Hallituksen esitys Eduskunnalle viihdelaitelaiksi
- Hallinnonala
- Sisäministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 275/1994
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksellä ehdotetaan uudistettavaksi ajanvieteautomaatteja koskeva lainsäädäntö. Ehdotetulla viihdelaitelailla kumottaisiin Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeus ajanvieteautomaattitoimintaan. Viihdelaitetoiminnan harjoittamiseen olisivat oikeutettuja elinkeinon harjoittamiseen oikeutetut.
Viihdelaitetoimintaa saisi harjoittaa ilman viranomaisen lupaa. Viihdelaite olisi kuitenkin ennen käyttöönottamista varustettava rahaliikenteen valvontalaitteella. Sisäasiainministeriön määräämä tarkastuslaitos suorittaisi rahaliikenteen valvontalaitteiden tyyppihyväksynnän sekä viihdelaitteen käyttöönottotarkastuksen.
Sisäasiainministeriön yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi viihdelaitelautakunta, joka antaisi lausuntoja muun muassa viihdelaitteen avulla käytettävistä video- ja ohjelmapeleistä.
Ehdotettu säädös olisi sopusoinnussa Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) liikkeen perustamista ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien periaatteiden kanssa. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa (EU) ei aiheuttaisi säädökseen muutostarvetta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila
Ajanvieteautomaatteja koskevat määräykset sisältyvät ajanvieteautomaateista annettuun lakiin (426/76) ja sen nojalla annettuun asetukseen (845/76) sekä luvan hankkimisesta eräiden huvitusten järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen annetun asetuksen (400/37) 5 §:n 1 momenttiin.
Ajanvieteautomaatilla tarkoitetaan huvitusta varten maksua vastaan käytettävänä olevaa automaattia ja muuta pelilaitetta, jota käyttämällä pelaaja ei voi saada voittona rahaa, tavaraa tai muuta rahanarvoista etuutta. Tavallisimpia ajanvieteautomaatteja ovat erilaiset flipperit ja videopelit.
Lailla ajanvieteautomaateista annettiin Raha-automaattiyhdistykselle yksinoikeus ajanvieteautomaattien käytettävänä pitämiseen. Yksinoikeuden ulkopuolelle jätettiin yksinomaan musiikin esittämistä varten valmistetut automaatit sekä tivolissa ja huvipuistossa olevat automaatit ja pelilaitteet.
Yksinoikeuden antamista perusteltiin sillä, että ihmisten pelihaluun perustuvaa tulonhankintaa tulee rajoittaa ja sallia se vain yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Raha-automaattiyhdistys lunasti kaikki lain soveltamispiiriin tulleet automaatit varaosineen ja huoltovälineineen. Raha-automaattiyhdistys maksoi korvauksen myös ajanvieteautomaateilla harjoitetun toiminnan edustamasta arvosta.
Tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistyksellä on käytössä noin 3 800 ajanvieteautomaattia. Ajanvieteautomaattitoiminnan tuotot olivat vuonna 1993 yhteensä noin 88,5 miljoonaa markkaa.
Raha-automaattiyhdistyksen on tehtävä poliisipiirin päällikölle ilmoitus ajanvieteautomaatin käytettävänä pitämisestä. Poliisi voi erityisestä syystä jonkin ajanvieteautomaatin osalta vaatia luvan hakemista.
Yksinoikeuden ulkopuolelle jätettyjen musiikkiautomaattien sekä huvipuistoissa ja tivoleissa olevien automaattien ja pelilaitteiden käytettävänä pitämiseen on muiden toimintaa harjoittavien kuin Raha-automaattiyhdistyksen haettava lupa poliisipiirin päälliköltä. Yksityisillä automaattitoiminnan harjoittajilla on käytössä noin 700 ajanvieteautomaattia.
Ajanvieteautomaatin luvaton käytettävänä pitäminen on rangaistava teko. Enimmäisrangaistuksena on sakko.
2.Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö
Ajanvieteautomaattitoimintaa ei ole tiettävästi harjoitettu yksinoikeudella muualla kuin Suomessa. Ajanvieteautomaattitoiminta edellyttää usein lupaa ja laitteiden käytettävänä pitämiseen liittyy rajoituksia.
Ajanvieteautomaatin käsite ei ole yhteneväinen. Ajanvieteautomaatteina pidetään myös sellaisia automaatteja ja laitteita, joista voi saada pieniä raha- tai tavarapalkintoja. Tällöin voiton saamisen edellytyksenä on yleensä laitteen käyttämiseen liittyvä tieto tai taito.
2.1.Ruotsi
Ruotsin voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole ajanvieteautomaatin käsitettä. Ajanvieteautomaateista säädetään automaattipelien järjestämisestä annetulla lailla (lagen om anordnande av visst automatspel, 1982:636). Lain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan peleihin, jotka toimeenpannaan tulonhankkimistarkoituksessa yleisön käytettävänä pidettävillä mekaanisilla tai elektronisilla peliautomaateilla, jotka eivät anna voittoa tai antavat voittona vain uuden pelin.
Ajanvieteautoautomaattien käytettävänä pitäminen edellyttää pääsääntöisesti viranomaisen lupaa. Lupaviranomainen on sen kunnan sosiaalilautakunta, jonka alueella automaattia pidetään käytettävänä.
Lupaviranomaisen on harkitessaan luvan myöntämistä varmistauduttava siitä, ettei ajanvieteautomaatin käytöstä aiheudu järjestyshäiriötä ja ettei automaatteja sijoiteta lapsille ja nuorille sopimattomiin paikkoihin. Lupapäätöksessä voidaan asettaa pelaajille ikärajoja.
Laissa kielletään houkuttelemasta epäasiallisin keinoin lapsia ja nuoria pelaamaan ajanvieteautomaateilla.
Sosiaalilautakunta valvoo alueensa ajanvieteautomaattitoimintaa. Sillä on oikeus päästä tiloihin, joissa toimintaa harjoitetaan. Sosiaalilautakunnalla on myös oikeus vaatia toimintaan liittyviä selvityksiä. Mikäli pääsy estetään tai selvitystä ei anneta, sosiaalilautakunta voi asettaa uhkasakon.
