HE 92/1993

2.1.Lainsäädäntö

2.2.Käytäntö

2.3.Kansainvälinen kehitys ja Pohjoismaiden lainsäädäntö

2.4.Nykytilan arviointi

Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain säätämisen jälkeen on työsuojelun hallintoa ja valvontamenettelyä uudistettu. Voimassa olevassa laissa on ammattientarkastajaa koskevia säännöksiä. Ammattientarkastajan tehtävät kuuluvat nykyisin työsuojeluviranomaiselle eli yleensä sille työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle, jonka valvontaan kyseinen työpaikka kuuluu. Myös työterveyshuoltolaki on tullut voimaan. Näillä uudistuksilla on vaikutusta nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain soveltamiseen.

Lain 14 §:n 4 momentissa on säännös menettelytavasta, jolla työnantaja voidaan velvoittaa toimituttamaan ylimääräisiä lääkärintarkastuksia nuorelle työntekijälle. Saman pykälän 5 momenttiin sisältyvät säännökset niistä menettelytavoista, joilla työnantajaa voidaan kieltää käyttämästä nuorta työntekijää sellaiseen työhön, josta aiheutuva tapaturman tai terveyden menettämisen vaara on ilmeinen. Laissa on myös eräitä muita sellaisia säännöksiä lääkärintarkastuksista, joita vastaavat säännökset sisältyvät työterveyshuoltolakiin.

Nuorista työntekijöistä annettavaa lakia uudistettaessa voidaan muusta lainsäädännöstä aiheutuva säännösten päällekkäisyys ottaa huomioon ja purkaa tarvittavin osin. Sellaisten säännösten, joita jo muun lainsäädännön perusteella sovelletaan nuoriin työntekijöihin, sisällyttäminen nuoria työntekijöitä koskevaan lakiin, ei yleensä ole tarpeellista.

Nuorten työntekijäin suojelusta annettu laki ja sen nojalla annettu asetus ovat vaikeaselkoisia. Lain pykäliin sisältyy lukuisia viittauksia toisiin pykäliin. Tällä tavalla kirjoitettuna laki on täsmällinen, mutta sen lukeminen ja ymmärtäminen on hankalaa. Tässäkin suhteessa laki on tarpeellista ajanmukaistaa.

4.1.Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole julkistaloudellisia vaikutuksia. Myöskään elinkeinoelämälle tai kotitalouksille sillä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Elinkeinoelämälle esitys mahdollistaisi nykyistä joustavamman nuorten työhön oton.

Esitys mahdollistaisi peruskoulun yläasteen oppilaiden työssäkäynnin pienimuotoisesti koulutyön aikana ja antaisi siten nuorille lisäansiomahdollisuuden. Koska sallitut tuntirajat olisivat matalat ja nuoret voisivat sen vuoksi tehdä työtä vain suhteellisen vähän, ei tulojen lisäys olisi kovin suuri. Myöskään perheiden toimeentulon kannalta esityksellä ei ole merkitystä. Nuorten kouluaikaiset tulot käytetään yleensä muuhun kuin perustarpeiden hankkimiseen.

4.2.Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä ei ole organisatorisia tai henkilöstövaikutuksia julkisyhteisöille. Myöskään yksittäisille työpaikoille sillä ei ole vastaavia vaikutuksia.

5.1.Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Nuorten työntekijöiden asemaa on selvitetty työsuojeluhallituksen asettamassa työryhmässä vuonna 1983. Työryhmä kartoitti nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain ja nuorten työntekijäin käyttämisestä vaarallisiin töihin annetun asetuksen epäkohdat ja selvitti, miten epäkohtia voitaisiin säännöksiä muuttamalla vähentää. Sosiaali- ja terveysministeriön 15 päivänä lokakuuta 1984 asettama nuorten työntekijäin työsuojelutyöryhmä 1984 selvitti nuorten työntekijöiden käyttämistä vaarallisiin töihin. Valtioneuvoston 7 päivänä joulukuuta 1989 asettama työolokomitea (komiteanmietintö 1991:37) teki toimenpide-ehdotuksia nuorten työelämävalmiuksien kehittämisestä.

Työministeriön 7 päivänä marraskuuta 1990 asettaman nuorten työsuojelun kehittämistoimikunnan tehtävänä toimeksiannon mukaan oli ajanmukaistaa nuorten työntekijäin suojelusta annettuja säännöksiä sekä tehdä ehdotus tarvittaviksi lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi. Toimikunta sai mietintönsä (komiteanmietintö 1992:10) valmiiksi 31 päivänä tammikuuta 1992. Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi laki nuorista työntekijöistä sekä muutettavaksi kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain eräitä säännöksiä.

5.2.Lausunnot

Nuorten työsuojelun kehittämistoimikunnan mietinnöstä pyydettiin tärkeimpien viranomaisten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä lastensuojeluyhdistysten lausunnot. Lausunnonantajien selvä enemmistö suhtautui myönteisesti toimikunnan esittämiin ehdotuksiin, joskin joidenkin säännösehdotusten osalta esitettiin myös huomautuksia. Työsopimuksen muotoa ja toisaalta nuorelle työntekijälle työsuhteen ehdoista annettavaa kirjallista ilmoitusta koskeva säännösehdotus on selkeimmin jakanut lausunnonantajien mielipiteet. Myös työsuojeluviranomaisen mahdollisuutta myöntää poikkeuslupia 15 vuotta täyttäneiden nuorten työntekijöiden työaikoihin ja niiden sijoitteluun on arvosteltu. Lausunnoista on tehty tiivistelmä työministeriössä.

Esitys perustuu nuorten työsuojelun kehittämistoimikunnan ehdotuksiin. Lausunnoissa esitetyt lakiehdotuksen yksityiskohtia koskevat huomautukset on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon esitystä valmisteltaessa.

1luku. Yleiset säännökset

1 §. Soveltamisala. Laki koskisi alle 18-vuotiaita nuoria henkilöitä. Heistä käytetään laissa nimitystä nuori työntekijä siitä riippumatta, mikä heidän työntekosuhteensa oikeudellinen luonne on. Yleensä nuoret työskentelevät työsopimussuhteessa. Kun virkasuhteessa tehtävä työ on yleensä samantapaista kuin työsopimussuhteessa tehtävä työ, olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää se lain soveltamisalaan edelleen aikaisemman lain mukaisesti siitä huolimatta, että nuoret iästään johtuen eivät kovin yleisesti ole virkasuhteessa.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan lain soveltamisalaa laajennettavaksi siten, että 3 luvun säännöksiä sovellettaisiin työ- ja virkasuhteessa tehtävän työn lisäksi muuhunkin sellaiseen alle 18-vuotiaiden tekemään työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia. Säännösehdotus vastaa voimassa olevan nuorten työntekijäin suojelusta annetun asetuksen soveltamisalaa. Asetusta sovelletaan muun muassa myös oppilaiden kouluissa ja oppilaitoksissa tekemään työhön.

