HE 328/1993

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Nykyisen kiinteistörekisterilain (392/85) mukaan kiinteistörekisteriä pitivät vuoden 1993 loppuun saakka, siltä osin kuin pitäminen kuuluu maanmittauslaitokselle, kartasto- ja tietopalvelutoimistot, joille tehtävä siirtyi aikaisemmilta maanmittauskonttoreilta vuonna 1991. Vuoden 1994 alusta maanmittauslaitos siirtyi piirihallinnon osalta uuteen yhtenäiseen toimintayksikköorganisaatioon, jossa piirihallinnon muodostavat 21 maanmittaustoimistoa.

Kiinteistörekisterilain antamisen jälkeen atk-tekniikka, erityisesti tiedonsiirtotekniikka on kehittynyt merkittävästi. Tämä mahdollistaa toimintayksiköiden välisen tiedonsiirron muun muassa kiinteistörekisterin pitämisen ja kiinteistörekisteriin liittyvien palvelujen antamisen osalta siten, ettei kiinteistörekisteriin merkittävien tietojen ajan tasalla pitäminen ja rekisteripalvelujen antaminen kansalaisille ole sidottu enää siihen toimintayksikköön, jossa kiinteistörekisterin pitäminen teknisesti tapahtuu.

Jotta kiinteistörekisterin pitäminen maanmittauslaitoksen huolehtimilta osin voitaisiin järjestää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti ja jotta nykyisen atk-tekniikan antamat mahdollisuudet tulisivat hyödynnetyiksi täysipainoisesti niin kiinteistörekisterin pitämisessä kuin kiinteistörekisteriä koskevien palvelujen tuottamisessa maanmittauslaitoksen uudessa piirihallinnossa, tulisi kiinteistörekisterin pitämistä koskevia säännöksiä väljentää. Rekisterin pitämisestä huolehtiminen ja rekisteripalvelujen tuottaminen tulisi erottaa toisistaan siten, että rekisterin pitämisestä huolehtiminen järjestettäisiin maanmittauslaitoksen sisäisin määräyksin.

Ehdotuksen mukaan kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisterikartasta annettavista otteista huolehtisivat kaikki maanmittaustoimistot. Kun atk-tekniikka mahdollistaa kiinteistörekisteriä koskevien tietojen siirtämisen myös eri viranomaisten välillä, rekisteriä koskevien tietojen saavutettavuuden parantamiseksi tulisi mahdollistaa se, että myös muut viranomaiset kuin maanmittaustoimistot, kiinteistöinsinöörit ja oikeushallintoviranomaiset voisivat antaa kiinteistörekisteristä otteita.

Valtion viranomaisten tuottamista suoritteista perittäviä maksuja koskevat säännökset on uudistettu vuonna 1992 annetulla valtion maksuperustelailla (150/92) . Uuden lain yhtenä pääperiaatteena on, että myös eri viranomaisten väliset suoritteet ovat pääsääntöisesti maksullisia. Kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisterikarttaan liittyviä suoritteita koskevien maksujen määräämisperusteiden yhdenmukaistamiseksi valtion maksuperustelain mukaisten määräämisperusteiden kanssa tulisi kiinteistörekisterilain maksusäännöksiä tarkistaa siten, että myös kyseisistä suoritteista perittävät maksut määräytyisivät eräin poikkeuksin valtion maksuperustelain mukaisesti.

2.Esityksen vaikutukset

Esitys mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tehtäväjaon maanmittaustoimistojen välillä kiinteistörekisterin pitämiseen liittyvissä tehtävissä ja siten tehostaa maanmittauslaitoksen nykyisten resurssien käyttöä. Tämä tukee siten osaltaan niiden rationalisoimishyötyjen saavuttamista, joihin maanmittauslaitoksen piirihallinnon uudelleen organisoimisella pyritään. Esitys ei aiheuta varsinaisia muutoksia maanmittauslaitoksen organisaatioon, vaan ainoastaan tehtäväjaon tarkistuksia eri toimintayksiköiden välillä kiinteistörekisterin pitämiseen liittyvissä tehtävissä.

Esityksellä ei ole välittömiä henkilöstövaikutuksia, mutta esitys edistää myös henkilöstöresurssien käytön tehostamista piirihallinnon uudelleen organisoinnin yhteydessä.

Ehdotuksen arvioidaan lisäävän maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriä koskevista suoritteista saatavia tuloja 350 000 markkaa vuosittain. Maksujen suorittajina olisivat muut valtion viranomaiset ja kunnalliset viranomaiset.

3.Asian valmistelu

Lakiehdotus on valmisteltu maanmittauslaitoksessa. Se on käsitelty maanmittauslaitoksen johtokunnassa, joka on sen osaltaan hyväksynyt. Lakiehdotuksen jatkovalmistelu on suoritettu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä.