Luvattomasta ajanvieteautomaatin käytettävänä pitämisestä voidaan tuomita sakkoon tai enintään 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. Luvattomasti käytetty ajanvieteautomaatti tai muu rikoksen tekemisessä käytetty laite samoinkuin rikoksen tuottama hyöty voidaan tuomita menetetyksi, jollei se ole ilmeisen kohtuutonta.
2.2.Englanti
Englannissa peliautomaattitoimintaa koskevat säännökset on annettu vuonna 1968 säädetyllä rahapelilailla (Gaming Act).
Säädöksessä ei ole ajanvieteautomaatin määritelmää. Britannian peliautomaattiyrittäjien yhdistys (British Amusement Catering Trades Association, BACTA) on määritellyt ajanvieteautomaatit peliautomaateiksi, jotka toimivat rahalla tai pelimerkeillä ja jotka eivät anna pelaajalle rahavoittoja. Ajanvieteautomaatti voi kuitenkin palauttaa pelaajalle pelipanoksen suuruisen tai sitä pienemmän rahamäärän tai antaa uusia pelejä, mutta ei molempia samanaikaisesti.
Ajanvieteautomaattitoiminnan valvonta kuuluu sisäasianministeriön yhteydessä toimivalle rahapelitoiminnan valvontaviranomaiselle (Gaming Board for Great Britain). Gaming Board valvoo myös videopelien sisältöä.
Ajanvieteautomaatin käytettävänä pitäminen ei edellytä viranomaisen lupaa. Pelisalin on kuitenkin oltava viranomaisen hyväksymä.
2.3.Espanja
Kaikki rahapelit arpajaisia lukuun ottamatta olivat vuoteen 1977 saakka kiellettyjä. Vuoden 1977 rahapelilaki koskee myös peliautomaatteja.
Peliautomaattitoiminnan valvonta kuuluu sisäasiainministeriön hallinnonalaan. Peliautomaatteja koskevat määräykset eivät ole samanlaisia koko maassa. Espanjan 17 autonomista aluetta ovat voineet laajan lainsäädäntövaltansa puitteissa antaa myös ajanvieteautomaatteja koskevia lakeja ja määräyksiä. Suurimmat eroavuudet liittyvät verotukseen ja valvontaan.
Ajanvieteautomaateista ei voi saada muuta voittoa kuin lisää peliaikaa.
Ajanvieteautomaattitoiminnan harjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröitymisvelvollisuus koskee ajanvieteautomaattien valmistusta, maahantuontia, huoltoa, käytettävänä pitämistä ja pelisalin pitämistä. Rekisteriviranomaisena toimii sisäasiainministeriön alainen tekninen tarkastuslaitos (Cabinete Tecnico de la Comision Nacional del Juego). Mikäli alueelliset määräykset edellyttävät paikallista rekisteröitymistä, rekisteröitymistä Cabinete Tecnicoon ei vaadita.
Käytettävänä pidettävät ajanvieteautomaatit on rekisteröitävä valtakunnalliseen mallirekisteriin. Tämänkin rekisteröinnin suorittaa Cabinete Tecnico. Jokaisesta rekisteröitävästä laitteesta on suoritettava 500 000 pesetan (20 000 mk) takuusumma. Takuusumma palautetaan, kun malli poistetaan rekisteristä. Mallirekisterissä on yli 3 200 ajanvieteautomaattimallia. Maan noin 6 000 automaattitoiminnan harjoittajalla on yli 200 000 rekisteröityä ajanvieteautomaattia.
Ajanvieteautomaatteja saa sijoittaa baareihin, ravintoloihin, hotelleihin, leirintäalueille, matkustajalaivoihin, messukeskuksiin ja pelisaleihin. Samassa tilassa saa olla enintään 3 automaattia. Tämä rajoitus ei koske pelisaleja. Paikallisin määräyksin voidaan sisäänpääsylle pelisaleihin asettaa ikärajoja. Maassa on yli 5 000 pelisalia.
Pelitoiminnan ylin valvoja on sisäasiainministeriön alainen kansallinen pelikomissio (Comision Nacional del Juego). Käytännön valvontatoimia varten pelikomissiossa on edellä mainittu Cabinete Tecnico ja kenttävalvonnasta vastaava Brigada Especial del Juego. Oman lainsäädännön omaavilla alueilla on lisäksi paikallisia vastuuhenkilöitä.
Määräysten rikkomisesta voidaan tuomita sakkorangaistus. Vakavimmissa tapauksissa pelitoiminnan harjoittaja ja pelisalin pitäjä voidaan asettaa määräaikaiseen toimintakieltoon tai rekisteröinti peruuttaa kokonaan.
2.4.Saksa
Saksassa ei ole ajanvieteautomaateista erillistä lainsäädäntöä. Ajanvieteautomaattitoiminta on katsottu palvelutoiminnaksi, joka ei edellytä viranomaisen lupaa. Toiminnan valvontaa varten ei ole olemassa erityisviranomaista.
Lainsäädännöllä on kuitenkin pyritty torjumaan ajanvieteautomaattitoimintaan liittyviä haitallisia ilmiöitä. Ajanvieteautomaattien käytettävänä pitämisestä on annettu määräyksiä nuorison suojelemisesta julkisuudessa annetussa laissa (Gesetz zum Schutze der Jugend in der Öffentlichkeit). Säännös koskee sekä voittopeli- että ajanvieteautomaatteja.
Säännöksen mukaan lasten ja nuorten oleskelu on kielletty pelihalleissa tai vastaavissa pääasiallisesti pelitoimintaa palvelevissa tiloissa. He voivat osallistua vähäarvoisia tavaravoittoja tarjoaviin peleihin julkisella paikalla kansanjuhlissa, markkinoilla ja vastaavissa tilaisuuksissa.