Soveltamisalan osittaista laajentamista merkitsisi myös se, että lakia ehdotetaan sovellettavaksi kokonaisuudessaan niihinkin työsuhteisiin, joihin voimassa olevaa lakia sen 2 §:n nojalla sovelletaan vain eräiden säännösten osalta. Laajennus koskisi metsä- ja uittotöitä sekä töitä eräiden lähisukulaisten kesken. Samoin lain piiriin sisällytettäisiin kokonaan nuorten työntekijän suojelusta annetun lain 3 §:n nojalla osittain lain ulkopuolelle jätetty työ, jota nuori tekee sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa sen järjestelyä.

Lakiehdotukseen on sisällytetty vain sellaisia säännöksiä, joilla halutaan nuorten osalta poiketa muutoin noudatettavista säännöksistä tai joita halutaan erityisesti korostaa nuorten osalta. Ehdotuksessa ei ole erikseen toistettu sellaisia työsopimuslain, työaikalain, työturvallisuuslain tai muiden lakien säännöksiä, joita sovelletaan nuoriin samalla tavoin kuin muihin työntekijöihin. Sen vuoksi kolmanteen momenttiin ehdotetaan säännöstä siitä, että jollei tässä laissa toisin säädetä, nuoren tekemässä työssä noudatetaan muutoin siinä työssä sovellettavaa lainsäädäntöä.

Muiden lakien säännösten soveltaminen aiheuttaa sen, että silloin kun ehdotetussa laissa ei ole erityistä säännöstä, muuta lainsäädäntöä sovellettaisiin nuoriin samalla tavalla kuin 18 vuotta täyttäneisiin työntekijöihin. Siten esimerkiksi määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksistä sekä työsopimuksen muodosta ja päättämisestä olisi nuorten osalta voimassa, mitä siitä säädetään työsopimuslaissa. Vastaavasti nuoriin työntekijöihin noudatettaisiin vuosilomalakia (272/73) sekä työaikalain säännöksiä esimerkiksi korotetun palkan maksamisesta ja matka-ajan työajaksi lukemisesta tietyissä tilanteissa.

Nuoria työntekijöitä koskevan lakiehdotuksen ulkopuolelle jäisi edelleen laivatyö, jota koskee merimieslaki (423/78) , merityöaikalaki (296/76) ja laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) sekä myös työturvallisuuslaki. Sen sijaan työnantajan kotona tehtävää kotitaloustyötä ei olisi syytä enää jättää nuoria työntekijöitä koskevan lain ulkopuolelle. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 4 luvun säännökset nuorista työntekijöistä kumottaisiin.

2 §. Työhön ottaminen. Nuorten henkilöiden yleisenä työhön pääsyn edellytyksenä olisi voimassa olevan lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti 15 vuoden ikä sekä suoritettu oppivelvollisuus. Yleensä oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, jona nuori täyttää 16 vuotta. Kuitenkin on mahdollista, että oppivelvollisuus tulee täytetyksi jo aikaisemmin. Sekä 15 vuoden ikä että suoritettu oppivelvollisuus olisi tarkoituksenmukaista säilyttää ennallaan pysyvään työsuhteeseen pääsyn edellytyksenä.

Neljätoista vuotta täyttäneet tai samana vuonna 14 vuotta täyttävät nuoret saadaan voimassa olevan lain 5 §:n 2 momenttiin sisältyvän säännöksen nojalla ottaa työhön, jos työ on koulujen loma-aikoina tehtävää erityisen kevyttä työtä. Työ on saanut jatkua ajan, joka vastaa kahta kolmasosaa koulutyön keskeyttävästä loma-ajasta. Koulujen loma-ajalla on tarkoitettu kesän ja joulun ajaksi annettavaa lomaa, urheilulomaa tai muuta erityistä lomaa, mutta ei normaaleja viikonloppuvapaita. Nykyiset rajoitukset loma-aikaiseen työntekoon ovat osoittautuneet sopiviksi. Säännös olisi aiheellista säilyttää siltä osin ennallaan.

Koulutyön aikana eivät oppivelvolliset nuoret saa voimassa olevan lain mukaan olla ansiotyössä. Kielto koskee lähinnä peruskoulun yläasteen oppilaita. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tällaista työnteon ehdotonta kieltoa olisi tarvetta lieventää siten, että pienimuotoinen työnteko olisi sallittua. Sen vuoksi ehdotetaan, että 14 vuotta täyttänyt tai samana vuonna 14 vuotta täyttävä nuori henkilö saataisiin koulutyön aikana ottaa tilapäisesti tai muutoin kulloinkin kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen sellaiseen kevyeen työhön, joka ei vahingoita hänen terveyttään eikä kehitystään eikä myöskään aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen.

Oppivelvollisten työnteon on aina oltava toissijaista koulunkäyntiin nähden. Työnteko ei saa haitata koulua. Se ei myöskään yhdessä koulun kanssa saa muodostua nuorelle liian rasittavaksi. Sen vuoksi työnteon koulutyön aikana tulisi olla lähinnä tilapäistä tai harvoin toistuvaa. Lisäksi sen tulisi yleensä olla kestoltaan lyhytaikaista. Säännöllisesti toistuva työ voisi olla mahdollista silloin, kun työskentelyaika kullakin kerralla on lyhyt tai työskentelykertojen väliin jää riittävästi vapaita päiviä. Lakiehdotuksen 4 §:ssä asetetuilla tuntirajoilla pyritään varmistamaan se, että koululaiset työskentelisivät lukukausien aikana vain tilapäisesti, tai jos työskentely olisi jatkuvaa, työtuntien määrä olisi kuitenkin niin vähäinen, ettei työ yleensä voisi muodostua rasitukseksi tai haitata koulunkäyntiä.

Lakiehdotuksen mukaan alle 14-vuotiaat nuoret ja lapset saisivat työskennellä tilapäisesti esiintyjinä tai avustajina taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa. Muita vastaavanlaisia tilaisuuksia voisivat olla esimerkiksi muoti- ja mainoskuvaukset ja -näytökset. Käytännössä lapset ovat osallistuneet niihin. Yleensä ei kuitenkaan ole katsottu, että lapsi olisi työsuhteessa. Joissakin tapauksissa työsuhteen tunnusmerkit kuitenkin täyttyvät, ja on keinotekoista katsoa, ettei lapsen tai nuoren ja tilaisuuden järjestäjän tai jonkun muun välillä olisi työsuhdetta. Sen vuoksi on tarpeellista, että kansainvälisten sopimusten mukaisesti myös Suomessa lasten osallistuminen erilaisiin toimintoihin korvausta vastaan voitaisiin määritellä työsuhteeksi silloin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.

