeyhtiön lakisääteisten toimielinten ohella neuvoa-antava viennin rahoitukseen liittyviä asioita käsittelevä neuvottelukunta, jossa viennin rahoitusta hoitavat tahot olisivat edustettuina.

3 §. Maksut. Lain 3 §:n mukaan yhtiön suoritteista voitaisiin periä maksuja. Yhtiö perisi luottolaitoksilta yhteistyösopimuksen tekemisen yhteydessä liittymismaksun. Liittymismaksuilla katettaisiin yhteistyösopimuksen tekemisestä ja yhtiön eri palveluista aiheutuvia maksuja. Lisäksi yhtiö voisi periä luottolaitosten ja yritysten hakemusten käsittelystä sekä muista yhtiön suoritteista maksuja. Maksuilla ei ole kuitenkaan tarkoitus kattaa kaikkia yhtiön toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Tämän mukaisesti yhtiön hallitus määräisi maksujen suuruuden ottaen huomioon, ettei yhtiön tarkoituksena ole voiton tuottaminen, ja että maksujen ohella yhtiön toiminnasta aiheutuvia kustannuksia on tarkoitus kattaa yhtiön oman pääoman tuotolla ja valtion maksamalla hallinnointipalkkiolla. Pykälässä tarkoitettujen maksujen laskentaperusteen tulee olla kaikille yhtiön palvelusten käyttäjille sama.

4 §. Taloudelliset toimintaperiaatteet. Yhtiön tarkoituksena ei olisi voiton tuottaminen. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin mahdollisen voiton käytöstä.

Yhtiön rahoittaisi toimintamenonsa perimillään maksuilla ja valtion yhtiöön sijoittaman peruspääoman tuotolla sekä valtion korontasaussopimusten nimellisarvon perusteella maksamilla hallinnointipalkkioilla. Yhtiön rahoituksen lähtökohtana on pidetty sitä, etteivät valtion eivätkä viejien kustannukset kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna.

Valtiolle aiheutuu korontasaussopimuksista merkittävä korkoriski, koska korkotuki ja korkohyvitys voivat vaihdella voimakkaasti korontasaussopimuksen voimassaoloaikana markkinakorkojen vaihteluista johtuen. Korkotuen ja korkohyvityksen perustuessa usein ulkomaan valuutan määräiseen sopimukseen aiheutuu valtiolle myös valuuttariski korkotuen ja korkohyvityksen määrän suhteen. Yhtiöllä tulisi tästä syystä olla mahdollisuus tehdä kauppa ja teollisuusministeriön luvalla korko- ja valuuttariskien hallitsemiseksi tarvittavia suojaustoimenpiteitä. Valtion kokonaisriskin hallinnan turvaamiseksi suojaustoimenpiteistä tulee neuvotella etukäteen myös valtiovarainministeriön kanssa. Valtion antamassa korkotukisitoumuksessa olisi myös valtiolla edelleen mahdollisuus edellyttää suojautumistoimenpiteitä korko- tai valuuttariskinriskin rajoittamiseksi.

5 §. Valtion vastuu. Lain mukaan valtio vastaisi yhtiön luottolaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luottolaitoksille maksettavasta korkotuesta. Julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausjärjestelmän tulee olla korkotuen osalta luottolaitoksille riskitöntä, joten laissa olisi tarpeellista vahvistaa valtion vastuu. Valtion vastuu toteutuu erikseen säädettävän julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta annettavan lain (HE / ) nojalla, jonka mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö voisi antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia korkotuen maksamisesta. Tarkoituksena olisi myös, että lähinnä erittäin suuret yksittäiset hankkeet (esimerkiksi luoton määrän ollessa yli 500 miljoonaa markkaa), erityisen pitkää luottoaikaa edellyttävät luotot (esimerkiksi kokonaisluottoajan ollessa yli 14 vuotta) sekä muut erityiskohteet hyväksytettäisiin erikseen kauppa- ja teollisuusministeriössä korontasausjärjestelmän piiriin otettavaksi.

6 §. Salassapitovelvollisuus. Yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden sekä yhtiön toimielinten jäsenten ja varajäsenten salassapitovelvollisuus olisi samansisältöinen kuin mitä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa on säädetty.

Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön palveluksessa olevat henkilöt sekä yhtiön toimielinten jäsenet ja varajäsenet ovat oikeutettuja antamaan salassapidettäviä tietoja kauppa- ja teollisuusministeriölle ja valtiokonttorille, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen maksatuksen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.