Lisäksi säännös sisältää videopelejä koskevia erityismääräyksiä. Sähköisiä kuvaruutupelejä, joista ei saa voittoa, ei saa asettaa maksua vastaan käyttöön julkisiin tiloihin, joihin lapsilla ja nuorilla on pääsy tai elinkeinon harjoittamiseen tarkoitettujen tai muulla tavalla ammatti- tai liikekäytössä olevien tilojen ulkopuolelle taikka niiden valvomattomiin tiloihin.
Alle 16-vuotias ei saa ilman holhoojan suostumusta pelata julkiselle paikalle maksulliseen käyttöön asetettua videopeliä.
Ajanvietepelejä, joiden aiheita ovat sukupuolisuus, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva väkivalta taikka sodan ihannointi tai vähättely, ei saa sijoittaa julkisiin paikkoihin lasten ja nuorten ulottuville.
Rikoslaissa (Strafgesetzbuch) säädetään rangaistus sille, joka levittää rotuvihaan yllyttäviä kirjoituksia tai kirjoituksia, joissa kuvataan väkivaltaa ihannoivalla tai sitä vähättelevällä tavalla julmaa tai muulla tavalla epäinhimillistä ihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa, tai joissa tapahtumien julmuus tai epäinhimillisyys esitetään ihmisarvoa alentavasti. Vastaava määräys koskee pornografisia kirjoituksia. Videopeliohjelmat rinnastetaan kirjoituksiin.
Valtiollisen sääntelyn ohella Saksassa on toteutettu automaattitoiminnan vapaaehtoinen sääntely (Automaten-Selbst-Kontrolle, ASK). ASK on Saksan automaattialan liiton, Saksan automaattitukkukauppiaiden liiton ja Automaattiyrittäjien Keskusjärjestön perustama laitos, jonka tehtävänä on arvioida, onko Saksassa ansaitsemistarkoituksessa käytettävien videopelien sisältö lasten ja nuorten kannalta sopivaa. Tarkastuksensa perusteella ASK:n valtuuskunta antaa tarkastustodistuksen ja pelin sopivuutta kuvaavan merkin.
3.Esityksen tavoitteet jakeskeiset ehdotukset
3.1.Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
Ajanvieteautomaattitoiminnan harjoittaminen on palvelutoimintaa. ETA-sopimuksen 36 artiklaan sisältyvän, palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan määräyksen mukaan sopimuspuolet eivät saa rajoittaa Euroopan Yhteisön (EY) jäsenvaltion tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvan valtion (EFTA-valtio) kansalaisen vapautta tarjota palveluja sopimuspuolten alueella. ETA-sopimuksen 59 artiklan nojalla sopimuspuolet huolehtivat siitä, etteivät ne toteuta tai pidä voimassa mitään julkisia yrityksiä, taikka EY:n jäsenvaltiolta tai EFTA-valtiolta erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia saavia yrityksiä koskevaa toimenpidettä, joka on ristiriidassa ETA-sopimukseen sisältyvien kansalaisuuteen perustuvan syrjintäkiellon ja kilpailusääntöjen kanssa.
Ajanvieteautomaattitoiminnan harjoittaminen on edellä selostettujen ETA-sopimuksen määräysten perusteella sallittava myös muille kuin Raha-automaattiyhdistykselle. Viihdelaitetoiminta ehdotetaan sallittavaksi elinkeinon harjoittamiseen oikeutetuille.
Viihdelaitetoimintaan liittyy haittoja, jotka voidaan rinnastaa raha-automaattitoiminnassa ilmeneviin haittoihin. Palvelujen käyttäjinä ovat erityisesti lapset ja nuoret, joiden mahdollisuudet pelaamisen rahoittamiseen ovat rajoitetut. Viihdelaitteilla tapahtuva pelaaminen voi aiheuttaa haitallista peliriippuvuutta. Peleihin mahdollisesti sisältyvä väkivalta ja epäsiveellisyys eivät edistä yhteiskunnan kannalta hyväksyttäviä eettisiä arvoja. Voidaan olettaa, että peleistä ilmenevä väkivalta vaikuttaa kasvuiässä olevien lasten ja nuorten kehitykseen ja maailmankuvan muotoutumiseen raaistavasti. Peleihin usein sisältyvä pornografia ei edistä tasapainoista tasa-arvokehitystä.
Yksinoikeuden nojalla ajanvieteautomaattitoimintaa harjoittanut Raha-automaattiyhdistys on huolehtinut siitä, ettei markkinoilla ole epäsiveellisiä tai raaistavia pelejä.
Ajanvieteautomaattitoiminnan vapautuessa ja toiminnan harjoittajien määrän lisääntyessä on vaarana, että käyttöön pyrittäisiin ottamaan myös sopimattomana pidettäviä pelejä. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi epäsiveellisten ja raaistavien video- ja ohjelmapelien käyttämistä koskeva kielto. Myös ehdotettu viihdelaitelautakunta ohjaisi lausunnoillaan viihdelaitteissa käytettävien pelien sisältöä.
Lain säännöksillä on tarkoitus torjua ennakolta viihdelaitetoiminnasta aiheutuvia haittoja. Sisäasiainministeriön yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi asiantuntijaviranomaisista ja muista asiantuntijoista koostuva viihdelaitelautakunta, jonka tehtävänä olisi viihdelaitetoiminnan hyväksyttävien muotojen linjaaminen. Lautakunta seuraisi viihdelaitetoimintaa ja antaisi sekä oma-aloitteisesti että hakemuksesta lausuntoja ja suosituksia.
Ajanvieteautomaateista annetun asetuksen (845/76) 7 §:n 2 momentin nojalla Raha-automaattiyhdistys on velvollinen ilmoittamaan ajanvieteautomaatin käyttöön ottamisesta poliisipiirin päällikölle. Erityisestä syystä poliisipiirin päällikkö voi vaatia, että ajanvieteautomaatin käytettävänä pitämiseen on haettava lupa. Muiden ajanvieteautomaattien käytettävänä pitäjien on aina ennen laitteen sijoittamista haettava poliisipiirin päälliköltä lupa.