Lasten esiintyminen ja muu vastaavanlainen työskentely olisi rajoitettava vain välttämättömiin tilanteisiin. Yleensä se voisi tapahtua vain silloin, kun lasta tarvitaan tehtävässä roolin, esityksen tai esitettävien tuotteiden luonteen vuoksi eikä lasta voida korvata aikuisella. Lasten osallistuminen esityksiin työsuhteen tunnusmerkit täyttävällä tavalla voisi tapahtua vain yksittäistapauksessa annettavalla luvalla. Luvan myöntäisi työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto. Lupaa harkittaessa olisi kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota lapsen etuun ja asemaan sekä hänen yksilöllisiin ominaisuuksiinsa esitysten vaatimusten ohella.

Kulttuuri- ja muut esitykset tapahtuvat yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Lapsia ja nuoria koskevat työajan sijoitusta ja pituutta koskevat rajoitukset eivät sen vuoksi voisi sellaisinaan olla sovellettavissa esitysten yhteydessä tehtävään työhön. Kun kyse on lapsista, ei työaikaa voida poikkeusluvallakaan jättää osapuolten vapaasti sovittavaksi. Poikkeuslupajaoston olisi määrättävä työaikoja koskevat ehdot samalla, kun se antaa luvan lapsen ja alle 14-vuotiaan nuoren tämän kaltaiseen työskentelyyn.

Neljätoistavuotias työntekijä ei tarvitse 15 §:n mukaista poikkeuslupaa tehdessään 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua tilapäistä tai muutoin kestoltaan lyhytaikaista työtä. Jos 14-vuotiaan esiintyminen on jatkuvaa ja kestoltaan 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua suurempaa tai jos 3 momentin mukainen kulttuuri- tai muu esitys tapahtuu muuna kuin 7 §:n 3 momentin mukaisena kello 8:n ja 20:n välisenä aikana, on poikkeusluvan hankkiminen tarpeen.

3 §. Työsopimus. Työsopimuslain mukaan työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista. Milloin työsopimus tehdään suullisesti, kumpikin sopimuspuoli on velvollinen pyynnöstä antamaan toiselle kirjallisen todistuksen sovituista ehdoista. Lisäksi kirjallisesti tehdystä sopimuksesta on pyydettäessä annettava jäljennös toiselle sopimuspuolelle.

Työsopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan työnantajan on esitettävä osa-aikatyötä koskevan toistaiseksi voimassa olemaan tarkoitetun työsopimuksen ehdoista kirjallinen selvitys ennen sopimuksen tekemistä, jollei sopimusta tehdä kirjallisesti. Säännös koskee myös nuoria työntekijöitä.

Kirjallisessa muodossa tehty työsopimus on sinänsä omiaan selventämään kummallekin sopimusosapuolelle sovitut ehdot sekä estämään väärinkäsitysten syntymistä tarkoitetuista ehdoista. Näin on nuorten henkilöiden ja erityisesti lasten ollessa kyseessä, ja siksi kirjallisen sopimuksen käyttö on suositeltavaa näissä työsuhteissa.

Työsopimuslain mukaan 15 vuotta täyttänyt saa itse työntekijänä tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan puolesta huoltaja tekisi työsopimuksen. Toisaalta myös alle 15-vuotias nuori voisi tehdä itse työsopimuksen. Vanhempien valvonnan varmistamiseksi olisi tällöin kuitenkin tarpeellista, että he olisivat tietoisia nuoren aikomasta työnteosta ja voisivat vaikuttaa siihen riittävästi etukäteen. Tämän vuoksi olisi aiheellista edellyttää alle 15-vuotiaan nuoren itsensä tekemältä työsopimukselta huoltajan antamaa lupaa. Se myös varmistaisi sen, että huoltaja olisi tietoinen nuoren aikomasta työsuhteesta ja voisi tarvittaessa olla selvillä sopimuksen ehdoista. Milloin kysymys on alle 15-vuotiaan tekemästä työsopimuksesta, hänen huoltajallaan on oikeus pyytää kirjallinen selvitys työnteon ehdoista. Työnantajan olisi alle 15-vuotiaan nuoren työntekijän osalta tarpeellista riittävästi varmistua vanhempien suostumuksesta.

Työsopimuslain 5 §:n mukaan holhoojalla on oikeus purkaa työsopimus, jonka on tehnyt 15 vaan ei 18 vuotta täyttänyt alaikäinen, jos purkaminen on tarpeen alaikäisen kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/83) mukaan holhoojan tehtävät ovat siirtyneet huoltajalle, joka edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa.

Huoltajan oikeus purkaa alaikäisen työsopimus on annettu alaikäisen edun turvaamiseksi. Sen vuoksi huoltajalla on työsopimuslain sanamuodosta riippumatta oltava oikeus purkaa myös alle 15-vuotiaan nuoren työsopimus tämän edun sitä vaatiessa. Huoltajan antama suostumus työsopimuksen tekemiseen ei estäisi huoltajaa purkamasta työsopimusta myöhemmin, jos hän katsoo työnteon lopettamisen tarpeelliseksi. Nuoren työntekijän itsensä oikeudesta päättää työsuhde olisi soveltuvin osin voimassa, mitä työsopimuslaissa säädetään työntekijän oikeudesta irtisanoa ja purkaa työsopimus.

2luku. Työaika

4 §. Säännöllinen työaika. Viisitoista vuotta täyttäneen nuoren säännöllistä työaikaa ja enimmäistyöaikaa koskevat säännökset sisältyvät voimassa olevan lain 6 §:ään. Niihin ei ehdoteta muutosta.

Viisitoista vuotta täyttäneen oppivelvollisuutensa suorittaneen nuoren työntekijän säännöllinen työaika voisi edelleen olla yhtä pitkä kuin aikuisten työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä. Yleensä päivittäinen työaika on tällöin kahdeksan tuntia tai lyhyempi, joissakin tapauksissa se voi kuitenkin olla pitempikin. Lakiehdotuksen 6 §:ään sisältyvästä enimmäistyöaikaa koskevasta ehdotuksesta johtuen nuoren työntekijän työaika ei voisi kuitenkaan ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa.

Silloin kun 15 vuotta täyttänyt mutta vielä oppivelvollisuuden alainen nuori tekee työtä kesälomalla sekä muina loma-aikoina, kuten joulu- ja urheilulomalla, voisi hänen päivittäinen työaikansa olla yhtä pitkä kuin saman ikäisen oppivelvollisuutensa suorittaneen nuoren. Normaaleja viikonloppuvapaita koskisivat koulutyön aikaista työn tekoa koskevat rajoitukset.

