HE 45/1993

1.1.Lainsäädäntö ja käytäntö

1.2.Nykytilan arviointi

Opetusteknologian kehitys on viime vuosikymmenen aikana ollut nopeaa ja oppimateriaalikäsitteen merkitys on muuttunut. Perinteisten opetusmuotojen ja graafisten sekä audiovisuaalisten oppimateriaalien rinnalle ovat tulleet monivälineopetus ja tietokoneavusteiset opetusohjelmat. Uudet välineet ja opetusohjelmat ovat olennainen osa opetusmenetelmien ja yksilöllisten, oppimista edistävien opiskelumuotojen kehittämistä.

Av-keskus on käytännössä keskittynyt pääasiallisesti elokuvien ja videonauhoitteiden sekä äänitallenteiden myyntiin ja lainaukseen opetushallituksen toimialaan kuuluville oppilaitoksille sekä tähän tarvittavien oikeuksien hankkimiseen. Uusimuotoisten oppimateriaalien kehittämistehtäviin av-keskuksen voimavarat eivät ole riittäneet.

Oppimateriaaleja kehitetään, hankitaan ja tuotetaan myös valtiolla eri yksiköissä. Opetushallitus tuottaa tai tukee toimialaansa kuuluvan opetustoimen alueella vähälevikkisen kirjallisen oppimateriaalin tuotantoa ja teettää av- materiaalia ammatilliseen koulutukseen. Kirjallisen materiaalin jakelun on hoitanut pääasiassa Painatuskeskus Oy ja audiovisuaalisen materiaalin jakelun av-keskus. Opetushallitus käyttää määrärahoja myös tietokonepohjaisen oppimateriaalin valmistamiseen, ohjelmaprojektien tukemiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Lisäksi ammatillista koulutusta varten on lunastettu käyttö- ja jakeluoikeuksia tietokoneohjelmiin. Opetushallitus on teettänyt oppimateriaalitutkimuksia sekä järjestänyt kokeilutoimintaa. Vuoden 1992 valtion talousarviossa opetushallituksen oppimateriaalitoimintoihin oli käytettävissä yhteensä noin 6,3 miljoonaa markkaa. Kuluvan vuoden talousarviossa vastaavaan tarkoitukseen on varattu yhteensä noin 10 miljoonaa markkaa.

Myös useilla korkeakouluilla on oppimateriaali- ja opetusteknologiatoimintojen kehittämisyksiköitä. Helsingin yliopiston Vantaan koulutuskeskuksella ja Teknillisellä korkeakoululla on määräaikainen yhteistyöprojekti, Koulun tietotekniikkakeskus, joka on osallistunut muun ohessa tietokoneavusteisten opetusmenetelmien ja opetusohjelmien kehittämiseen. Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus on muun ohessa hoitanut Euro Pace -ohjelmien nauhoitusta ja välitystä teknillisille oppilaitoksille. Myös taideteollisella korkeakoululla on omaa toimintaa.

Yleisradiolla on erityisasema opetusohjelmien tuottajana. Se tuottaa suomen- ja ruotsinkielisiä radio- ja televisio-ohjelmia koulu- ja aikuisopetukseen. Suurin osa av-keskuksen myymistä ja kunnallisten oppimateriaalikeskusten lainaamista ohjelmanauhoitteista on Yleisradion tuotantoa. Tämän ohella oppilaitoksilla on Yleisradion, MTV Oy:n ja Oy Kolmostelevisio Ab:n tuottamien ohjelmien suora nauhoitusmahdollisuus, joka opetusministeriön teettämän selvityksen mukaan on viime vuosina lisääntynyt.

Kunnallisia oppimateriaalikeskuksia on lähes 90. Keskukset palvelevat lähinnä yleissivistäviä oppilaitoksia nauhoittamalla Yleisradion opetusohjelmia koulujen käyttöön, välittävät ja hankkivat opetusohjelmia sekä huoltavat ja hankkivat av-välineitä.