1.Lakiehdotuksen perustelut

5 §. Pykälässä ovat säännökset kiinteistörekisterin pitäjistä. Maanmittauslaitokselle kuuluvilta osin kiinteistörekisterin pitämisestä ovat huolehtineet uuteen yhtenäiseen piirihallinnon toimintayksikköorganisaatioon siirtymiseen saakka 11 kartasto- ja tietopalvelutoimistoa.

Maanmittauslaitoksen piirihallinnon muodostuessa nykyään 21 maanmittaustoimistosta ei kiinteistörekisterin pitämiseen liittyviä tehtäviä ole tarkoituksenmukaista hajauttaa kaikilta osin jokaiselle maanmittaustoimistolle. Erityisesti rekisterin tekniseen pitämiseen liittyvät tehtävät on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti järkevää keskittää osaan maanmittaustoimistoja. Kysymykseen tulevat ensi vaiheessa ne maanmittaustoimistot, joihin uudessa organisaatiossa siirtyi se osa kartasto- ja tietopalvelutoimistojen henkilöstöstä, jonka tehtäviin on kuulunut kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtiminen.

Atk-tekniikka on kiinteistörekisterilain voimaantulon jälkeen kehittynyt voimakkaasti. Niinpä maanmittaustoimitusten tekemisessä käytetään laajasti hyväksi automaattista tietojenkäsittelyä. Toimituksista kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot on muun muassa lohkomistoimitusten osalta mahdollista viedä suoraan kiinteistörekisteriin asianomaista toimitusautomaatio-ohjelmistoa hyväksikäyttäen. Näissä tapauksissa on tarkoituksenmukaista, että toimituksesta johtuvan kiinteistörekisteritietojen päivittämisen suorittaa se maanmittaustoimisto, jonka toimitusinsinööri on toimituksen suorittanut, vaikka kiinteistörekisterin tekninen pitäminen ei kuuluisikaan asianomaiselle maanmittaustoimistolle.

Edellä sanotun perusteella ehdotetaankin kiinteistörekisterin pitämistä koskevaa säännöstä väljennettäväksi maanmittauslaitoksen osalta siten, että rekisterin pitämisestä huolehtisivat maanmittaustoimistot sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää.

Vuonna 1992 kunnallislain muuttamisesta annetulla lailla (979/92) väljennettiin kunnallislain toimivallan siirtämistä koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälän säännöstä lisäksi väljennettäväksi siten, että kiinteistörekisterin pitäjänä toimivasta kiinteistöinsinööristä voitaisiin määrätä myös muussa järjestyksessä kuin johtosäännöllä.

9, 10 ja 14 §. Lain 9 §:n 2 momentin ja 14 §:n 2 momentin mukaan kiinteistörekisterin pitäjän on annettava kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisterikartasta otteita. Edelleen 9 §:n 3 momentin mukaan oikeushallintoviranomaisella ja maanmittaustoimistolla on oikeus antaa otteita kiinteistörekisteristä asetuksessa säädetyissä tapauksissa.

Atk-tekniikkaan perustuvien tiedonsiirtojärjestelmien kehittyminen mahdollistaa sen, että kiinteistörekisterin ja rekisterikartan ote voidaan tulostaa myös muussa toimintayksikössä kuin siinä, jolle kiinteistörekisterin pitäminen kuuluu. Samoin tiedonsiirtojärjestelmät mahdollistavat sen, että atk-perusteiset kiinteistörekisteritiedot ovat myös eräiden muiden valtion viranomaisten käytössä kuin maanmittauslaitoksen ja alioikeuksien. Jotta kansalaisten olisi mahdollisimman helppoa saada tarvitsemiaan kiinteistörekisteritietoja, ehdotetaan säädettäväksi, että kaikkien maanmittaustoimistojen olisi pyydettäessä annettava kiinteistörekisteriotteiden lisäksi otteita myös kiinteistörekisterikartasta. Lisäksi ehdotetaan 9 §:n 3 momentin säännöstä väljennettäväksi siten, että muiden viranomaisten kuin maanmittaustoimistojen ja kiinteistörekisterinpitäjänä toimivien kiinteistöinsinöörien oikeudesta antaa kiinteistörekisteristä otteita säädetään asetuksella. Alioikeuksien ohella otteiden antajina tulisivat ensi vaiheessa kysymykseen lähinnä rekisteritoimistot ja eräät kunnat.

Atk-tekniikka mahdollistaa tietojen antamisen kiinteistörekisterikartasta myös muulla tavoin kuin kartan otteina. Niinpä esimerkiksi numeerisessa muodossa olevasta karttatiedostosta voidaan antaa tiedot kaikista kartalla olevista tiedoista tai vain ne tiedot, jotka tiettyä tarkoitusta varten ovat tarpeellisia. Tämän vuoksi 14 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaussäännös 10 §:ään. Siten kiinteistörekisterikartasta annettaisiin tietoja myös muulla tavoin kuin otteina vastaavasti kuten kiinteistörekisteritietoja.