Sen sijaan silloin kun oppivelvollisuuden alainen nuori käy koulua ja sen ohella tekee työtä, olisi tarpeellista, jotta nuorelle jäisi riittävästi aikaa läksyihin, lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin, rajoittaa hänen päivittäinen työaikansa lyhyemmäksi. Liiallisen rasituksen välttämiseksi säännöllinen työaika ei saisi koulutyön aikana ylittää vapaapäivinä seitsemää tuntia eikä koulupäivinä kolmea tuntia. Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan valvontakäytännön mukaisesti koulupäivän ja työajan pituus yhteensä ei saisi kuitenkaan ylittää kahdeksaa tuntia. Koulupäivän pituuden laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin työajan laskemisessa noudatettavia periaatteita. Päivittäisten työaikarajoitusten lisäksi viikoittaisella 12 tunnin työaikarajoituksella pyritään välttämään nuoren liiallista rasittumista.

Viittätoista vuotta nuorempien työntekijöiden päivittäistä työaikaa olisi aiheellista edelleen rajoittaa aikuisten työaikaa lyhyemmäksi myös koulutyön ulkopuolisena aikana. Voimassa olevan lain 8 §:ään sisältyvä seitsemän tunnin päivittäinen rajoitus olisi tarkoituksenmukaista säilyttää. Alle 15-vuotiaiden viikoittainen työaika ehdotetaan alennettavaksi 35 tuntiin voimassa olevan 36 tunnin sijasta. Tämä vastaisi seitsemän tunnin pituisia työpäiviä viitenä päivänä viikossa. Koulutyön aikana 15 vuotta nuorempien työskentelyä koskisivat samat rajoitukset kuin 15 vuotta täyttäneitä oppivelvollisia nuoria.

5 §. Ylityö. Jotta nuorten työntekijöiden kokonaistyöaika ei nousisi liian suureksi, on heille sallitun ylityön määrää rajoitettava voimakkaammin kuin aikuisten työntekijöiden. Nykyisen lain 6 §:n 2 momenttiin sisältyvä 80 tunnin vuosittainen ylityön rajoitus olisi edelleen tarkoituksenmukaista säilyttää sellaisenaan. Yksittäisessä tapauksessa voisi työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto antaa luvan teettää nuorella vielä 40 tuntia lisää ylityötä kalenterivuodessa. Tätä koskeva ehdotus sisältyy 15 §:ään, jossa ehdotetaan säädettäväksi kaikista niistä poikkeusluvista, joita lain säännöksistä voitaisiin myöntää.

Viittätoista vuotta nuorempien työntekoa on pidettävä poikkeuksellisena tilanteena. Heidän työaikansa tulisi edelleen olla lyhyempi kuin heitä vanhempien työaika. Ylityötä ei tämän ikäisillä saisi teettää. Heitä ei saisi pitää myöskään hätätyössä.

6 §. Enimmäistyöaika. Nuoren työntekijän kokonaistyöaika ei saa muodostua liian pitkäksi ja rasittavaksi. Voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentissa nuoren työntekijän vuorokautinen enimmäistyöaika on rajoitettu yhdeksään tuntiin ja viikoittainen 48 tuntiin. Rajoitukset olisi tarpeellista säilyttää edelleen.

Työaikalain 6 §:n mukaisessa periodityössä saattaa vuorokautinen säännöllinen työaika ylittää yhdeksän tuntia. Nuoren työntekijän säännöllinen työaika ei tässäkään työaikamuodossa saisi kuitenkaan ylittää yhdeksää tuntia, vaikka hänen työaikansa muuten voisi ehdotetun 4 §:n mukaisesti olla yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden.

Nuoren työntekijän vuorokautinen työaika ei saisi myöskään liukuvaa työaikaa käytettäessä ylittää yhdeksää tuntia.

Vuorokautisen työajan rajoitus koskisi sekä säännöllisen työajan enimmäismäärää että säännöllisenä ja ylityönä tehtävän työn yhteenlaskettua vuorokautista enimmäismäärää. Samoin se rajoittaisi hätätyön teettämistä 15 vuotta täyttäneillä. Säännöllisen työajan ja hätätyön yhteenlaskettu määrä ei sekään saisi vuorokaudessa ylittää yhdeksää tuntia.

Lakiehdotuksen enimmäistyöaikaa koskevalla säännöksellä ei olisi vaikutusta alle 15-vuotiaiden nuorten työajan rajoittamisen kannalta. Ehdotuksen 4 ja 5 §:n säännöksistä johtuu, ettei heidän päivittäinen työaikansa loma-aikana voisi ylittää seitsemää tuntia eikä viikoittainen työaikansa 35 tuntia. Koulutyön aikana päivittäinen työaika ei voisi koulupäivinä ylittää kolmea tuntia, koulupäivän ja työajan yhteispituus 8 tuntia, työaika vapaapäivinä seitsemää tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia.

7 §. Työajan sijoittelu . Viisitoista vuotta täyttäneiden nuorten työntekijöiden työajan sijoittelussa ehdotetaan säilytettäväksi entiset aikarajat. He saisivat edelleen olla työssä kello 6:n ja 22:n välisenä aikana. Aikarajat vastaavat työaikalain mukaista yötyön aikaa. Nuoret työntekijät eivät pääsääntöisesti saisi työskennellä yön aikana.

Kuitenkin sellaiset 15 vuotta täyttäneet nuoret, jotka ammattikoulutuksen saamiseksi suorittavat julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä, saisivat ehdotuksen mukaan edelleen olla kaksivuorotyössä enintään kello yhteen asti. Tämäkin aikaraja on yhdenmukainen työaikalain kanssa.

Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto voisi yksittäistapauksessa antaa luvan poiketa työajan sijoittelua koskevista säännöksistä. Kolmeen tai useampaan vuoroon järjestetyssä työssä yövuoron teettäminen nuorella edellyttäisi poikkeuslupaa. Luvan perusteena voisi olla lähinnä nuoren ammatillinen kehitys tai muu erityinen syy.

Viittätoista vuotta nuoremman henkilön työaika olisi ehdotuksen mukaan sijoitettava kello 8:n ja 20:n välille. Aikarajat ehdotetaan liu'utettaviksi tunnilla nykyisistä ajoista eteenpäin. Työskentelyaikarajojen siirtäminen vastaisi vähitellen tapahtunutta vuorokausirytmin yleistä siirtymistä entistä myöhemmäksi ja olisi useassa tapauksessa edullista kasvavien nuorten vuorokausilevon kannalta. Se myös helpottaisi erityisesti kaupoissa työskentelevien nuorten työaikajärjestelyjä, kun nuoren työaika ja kauppojen aukioloaika voisivat olla yhteneväiset.