Nyt voimassa olevan lupa- ja ilmoitusmenettelyn tavoitteena on ennakolta estää ajanvieteautomaattien sijoittamisesta aiheutuvat haitat. Koska viihdelaitetoiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat voidaan torjua lakiin sisällytettävillä sijoittamista koskevilla määräyksillä, ehdotetaan ilmoituksista ja luvista luovuttaviksi. Viihdelaitelautakunnan lausunnot tulisivat myös ohjaamaan viihdelaitteiden sijoittamista ja niiden käyttöturvallisuuteen liittyviä seikkoja.
3.2.Ehdotusten pääkohdat
Esityksessä määritellään lain soveltamisalaan kuuluvat viihdelaitteet. Viihdelaitteita olisivat maksua vastaan yleisön käytettävänä pidettävät, huvitusta varten valmistetut automaatit ja laitteet, joista käyttäjä ei voi saada muuta voittoa kuin uuden pelin tai peliajan. Säädös ei koskisi raha-automaatteja eikä sellaisia automaatteja, joista voi saada voittona tavaraa tai rahaan taikka tavaraan vaihdettavissa olevia pelimerkkejä.
Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeus ajanvieteautomaattien käytettävänä pitämiseen ehdotetaan kumottavaksi. Viihdelaitetoimintaa saisivat harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain nojalla elinkeinon harjoittamiseen oikeutetut. Viihdelaitetoiminnan harjoittamiseen ei vaadittaisi viranomaisen lupaa.
Jos viihdelaitteen käyttämisestä suoritettava maksu peritään rahalukon avulla, viihdelaitteessa tai muussa maksun perimiseen käytettävässä laitteessa olisi oltava rahaliikenteen valvontalaite. Laitteen olisi luotettavasti tallennettava tiedot viihdelaitteen käyttämisestä perityistä maksuista. Valvontalaitteeseen tallentuvista tiedoista olisi laadittava myös tositteet, jotka olisi säilytettävä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetyllä tavalla.
Sisäasiainministeriön määräämän tarkastuslaitoksen olisi tarkastettava ja hyväksyttävä rahaliikenteen valvontalaite ennen sen käyttöön ottamista.
Sisäasiainministeriön yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi viihdelaitelautakunta, jonka tehtävänä olisi seurata viihdelaitealan kehitystä ja antaa lausuntoja viihdelaitetoimintaan liittyvistä eettisistä, teknisistä ja muista viihdelaitetoimintaan liittyvistä seikoista.
Ehdotetun säädöksen tai sen nojalla annettavien säännösten ja määräysten rikkomisesta rangaistaisiin sakolla. Rikoksen tekovälineenä käytetty viihdelaite sekä siinä käytetty video- tai ohjelmapeli samoin kuin rikoksen tuottama hyöty voitaisiin tuomita valtiolle menetetyksi.
Poliisilla olisi oikeus kieltää määräysten vastaisen viihdelaitteen käytettävänä pitäminen. Puutteen tai vian ollessa vähäinen poliisi voisi kiellon sijasta määrätä puutteen tai vian korjattavaksi. Kiellon tehosteeksi poliisi voisi määrätä uhkasakon.
Lain voimaantulohetkellä yleisön käytettävänä pidettävä rahalukollinen viihdelaite olisi varustettava rahaliikenteen valvontalaitteella 31 päivään joulukuuta 1995 mennessä.
4.Esityksen vaikutukset
Sisäasiainministeriön yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi viihdelaitelautakunta. Sen toiminnasta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan vuosittain noin 200 000 markkaa.
Ajanvieteautomaattien sijoituspaikkailmoituksista ja luvista luovuttaessa valtiolle aiheutuisi vähäinen tulonmenetys. Toisaalta lupa- ja ilmoitusmenettelyn poistaminen vapauttaa poliisin henkilöstöä näistä tehtävistä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen kannalta tärkeämpiin tehtäviin.
Raha-automaattiyhdistyksen tarkoituksena on siirtää ajanvieteautomaattitoiminta perustettavalle viihdelaiteyhtiölle. Yhtiö olisi tulostaan yhteisöverotuksen alainen. Tämän arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 20 miljoonaa markkaa.
Yksityiset viihdelaitetoiminnan harjoittajat vapautuvat poliisipiirille tehtävästä lupahakemuksesta. Valtio ei saisi enää näitä lupamaksutuloja. Yksityisen viihdelaitetoiminnan lisääntymisestä valtiolle kertyisi kuitenkin nykyistä enemmän verotuloja.
Rahaliikenteen valvontalaitteiden tyyppitarkastuksesta ja viihdelaitteen käyttöönottotarkastuksesta tarkastuslaitos perii maksun viihdelaitetoiminnan harjoittajalta.
5.Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä virkatyönä ja se perustuu sisäasiainministeriön asettaman rahapelitoimikunnan ehdotukseen. Ehdotus on rahapelitoimikunnassa valmisteltu erilliskysymyksenä ennen toimikunnan mietinnön valmistumista.
Esityksestä on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Kilpailuvirastolta, Verohallitukselta, Hotelli- ja Ravitsemisalan Yrittäjäliitto HRY ry:ltä, Kaupan Keskusliitolta, Raha-automaattiyhdistykseltä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:ltä ja Automaattivuokraajat ry:ltä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.Lakiehdotuksen perustelut
1 §. Viihdelaitteen määritelmä. Pykälässä ehdotetaan määriteltäviksi ne laitteet, jotka kuuluisivat lain soveltamisalaan. Peliautomaattien ja pelilaitteiden lisäksi myös musiikkiautomaatit ja erilaiset keinulaitteet kuuluisivat lain soveltamisalaan. Laki koskisi myös huvipuistoissa ja tivoleissa yleisön käytettävänä olevia automaatteja ja laitteita.
Vain maksua vastaan yleisön käytettävänä pidettävät automaatit ja laitteet olisivat viihdelaitteita. Viihdelaitteen käytöstä voitaisiin periä maksu rahalukolla tai muulla tavoin. Lain viihdelaitteita koskevat määräykset eivät koskisi yksityisesti käytettäviä viihdelaitteita.
