HE 174/1993

1.Johdanto

Puolustusministeriön kiinteistökannan rakentamis- ja kiinteistöhuoltopalvelut sekä kiinteistöjen omistamiseen liittyvät tehtävät ovat olleet puolustusministeriössä kahden eri osaston vastuulla. Ehdotuksella pyritään toisaalta eriyttämään kiinteistöjen omistamiseen liittyvät viranomaistehtävät puolustusministeriölle valtion kiinteistöhallintoprojektin mukaisesti ja toisaalta julkisen sektorin uudistusohjelmaksi 7 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn valtioneuvoston päätöksen mukaisesti poistamaan ministeriötasolta sinne kuulumattomia tehtäviä. Puolustusministeriön alaiselle puolustushallinnon rakennuslaitokselle siirrettäisiin rakennuttamiseen ja kiinteistönhoitoon liittyvät palvelutehtävät. Ehdotetun tulosohjatun ja nettobudjetoidun rakennuslaitoksen edellytetään tehostavan puolustushallinnon rakennus- ja kiinteistötoimen hoitamista sekä alentavan kustannuksia. Tavoitteena on myös saada puolustusvoimien joukko-osastot kustannustietoisiksi ra-kentamis- ja kiinteistötarpeidensa osalta.

2.Nykytila

Puolustusministeriöstä annettu asetus (223/82) jakaa kiinteistönhoitoon, kiinteistöjen omistamiseen ja rakentamiseen liittyvät tehtävät kahdelle osastolle. Kiinteistöosasto hoitaa kiinteistö- ja rakennustoimen pitkän aikavälin suunnittelun sekä valmistelee niihin liittyvät talousarvioasiat. Osasto valmistelee rakennushankepäätökset sekä vahvistaa rakennushankkeiden perustamis- ja esisuunnitelmat. Kiinteistöjen hankintaa, hallintaa ja luovuttamista koskevat asiat kuuluvat myös kiinteistöosastolle.

Rakennusosastolle kuuluvat rakennusten ja suojarakenteiden sekä kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon kehittämiseen, suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan liittyvät tehtävät. Varuskunnissa kiinteistö- ja rakennustoimeen kuuluvia tehtäviä hoitavat sotilasläänien vastuuyksikköinä olevat rakennustoimistot, jotka ammatillisissa asioissa toimivat puolustusministeriön ohjauksessa. Rakennustoimistojen henkilöstö kuuluu puolustusvoimiin.

Nykyisin puolustusministeriön alaisuudessa on 21 rakennustoimistoa, joiden palveluksessa on 2 650 henkilöä.

3.Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Nykyinen puolustusministeriön rakennus- ja kiinteistönhoito-organisaatio ei vastaa valtioneuvoston 7 päivänä toukokuuta 1992 tekemää periaatepäätöstä julkisen sektorin uudistamisesta. Puolustusministeriön kiinteistö- ja rakennusosastojen nykyisin hoitamat, ministeriötasolle soveltumattomat palvelutehtävät ovat sellaisia, jotka olisi hoidettava työviraston luonteisessa rakennuslaitoksessa. Puolustusministeriön olisi voitava pitäytyä kiinteistöhallintoon liittyvissä omistajatehtävissä sekä niihin liittyvissä ministeriötasoisissa viranomaistehtävissä.

Puolustusministeriö on 14 päivänä joulukuuta 1992 päättänyt, että puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen viranomaistehtävien ja palvelutehtävien kehittämistä jatketaan puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen viranomaistehtävien ja palvelutehtävien kehittämistä selvittäneen työryhmän (VIPA-työryhmä) puolustusministeriölle 30 päivänä syyskuuta 1992 luovutetun raportin mukaisesti. VIPA-raportti perustuu valtion kiinteistönhallintoprojektissa esitettyihin periaatteisiin. Omistaja, käyttäjä ja kiinteistöpalvelun tuottaja erotetaan toisistaan. Näiden keskinäinen toiminta perustuu palvelu- ja vuokrasopimuksiin. Omistajan kiinteistöhallintotehtävät hoidetaan puolustusministeriön tulosohjatusta kiinteistöyksiköstä. Sitä täydentää sotilasläänitasolle perustettava kiinteistöpäällikköjärjestelmä. Pitkävaikutteiset kiinteistöhallintotehtävät hoidetaan ministeriössä ja lyhytvaikutteiset sotilasläänitasolla.