Edellä mainittujen organisaatioiden lisäksi myös yksityiset av-oppimateriaalituottajat tarjoavat oppilaitoksille palvelujaan.

Oppimateriaalitoimintojen uudelleen järjestäminen on tarpeen toisaalta julkishallinnon menojen vähentämisen ja toisaalta koulutuksen laadun ja palveluiden kehittämisen vuoksi. Julkishallinnon rationalisointihankkeiden yhteydessä on tullut välttämättömäksi harkita, mistä oppimateriaalitehtävistä julkisen vallan on huolehdittava keskitetysti ja mistä taas voidaan luopua muun muassa siksi, että muut tahot tarjoavat riittävästi vastaavia tai korvaavia palveluja. Toimintoja uudelleen järjestettäessä on sekä purettava päällekkäisiä organisaatioita että luovuttava osasta nykyisiä jakelutoimintoja. Sellaisen välttämättömän oppimateriaalin jakelu, joka on tarpeen järjestää oppilaitoksille keskitetysti, on mahdollista hoitaa opetushallituksesta maksullisena palvelutoimintana. Entistä tärkeämpää on suunnata käytettävissä olevia varoja erityisesti uusien opetusmuotojen ja oppimateriaalien kehittämiseen. Kehittämisedellytysten turvaaminen tutkimus- ja kokeilutoiminnan avulla on tärkeää nopean teknologian kehityksen vuoksi.

Oppimateriaalikysymyksissä opetushallinnon tehtävänä on koulutuspoliittisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta kaikkien koulutusmuotojen osalta. Samoin oppimateriaali- ja opetusteknologia-asioiden valtakunnalliset koordinointi- ja kehitystehtävät, osallistuminen kansainvälisiin kehitys- ja yhteistuotantohankkeisiin eri koulutusmuotoja tukevan oppimateriaali- ja opetusohjelmatuotannon edistäminen sekä erityisesti alueellisen yhteistoiminnan edistäminen kuuluvat myös opetushallinnolle. Maamme olosuhteissa ei myöskään kaikkien alojen oppimateriaalituotanto jatkossakaan ole mahdollista ilman valtion rahoitusta. Näin ollen julkisen vallan taholta myös on turvattava sellaisen vähälevikkisen oppimateriaalin saanti,joka ei ole aikaansaatavissa ilman tuotantotukea. Tähän tarkoitukseen tulee edelleen ohjata valtion talousarviossa määrärahat opetushallituksen kautta.

3.1.Organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset

Av-keskuksen lakkauttamisen seurauksena poistuu opetusministeriön hallinnonalalta itsenäinen virastomuotoinen yksikkö. Av-keskukselta jäävä irtain omaisuus muodostuu pääasiassa oppilaitoksille myytäväksi tai lainattavaksi hankituista elokuvista, videonauhoitteista ja äänitallenteista sekä tallentamiseen liittyvistä laitteista. Aineistoon on hankittu oikeudet joko lainausta tai oppilaitoksille myyntiä varten eikä niihin pääasiallisesti sisälly siirto-oikeutta. Aineisto ei näin ollen ole vapaasti luovutettavissa ja tulisi ilman erillisjärjestelyitä käyttöarvoa vailla olevana poistettavaksi. Keskuksen lakkauttamisen yhteydessä jäljellä oleva varasto ja siihen liittyvät laitteet on tarkoitus siirtää toimintaa jatkavalle opetushallitukselle, joka neuvottelee levitysoikeudet tuottajien kanssa uudelleen.

Av-keskukselle on varattu vuoden 1993 valtion talousarviossa yhteensä 9,32 miljoonaa markkaa.

Vuodelle 1994 arvioidaan av-keskuksen palkka- ja käyttömenoista aiheutuvan arviolta kustannuksia yhteensä 1,7 miljoonaa markkaa kahden toimintakuukauden ajalta.

Av-keskuksella on vuonna 1993 käytettävissä aineiston ja oikeuksien hankkimiseen noin 2 miljoonaa markkaa.

