HE 21/1995

1.Nykytila

Opintotukilainsäädäntö uudistettiin 21 päivänä tammikuuta 1994 annetulla opintotukilailla (65/94) . Opintotukilaki tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994 ja sitä sovellettiin myönnettäessä opintotukea korkeakouluopiskelijalle 1 päivän kesäkuuta ja muun oppilaitoksen opiskelijalle 1 päivän heinäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle. Opintotukilain antaminen merkitsi korkeakouluopiskelijoita koskevana syksyllä 1992 käynnistyneen opintotukiuudistuksen jatkamista muiden oppilaitosten opiskelijoiden opintotukeen. Opintotukiuudistuksen tarkoituksena oli opintorahamuotoisen tuen lisääminen opintotuessa ja opintolainajärjestelmän uudistaminen siten, että lainoista ei aiheudu opiskelijalle opiskeluaikana korkokuluja ja toisaalta luovuttiin korkotuesta, jolloin tuki pystyttiin selkeästi kohdentamaan parhaillaan opiskeleville.

Korkeakouluopiskelijan tukea ei nostettu opintotukilain antamisen yhteydessä. Muissa oppilaitoksissa opiskelevan muualla kuin vanhempien luona asuvan opiskelijan opintoraha on 1 300 markkaa, vanhempien luona asuvalla kuitenkin 500 markkaa kuukaudessa. Korkeakouluopiskelijalla opintorahan määrä on 1 570 markkaa kuukaudessa, vanhempien luona asuvalla kuitenkin 750 markkaa. Määrät vastaavat toisiaan, kun muiden oppilaitosten maksuton kouluateria otetaan huomioon. Taloudellisista syistä opintotukiuudistusta ei ole voitu ulottaa 20 vuotta nuorempiin opiskelijoihin, joiden tuki on korkeakoulussa opiskelevalle, muualla kuin vanhempien luona asuvalle 750 ja vanhempien luona asuvalle 350 markkaa ja muissa oppilaitoksissa muualla kuin vanhempien luona asuvalle 500 ja vanhempien luona asuvalle 250 markkaa kuukaudessa.

Asumislisän määrä on 75 prosenttia vuokrasta tai vastikkeesta. Asumislisää myönnetään, jos asumismenot ylittävät 200 markkaa kuukaudessa. 1 275 markkaa ylittävää osaa asumismenoista ei oteta huomioon asumislisää myönnettäessä.

Opintolainan valtiontakauksen määrä on 1 200 markkaa kuukaudessa, aikuisopintorahan saajalla kuitenkin 1 700 markkaa ja alle 18 vuotiaalla opiskelijalla 800 markkaa kuukaudessa.

Myönnettäessä opintotukea muualla kuin korkeakoulussa opiskelevalle 20 vuotta nuoremmalle opiskelijalle otetaan huomioon vanhempien tulot. Tuloharkintaa lievennetään opiskelijan pyynnöstä, jos hänellä on opiskelevia sisaruksia, joista ei makseta lapsilisää tai jotka eivät ole oikeutettuja 20 vuotta täyttäneelle muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle maksettavaan opintorahaan. Sisarukset voidaan ottaa huomioon myös harkittaessa, voidaanko vanhempien luona asuvalle tai 20 vuotta nuoremmalle myöntää opintoraha korotettuna vanhempien vähäisten tulojen perusteella.

Aikuisopintoraha voidaan myöntää 30 vuotta täyttäneelle ja tiukemmin edellytyksin myös 25―29-vuotiaalle.

Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa myönnettäessä vanhempien tulot otetaan huomioon, jos opiskelija on alle 20-vuotias, ei ole avioliitossa eikä huoltovelvollinen. Asumislisää myönnettäessä vanhempien tulot otetaan huomioon, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella. Siten ulkomailla saatu tulo ei ole yleensä vaikuttanut opintotukeen.

Opintotukimäärärahojen kasvu on ollut voimakas viime vuosina. Vuonna 1992 opintotukimenot olivat 2 155,7 miljoonaa markkaa, vuonna 1994 3 482,8 miljoonaa markkaa ja vuoden 1995 talousarvion mukaan 3 758,3 miljoonaa markkaa.

