HE 28/1995

1.Nykytila

Lapsilisälain (796/92) mukaan lapsilisää maksetaan valtion varoista Suomessa asuvan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten. Lapsilisä on ollut 1 päivästä tammikuuta 1994 570 markkaa kalenterikuukaudessa. Toisesta lapsesta lapsilisä on ollut kuitenkin 720, kolmannesta 910, neljännestä 1 030 sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 1 220 markkaa kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 200 markalla kalenterikuukaudessa.

Lapsilisäjärjestelmää on muutettu merkittävästi vuoden 1994 alusta voimaan tulleella perhetukiuudistuksella. Uudistuksessa perhepoliittiset verovähennykset poistettiin valtionverotuksessa elatusvelvollisuusvähennystä lukuun ottamatta ja valtaosa tuesta siirrettiin lapsilisiin. Samalla alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisään maksettu korotus poistettiin ja lapsilisien porrastus ulotettiin koskemaan myös 16-vuotiaista lapsista maksettuja lapsilisiä.

Perhetukiuudistus suuntasi perhepoliittista tukea entistä sosiaalisemmin. Kaikkein pienituloisimmat perheet eivät olleet lainkaan hyötyneet verovähennyksistä, jotka uudistuksen yhteydessä poistettiin. Toisaalta verovähennykset olivat osaksi olleet huoltajakohtaisia, jolloin yksilapsisen perheen saama tuki ja useampilapsisen perheen saama tuki olivat olleet samansuuruiset.

2.Ehdotetut muutokset

Esityksen tavoitteena on saada aikaan lapsilisämenoissa 750 miljoonan markan vuosittainen säästö. Jos uudistus tulee voimaan heinäkuun alusta 1995, on säästö vuonna 1995 tällöin 375 miljoonaa markkaa. Säästö pyritään toteuttamaan siten, että tuen vähentyminen kohdentuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Lapsilisälain 7 §:n mukaisia kuukausittain maksettavia markkamääriä ehdotetaan muutettaviksi siten, että ensimmäisen lapsen lapsilisää pienennetään suhteessa vähiten eli 35 markalla kuukaudessa. Suurin markkamääräinen vähennys kohdistuisi puolestaan viidennen ja jokaisen sitä seuraavan lapsen lapsilisään, joka pienenisi 197 markalla kuukaudessa.

Muutoksen yhteydessä lasten lukumäärän mukaan määräytyvää lapsilisien porrastusta ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että useampilapsisille perheille maksettaisiin 122 markan suuruista sisaruskorotusta. Ehdotuksen mukaan toisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta maksettaisiin yksi sisaruskorotus, sekä kolmannesta kaksi, neljännestä kolme ja viidennestä ja jokaisesta sitä seuraavasta lapsesta neljä sisaruskorotusta. Näin lapsilisien markkamäärät kuukaudessa muodostuisivat seuraaviksi: ensimmäinen lapsi 535, toinen lapsi 657, kolmas lapsi 779, neljäs lapsi 901 sekä viides ja jokainen sitä seuraava lapsi 1 023 markkaa.

Yksinhuoltajille maksettavan lapsilisän korotuksen markkamäärä ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan eli lasta kohti 200 markkana kuukaudessa.

3.Esityksen taloudelliset vaikutukset

4.Asian valmistelu

Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan sisältyvän lisäpöytäkirjan mukaan lapsilisissä edellytetään säästöä siten, että vuositasolla säästö on 750 miljoonaa markkaa. Säästöä edellytetään syntyvän jo vuoden 1995 aikana puolet vuositason kustannussäästöstä eli 375 miljoonaa markkaa.

Lapsilisäjärjestelmässä ehdotettavia säästötoimenpiteitä on käsitelty hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja ministerivaliokunnan asettamassa ministerityöryhmässä, jonka ehdotus on käsitelty hallituksen iltakoulussa. Tämän jälkeen hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä.

5.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

Lainmuutoksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

6.Säätämisjärjestys

Valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentin mukaan lakiehdotus voidaan panna lepäämään, jos kysymyksessä on ehdotus sellaiseksi laiksi, joka heikentää toimeentulon lakisääteistä perusturvaa eikä ehdotus koske verosta säätämistä tai valtiosopimukseen sisältyvien määräysten hyväksymistä. Kysymyksessä olevan lepäämäänjättämissäännöksen perustelujen mukaan tällä suojalausekkeella pyritään ohjaamaan välttämättömäksi osoittautuvia säästötoimia muihin kohteisiin kuin toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan. Toimeentulon perusturvalla tarkoitetaan vain luonnolliselle henkilölle maksettavia rahamääräisiä toistuvaissuorituksia ja vain sitä osaa sosiaaliturvasta, jolla pyritään takaamaan yksilön toimeentulolle välttämätön elintaso.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lapsilisä sisältyy siihen luetteloon, jonka on katsottu ainakin kuuluvan toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan. Esityksen johdosta antamassaan mietinnössä n:o 7/1992 perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että ilman lepäämäänjättämismahdollisuutta voitaisiin tarkistaa lepäämäänjättämismahdollisuuden muotoisen erityissuojan piiriin sinänsä luettavan etuuden saamisedellytyksiä ja vähäisesti sen suuruuttakin, kunhan etuus edelleen maksetaan riittävän suurena niille, joille se kokonaisuutena arvioiden on välttämätöntä toimeentulon perusturvan kannalta.

Hallitus katsoo, että esitetyt lapsilisän määrää koskevat tarkistukset ovat suhteellisen vähäisiä. Lapsilisän tason voidaan katsoa olevan edelleen riittävän suuri niille, joille se kokonaisuutena arvioiden on välttämätöntä toimeentulon perusturvan kannalta.

Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että uudistus ei heikennä lakisääteistä perusturvaa kenenkään osalta siinä määrin, että siihen olisi sovellettava valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momenttia. Valtioneuvosto pitää kuitenkin suotavana, että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

7 §Lapsilisän määrä