Lain soveltamisalaan kuuluva viihdelaite on huvitusta varten valmistettu. Valmistajan laitteelle tarkoittama käyttötarkoitus on ratkaiseva. Näin ollen rahalukollinen pysäköintimittari tai myyntiautomaatti ei kuuluisi lain soveltamisalaan. Laki ei myöskään koskisi rahalukollisia henkilövaakoja tai niihin rinnastettavia palveluautomaatteja. Sen sijaan lakia sovellettaisiin horoskooppi- ja biorytmikoneisiin sekä niiden kaltaisiin laitteisiin. Laki koskisi myös erilaisia tieto- ja taitoautomaatteja.
Viihdelaitteesta ei voi saada muuta voittoa kuin uuden pelin tai peliajan. Raha- ja tavaravoittoautomaatit jäisivät siten lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Viihdelaitetta voitaisiin pitää yleisön käytettävänä myös maksutta. Tällöin laite ei kuuluisi 1 momentin soveltamisalaan, koska sen mukaan vain maksua vastaan yleisön käytettävänä pidettävä automaatti ja laite on viihdelaite. On kuitenkin tarkoituksenmukaista, että viihdelaitteen käyttämistä ja sijoittamista koskevat määräykset koskisivat myös tällaista laitetta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 2 momenttiin otetaan säännös, jonka mukaan lain 2, 4, 5, 10 ja 12―16 §:ää sovellettaisiin myös tällaiseen laitteeseen.
2 §. Video- tai muuta ohjelmapeliä koskevat rajoitukset. Laitteissa käytettävät video- ja ohjelmapelit voivat sisältää moraalisesti arveluttavaa aineistoa. Tästä syystä lain 2 §:ään ehdotetaan otettavaksi kielto, jonka mukaan viihdelaitteessa ei saa olla sisällöltään raaistavia tai epäsiveellisiä video- tai ohjelmapelejä.
Video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain (697/87) 6 §:n 2 momentin mukaan video- ja muut ohjelmapelit, joissa pelaaja voi vaikuttaa näyttölaitteessa näkyviin tapahtumiin, on vapautettu ennen levitystä tehtävästä tarkastuksesta ja hyväksymisestä. Nyt ehdotettavalla säännöksellä tätä periaatetta ei muutettaisi.
Valmistajat ja maahantuojat voisivat pyytää ennakolta perustettavaksi ehdotetulta viihdelaitelautakunnalta lausunnon video- ja ohjelmapelin sisällöstä. Lausuntomenettelyllä voitaisiin vaikuttaa siihen, ettei arveluttavaa aineistoa tulisi markkinoille.
Poliisille ehdotetaan säädettäväksi oikeus tarkastaa, ettei viihdelaitteessa käytetä epäsiveellisiä tai raaistavia ohjelmapelejä ja tarvittaessa asettaa sopimattoman pelin sisältävä laite käyttökieltoon.
3 §. Viihdelaitetoiminnan harjoittaja. Viihdelaitetoiminnan harjoittamiseen ei vaadittaisi viranomaisen lupaa. Elinkeinoa saisivat harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/19) nojalla kaikki Suomessa elinkeinon harjoittamiseen oikeutetut.
4 §. Viihdelaitteen sijoittamista koskevat määräykset. Viihdelaitteen sijoittamisessa olisi otettava huomioon palo- ja muut turvallisuusseikat. Laitteessa olevat liikkuvat osat eivät saisi olla vaaraksi laitteen käyttäjälle eikä muille sen lähistöllä oleville. Laitetta ei saisi sijoittaa siten, että se muodostaisi kulkuesteen. Viihdelaitteen ohjeiden vastaisen käyttämisen estämiseksi ja järjestyshäiriöiden torjumiseksi viihdelaite tulisi sijoittaa valvottuun tilaan. Laitetta ei saisi sijoittaa paikkaan, jossa se meluisuutensa, kirkkaiden valojensa taikka muiden ominaisuuksiensa takia aiheuttaisi kohtuutonta häiriötä.
5 §. Viihdelaitteen turvallisuus. Viihdelaitteita koskevia vahvistettuja turvallisuusmääräyksiä ei ole. Laitteiden on kuitenkin oltava käyttöturvallisia. Viihdelaitteiden moninaisuuden vuoksi ei voida antaa yksityiskohtaisia määräyksiä eri laitteiden vähimmäisturvatasosta. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi vain yleissäännös, jonka mukaan viihdelaitteen on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen.
Asetuksella voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä turvallisuuteen vaikuttavista teknisistä ominaisuuksista. Myös perustettava viihdelaitelautakunta voisi antaa lausuntoja viihdelaitteiden teknisistä ominaisuuksista.
6 §. Rahaliikenteen valvonta. Jotta viihdelaitteen käytöstä kertyneistä maksuista saataisiin verotuksen toimittamista varten luotettavat tiedot, ehdotetaan, että jokainen rahalukollinen viihdelaite tai muu maksun perimiseen käytettävä laite olisi varustettava rahaliikenteen valvontalaitteella. Rahaliikenteen valvontalaitteeseen tallentuvista tiedoista olisi lisäksi laadittava tositteet, jotka olisi säilytettävä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetyllä tavalla. Tositteet kuvaisivat laitteen rahalukon kautta kulkeneen rahamäärän ja antaisivat siten tarkat tiedot verotuksen toimittamiseksi.
Asetuksella annettaisiin tarkemmat määräykset valvontalaitteesta sekä viihdelaitteen käytettävänä pitämisestä laadittavista tositteista ja selvityksistä.
Asetuksella olisi tarkoitus määrätä, että viihdelaitetoiminnan harjoittajan olisi laadittava selvitys muun muassa ajasta, jonka rahaliikenteen valvontalaite on epäkuntoisuutensa takia tai muusta syystä ollut poissa toiminnasta.