Työajan sijoittelua koskevassa säännöksessä ehdotetaan säädettäväksi erikseen työnantajan kodissa tehtävästä kotitaloustyöstä. Ehdotuksen mukaan myös alle 15-vuotiaiden nuorten työaika voisi iltaisin jatkua kello 23:een asti, mikäli nuori siihen suostuisi sekä mikäli erityinen syy sitä vaatisi. Tarve muihin aloihin nähden poikkeuksellisista työajan sijoittelurajoista johtuu kotitaloustyön luonteesta, sillä kysymys on yleensä lasten tilapäisestä kaitsemisesta vanhempien ollessa poissa kotoa.

8 §. Lepoajat. Lepoajoista säädetään voimassa olevan lain 6 ja 8 §:ssä. Lakiehdotuksen mukaan keskeytymättömän vuorokausilevon vähimmäispituus olisi edelleen 15 vuotta täyttäneille 12 tuntia ja 15 vuotta nuoremmille työntekijöille 14 tuntia.

Samoin ehdotetaan, että 15 vuotta nuoremmalle työntekijälle olisi edelleen annettava työn aikana ainakin yksi vähintään tunnin pituinen lepoaika silloin, kun hänen työaikansa vuorokaudessa on pitempi kuin viisi tuntia. Lepoaikana nuorella olisi oikeus vapaasti poistua työpaikalta. Tällaista lepoaikaa ei luettaisi työaikaan.

Joissakin tilanteissa saattaa olla tarkoituksenmukaista, että nuoren työhön sidonnaisuusaikaa ei pidennetä tunnin lepoajalla. Käytännön syistä, esimerkiksi työmatkojen kulkemisen helpottamiseksi, voisi olla parempi, että nuorella olisi mahdollisuus noudattaa samoja aikoja kuin työpaikan muut työntekijät. Tällaisia tilanteita varten olisi tarpeellista voida lyhentää nuorelle työpäivän kuluessa annettava lepoaika samalla tavalla kuin työpaikan muiden työntekijöiden lepoaika.

Silloin kun työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston luvalla on lyhennetty työpäivän kuluessa annettavaa lepoaikaa, voisi lupa ehdotuksen mukaan koskea myös alle 15-vuotiaita nuoria ilman eri määräystä. Vastaavasti silloin kun lepoajan lyhentämisestä on sovittu työ- tai virkaehtosopimuksella, sopimuksen määräystä voitaisiin soveltaa nuoriin työntekijöihin ilman erillistä heitä koskevaa sopimusta.

Milloin työaika on työpaikalla järjestetty työaikalain periodityötä koskevan 6 §:n mukaisesti, voitaisiin myös nuoren työntekijän työaika järjestää työaikalain 16 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että työntekijälle annettaisiin vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Niissä tapauksissa, joissa työpaikan lepoaikaa ei ole lyhennetty poikkeuslupajaoston päätöksellä taikka työ- tai virkaehtosopimuksella tai joissa kysymyksessä ei olisi työaikalain 16 §:n 2 momentin mukainen järjestely, alle 15-vuotiaan työntekijän lepoaikaa ei voitaisi erikseen lyhentää.

Alle 15-vuotiaalle työntekijälle olisi voimassa olevan lain mukaisesti annettava vähintään 38 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo.

3luku. Työn turvallisuus ja terveellisyys

9 §. Työn turvallisuus ja terveellisyys. Nuorten henkilöiden työ- ja virkasuhteessa tekemään työhön samoin kuin opiskelun yhteydessä tehtävään työhön sovelletaan työturvallisuuslakia. Kun nuoret ovat aikuisia suuremman suojelun tarpeessa ikäänsä liittyvien omainaisuuksien sekä vähäisemmän työkokemuksensa vuoksi, olisi työturvallisuutta aiheellista korostaa työturvallisuuslain lisäksi vielä erikseen nuoria koskevassa omassa laissa.

Tässä ehdotuksessa pyritään edelleen painottamaan nuorten kehityksen huomioon ottamista. Nuorten tekemää työtä on tarkasteltava sekä nuorten ruumiillisen että henkisen kehityksen kannalta.

Nuorten henkilöiden kehityksen turvaamiseksi olisi tarpeellista nykyisen lain 4 §:n mukaisesti edelleen kieltää nuorilta heidän kannaltaan sekä vahingolliset työt että sellaiset työt, jotka vaativat heiltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin heidän ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Työn aiheuttamaa ponnistuksen määrää arvioitaessa olisi otettava iän edellyttämällä tavalla huomioon nuoren fyysiset voimat. Myöskään henkinen ponnistus ei saisi nousta liian suureksi. Nuorelle ei saisi asettaa kohtuuttoman suurta vastuuta työssä. Vastuu voi kohdistua yhtä hyvin taloudellisiin seikkoihin kuin turvallisuuteenkin. Työn aiheuttama henkinen rasitus olisi suhteutettava nuoren ikään ja kehitykseen.

Sellaisia vaarallisia töitä, jotka voivat aiheuttaa nuorelle työntekijälle itselleen tai hänen toimintansa seurauksena muille ihmisille erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan, ei nuorella työntekijällä saisi teettää. Kuitenkin työn ja työskentelytapojen oppimiseksi sekä laajemminkin nuoren ammatilliseksi kehitykseksi on tarpeellista, että nuori voisi harjaantua tällaisiinkin tehtäviin silloin, kun ne liittyvät hänen opettelemaansa työhön tai ammattiin. Asetuksella säädettäisiin, millä edellytyksillä nuorella saadaan teettää tiettyjä vaarallisia töitä.

Nuorten työntekijäin suojelusta annetussa asetuksessa on luettelo nuorilta kokonaan kielletyistä töistä. Asetuksen nojalla työministeriö voi vahvistaa esimerkkiluettelon niistä vaarallisista töistä, joita alle 16-vuotiaat nuoret eivät saa tehdä. Asetuksen mukaan peruskoulun oppilaat iästä riippumatta saavat kuitenkin koulussa tehdä muuten vaarallisina kiellettyjä töitä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tehtävä työ on jätetty asetuksen soveltamisen ulkopuolelle lukuun ottamatta opetusta ja ohjausta koskevaa säännöstä.

Kuudentoista vuoden ikäraja perustuu ILO:n yleissopimukseen n:o 138, joka koskee työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää. Sen mukaan vähimmäisikä vaaralliseen työhön on 16 vuotta. Sopimus ei koske oppilaitoksissa tehtävää työtä eikä koulun ulkopuolella tehtävää opetusohjelman mukaista työtä.

10 §. Opetus ja ohjaus. Vaikka työturvallisuuslaissa on opetusta ja ohjeita sekä työhön perehdyttämistä koskeva säännös, nuoria koskevassa laissa olisi silti tarpeen vielä korostaa näiden asioiden merkitystä.