Tarkoituksena on, että tuotanontoiminnan jatkamiseksi aineiston ja oikeuksien hankkimiseen varataan myös vuonna 1994 noin 2 miljoonaa markkaa, joka osoitetaan opetushallitukselle. Lisäksi varaston karsinnasta, kokoelman siirtämisestä, käyttöönotosta ja säilytyksestä sekä sopimusten uudelleen neuvottelusta aiheutuviin kustannuksiin arvioidaan kuluvan noin 500 000 markkaa.

Päällekkäisten toimintojen purkamisella aikaansaatavat säästöt muodostuvat lähinnä palkkaus- ja käyttömenoista ja niiden suuruus on vuonna 1994 noin 5,1 miljoonaa markkaa.

3.2.Henkilöstövaikutukset

Av-keskuksen lakkauttamisen vuoksi myös sen palveluksessa oleva henkilökunta joudutaan irtisanomaan. Keskuksessa on tällä hetkellä peruspalkkainen johtajan virka, joka on vakinaisesti täyttämättä sekä taloudenhoitajan virka. Lisäksi keskuksella on henkilöstöä 23 henkilötyövuoden verran pysyväisluontoisessa tai määräaikaisessa työsopimussuhteessa. Suurin osa keskuksen henkilöstöä toimii jakelutehtävissä joko keskuksen myynnissä tai lainauksessa. Opetushallitukseen siirrettäisiin kuitenkin vain vähäinen osa toiminnoista yhdistämällä ne pääasiallisesti opetushallituksen muihin toimintoihin. Tämän vuoksi pyrkimyksenä on sijoittaa av-keskuksen henkilökuntaa muualla mahdollisesti vapautuviin vastaaviin tehtäviin.

4.1.Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Valtion oppimateriaalitoimintojen uudelleen järjestämisen tarve on ollut esillä pitkään ja siitä on osoituksena useat toimikuntien ja työryhmien erilaisten organisaatioiden ja tehtävien varaan rakentuneet toimenpide-ehdotukset. Niistä tärkeimmät ovat videotoimikunnan III osamietintö (komiteanmietintö 1987:19), opetushallinnon keskusvirastokysymystä selvittäneen työryhmän mietintö (opetusministeriön työryhmien muistiota 1989:4), viestintäkulttuuritoimikunnan I osamietintö (komiteanmietintö 1989:15), opetusministeriön oppimateriaalikeskustyöryhmän muistio (opetusministeriön työryhmien muistioita 1990:15).

Valtioneuvoston 20 päivänä marraskuuta 1991 vuosille 1991―96 hyväksymässä koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on muun muassa todettu, että valtion oppimateriaalitoiminnot järjestetään uudelleen.

Valtion oppimateriaalitoimintojen työryhmä (opetusministeriön työryhmien muistioita 1992:23) päätyi eri vaihtoehtojen pohjalta ehdotukseen, jonka mukaan valtion audiovisuaalinen keskus lakkautettaisiin ja sen toiminnot jaettaisiin opetushallituksen ja Yleisradion kesken. Lainaustoiminnasta työryhmä ehdotti luovuttavaksi kokonaan.

Työryhmän ehdotuksesta pyydettiin muun muassa opetushallituksen, Yleisradion, valtion audiovisuaalisen keskuksen, kunnallisten keskusjärjestöjen, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen, Kunnalliset oppimateriaalijohtajat ry:n sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lausunnot.

Esitys av-keskuksen lakkauttamiseksi 1 päivästä maaliskuuta 1994 lukien sisältyy myös keskushallinnon rationalisointihankkeen loppuraporttiin. Yksiportaiseen keskushallintoon, selvitysmies Pekka Ojalan ehdotukset valtionhallinnon toimivallanjaon ja tehtävärakenteen muuttamiseksi sekä keskushallinnon supistamiseksi (komiteanmietintö 1992:28).