7 §. Tarkastuslaitokseksi määrääminen. Sisäasiainministeriö antaisi määräyksen viihdelaitteen tarkastuslaitokseksi. Määräys olisi voimassa enintään viisi vuotta. Määräys voitaisiin antaa samanaikaisesti usealle laitokselle. Määräys voitaisiin peruuttaa, jos laitos laiminlyö tarkastusvelvollisuutensa tai rikkoo sisäasiainministeriön päätöksessä asetettuja ehtoja. Laitoksen toiminnassa ilmenneet väärinkäytökset voisivat myös johtaa määräyksen peruuttamiseen. Määräys voitaisiin myös peruuttaa laitoksen omasta pyynnöstä.
8 §. Rahaliikenteen valvontalaitteen tarkastus ja hyväksyminen. Rahaliikenteen valvontalaite olisi tarkastettava ja hyväksyttävä ennen kuin se asetetaan viihdelaitteeseen. Tarkastuksen ja hyväksynnän tekisi sisäasiainministeriön määräämä tarkastuslaitos. Jokaista rahaliikenteen valvontalaitetta ei erikseen tarkastettaisi. Asetuksella on tarkoitus säätää tapaukset, joissa velvollisuutta tarkastuttamiseen ei olisi. Hyväksytty rahaliikenteen valvontalaite saataisiin asentaa viihdelaitteeseen ilman eri tarkastusta. Asetuksella säädettävän käyttöönottotarkastuksen yhteydessä todettaisiin, että viihdelaite on varustettu hyväksytyllä rahaliikenteen valvontalaitteella.
9 §. Viihdelaitelautakunta. Viihdelaitetoimintaa ohjaamaan ehdotetaan perustettavaksi viihdelaitelautakunta. Lautakunta antaisi lausuntoja video- ja ohjelmapelien sisällöstä, jotta markkinoille ei tulisi sisällöltään epäsiveellisiä tai raaistavia video- ja ohjelmapelejä. Lautakunta voisi antaa lausuntoja myös viihdelaitteiden sijoittamisesta, käyttöturvallisuudesta, teknisistä ominaisuuksista sekä muista viihdelaitetoimintaan liittyvistä seikoista.
Tarkemmat määräykset viihdelaitelautakunnasta annettaisiin asetuksella. Lautakunnan jäseniksi olisi tarkoitus nimetä edustajat sisäasiainministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, opetusministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lautakunnassa olisi edustus myös viihdelaitealalla toimivien liikkeenharjoittajien keskusjärjestöstä, ravitsemisliiketoiminnan harjoittajien keskusjärjestöstä, kaupan alan keskusjärjestöstä sekä lapsi- ja nuorisotyön valtakunnallisista keskusjärjestöistä.
10 §. Valvonta. Valvovia viranomaisia olisivat poliisi-, palo- ja veroviranomaiset. Valvonnalla turvattaisiin, että viihdelaitetoimintaa harjoitettaisiin säännösten mukaisesti. Poliisi valvoisi viihdelaitteissa käytettävien video- ja ohjelmapelien sisällön sopivuutta. Poliisi ja paloviranomainen valvoisivat viihdelaitteen sijoittamisen asianmukaisuutta. Sisäasiainministeriön määräämällä tarkastuslaitoksella olisi oikeus tarkastaa, että viihdelaitteessa on hyväksytty rahaliikenteen valvontalaite. Tarkastusoikeuden toteuttamiseksi viranomaisilla ja tarkastuslaitoksella olisi oikeus esteettömään pääsyyn viihdelaitteen sijoituspaikkaan.
11 §. Liike ja ammattisalaisuus. Tarkastus- ja valvontatehtäviä suorittavilla henkilöillä on mahdollisuus saada tietoonsa sellaisia viihdelaitetoiminnan harjoittajan liiketoimintaan liittyviä tietoja, jotka kuuluvat liike- tai ammattisalaisuuden piiriin. Liike- ja ammattisalaisuuden suojaamiseksi kiellettäisiin näiden tietojen luovuttaminen sivulliselle sekä niiden hyväksikäyttäminen.
12 §. Viihdelaiterikkomus. Pykälässä määrättäisiin rangaistuksesta. Rangaistukseksi ehdotetaan sakkoa ja rikosnimikkeeksi viihdelaiterikkomusta.
13 §. Menettämisseuraamukset. Pykälässä määrättäisiin menettämisseuraamuksesta. Menetetyksi voitaisiin tuomita rikoksen tekovälineenä ollut viihdelaite. Mikäli viihdelaitteessa on käytetty 2 §:n vastaista video- tai ohjelmapeliä, se voitaisiin tuomita valtiolle menetetyksi. Viittauksella rikoslakiin olisi mahdollista tuomita myös rikoksen tuottama taloudellinen hyöty menetetyksi.
14 §. Viihdelaitteen käytettävänä pitämistä koskeva kielto. Viihdelaitetoiminnan harjoittamisen on oltava määräysten mukaista. Määräysten vastainen viihdelaitteen käytettävänä pitäminen tulisi voida kieltää. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus kieltää viihdelaitteen käytettävänä pitäminen, mikäli viihdelaitteessa olisi 2 §:n vastainen video- tai ohjelmapeli, siitä puuttuisi rahaliikenteen valvontalaite, viihdelaite ei olisi käyttökunnoltaan tai ominaisuuksiltaan turvallinen taikka se olisi sijoitettu säännösten vastaisesti. Jos havaittu puute tai vika on vähäinen, poliisi voisi kiellon sijasta määrätä puutteen tai vian korjattavaksi.
15 §. Uhkasakko . Jos viihdelaitetoiminnan harjoittaja jatkaa 14 §:n nojalla annetusta kiellosta huolimatta määräysten vastaista toimintaa, viranomaisella tulisi olla mahdollisuus käyttää tehokkaampia keinoja toiminnan keskeyttämiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lakiin otettaisiin säännös, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakko.
Uhkasakon asettaisi viihdelaitteen sijoituspaikan poliisi, joka myös tuomitsisi sen maksettavaksi.
Koska viihdelaitetoimintaa harjoitetaan myös paikkakunnalta toiselle liikkuvassa kulkuneuvossa sekä kiertävissä huvipuistoissa, sirkuksissa ja tivoleissa, tulisi näissä tapauksissa toimivaltaa koskevien ristiriitojen välttämiseksi lain tasolla määritellä toimivaltainen viranomainen. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että uhkasakon asettaisi näissä tapauksissa sen paikkakunnan poliisi, jonka toimialueella uhkasakon asettamiseen johtaneet seikat ovat tapahtuneet.
Uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta siten kuin uhkasakkolain (1113/90) 24 §:ssä säädetään.
16 §. Muutoksenhaku. Poliisin antamasta kieltopäätöksestä valitettaisiin lääninoikeuteen. Lääninoikeuden päätökseen haettaisiin muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
17 §. Valtuussäännös. Lain sisältämiä säännöksiä tarkennettaisiin asetuksella. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, joka oikeuttaa asetuksen antamiseen.
18 §. Voimaantulosäännös. Lain 18 §:ään ehdotetaan otettavaksi tavanomainen voimaantulosäännös.
19 §. Siirtymäsäännös. Koska markkinoilla on tällä hetkellä laitteita, jotka kuuluvat tämän lain soveltamisalaan ja ne on siten varustettava rahaliikenteen valvontalaitteella, toiminnan harjoittajille on annettava riittävä aika rahaliikenteen valvontalaitteiden asentamiseen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lain voimaan tullessa yleisön käytettävänä oleviin viihdelaitteisiin olisi asennettava rahaliikenteen valvontalaite vuoden 1995 loppuun mennessä.
2.Tarkemmat säännökset jamääräykset
2.1.Viihdelaiteasetus
Asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset lain soveltamisesta. Asetuksella ehdotetaan annettavaksi myös tarkentavat säännökset viihdelaitteen käyttöturvallisuuten liittyvistä seikoista, rahaliikenteen valvontalaitteesta ja sen tarkastuksesta, viihdelaitteen käyttöönottotarkastuksesta, viihdelaitteen käytettävänä pitämisestä laadittavista tositteista ja selvityksistä sekä viihdelaitelautakunnasta.
2.2.Raha-automaattiasetus
Ajanvieteautomaattitoiminnan vapautumisella on eräitä vaikutuksia Raha-automaattiyhdistyksen toimintaan. Tästä syystä raha-automaattiasetusta (676/67) olisi muutettava vastaamaan viihdelaitelakiehdotuksessa esitettyjä muutoksia.
Raha-automaattiyhdistys harjoittaa yksinoikeudella raha-automaattitoimintaa. Kilpailuoikeudellisista ja verotuksellisista syistä ei ole tarkoituksenmukaista, että yhdistys jatkaisi toimintaansa viihdelaitteilla. Viihdelaitetoiminta on tarkoitus siirtää sitä varten perustettavan yhtiön hoidettavaksi. Tämän vuoksi raha-automaattiasetuksen 1 §:n 3 momentista poistettaisiin tarpeettomana ajanvieteautomaattitoiminnan harjoittamiseen oikeuttava säännös.
Raha-automaattiasetuksen 6 §:n 1 momentista olisi vastaavasti poistettava ajanvieteautomaattitoimintaa koskeva maininta. Pykälään lisättäisiin säännös Raha-automaattiyhdistyksen oikeudesta perustaa yhtiöitä ja luovuttaa yhtiöittensä osakkeita. Ilman sisäasiainministeriön lupaa yhdistys saisi perustaa vain toimintaansa varten tarpeellisia yhtiöitä. Poikkeuksen muodostaisivat toimitilojen hallintaa varten perustetut kiinteistöyhtiöt ja toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet.
Yhdistyksen omistamat yhtiöt eivät saisi ilman sisäasiainministeriön lupaa perustaa rahastoja, muuttaa niiden kirjanpidollista luonnetta, korottaa osakepääomaansa tai myöntää lainoja. Yhtiöillä ei olisi ilman sisäasiainministeriön lupaa myöskään oikeutta tehdä investointeja toiminnan edellyttämiä käyttöomaisuushankintoja lukuun ottamatta.
2.3.Luvan hankkimisesta eräiden huvitusten järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen annetun asetuksen 5 §
Ehdotuksen johdosta olisi luvan hankkimisesta eräiden huvitusten järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen annetun asetuksen 5 §:ää muutettava siten, että siinä säädettäisiin vain tavaravoittoautomaatista kerrallaan saatavan voiton enimmäismäärän vahvistamises- ta.
3.Voimaantulo
Ehdotettu viihdelaitelaki merkitsee suurta muutosta nykyiseen tilanteeseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että varataan riittävän pitkä aika lain voimaantuloon valmistautumista varten. Siksi ehdotetaan, että laki tulisi voimaan aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Viihdelaitelain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin kuitenkin ryhtyä ennen lain voimaantuloa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Viihdelaite
Tässä laissa tarkoitetaan viihdelaitteella maksua vastaan yleisön käytettävänä pidettävää, huvitusta varten valmistettua automaattia ja laitetta, josta käyttäjä ei voi saada muuta voittoa kuin uuden pelin tai peliajan.
Tämän lain 2, 4, 5, 10 ja 12―16 §:ää sovelletaan myös sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun automaattiin ja laitteeseen, joka on maksutta yleisön käytettävänä.
2 §Video- tai muuta ohjelmapeliä koskevat rajoitukset
Viihdelaitteen avulla käytettävä video- tai muu ohjelmapeli ei saa olla sisällöltään epäsiveellinen tai raaistava.
3 §Viihdelaitetoiminnan harjoittaja
Viihdelaitteen saa asettaa yleisön käytettäväksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/19) nojalla elinkeinon harjoittamiseen oikeutettu.
4 §Viihdelaitteen sijoittamista koskevat määräykset
Viihdelaitetta ei saa sijoittaa valvomattomiin tiloihin eikä tiloihin, joissa se voi olla vaaraksi turvallisuudelle tai joissa sen käyttäminen voi aiheuttaa järjestyshäiriöitä.
5 §Viihdelaitteen tekniset ominaisuudet
Viihdelaitteen on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen.
Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa mainituista seikoista.