Nuorten työntekijöiden kohdalla riittävän opetuksen ja ohjauksen saaminen on vielä tärkeämpää kuin vanhempien, sillä nuorilla ei ole kokemusta eikä tietoa työhön liittyvistä vaaroista. Vaikka nuoret saattavat oppia uuden työtavan aikuisia nopeammin, he kuitenkin tarvisevat aikuisia enemmän ohjausta turvallisesta työskentelystä.

Pelkkä työn ja turvallisten työskentelytapojen opettaminen ei yksistään riitä. Ennen kuin nuori työntekijä ryhtyy työhön, olisi työnantajan varmistuttava siitä, että tämä on ymmärtänyt saamansa ohjauksen oikein. Lisäksi työnantajan olisi tarkkailtava työn tekoa ja myös varmistuttava siitä, että nuori menettelee annettujen ohjeiden mukaisesti.

11 §. Terveystarkastus. Voimassa olevan lain 14 §:ssä säädetään lääkärintarkastuksista. Pykälässä on terveystarkastusta koskeva säännösehdotus. Nuorille työntekijöille ehdotetaan edelleen tehtäväksi alkutarkastus työhön tultaessa. Tällaisella terveystarkastuksella ei olisi tarkoitus selvittää nuoren työntekijän terveydentilaa sinänsä vaan ainoastaan hänen soveltuvuutensa aiottuun työhön. Tarkastus olisi suoritettava kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta ja työnantaja maksaisi siitä koituneet kustannukset.

Terveystarkastusta ei vaadittaisi, milloin työsopimus koskee kevyttä liike- tai toimistotyötä taikka muuta siihen verrattavaa kevyttä työtä. Kevyt työ käsittäisi ainakin 2 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 2 momentissa tarkoitetut työt, joihin saataisiin ottaa 14 vuotta täyttäneitä tai samana vuonna täyttäviä nuoria.

Terveystarkastusta ei vaadittaisi myöskään silloin, kun työsuhde kestää tai on tarkoitettu kestämään enintään kolme kuukautta. Jos työsuhde jatkuisi yli kolme kuukautta, olisi tarkastus toimitettava viipymättä. Vastaavasti jos työnantaja on ottanut nuoren perättäisiin työsuhteisiin, olisi tarkastus toimitettava, jos työsuhteet yhteensä jatkuvat yli kolme kuukautta. Loma-aikoina työskenteleville koululaisille ei työsuhteen lyhytaikaisuuden vuoksi olisi tarpeen suorittaa terveystarkastusta. Silloin kun koulua käyvä nuori on kouluterveydenhuollon piirissä, erillisiä terveystarkastuksia ei yleensä tarvittaisi.

Uutta terveystarkastusta ei vaadittaisi suoritettavaksi silloin, kun nuorella on esitettävänään tai työnantajalla muuten on käytettävissä viimeisen 12 kuukauden aikana annettu lääkärintodistus, josta riittävästi selviää nuoren soveltuvuus tarkoitettuun työhön.

Pykälään on selvyyden vuoksi otettu viittaus terveystarkastusten järjestämiseen erityisen sairastumisen vaaran aiheuttavassa työssä. Tällaisessa työssä olevalle nuorelle, joka kuuluisi ehdotetun lain säännösten soveltamispiiriin, tulisi suorittaa terveystarkastukset työterveyshuoltolaissa edellytetyllä tavalla. Alkutarkastus olisi tehtävä kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työsuojeluviranomainen voisi tarvittaessa määrätä toimitettavaksi myös ylimääräisiä lääkärintarkastuksia. Silloin kun säännöksen yleiset soveltamisedellytykset ovat olemassa, niitä sovellettaisiin myös nuoriin työntekijöihin riippumatta työskentelyn kestosta.

4luku. Erinäiset säännökset

12 §. Selvitys työhön otettavan iästä. Työhön otettavan työntekijän iän selvittämisestä on säännös voimassa olevan lain 13 §:ssä. Selvittämisvelvollisuus ehdotetaan säilytettäväksi samanlaajuisena.

Kun nuoria työntekijöitä koskevat säännökset ovat erilaisia nuoren iästä riippuen, on tärkeää, että työnantaja varmistuu nuoren iästä. Oppivelvollisuuden suorittamisen selvittäminen on myös tarpeellista, koska työtä voidaan teettää rajoitetummin niillä, joilla oppivelvollisuuden suorittaminen on kesken kuin sen jo suorittaneilla. Oppivelvollisuutta ei välttämättä tarvitsisi erikseen selvittää silloin, kun peruskoululainen itse ilmoittaa työnantajalle kouluvaiheensa ja kun hänellä teetetään työtä oppivelvolliselle sallituissa työaikarajoissa. Niiden osalta, jotka ilmoittavat jo suorittaneensa oppivelvollisuutensa ja joilla sen vuoksi aiotaan teettää ehdotuksen 4 §:n 2 ja 3 momentissa esitetyt ajat ylittäviä työaikoja, työnantajan on perusteellisesti varmistuttava oppivelvollisuuden suorittamisesta.

Nuoren ikä on selvitettävä luotettavasti. Esimerkiksi sairausvakuutuskortti ja koulutodistus silloin, kun siihen on merkitty syntymäaika, selvittävät nuoren iän luotettavasti.

13 §. Luettelo nuorista työntekijöistä. Voimassa olevan lain 16 §:ää vastaavasti ehdotetaan, että työnantajan olisi edelleen pidettävä luetteloa niistä nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työhön toistaiseksi tai vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai jotka ovat olleet työssä kaksi kuukautta. Luetteloon olisi merkittävä työntekijän nimi, syntymäaika ja osoite, työntekijän huoltajan nimi ja osoite sekä työsuhteen alkamisaika ja selvitys työtehtävistä.

Luettelosta työsuojeluviranomainen voisi todeta valvonnan kannalta keskeisiä seikkoja. Säännöksellä pyritään myös korostamaan nuorten erityistä suojelun tarvetta siten, että merkitessään tietoja luetteloon työnantaja samalla kiinnittäisi erityistä huomiota nuorelle tarjottavan työn laatuun sekä siihen, että nuorella tultaisiin teettämään työtä hänen ikänsä edellyttämissä sallituissa rajoissa.

14 §. Soveltamiskysymysten ratkaiseminen. Yhdenmukaisesti muiden työsuhteessa noudatettavien lakien kanssa pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että työneuvoston olisi ratkaistava, sovelletaanko nuoreen henkilöön tätä lakia. Ratkaisupyynnön voisi tehdä virallinen syyttäjä, työsuojeluviranomainen sekä työnantajain ja työntekijäin keskusjärjestö. Ehdotus vastaa voimassa olevan lain 18 §:ää.