Valtion vuoden 1993 talousarvion luvun 29.06 Valtion audiovisuaalinen keskus selvitysosaan sisältyy lausuma, jonka mukaan tarkoituksena on lakkauttaa valtion audiovisuaalinen keskus 1 päivänä maaliskuuta 1994. Audiovisuaalisen keskuksen oppimateriaalin kehittämistehtävät siirretään opetushallitukselle, jonka tehtävänä on myös vähälevikkisen oppimateriaalin tuotannon tukeminen. Keskuksen muut tehtävät on tarkoitus siirtää Yleisradion sekä muiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden tehtäviksi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on hallituksen esityksestä vuoden 1993 talousarviosta antamassaan mietinnössä (VaVm 92/1992vp) pitänyt tarpeellisena vielä selvittää, miten audiovisuaalinen oppimateriaali tulevaisuudessa tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin hoidetaan esimerkiksi suunniteltua laajemmalla yhteistoiminnalla ja saavutetaanko valtion audiovisuaalisen keskuksen lakkauttamisella kustannushyötyä.

Opetusministeriö antoi lausuman johdosta opetusteknologian asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia ehdotuksen niistä toimista, joita valtion audiovisuaalisen keskuksen toimintojen uudelleen järjestäminen edellyttää. Erityistä huomiota asiantuntijatyöryhmän tuli kiinnittää koulutuksen laadulle ja opetuksen kehittämiselle asetettuihin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin.

Opetusteknologian asiantuntijaryhmä ehdotti muun ohessa, että oppimateriaali- ja opetusteknologiakysymykset tulee ratkaista toimivan, hallinnollisesti kevyen yhteistyömallin pohjalta kaikkien koulutusmuotojen osalta yhteiskunnan tarpeita paremmin vastaaviksi. Asiantuntijaryhmä ehdotti myös, että valtion audiovisuaalinen keskus lakkautettaisiin 1 päivästä maaliskuuta 1994 lukien ja että keskuksen tehtävät järjestettäisiin uudelleen seuraavasti: Oppimateriaalien tuotantoon ja tiedotustoimintaan liittyvät tehtävät siirretään opetushallitukseen muodostettavaan opetusteknologiayksikköön. Samoin pedagogisten elokuvien välitys ja kokoelman ylläpito ehdotettiin siirrettäväksi joko opetushallitukselle tai Suomen Elokuvakontakti ry:lle. Jakelu ehdotettiin järjestettäväksi nykyisen lainauksen osalta vuokraustoimintana. Taide-elokuvien jakelun ryhmä ehdotti järjestettäväksi yhteistyösopimuksen pohjalta Suomen Elokuvakontakti ry:n kanssa edellyttäen, että levitysoikeuteen liittyvät sopimukset on mahdollista neuvotella uudelleen. Av-keskuksen hoitamasta Yleisradion ohjelmien tallennemyynnistä asiantuntijaryhmä ehdotti luovuttavaksi kokonaan. Valtakunnallisten koordinointi- ja kehitystehtävien ja alueellisen yhteistoiminnan edistämiseksi asiantuntijaryhmä ehdotti muodostettavaksi yhdistysmuotoisen organisaation, joka huolehtisi eri osapuolten välisestä yhteydenpidosta ja toimisi valtakunnallisena keskustelufoorumina.

Esitys on valmisteltu pääosin mainitun opetusteknologian asiantuntijaryhmän ehdotuksen pohjalta.

4.2.Lausunnot

Esityksestä on kuultu valtion audiovisuaalista keskusta ja saatu opetushallituksen lausunto. Ehdotuksesta on myös käyty yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) edellyttämät neuvottelut.

Täten kumotaan valtion audiovisuaalisesta keskuksesta 16 päivänä tammikuuta 1976 annettu laki (27/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994. Lain 2 §:n 2 momentti tulee voimaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 1994.

Sen estämättä, mitä valtion maksuperustelain (150/92) 14 §:ssä säädetään, jää valtion audiovisuaalisen keskuksen suoritteista perittävistä maksuista 4 päivänä marraskuuta 1977 annettu asetus (785/77) edelleen voimaan 28 päivään helmikuuta 1994, jollei sitä erikseen tätä ennen kumota.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.