Uudistuksen tavoitteena on turvata puolustusvoimien tarvitsemien kiinteistö- ja rakennuspalveluiden saatavuus kilpailukykyisin kustannuksin sekä varmistaa puolustushallinnon tilojen tehokas käyttö.

Rakennuslaitoksen perustaminen on osa koko puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen uudelleenjärjestelyä, jossa kiinteistö- ja rakennustoimen viranomaisen, palvelujen käyttäjän ja palvelujen tuottajan roolit erotetaan selkeästi toisistaan. Käyttäjää ja omistajaa edustavat sotilasläänin komentaja ja joukko-osaston komentaja. Sotilaslääni muun muassa asettaa ja sopii läänikohtaiset tavoitteet rakentamiseen liittyvissä investoinneissa sekä asettaa tulostavoitteet varuskuntien kiinteistöjen ylläpitotoiminnoissa. Sotilasläänin komentajan apuna toimii kiinteistöpäällikkö, jonka tulee huolehtia siitä, että kiinteistöt vastaavat puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan tarpeita ja että niiden käyttö on tehokasta ja taloudellista. Varuskunnassa kiinteistöjen ylläpitoon liittyvien sopimusten laatiminen ja pienehköistä erilliskorjauksista sopiminen rakennuslaitoksen paikallisyksikön kanssa kuuluu varuskunnan päällikölle. Palvelujen tuottajaa edustavat rakennuslaitoksen rakennustoimistot.

Tavoitteena on, että tulosohjauksen toteutuessa puolustusvoimien varuskunnat, joukot ja laitokset edustavat käyttäjää, joka toimintamenoistaan maksaa käytössään olevista tiloista ylläpitokorvauksen. Sillä katetaan palvelulaitoksen tuottamat palvelut, kuten ylläpitokustannukset. Hallinnonalan palvelulaitos, puolustushallinnon rakennuslaitos, ehdotetaan muodostettavaksi nykyisestä puolustusministeriön rakennusosastosta, rakennustoimistoista sekä erillisistä rakennustöistä. Muodostettava rakennuslaitos olisi tulosohjattu ja nettobudjetoitu palvelujen tuottaja.

Puolustusministeriö on 10 päivänä kesäkuuta 1993 puolustusvoimista annetun asetuksen (667/92) mukaan antanut määräykset puolustusvoimien kiinteistöjen rakentamis- ja ylläpitopalveluja tuottavan alueorganisaation muuttamisesta. Kiinteistöjen rakentamis- ja ylläpitopalveluja tuottavan alueorganisaation muuttaminen on tarpeen organisaation sopeuttamiseksi vuoden 1993 alusta lukien voimaan tul- leeseen puolustusvoimien hallinto- ja joh- tamisjärjestelmään. Esitetty alueorganisaatio on yhdenmukainen ehdotetun rakennuslaitoksen organisaation kanssa ja sen käyttöönotto mahdollistaa rakennuslaitoksen henkilöstösuunnitelmaan sisältyvät henkilöstösupistukset vuoden 1993 talousarvioon kirjatun tavoitteen mukaisesti vuoden 1994 alusta lukien.

4.Esityksen vaikutukset

5.Asian valmistelu

6.Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Rakennuslaitoksen tarkoitus. Hallitusmuodon 65 §:n mukaisesti virastot ja laitokset perustetaan lailla. Puolustushallinnon organisaatioiden uudelleenjärjestelyyn liittyen puolustusministeriön hallinnonalalle muodostettaisiin ministeriön alainen erillinen puolustushallinnon rakennuslaitos.

2 §. Rakennuslaitoksen tehtävät. Perustettavaksi ehdotettavan rakennuslaitoksen tehtävänä on puolustusvoimien rauhanajan ja poikkeusolojen tehtävien edellyttämien rakentamis- ja kiinteistöpalvelujen tuottaminen tai niiden hankkiminen muilta palvelujen tuottajilta. Puolustusministeriöllä ja valtion eri virastoilla sekä kunnilla on ja tulee jatkossakin olemaan rakennuslaitoksen toimialaan liittyviä yhteishankkeita, joiden toteuttamiseen liityvistä yhteistyökysymyksistä ehdotetaan tarkemmin säädettäväksi asetuksella.