Työsuhteen osapuolet eivät voisi itse saattaa soveltamista koskevaa kysymystä työneuvoston ratkaistavaksi. Sen vuoksi 2 momentissa ehdotetaan, että työsuojeluviranomainen velvoitettaisiin viemään asia työneuvoston ratkaistavaksi. Jos työsuojeluviranomainen katsoisi, että lain soveltaminen olisi ilmeisen selvää eikä siinä olisi ongelmia, ei asiaa tulisi viedä työneuvostoon.

Vastaavasti kuin työsuojeluviranomainen voisi tuomioistuin asian käsittelyn yhteydessä joko omasta aloitteestaan tai asianosaisten vaatimuksesta saattaa kysymyksen lain soveltamisesta työneuvoston ratkaistavaksi.

15 §. Poikkeusluvat. Kaikista poikkeuksista, joita lain säännöksistä voitaisiin myöntää, ehdotetaan säädettäväksi keskitetysti samassa pykälässä. Poikkeuslupa-asiat käsittelisi sen työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto, jonka alueella työpaikka on.

Pykälän 1 momentin 1 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi poikkeusluvasta nuorten henkilöiden esiintymisiä varten. Niitä edellytyksiä, joilla heidän tämän tapainen työntekonsa olisi sallittua, on tarkemmin käsitelty lain 2 §:n kohdalla. Tässä tarkoitettuja lupia voitaisiin antaa vain yksittäistapauksittain. Lupaa ei voitaisi antaa esimerkiksi tietylle määrälle lapsia määrättyä esitystä varten, vaan luvassa olisi mainittava nimeltä ne henkilöt, joita se koskee. Lisäksi luvassa olisi määrättävä lapsen suojelun kannalta välttämättömistä ehdoista, kuten työn arvioidusta kestosta, työajan pituudesta ja sijoittelusta sekä tarvittaessa työpäivien määrästä ja toistumistiheydestä. Poikkeuslupajaosto harkitsisi erikseen kussakin tapauksessa tarvittavat ehdot.

Kaikissa tapauksissa ei ole tarkoituksenmukaista, että nuoren työaika olisi järjestettävä 2 luvussa olevien työaikaa koskevien säännösehdotusten mukaan. Nuoren ammattikoulutus saattaa edellyttää toisenlaista työaikajärjestelyä. Myös muut yksittäistapauksessa esiin tulevat seikat voivat aiheuttaa sen, että nuoren kannalta olisi toivottavaa voida työskennellä muina aikoina tai muuten poikkeavasti kuin sen ikäisille nuorille yleensä on sallittu.

Lakiehdotuksella ei ole tarkoitus lisätä poikkeuslupien käyttöä nykyisestä, vaan lähinnä mahdollistaa yksilölliset poikkeukset yksittäistapauksessa. Yhteiskunnassa on tapahtunut ja tapahtuu sellaisia nuoriin henkilöihin vaikuttavia muutoksia, jotka tekevät tarpeelliseksi joissakin tilanteissa kaavamaisista työaikasäännöksistä poikkeamisen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että poikkeustarve johtuisi yleensä työn ja koulunkäynnin yhdistämisestä oppimisen edistämiseksi. Lisäksi erityisesti silloin, kun nuorten on vaikeaa saada kesätyötä, voisi olla tarkoituksenmukaista sallia nuorten tehdä työtä, jota ei tehdä täysin heille sallituissa työaikarajoissa, mutta joka muuten ainakin tilapäisenä voisi olla heille sopivaa, kuten esimerkiksi sanomalehtien varhaiskanto.

Poikkeuslupia käsitellessään poikkeuslupajaosto joutuisi arvioimaan kunkin tapauksen erikseen. Ratkaisuun vaikuttaisi muun muassa nuoren henkilön ikä. Lähes 18-vuotiaalle voitaisiin helpommin myöntää lupa poiketa esimerkiksi työajan sijoittelua koskevista säännöksistä kuin vasta 14 vuotta täyttävälle.

Joissakin tilanteissa voisi olla tarpeen, että oppivelvollisuuden alainen 14 vuotta täyttänyt nuori voisi kouluaikanakin tehdä työtä muutoinkin kuin tilapäisesti sekä myös 4 §:ssä ehdotettuja pitempiä aikoja. Ensisijainen peruste pidentää työaikoja tällä tavalla ei voisi olla rahan ansainta vaan lähinnä nuoren sopeuttaminen toimimaan yhteiskunnassa normaalilla tavalla. Tällaista tarvetta on esiintynyt pyrittäessä auttamaan koulunsa laiminlyöneitä nuoria suorittamaan koulunsa loppuun käyttäen apuna ja koulutyön vastapainona mahdollisimman normaalin kaltaista työssäkäyntiä.

Nuorten tekemien rikosten yhteydessä on sovittelumenettely yleistynyt. Sovittelun tuloksena nuori sovittaa työllään tekemänsä vääryyden siten kuin hän on sovittelijan välityksellä sopinut asianomistajan kanssa. Niissä tapauksissa, joissa työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, saattaa sovittelumenettelyn onnistumiseksi olla tarpeen, että nuori voisi työaikasäännösten estämättä täyttää velvollisuutensa sovittaessaan rikkomustaan. Näissä tapauksissa poikkeuslupajaosto voisi yksittäistapauksittain antaa tarvittavan luvan lain säännöksistä poikkeamiseen.

Entiseen tapaan ehdotetaan, että 15 vuotta täyttäneellä nuorella saisi työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston luvalla teettää ylityötä enintään 40 tuntia vuodessa muutoin sallitun 80 ylityötunnin lisäksi. Vuorokausilevon vähimmäispituudesta ei voitaisi myöntää poikkeusta.

16 §. Nähtävänäpito. Lakiehdotuksen säännöksellä, jolla työnantaja velvoitettaisiin pitämään laki työntekijöiden nähtävänä, pyritään tehostamaan säännösten noudattamista työpaikalla sekä parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia saada tietoa säännösten sisällöstä. Vastaavanlainen velvoite pitää säännökset nähtävänä on yleensä kaikissa työsuojelua koskevissa laeissa.

Lain nojalla annetuilla täytäntöönpanosäännöksillä ja määräyksillä tarkoitetaan lähinnä lain nojalla annettua asetusta sekä luetteloa nuorille työntekijöille vaarallisista töistä samoin kuin nuorille työntekijöille sopivista kevyistä töistä. Viranomaisen päätöksillä tarkoitetaan työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston päätöksiä.

17 §. Valvonta. Lain noudattamisen valvonta kuuluisi ehdotuksen mukaan edelleen työsuojeluviranomaisille, joille työpaikkojen valvonta muutenkin kuuluu. Kun on kysymys nuorista työntekijöistä, on säännösten noudattamisen varmistaminen erityisen tärkeätä.

