HE 99/1995

Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 1996 on arvioitu, että nettolainanoton tarve on vähintään 38 705 miljoonaa markkaa. Riittävän väljyyden saamiseksi lainanoton käytännön toteuttamiseen nettolainanoton tulisi kuitenkin olla enintään 40 000 miljoonaa markkaa. Valtion markkamääräisen yli 12 kuukauden pituisen velan kuoletusten on arvioitu vuonna 1996 olevan noin 35 281 miljoonaa markkaa ja valuuttamääräisen yli 12 kuukauden pituisen velan kuoletusten noin 8 819 miljoonaa markkaa eli yhteensä noin 44 100 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996 nettolainanottotarpeesta pitkäaikaisella lainanotolla on tarkoitus kattaa vähintään 29 000 miljoonaa markkaa, joten uusia yli 12 kuukauden pituisia valtiolainoja tulisi ottaa vähintään 73 100 miljoonaa markkaa.

Vuonna 1996 ei ole mahdollista lainaehtojen perusteella irtisanoa vanhoja ulkomaisia lainoja ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi. Sitä vastoin olisi tarkoituksenmukaista varautua niin markka- kuin valuuttamääräisten valtiolainojen osalta ostamaan markkinoilta vanhoja valtionobligaatioita tai vaihtamaan ja uudelleenrahoittamaan niitä rahoitusmarkkinoille paremmin soveltuvilla velkakirjoilla. Vanhoja sarjaobligaatioita, joiden laina-aika vuoden 1996 aikana jää lyhyemmäksi kuin 12 kuukautta, arvioidaan vuonna 1996 olevan noin 13 000 miljoonaa markkaa. Rahoitusmarkkinoiden likviidisyyden turvaamiseksi olisi syytä varautua muuntamaan näitä lyhytaikaisiksi velkasitoumuksiksi tai pitkäaikaisiksi lainoiksi. Näillä velkakannan hoitoon liittyvillä toimenpiteillä ei ole tarkoitus lisätä nettolainanottoa, mutta ne saattavat edellyttää kuitenkin pitkäaikaisten valtiolainojen ottamista noin 20 000 miljoonalla markalla sen lisäksi, mitä edellä on esitetty.

Edellä selostetun perusteella tulisi vuonna 1996 varautua pitkäaikaisten valtiolainojen osalta yhteensä enintään 95 000 miljoonan markan bruttolainanottoon.

Lyhytaikaiset lainat muodostavat joustavimman erän valtion lainanotossa. Laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisen talousarvion katteeksi otetun velan määrän arvioidaan vuoden 1995 päättyessä olevan 40 000 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996 lainanottotarpeesta lyhytaikaisella markka- ja valuuttamääräisellä lainanotolla on tarkoitus varautua kattamaan yhteensä enintään 15 000 miljoonaa markkaa. Koska vanhoja vuonna 1996 erääntyviä sarjaobligaatioita tullaan vielä vuoden 1995 aikana muuntamaan osittain velkasitoumuksiksi, pitäisi lyhytaikaisen velkakannan määrän voida vuonna 1996 olla enintään 70 000 miljoonaa markkaa.

Lisäksi voidaan valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä valtion maksuliikkeen kausiluonteisten menohuippujen ja valtion kassasijoitusten tarkoituksenmukaisen hoidon edellyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi edelleen tarvita laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituista markka- tai valuuttamääräistä lyhytaikaista luottoa. Tilapäisesti voidaan tarvita myös erittäin lyhytaikaista, tililuoton kaltaista rahoitusta maksuvalmiuden päivävaihteluiden tasoittamiseen.

Nykyiset pääomamarkkinat ja niillä tapahtuvat muutokset edellyttävät suurta päätöksentekonopeutta, minkä vuoksi valtioneuvostolle tulisi noudatetun käytännön mukaisesti antaa mahdollisuus siirtää määräämissään rajoissa lainanotosta päättäminen valtiovarainministeriön tai valtiokonttorin tehtäväksi.

Tarkoituksena on edelleen jatkaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten (swap) käyttämistä valtiolainoissa. Niiden tekeminen voi olla perusteltua valtionvelan valuuttajakautuman ohjaamiseksi valuuttakurssiriskejä tasoittavasti tai kustannusten alentamiseksi. Swapsopimusten määrään vaikuttavat toisaalta markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja toisaalta valtion noudattamat tiukat riskienhallintaperiaatteet. Toimintavaltuuksien tulisi kuitenkin olla riittävät, olkoonkin että niiden kokonaismäärää voidaan alentaa edellisen vuoden tasosta. Tehtävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten määräksi esitetään yhteensä enintään 30 000 miljoonan markan lainapääomaa päätöksentekoajankohtien valuuttakurssien mukaan laskettuna. Swap-sopimusten hyväksikäyttö edellyttää niin suurta päätöksentekonopeutta, että myös tältä osin valtioneuvostolle tulisi noudatetun käytännön mukaan antaa mahdollisuus jättää koron- ja valuutanvaihtosopimuksista päättäminen valtiovarainministeriön tai valtiokonttorin tehtäväksi.

Huomattava osa vuosina 1992 - 1994 otetuista ulkomaisista lainoista erääntyy vuosina 1997 - 2000. Lainojen takaisinmaksurakenteen tasoittamiseksi olisi edelleen tarpeen voida etukäteen varautua muuntamaan pitempiaikaisiksi vasta-arvoltaan enintään 20À À000 miljoonan markan edestä näinä vuosina erääntyviä ulkomaisia lainoja.

Lainanoton joustavan toteuttamisen edellytyksenä on, että lainamarkkinoita on mahdollista hyödyntää nopeasti ja oikea-aikaisesti vaihtelevissa markkinatilanteissa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, että aivan vuoden alkuun kohdistuvat lainaoperaatiot saattavat edellyttää pitkälle menevää valmistelutyötä jo edellisen vuoden lopulla, olisi tarkoituksenmukaista, että valtioneuvoston vuoden 1996 lainanottovaltuuksia voitaisiin käyttää jo vuonna 1995, kuitenkin siten, että lainojen nosto tapahtuisi vuonna 1996.

Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,