7 §. Tarkemmat määräykset. Ehdotuksen 7 §:n mukaan voitaisiin valtioneuvoston päätöksellä antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä lain täytäntöönpanosta. Muun lainsäädännön nojalla valtioneuvosto päättäisi valtion edustajan määräämisestä yhtiön yhtiökokoukseen ja toimiohjeiden antamisesta valtion edustajalle.

3.1.Taloudelliset vaikutukset

Korontasausyhtiö olisi tarkoitus pääomittaa siten, että valtion ei ole tarpeen osallistua toimintamenojen kattamiseen. Yhtiön rahoituksen lähtökohtana on pidetty sitä, etteivät valtion eivätkä viejien kustannukset kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna. Korontasaussopimusten pitkäaikaista hallinnointia ja kansainvälistä vientiluottoyhteistyötä varten yhtiön on arvioitu tarvitsevan alkuvaiheessa varajärjestelyt huomioon ottaen 4―5 työntekijää. Tällöin yhtiön kustannukset olisivat arviolta 4―5 miljoonaa markkaa vuodessa. Yhtiö rahoittaisi toimintamenonsa perimillään maksuilla ja valtion yhtiöön sijoittaman peruspääoman tuotolla sekä valtion korontasaussopimusten nimellisarvon perusteella maksamalla 0,10 prosenttiyksikön hallinnointipalkkiolla. Yhtiön yhteenlaskettujen tulojen on arvioitu olevan samoin noin 4―5 miljoonaa markkaa vuodessa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Ehdotus liittyy valtion vuoden 1996 II lisätalousarvioesitykseen. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan momentille 32.85.88 20 miljoonaa markkaa käytettäväksi julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia varten perustettavan valtionyhtiön osakepääoman maksamiseen. Valtion vuoden 1997 talousarvioesityksessä ehdotetaan momentille 32.85.48 5 miljoonan markan määrärahaa, jota saadaan käyttää OECD-ehtoisten vientiluottojen korontasauksesta säädettävän lain mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää OECD-ehtoisten vientiluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia varten perustettavalle osakeyhtiölle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen.

3.2Organisatoriset vaikutukset

Yhtiön perustamisella ei olisi välittömiä valtion hallintoon liittyviä vaikutuksia. Yhtiö toimisi osakeyhtiölain mukaisena yksityisoikeudellisena oikeushenkilönä, jossa valtio käyttäisi määräysvaltaa osakeomistuksensa perusteella. Perustamiskokous tai yhtiökokous päättäisi yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin osakeyhtiölain mukaisesti tarkemmin yhtiön organisaatiosta.

Julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiön, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on toimia Suomesta tapahtuvan viennin rahoituksen edistämiseksi ja kehittämiseksi hallinnoimalla ensisijaisesti julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää siten kuin tässä laissa säädetään.

Yhtiön tehtävänä on tehdä julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvät korontasaussopimukset luottolaitosten kanssa ja välittää valtion varoista maksettava korkotuki ja valtiolle maksettava korkohyvitys valtiokonttorin ja luottolaitosten välillä sekä hoitaa korontasausjärjestelmän hallinnointiin liittyvät muut tehtävät.

Lisäksi yhtiön tehtävänä on osallistua julkisesti tuetun viennin rahoitusta koskeviin kansainvälisiin neuvottelutehtäviin sekä viennin rahoituksen kehittämis -ja neuvontatehtäviin.

Yhtiö kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan.

Valtio merkitsee kaikki yhtiön osakkeet.

Yhtiön tulee antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle sen pyytämiä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausta ja korkotuen myöntämistä koskevissa laeissa tarkoitettuja korontasaus- ja korkotukihakemuksia sekä muita yhtiön toimialaan kuuluvia selvityksiä ja tietoja. Samoin yhtiön tulee antaa valtiokonttorille korkotuen tai -hyvityksen maksatukseen tarpeellisia tietoja ja selvityksiä

Yhtiön suoritteista voidaan periä maksuja. Yhtiön hallitus määrää maksujen suuruuden ottaen huomioon mitä 4§:ssä säädetään. Maksujen laskentaperusteen tulee olla sama kaikille yhtiön palvelujen käyttäjille.

Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön oman pääoman tuotolla, yhtiön perimillä maksuilla ja valtion korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella maksamalla hallinnointipalkkiolla.

Yhtiö voi tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön luvalla korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavia toimenpiteitä.

Valtio vastaa yhtiön luottolaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luottolaitoksille maksettavasta korkotuesta.

Yhtiön palveluksessa oleviin henkilöihin sekä yhtiön toimielinten jäseniin ja varajäseniin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 94 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta.

Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva henkilö on oikeutettu edellä 1 momentissa sanotun estämättä antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen maksatuksen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston päätöksellä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.