2.Esityksen tavoitteet

Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelman mukaan valtiontalouden tasapainottamiseksi leikataan valtion menoja. Hallitusohjelman liitteenä olevan lisäpöytäkirjan mukaan opintotukimenoja leikataan vuositasolla 300 miljoonalla markalla. Toimenpiteet saatetaan voimaan jo 1.8.1995 lukien siten, että leikkausten säästövaikutus vuonna 1995 on 125 miljoonaa markkaa.

3.Ehdotetut toimenpiteet

Hallitusohjelmassa edellytettyjen leikkausten toteuttamiseksi opintotukilakia ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:

Asumislisän määrä ehdotetaan alennettavaksi seitsemällä prosenttiyksiköllä siten, että asumislisä olisi 68 prosenttia vuokrasta tai vastikkeesta.

Opintorahan määrää alennetaan muualla kuin vanhempiensa luona asuvilta, 20 vuotta täyttäneiltä tai avioliitossa olevilta taikka elatusvelvollisilta 30 markalla kuukaudessa ja vanhempiensa luona asuvilta 120 markalla kuukaudessa.

Vanhempien tulojen perusteella tapahtuvassa tarveharkinnassa luovutaan opiskelevien sisarusten huomioonottamisesta lieventävänä tekijänä. Opiskelevat sisarukset on otettu huomioon 1.7.1994 alkaen.

Aikuisopintorahaa ei enää myönnetä uusille 30 vuotta nuoremmille hakijoille. Lukuvuonna 1994―95 aikuisopintorahaa 25―29-vuotiaana saanut voi ehdotuksen mukaan kuitenkin saada aikuisopintorahan toiseksi lukuvuodeksi. Aikuisopintorahan vähimmäismäärää alennetaan 30 markalla kuukaudessa.

Opintotukileikkausten vastapainoksi opintolainan valtiontakauksen määrää korotetaan 100 markalla kuukaudessa ja hakijan omien tulojen huomioonottamista opintorahaa myönnettäessä lievennetään. Opintorahaa ja asumislisää myönnettäessä noudatettava tarveharkinta yhtenäistetään samalla hallinnollisista syistä. Toimenpiteiden yhteisvaikutus lieventää tarveharkintaa nykyisestä lähes kaikissa tuloluokissa.

Myöhemmin on tarkoitus erikseen käynnistää selvitystyö toimenpiteistä, joiden avulla opintolainojen turvallisuutta ja opiskelijoiden luottamusta opintolainajärjestelmään voidaan lisätä.

Myös uusien opintolainojen korkojen maksaminen valtion varoista asevelvollisuuden suorittamisen, työttömyyden ja erikseen selvitettävällä tavalla äitiysrahan saamisen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön.

Vanhempien tulojen vaikutuksen pitäisi olla yhtäläinen tulojen ansaintapaikasta riippumatta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ulkomailta saatu tulo rinnastetaan Suomessa saatuun tuloon niissä tapauksissa, joissa vastaava tulo Suomessa saatuna olisi veronalaista. Muutos vaikuttaisi arviolta 100―200 opiskelijan opintotukeen.

4.Esityksen vaikutukset

5.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä.

Asian kiireellisyyden vuoksi esitystä ei ole tarkastettu oikeusministeriössä.

1.Lakiehdotuksen perustelut

11 §. Opintorahan määrä. Vanhempien luona asuvan opiskelijan opintorahan määrää alennettaisiin 120 markalla kuukaudessa siten, että opintoraha olisi 20 vuotta nuoremmalla korkeakoulussa opiskelevalla 230 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 130 markkaa sekä 20 vuotta täyttäneellä korkeakoulussa opiskelevalla 630 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 380 markkaa kuukaudessa. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvan 20 vuotta täyttäneen tai avioliitossa olevan taikka elatusvelvollisen opintorahaa alennettaisiin 30 markalla siten, että opintoraha alennuksen jälkeen olisi korkeakoulussa 1 540 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 1 270 markkaa. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvan 20 vuotta nuoremman opiskelijan opintorahaa ei alennettaisi.

