HE 81/1995

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n (1222/93) mukaan opetusministeriö määrää vuosittain valtion talousarviossa asetetun kokonaismäärän rajoissa oppisopimusten enimmäismäärät alueittain ja ottaen huomioon molemmat kieliryhmät erikseen ammatillista peruskoulutusta ja erikseen ammatillista lisäkoulutusta varten. Oppisopimuskoulutuksen paikallishallintoviranomaiset sovittavat toimenpiteensä alueelle asetetun enimmäismäärän rajoihin.

Oppisopimuskoulutuksen määrällisen säätelyn tarkoituksena on toisaalta turvata valtion talousarvion oppisopimuskoulutukseen osoitettujen määrärahojen riittävyys ja toisaalta kohdentaa oppisopimuskoulutus yhteiskunta- ja koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen sekä tasapuolisesti eri alueille ja molempia kieliryhmiä varten.

Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1991―1996 asettanut tavoitteeksi oppisopimuskoulutuksen lisäämisen.

Oppisopimusten määrä onkin usean vuoden tauon jälkeen kääntynyt kasvuun. Varsinkin nuorten vaikean työttömyyden parantamiseksi oppisopimuskoulutuksen määrälliseen kasvuun on pyritty ennen kaikkea lisäämällä nuorten ammatillista peruskoulutusta ja nuorten ammatillista lisäkoulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseksi nuorison aseman parantamiseksi tämän koulutuksen kysynnän mukaisesti säädettiin väliaikainen laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996. Lain mukaan oppisopimuskoulutuksen määrällistä säätelyä ei sovelleta alle 25-vuotiaiden nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 1995 ja 1996.

Aikuisväestön koulutustaso on Suomessa kansainvälisten vertailujen valossa melko heikko. Osa aikuisväestöstä on täysin vailla ammatillista peruskoulutusta. Oppisopimusmuotoinen koulutus pääasiallisesti työpaikalla järjestettävänä koulutuksena soveltuu hyvin aikuisväestön ammatillisen koulutuksen muodoksi. Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen kysyntä, huolimatta tämän koulutuksen oppisopimuspaikkojen lisäämisestä, on viime aikoina ylittänyt käytettävissä olevat oppisopimuspaikat. Myös alueelliset erot näiden paikkojen kysynnässä ja tarjonnassa ovat vaikeuttaneet paikkojen oikeaa kohdentamista.

Eduskunta on kirjelmässään hallituksen vuoden 1995 lisätalousarvioksi antaman esityksen johdosta edellyttänyt, että aikuisten ammatillisen oppisopimuskoulutuksen alueellisesta kiintiöjärjestelmästä luopumisen mahdollisuudet selvitetään.

On tarkoituksenmukaista, että myös aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen osalta luovuttaisiin, kuten nuorten kohdalla on menetelty, oppisopimuskoulutuksen 16 §:ssä tarkoitetusta määrällisestä säätelystä. Muutos ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi pysyvänä. Tällöin väliaikaisena voimassa oleva laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996 voitaisiin tarpeettomana kumota.

2.Esityksen vaikutukset

Aikuisten ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen määrällisen säätelyn purkamisen vaikutusten tarkka ennakointi ei ole mahdollista. Valtion vuoden 1996 talousarvioesitykseen on säätelyn purkamisesta johtuen esitetty lisärahoitusta 40 miljoonaa markkaa, joka vastaa 1 500 vuotuisen peruskoulutuksen oppisopimuksen rahoitusta.

Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen säätely on poistettu väliaikaisesti lailla oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996. Jos tätä lakia ei kumota, määrällinen säätely jatkuu nuorten kohdalla vuonna 1997. Väliaikaisen lain voimassa ollessa on nuorten peruskoulutuksen oppisopimusten määrä lisääntynyt lähes 600 oppisopimuksella ensimmäisen puolen vuoden aikana näitten oppisopimusten kokonaismäärän ollessa tämän vuoden toukokuussa 2 433. Vuoden 1996 talousarvioesityksessä on nuorten peruskoulutukseen varattu 125,7 miljoonaa markkaa, mikä vastaa 5 000 vuotuista oppisopimusta, joista 1 000 on Euroopan sosiaalirahaston tuen piirissä. Jos säätelyn purkaminen johtaa edellä esitettyä suurempaan oppisopimusten lisäykseen, yhden vuotuisen oppisopimuksen vaikutus valtionosuutena on 26 190 markkaa.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Esityksestä on käyty Suomen Kuntaliiton kanssa kunnallistaloutta ja hallintoa koskevasta neuvottelumenettelystä tehdyn sopimuksen mukaiset neuvottelut, joissa Suomen Kuntaliitto ilmoitti kannattavansa ehdotusta.

4.Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

16 §Oppisopimuskoulutuksen mitoittaminen

1 §

2 §