6 §Rahaliikenteen valvonta
Mikäli viihdelaitteen käyttämisestä suoritettava maksu peritään rahalukon avulla, viihdelaitteessa tai muussa maksun perimiseen käytettävässä laitteessa on oltava rahaliikenteen valvontalaite. Sen on luotettavasti tallennettava tiedot laitteen käyttämisestä perityistä maksuista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista on laadittava tositteet, jotka on säilytettävä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetyllä tavalla.
Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rahaliikenteen valvontalaitteesta ja viihdelaitteen käytettävänä pitämisestä laadittavista tositteista ja selvityksistä.
7 §Tarkastuslaitokseksi määrääminen
Sisäasiainministeriö määrää tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettuja tarkastuksia ja hyväksymisiä suorittavan tarkastuslaitoksen. Määräys on voimassa määräajan, mutta kuitenkin enintään viisi vuotta. Määräykseen voidaan liittää tarpeellisia ehtoja.
Sisäasiainministeriö voi peruuttaa antamansa määräyksen tarkastuslaitoksen pyynnöstä tai jos laitos laiminlyö tarkastusvelvollisuutensa, rikkoo 1 momentissa mainittuja ehtoja taikka sen toiminnassa ilmenee väärinkäytöksiä.
8 §Rahaliikenteen valvontalaitteen tarkastus ja hyväksyminen
Sisäasiainministeriön määräämän tarkastuslaitoksen on tarkastettava ja hyväksyttävä rahaliikenteen valvontalaite ennen sen käyttöön ottamista, siten kuin asetuksella säädetään.
9 §Viihdelaitelautakunta
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii viihdelaitelautakunta, jonka tehtävänä on seurata viihdelaitealan kehitystä ja antaa lausuntoja:
1) viihdelaitteen avulla käytettävistä video- ja ohjelmapeleistä;
2) viihdelaitteen sijoittamisesta;
3) viihdelaitteen käyttöturvallisuudesta ja teknisistä ominaisuuksista, sekä
4) muista viihdelaitetoimintaan liittyvistä seikoista.
Lautakunnan asettamisesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja muista sen toimintaan liittyvistä seikoista säädetään tarkemmin asetuksella.
10 §Valvonta
Poliisilla on oikeus tarkastaa, ettei
1) viihdelaitteen avulla käytettävä video- tai muu ohjelmapeli ole 2 §:n vastainen; ja ettei
2) viihdelaitetta ole sijoitettu säännösten vastaisesti.
Paloviranomaisella on oikeus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen toimittamiseen.
Sisäasiainministeriön määräämällä tarkastuslaitoksella on oikeus tarkastaa, että viihdelaitteessa käytetään hyväksyttyä rahaliikenteen valvontalaitetta.
Veroviranomaisilla on oikeus tarkastaa rahaliikenteen valvontalaitteen tallentamat tiedot.
Tarkastusta toimittaessaan viranomaisilla ja tarkastuslaitoksella on oikeus esteettömään pääsyyn siihen tilaan, jossa viihdelaitetta pidetään yleisön käytettävänä.
11 §Liike- ja ammattisalaisuuden säilyttäminen
Joka tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoonsa liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista sitä sivulliselle eikä käyttää sitä hyväkseen.
12 §Viihdelaiterikkomus
Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, viihdelaiterikkomuksesta sakkoon.
13 §Menettämisseuraamukset
Viihdelaiterikkomuksessa rikoksen tekovälineenä ollut viihdelaite sekä siinä käytetty video- tai muu ohjelmapeli voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.
Sen lisäksi mitä edellä säädetään, on noudatettava, mitä rikoslaissa säädetään rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menetetyksi tuomitsemisesta.
14 §Viihdelaitteen käytettävänä pitämisestä koskeva kielto
Poliisilla on oikeus kieltää viihdelaitteen käytettävänä pitäminen, jos:
1) viihdelaitteen avulla käytettävä video- tai muu ohjelmapeli on 2 §:n vastainen;
2) viihdelaitteessa ei ole hyväksyttyä rahaliikenteen valvontalaitetta;
3) viihdelaite ei ole käyttökunnoltaan tai ominaisuuksiltaan turvallinen; tai jos
4) viihdelaite on sijoitettu säännösten vastaisesti.
Jos havaittu puute tai vika on vähäinen, poliisi voi kiellon sijasta määrätä sen korjattavaksi.
15 §Uhkasakko
Poliisi voi 14 §:ssä tarkoitetun kiellon tehosteeksi asettaa viihdelaitetoiminnan harjoittajalle uhkasakon.
Uhkasakon asettaa viihdelaitteen sijoituspaikan poliisi. Jos viihdelaitetoiminnan harjoittaminen tapahtuu paikkakunnalta toiselle siirtyvässä kulkuneuvossa tai osana kiertävää huvipuistoa, sirkusta tai tivolia, uhkasakon asettaa sen paikkakunnan poliisi, jonka toimialueella uhkasakon asettamiseen johtaneet seikat ovat tapahtuneet.
Uhkasakon asettanut poliisi voi tuomita sen maksettavaksi, mikäli velvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä.
16 §Muutoksenhaku
Poliisin 14 §:ssä tarkoitettua kieltoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen.
Tämän lain nojalla tehtyä kieltopäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
17 §Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
18 §Voimaantulosäännös
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Tällä lailla kumotaan ajanvieteautomaateista 27 päivänä toukokuuta 1976 annettu laki (426/76) .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
19 §Siirtymäsäännös
Ne rahalukolliset automaatit ja laitteet, joita on tämän lain voimaan tullessa pidetty ilmoituksen tai luvan nojalla maksua vastaan yleisön käytettävinä luvan hankkimisesta eräiden huvitusten järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen annetun asetuksen (400/37) 5 §:n 1 momentin ja ajanvieteautomaateista annetun lain (426/76) 2 §:n 1 momentin nojalla sekä sanotun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut tivolissa tai huvipuistossa olevat automaatit ja pelilaitteet on, mikäli käytettävänä pitämistä aiotaan jatkaa, varustettava edellä tässä laissa säädetyllä tavalla rahaliikenteen valvontalaitteella 31 päivään joulukuuta 1995 mennessä.
Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISisäasiainministeri Mauri Pekkarinen