Hakijan opiskelevien sisarusten huomioonottamisesta vanhempien tulorajaa korottavana tekijänä ehdotetaan luovuttavaksi. Korotuksen merkitys on ollut hakijan kannalta suhteellisen vähäinen ja sen myöntäminen on ollut hallinnollisesti työlästä.

12 §. Aikuisopintorahan myöntäminen. Aikuisopintorahan myöntämisestä 25―29-vuotiaille ehdotetaan luovuttavaksi.

13 §. Aikuisopintorahan määrä. Aikuisopintorahan vähimmäismäärä ehdotetaan alennettavaksi 30 markalla eli 1 540 markkaan, jolloin se olisi samalla tasolla korkeakouluopiskelijan opintorahan kanssa, kuten nykyisinkin.

14 §. Asumislisä. Asumislisän määrää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että se nykyisen 75 prosentin sijasta olisi 68 prosenttia kuukausivuokrasta tai vastikkeesta. Myöntämisperusteet pysyisivät muuten ennallaan.

16 §. Valtiontakauksen suuruus. Opintolainan valtiontakauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi 100 markalla kuukaudessa opintotukileikkausten vastapainoksi.

17 §. Tulojen vaikutus opintotukeen . Täysimääräiseen opintorahaan oikeuttava tuloraja ehdotetaan korotettavaksi 100 markalla 1 800 markkaan kuukaudessa ja tulojen vaikutusta lievennettäväksi siten, että nykyisen 200 markan sijasta opintorahaa vähennettäisiin 10 prosentilla jokaista edellä tarkoitetun rajan ylittävää 300 markkaa kohti. Opintorahan ja asumislisän myöntämisessä noudatettava tarveharkinta ehdotetaan samalla yhtenäistettäväksi.

19 §. Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Opiskelevien sisarusten huomioonottamisesta vanhempien tulorajaa korottavana tekijänä luovuttaisiin.

22 §. Veronalaiset tulot. Opiskelijan vanhempien ulkomailla saamat tulot ehdotetaan rinnastettavaksi tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin ja siten myös vanhempien ulkomailla saamat tulot, joita ei veroteta Suomessa, otettaisiin huomioon opintotukea myönnettäessä.

2.Säätämisjärjestys

Esitys merkitsee opintorahamuotoisen tuen alenemista 20 vuotta täyttäneillä muualla kuin vanhempien luona asuvilla opiskelijoilla 30 markalla kuukaudessa. Jos opiskelija saa asumislisää, alennus on yhteensä enintään 119 markkaa kuukaudessa.

Vanhempien luona asuvan opiskelijan opintorahaa alennetaan 120 markalla kuukaudessa. Suurimmillaan alennus voi olla 240 markkaa kuukaudessa, jos hakija on oikeutettu korotettuun opintorahaan vanhempien vähävaraisuuden perusteella.

Opintorahan määrän alentumista korvataan opiskelijoille korottamalla opintolainan valtiontakauksen määrää 100 markalla kuukaudessa.

Itsenäisesti elävän opiskelijan tuki heikkenee vain vähäisessä määrin. Vanhempien luona asuvan opiskelijan opintorahaa ei voida pitää perusturvana välttämättömän toimeentulon kannalta, koska tuki nykyisinkin on vain osa toimeentulokustannuksista.

Valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentin muuttamista koskevan hallituksen esityksen (He 234/1991) perusteluosan mukaan toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan kuuluisi opintotukilaissa tarkoitettu opintoraha. Esityksen johdosta 5 päivänä kesäkuuta 1992 antamassaan mietinnössä n:o 7/1992 perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että ilman lepäämäänjättämismahdollisuutta voitaisiin tarkistaa lepäämäänjättämismahdollisuuden muotoisen erityissuojan piiriin sinänsä luettavan etuuden saamisedellytyksiä ja vähäisesti sen suuruuttakin, kunhan etuus edelleen maksetaan riittävän suurena niille, joille se kokonaisuutena arvioiden on välttämätöntä toimeentulon perusturvan kannalta.

Esitetyt opintotuen määrää koskevat tarkistukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat pääosin niiden opiskelijoiden tukiin, joiden toimeentulo ei ole ollut yksinomaan opintotuen varassa.

Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että uudistus ei heikennä lakisääteistä perusturvaa kenenkään osalta siinä määrin, että siihen olisi sovellettava valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momenttia. Valtioneuvosto pitää kuitenkin suotavana, että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa tulee voida ryhtyä lain täytäntöönpanon vaatimiin toimenpiteisiin.

Aikuisopintorahan poistaminen 30 vuotta nuoremmilta hakijoilta ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lukuvuonna 1994―95 aikuisopintorahaa alle 30-vuotiaana saaneelle aikuisopintorahaa voidaan myöntää tämän lain voimaantulon jälkeen siten, että opintotukilain 7 §:n 4 momentin mukainen enimmäisaika ei ylity.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle seuraava lakiehdotus:

Jollei 17―22 §:stä muuta johdu, opintorahan määrä on:

Edellä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle opiskelijalle opintoraha myönnetään enintään kaksinkertaisena, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 82 000 markkaa vuodessa. Korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 8 200 markkaa kohden 10 prosenttia. Yhteenlasketun tulon ylittäessä 155 000 markkaa korotusta ei makseta.

Aikuisopintorahaa myönnetään 30―54-vuotiaalle opiskelijalle, jolta puuttuu ammatillinen peruskoulutus tai joka ei opintoja välittömästi edeltävän viiden vuoden aikana ole ollut yli neljää kuukautta päätoimiseksi katsottavassa koulutuksessa, johon voidaan myöntää opintotukea.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun iän tulee olla täyttynyt ennen ensimmäisen lukuvuoden alkua. Jos opinnot alkavat kevätlukukaudella, edellytetyn iän tulee olla täyttynyt ennen lukukauden alkua.

Aikuisopintorahan määrä on 25 prosenttia opiskelijan opintoja edeltävästä vakiintuneesta, kuukausittaisesta veronalaisten ansiotulojen määrästä tai sitä vastaavien tulojen määrästä, kuitenkin vähintään 1 540 markkaa ja enintään 2 800 markkaa kuukaudessa.

Asumislisän määrä on 68 prosenttia kuukausivuokrasta tai vastikkeesta. Asumislisää ei makseta, jos asumismenot ovat alle 200 markkaa kuukaudessa. Asumislisää ei myöskään makseta, jos opiskelija olisi oikeutettu maksuttomaan asuntolapaikkaan, ellei asetuksella toisin säädetä. Kansanopiston tai urheiluopiston maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumislisän määrä on kuitenkin 200 markkaa kuukaudessa. Asumislisää myönnettäessä asumismenoja ei oteta huomioon 1 275 markan ylittävältä osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta kohden on 18 vuotta täyttäneellä 1 300 markkaa, aikuisopintorahaa saavalla kuitenkin 1 800 markkaa. Jos hakija on alle 18-vuotias, takaus myönnetään 900 markan suuruisena. Oikeus korkeampaan valtiontakaukseen alkaa sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää 18 vuotta.

Jos opiskelijan veronalaiset tulot tai toimeentulon turvaamiseen tarkoitettu apuraha ovat lukukauden tukikuukausien aikana keskimäärin enemmän kuin 1 800 markkaa kuukaudessa, opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 300 markkaa kohden 10 prosenttia. Opiskelija ei kuitenkaan ole oikeutettu opintotukeen sellaisen kuukauden aikana, jolta hän saa veronalaista tuloa yli 7 000 markkaa. Kun korkeakouluopiskelija hakee samanaikaisesti opintotukea kesä- tai heinäkuuksi ja seuraavaksi lukuvuodeksi, kesän tukikuukausien tulot otetaan huomioon syyslukukauden keskimääräistä tuloa laskettaessa.

Opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 162 000 markkaa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 4 000 markkaa kohden viisi prosenttia.

Hakijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä tarkoitettu tulo otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavanlainen tulo Suomessa saatuna olisi veronalainen. Ulkomailla saatu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä opintotuen hakemista edeltäneeltä ajalta. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on verotuksen vahvistamisen jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa huomioon tukea myönnettäessä. Asetuksella säädetään, mitä olennaisella muutoksella tarkoitetaan ja miten ulkomailla saadut tulot selvitetään.

Siitä, mitä tässä laissa tarkoitetaan vanhemmalla, säädetään asetuksella.