Kaikkia kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisterikarttaan liittyviä suoritteita koske- vat maksusäännökset ehdotetaan otettavaksi uuteen 14 a §:ään. Tämän vuoksi maksuja koskevat säännökset ehdotetaan poistettavaksi 9 §:n 2 momentista ja 14 §:n 2 momentista sekä 10 §:n 3 momentti kumottavaksi tarpeettomina.

13 §. Pykälässä on säännös siitä, että valtio tai, jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kiinteistöinsinööri, asianomainen kunta on vahingonkorvausvelvollinen sellaisesta vahingosta, joka on aiheutunut virheellisestä tiedosta kiinteistörekisteriotteessa.

Edellä 9 §:n 3 momentissa on ehdotettu, että myös muut viranomaiset kuin kiinteistörekisterin pitäjinä toimivat voivat antaa kiinteistörekisteristä otteita. Käytännössä saattaa tapahtua esimerkiksi teknillisistä seikoista johtuen, että otteeseen tulee virheellisiä tietoja 11 §:n 2 momentissa lueteltujen tietojen osalta, vaikka itse rekisterissä olevat tiedot olisivat oikeita. Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi ja eri julkisyhteisöjen vastuusuhteiden selkeyttämiseksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin, että sanotunlaisista kiinteistörekisterin otteessa olevista virheistä aiheutuva vahinko korvataan asianomaisen julkisyhteisön varoista.

14 a §. Lain 9 §:n 2 momentissa, 10 §:n 3 momentissa ja 14 §:n 2 momentissa ovat nykyään säännökset kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisterikarttaan liittyvistä suoritteista perittävistä maksuista. Sanottujen säännösten mukaan kyseisistä suoritteista peritään valtiolle tai kunnalle maksua, joka vahvistetaan asetuksella valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Kuten yleisperusteluissa on todettu, vuonna 1992 tuli voimaan valtion maksuperustelaki. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi tämän vuoksi uusi 14 a §, jonka 1 momentiksi tulisi viittaussäännös siitä, että kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista peritään valtiolle ja kunnalle maksuja, joihin sovelletaan valtion maksuperustelain säännöksiä. Siten maksut määräytyisivät pääsääntöisesti voimassa olevan valtion maksuperustelain mukaisesti. Poikkeuksen muodostaisivat kuitenkin ne tiedot, jotka ovat tarpeen kiinteistönmuodostamistehtäviä hoitaville viranomaisille sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä pitäville viranomaisille sanottujen tehtävien hoitamista varten. Nämä tiedot ehdotetaan annettaviksi tarkoituksenmukaisuussyystä maksutta. Pykälän 2 momenttiin on otettu tätä koskeva säännös.

Valtion maksuperustelain 8 §:n mukaan julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista päättää asianomainen ministeriö. Yhdenmukaisesti tämän kanssa ehdotetaan kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisterikarttaan liittyviä maksusäännöksiä muutettavaksi siten, ettei sanottuja maksuja vahvistettaisi enää asetuksella, vaan kyseisten suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen perusteista päättäisi maa- ja metsätalousministeriö. Myös tätä koskeva säännös sisältyy ehdotettuun 2 momenttiin.

2.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista valtiolle ja kunnalle perittävistä maksuista ja niiden perusteista annetaan tarkemmat määräykset maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.

Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukaisista kiinteistöistä kiinteistörekisteriä pitää kuitenkin rakennuslautakunnan valvonnan alaisena kiinteistöinsinööri. Jos kunnassa on useita kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä kenen heistä on toimittava kiinteistörekisterin pitäjänä.

Maanmittaustoimiston ja kiinteistörekisterin pitäjänä toimivan kiinteistöinsinöörin on pyydettäessä annettava kiinteistörekisteristä otteita.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen viranomaisten oikeudesta antaa otteita kiinteistörekisteristä säädetään asetuksella.

Jos muun kuin 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen antamassa kiinteistörekisteriotteessa on 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon osalta virhe eikä virhe johdu kiinteistörekisterissä olevasta virheellisestä tiedosta, vahinko korvataan asianomaisen julkisyhteisön varoista.

Kiinteistörekisterikartasta on 9 §:n 2 momentissa tarkoitettujen viranomaisten annettava otteita. Tietojen antamiseen kiinteistörekisterikartasta muulla tavoin kuin otteina sovelletaan, mitä 10 §:ssä kiinteistörekisteritiedoista säädetään.

Kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista peritään valtiolle ja kunnalle maksuja, joihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

Maksullisuudesta ja perittävien maksujen perusteista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Kiinteistönmuodostamistehtäviä hoitaville viranomaisille sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä pitäville viranomaisille tiedot kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisterikartasta annetaan sanottujen tehtävien hoitamista varten kuitenkin maksutta.