3 §. Johtokunta. Rakennuslaitoksella on johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta ehdotetaan tarkemmin säädettäväksi asetuksella. Johtokunnan tehtävät liittyisivät rakennuslaitoksen toimintapolitiikan kehittämiseen. Johtokunnan jäsenet edustaisivat puolustusministeriötä, pääesikuntaa, rakennusalan asiantuntemusta sekä laitoksen henkilökuntaa. Rakennuslaitoksen johtaja on johtokunnan jäsen.

4 §. Organisaatio. Rakennuslaitoksen keskusjohtona toimisi laitoksen johtaja apunaan keskusyksikkö, joka on suunniteltu jaettavaksi rakennuttamisen sekä kiinteistöjen ylläpidon ja asiantuntijapalveluiden vastuualueisiin. Alueellisesti rakennuslaitos on tarkoitus organisoida yhdeksäksi erilliseksi maakunnalliseksi rakennustoimistoksi. Rakennuslaitoksen organisaatiosta ehdotetaan säädettäväksi ja määrättäväksi tarkemmin asetuksella ja työjärjestyksellä. Omistajaintressissä tapahtuvasta kiinteistönhallinnoinnista huolehtisivat aluetasolla sotilasläänien esikuntien kiinteistöpäälliköt.

5 §. Maksuperusteet. Rakennuslaitos ehdotetaan perustettavaksi tulosohjatuksi ja nettobudjetoiduksi työvirastoksi. Rakennuslaitoksen palvelutuotannon suoritteiden maksullisuuden ehdotetaan määräytyvän valtion maksuperustelain (150/92) mukaisesti. Rakennuslaitos saa tulonsa rakennuttamistaan hankkeista sekä kiinteistöjen ylläpitotoiminnasta.

6 §. Asiantuntijan salassapitovelvollisuus. Rakennuslaitoksen toimintaan sekä rauhanajan että poikkeusolojen rakentamiseen ja kiinteistönhuoltoon liittyy sellaisia salassapidettäviä tietoja, joiden julkistaminen vaarantaisi valtakunnan turvallisuutta. Rakennuslaitoksen henkilökunnan salassapitovelvollisuuden osalta noudatetaan rikoslain 40 luvun salassapitorikoksia, asiakirjan luvatonta paljastamista ja lahjoman ottamista koskevia rangaistussäännöksiä. Asiantuntijana toimivat eivät käytä julkista valtaa, joten heihin sovelletaan yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 27 §:n salassapitosäännöksiä.

7 §. Tarkemmat säännökset. Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta sekä 4 §:n mukaan rakennuslaitoksen organisaatiosta säädetään asetuksella. Pykälä sisältää muilta osin tarpeellisen tavanomaisen asetusvaltuutuksen.

8 §. Voimaantulo. Lakiehdotuksen 8 §:ään on otettu tavanomainen voimaantulosäännös. Lailla ehdotetaan sisällöltään vanhentuneena kumottavaksi erinäisen puolustuslaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden hoidosta ja kunnossapidosta annettu asetus (223/25) . Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että ennen tämän lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin rakennuslaitoksen virkojen ja tehtävien täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen rakennuslaitoksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Puolustushallinnon kiinteistöjen rakentamis- ja ylläpitotehtäviä varten on puolustusministeriön alainen puolustushallinnon rakennuslaitos ( rakennuslaitos) .

Rakennuslaitoksen tehtävänä on tuottaa tai hankkia puolustusvoimien rauhanajan ja poikkeusolojen tehtävien edellyttämät rakentamis- ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut. Asetuksella voidaan säätää rakennuslaitoksen oikeudesta tuottaa erityisestä syystä edellä tarkoitettuja palveluja valtion muille virastoille ja laitoksille sekä kunnille.

Rakennuslaitoksella on johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään asetuksella.

Rakennuslaitoksessa on keskusyksikkö ja sen alaisia alueyksiköitä siten kuin niistä tarkemmin asetuksella säädetään tai työjärjestyksessä määrätään.

Rakennuslaitoksen suoritteiden maksullisuudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

Rakennuslaitoksen asiantuntijana toimivan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on voimassa mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 27 §:ssä säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1994.

Tällä lailla kumotaan erinäisen puolustuslaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden hoidosta ja kunnossapidosta 17 päivänä kesäkuuta 1925 annettu asetus (223/25) .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin rakennuslaitoksen virkojen ja tehtävien täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen laitoksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.