HE 18/1993

1.Nykytila

Rajavyöhykelain (403/47) 5 §:n 1 momentin mukaan liikkuminen ja oleskelu rajavyöhykkeellä ilman poliisiviranomaisen lupaa on viisitoista vuotta täyttäneeltä henkilöltä kielletty. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, räjähdysaineiden sekä valokuvauskoneiden ja -tarvikkeiden ulkosalla hallussapitämiseen ja käyttämiseen rajavyöhykkeellä vaaditaan poliisiviranomaisen erityislupa.

Nykyisin liikkumis- ja oleskeluluvat rajavyöhykkeelle sekä erityisluvat ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, räjähdysaineiden sekä valokuvauskoneiden ja -tarvikkeiden ulkosalla hallussapitämiseen ja käyttämiseen rajavyöhykkeellä myöntää Suomen kansalaiselle rajavyöhykeasetuksen 5 ja 10 §:n nojalla asianomainen rajaan rajoittuvan poliisipiirin päällikkö ja ulkomaalaiselle suojelupoliisi eli käytännössä asianomainen suojelupoliisin paikallistoimisto.

Liikkumis- ja oleskelulupien myöntämismenettely on poliisi- ja rajavartioviranomaisten välisellä yhteistoiminnalla tehty joustavaksi siten, että rajavartioviranomaiset ovat myöntäneet kiireellisissä tapauksissa asianomaisen poliisipiirin päällikön valmiiksi allekirjoittamia lupia rajavyöhykkeellä tai rajavyöhykkeen läheisyydessä olevilta rajavartioasemilta. Näin on menetelty erityisesti rajavyöhykkeellä pysyvästi asuvien ja heidän vieraidensa kohdalla, jotta heille koituisi mahdollisimman vähän haittoja rajavyöhykkeestä.

Vuonna 1992 on myönnetty Suomen kansalaisille liikkumis- ja oleskelulupia noin 16 000 kappaletta ja ulkomaalaisille noin 50 kappaletta. Myönnetyistä luvista toistaiseksi voimassa olevia on ollut 64. Rajavartioviranomaisten poliisin nimissä antamia lupia on ollut Suomen kansalaisille myönnetyistä luvista noin 7 000 kappaletta. Rajavyöhykelain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityislupia on vuosittain myönnetty muutamia kymmeniä.

2.Ehdotetut muutokset

Rajavyöhykeasetuksen 3 §:n mukaan rajavyöhykelain ja -asetuksen säännösten noudattamista valvovat poliisi- ja rajavartioviranomaiset. Käytännössä näiden säädösten valvonnasta vastaa kuitenkin rajavartiolaitos. Tämän vuoksi on perusteltua, että myös edellä tarkoitetut luvat myöntää valvonnasta vastaava viranomainen, koska sillä on parhaat edellytykset arvioida, millä perusteilla lupia myönnetään. Lisäksi rajavartiolaitoksen organisaatio mahdollistaa joustavan lupien myöntämismenettelyn, koska lupia voidaan myöntää rajavyöhykkeen lähellä sijaitsevilla rajavartioasemilla ja myös virka-ajan ulkopuolella.

Selvitysmies Jukka Hirvelä on myös ehdotuksessaan valtion aluehallinnon kehittämisestä (komiteamietintö 1992:33) ehdottanut muun muassa, että rajavyöhykelupien myöntäminen tulisi siirtää poliisilta rajavartiolaitokselle. Hirvelänkin ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, että käytännön valvontavastuussa oleva viranomainen toimisi myös lupaviranomaisena, jolloin päästäisiin tältä osin lupahallinnossa yhden viranomaisen periaatteeseen.

Tämän vuoksi ehdotetaan rajavyöhykelain 5 §:n 1 momenttia ja 6 §:n 1 momenttia muutettaviksi siten, että liikkumis- ja oleskeluluvat rajavyöhykkeelle sekä erityisluvat ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, räjähdysaineiden sekä valokuvauskoneiden ja -tarvikkeiden ulkosalla hallussapitämiseen ja käyttämiseen rajavyöhykkeellä myöntäisi rajavartioviranomainen.

Rajavyöhykeasetuksessa olevia lupamenettelyä koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten, että rajavyöhykelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun liikkumis- ja oleskeluluvan ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisluvan myöntäisi sekä Suomen kansalaiselle että ulkomaalaiselle asianomaisen rajavartioston komentaja. Lupakäytäntö on tarkoitus luoda mahdollisimman joustavaksi siten, että ainakin Suomen kansalaiset voisivat kiireellisissä tapauksissa saada luvat rajakomppanian komentopaikalta tai rajavartioasemalta.

3.Esityksen vaikutukset

4.Asian valmistelu

Esityksen valmistelussa on otettu huomioon hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan 13 päivänä marraskuuta1992 tekemä päätös joka perustui selvitysmies Jukka Hirvelän edellä mainittuun ehdotukseen edellytetään ministeriöiden ryhtyvän toimenpiteisiin muun muassa Hirvelän ehdottaman lupia koskevien siirtoehdotusten toteuttamiseksi. Hirvelä ehdotti, että rajavyöhykelupien myöntäminen tulisi siirtää poliisilta rajavartiolaitokselle.

5.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Samanaikaisesti rajavyöhykelain muutoksen kanssa on tarkoitus muuttaa edellä kuvatulla tavalla rajavyöhykeasetusta. Samalla rajavyöhykeasetuksen 1 §:n 1 momentti ja 15 § muutetaan sisällöltään nykytilaa vastaaviksi. Liitteenä on luonnos asetukseksi rajavyöhykeasetuksen muuttamisesta.

Lisäksi on tarkoitus tehdä vähäisiä muutoksia rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annettuun sisäasiainministeriön päätökseen (702/79) . Muutoksilla pyritään siihen, että rajavyöhykkeellä vakinaisesti asuville koituisi rajavyöhykkeestä mahdollisimman vähän haittaa.

6.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1993.

Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan, että ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty liikkumis- ja oleskelulupa ja erityislupa on voimassa enintään yhden vuoden lain voimaantulosta. Tällä säännöksellä pyritään siihen, että pidemmäksi määräajaksi tai toistaiseksi myönnetyt luvat saataisiin kohtuullisessa ajassa yhtenäisen lupakäytännön piiriin.

7.Säätämisjärjestys

Rajavyöhykelaki on säädetty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisesti. Rajavyöhykelakiin sovellettiin perustuslainsäätämisjärjestystä lähinnä 3 §:ssä olevien liikkumisrajoitusten takia. Kun tällä ehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa lain 3 §:ää, lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

5 §

6 §