HE 88/1995

1.Nykyiset säännökset ja käytäntö

Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 1 §:n mukaan jokaisen metsästyksen harjoittajan tai metsästyksen johtajana toimivan on metsästysvuosittain maksettava valtiolle riistanhoitomaksu. Riistanhoitomaksu voi olla enintään 300 markkaa metsästysvuodelta. Maksun vahvistaa valtioneuvosto. Maksun suuruus on nykyisin 120 markkaa.

Lain 3 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain vähintään sitä määrää vastaava määräraha, jonka kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Pykälän 2 momentissa säädetään, että ''määrärahaa voidaan käyttää:

1) Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksena aiheutuviin menoihin;

2) riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään kokeilutoimintaan ja muuhun riistanhoidon edistämiseen; sekä

3) metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheutuviin menoihin.''

Lain 7 §:n mukaan asetuksella annetaan tarkemmat säännökset riistanhoito- ja pyyntilupamaksujen käyttämisestä.

Metsästysasetuksen (666/93) 36 §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö myöntää Metsästäjäin keskusjärjestön hakemuksesta riistanhoitomaksuina kertyvistä varoista määrärahat edellä tarkoitetuille metsästäjien järjestöille käytettäväksi metsästyslain mukaisten tehtävien suorittamiseen. Metsästäjäin ryhmävakuutuksen voimassa pitämisestä huolehtii Metsästäjäin keskusjärjestö.

Riistanhoitomaksuja kertyi momentille 12.30.39 (Riistanhoitomaksut) vuonna 1994 yhteensä 32 386 252 markkaa. Vuonna 1994 valtion talousarvion momentilla 30.36.40 (Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen) osoitettiin varoja riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuihin menoihin 35 346 000 markkaa. Määrärahasta on jaettu 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisiin tarkoituksiin 34 250 000 markkaa, 2 kohdan mukaisiin tarkoituksiin 600 000 markkaa ja 3 kohdan mukaisiin menoihin 1 414 000 markkaa.

2.Ehdotetut muutokset

Varsinaisen riistanhoidon edistämistoiminnan lisäksi on tarpeellista huolehtia muun muassa riista-alan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja metsästyskulttuurin edistämisestä, pyyntilaitteiden kehittämisestä ja testaamisesta, saaliin hyväksikäytön edistämisestä, riistavahinkojen estämistä tarkoittavista toimenpiteistä sekä muista vastaavanlaisista tarpeellisista tehtävistä, joiden suorittaminen on riistanhoitomaksun suorittajien yhteinen etu. Tehtävien rahoitukseen ei ole käytettävissä muualla valtion talousarviossa olevia varoja. Epäkohdan korjaamiseksi lain 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyjä varojen käyttöperusteita ehdotetaan väljennettäviksi siten, että kysymyksessä olevaa määrärahaa saataisiin käyttää aikaisempaa laajemmin riistatalouden edistämiseen.

3.Esityksen tavoitteet ja vaikutukset

Esityksen tavoitteena on edistää riistatalouden kehittämismahdollisuuksia järjestämällä tarpeellisten tehtävien suorittamiselle välttämätön rahoitusmahdollisuus.

Esityksellä ei ole vaikutusta valtiontalouteen. Lain 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla jaettavien varojen käyttöperusteiden laajentaminen ei myöskään vähennä riistanhoitomaksuina kertyvistä varoista 3 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdan tarkoituksiin myönnettävien varojen määrää.

Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia tai vaikutusta kansalaisten asemaan.

4.Asian valmistelu

Ehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä.

5.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

3 §