18 §. Rangaistussäännös. Lain tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomisesta rangaistaisiin ehdotuksen mukaan työnantajaa tai tämän edustajaa sakolla. Myös voimassa olevan lain mukaan on lain tai asetuksen säännösten rikkomisesta säädetty sakkorangaistus.

Jos työnantaja tahallaan laiminlyö noudattaa työsuojeluviranomaisen yksittäistapauksessa antamia työn turvallisuutta ja terveyttä koskevia määräyksiä, voidaan työnantaja tai tämän edustaja tuomita työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 26 §:n nojalla työsuojeluviranomaisten määräysten rikkomisesta sakkoon tai enintään vuodeksi vankeuteen. Nuoria työntekijöitä koskevaan lakiin ei ehdoteta sakkorangaistusta ankarampia rangaistuksia.

Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle 18-vuotias henkilö (nuori työntekijä) tekee työ- tai virkasuhteessa.

Tämän lain 3 luvun säännöksiä sovelletaan muuhunkin 18 vuotta nuoremman henkilön tekemään työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (299/58) .

Jollei tässä laissa toisin säädetä, nuoren työntekijän tekemään työhön sovelletaan, mitä siitä työstä muutoin säädetään. Laivatyöstä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.

Lisäksi saadaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana sanotun iän täyttävä henkilö ottaa sellaiseen kevyeen työhön, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen:

Erityisestä syystä voidaan 15 §:ssä tarkoitetulla luvalla sallia, että 2 momentissa tarkoitettua nuorempi henkilö saa työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa.

Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse.

Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos purkaminen on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia.

Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä.

Oppivelvollisen päivittäinen työaika koulutyön aikana saa koulun vapaapäivinä olla enintään seitsemän tuntia ja koulupäivinä enintään kolme tuntia kuitenkin siten, että koulupäivän ja työajan pituus yhteensä ei saa ylittää kahdeksaa tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia.

Viisitoista vuotta nuoremman henkilön työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään seitsemän tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa.

Viisitoista vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa.

Alle 15-vuotiasta ei saa pitää ylityössä eikä hätätyössä.

Nuoren työntekijän työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan.

Viisitoista vuotta täyttänyt työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi, saa kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello yhteen asti.

Alle 15-vuotiaan työaika on sijoitettava kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan. Työnantajan kodissa kotitaloustyötä tekevän alle 15-vuotiaan työaika voidaan kuitenkin sijoittaa kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan ja tämän suostumuksella kello 23:een asti, milloin erityinen syy sitä vaatii.

Viisitoista vuotta täyttäneelle henkilölle on annettava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa.

Alle 15-vuotiaalle on annettava vähintään 14 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa.

Kun alle 15-vuotiaan työaika vuorokaudessa on pitempi kuin viisi tuntia, on hänelle annettava työn aikana ainakin yksi vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Jos työpaikalla noudatettavan lain lepoaikaa koskevasta säännöksestä on poikettu työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston luvalla taikka työ- tai virkaehtosopimuksella, saadaan poikkeusluvan taikka työ- tai virkaehtosopimuksen lepoaikaa koskevaa ehtoa soveltaa myös nuoreen työntekijään. Jos työpaikalla sovelletaan työaikalain 6 §:n mukaista työaikajärjestelyä, voidaan myös nuoren työntekijän lepoaika järjestää mainitun lain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Alle 15-vuotiaalle on annettava vähintään 38 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo.

Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Sellaisiin töihin, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan tai jotka voivat 1 momentissa mainitulla tavalla olla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi, saa käyttää nuorta työntekijää vain asetuksessa säädetyin edellytyksin.

Työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden ominaisuuksiensa edellyttämää henkilökohtaista opastusta työssä niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille.

Ennen työsuhteen alkamista tai kuukauden kuluessa sen alkamisesta on nuorelle työntekijälle toimitettava terveystarkastus työnantajan kustannuksella. Tarkastuksessa on selvitettävä nuoren henkilön soveltuvuus aiottuun työhön sekä todettava, ettei työ ole vahingollista nuoren työntekijän terveydelle ja kehitykselle.

Tarkastusta ei kuitenkaan vaadita, jos:

Erityisen sairastumisen vaaran aiheuttavassa työssä on terveystarkastusten järjestämisessä lisäksi noudatettava, mitä työterveyshuoltolaissa (743/78) tai sen nojalla säädetään tai määrätään.

Ennen kuin 18 vuotta nuorempi henkilö otetaan työhön, tulee hänen iästään sekä siitä, onko hän oppivelvollinen, olla luotettava selvitys.

Työnantajan on pidettävä luetteloa niistä nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työhön toistaiseksi tai vähintään kahden kuukauden ajaksi tai jotka ovat olleet työssä kaksi kuukautta.

Luetteloon on merkittävä:

Työneuvoston on ratkaistava virallisen syyttäjän, työsuojeluviranomaisen taikka työantajien tai työntekijöiden keskusjärjestön pyynnöstä, onko nuoreen henkilöön sovellettava tätä lakia.

Työsuojeluviranomaisen on asianomaisen vaatimuksesta saatettava lain soveltamista koskeva kysymys työneuvoston ratkaistavaksi, jollei asiaa muutoin ole pidettävä ilmeisen selvänä.

Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitun kysymyksen ratkaisusta, tuomioistuin voi siirtää tämän kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii eikä asiaa ole pidettävä ilmeisen selvänä. Tuomioistuimen päätös asiasta annetaan vasta sen jälkeen, kun työneuvoston ratkaisu on toimitettu sille.

Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto voi määräämillään ehdoilla sallia:

Poikkeuslupajaosto ei kuitenkaan voi antaa lupaa teettää nuorella työntekijällä 5 §:ssä sallitun ylityötuntimäärän lisäksi enempää kuin enintään 40 tuntia ylityötä kalenterivuodessa eikä myöntää poikkeusta 8 §:n 1 momentin lepoaikaa koskevista säännöksistä.

Jokaisessa työpaikassa, jossa on työssä yksi tai useampi nuori työntekijä, työnantajan on pidettävä sopivassa paikassa työntekijöiden nähtävänä tämä laki ja sen nojalla annetut täytäntöönpanosäännökset ja määräykset sekä viranomaisten päätökset niistä myönnetyistä poikkeuksista.

Tämän lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä, on tuomittava nuorten työntekijöiden suojelusäännösten rikkomisesta sakkoon.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Työministeriö voi antaa esimerkkiluettelon 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista nuorille sopivista kevyistä töistä sekä vahvistaa esimerkkiluettelon nuorille työntekijöille vaarallisista töistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia ohjeita terveystarkastuksista ja niiden suorittamisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Tällä lailla kumotaan:

Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain nojalla annetut säännökset ja määräykset jäävät kuitenkin edelleen voimaan, kunnes ne erikseen kumotaan.