Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi energia-avustuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 167/1993
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan energia-avustuksista annettua lakia muutettavaksi siten, että avustusta voitaisiin investoijan lisäksi antaa myös investointikohteen vuokraajalle. Hallintaoikeuden tulisi perustua pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen, johon liittyy lunastus. Nykyisen lain nojalla avustusta voidaan antaa investoivalle yritykselle ja yhteisölle. Avustuksen enimmäismäärät pysyisivät ennallaan.
Esitys liittyy vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
PERUSTELUT
1.Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset
Energia-avustuksista annetun lain (1607/91) nojalla avustuksia voidaan antaa muun muassa energiansäästöinvestoinneille, kotimaisten energialähteiden hyödyntämistä edistäville investoinneille, maakaasuinvestoinneille, ja uudelle energiateknologialle. Avustuksia voidaan antaa myös energiatehokkaille laitteille ja energiateknologiaa koskeville selvityksille.
Avustusta voidaan voimassa olevan lain nojalla antaa investoivalle yritykselle ja yhteisölle. Avustusta ei ole voitu antaa investointikohteen vuokraajalle, jona voisi olla esimerkiksi energiayhtiö, kunnallinen energialaitos tai teollinen yritys.
Rahoitusmuotojen kehittyessä näyttää yrityksillä ja kunnilla olevan mielenkiintoa erityisesti leasing-rahoituksen käyttöönottoon energiainvestoinneissa. Kyseinen rahoitusmuoto on monessa tapauksessa rahoituskustannuksiltaan edullisempi kuin esimerkiksi pankkilaina.
Energiainvestointeihin liittyy useimmiten suuri pääomantarve, joka saattaa jarruttaa niiden käynnistymistä. Leasing-rahoituksella voidaan valtion tuen ohella keventää investointivaiheen pääomantarvetta, mikä helpottaisi hankkeiden toteutumista.
Leasing-rahoitus näyttäisi soveltuvan erityisesti kotimaista polttoainetta käyttävien voimalaitosten ja kaukolämpökeskusten rahoitusmuodoksi. Myös uuden teknologian hankkeiden rahoitukseen leasing-rahoitus voisi sopia, sillä näissä on usein suuri pääomantarve ja teknologinen riski.
Leasing-rahoitusta voitaisiin käyttää koko laitoksen rahoitukseen tai yksittäisen koneen tai laitteiston rahoitukseen. Yksittäisistä koneista leasing-rahoitettavina kohteina voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi energiatehokkaat koneet, kattilayksiköt, turbogeneraattorit ja ympäristönsuojelulaitteet.
Vuokra-ajan tulisi pääsääntöisesti olla vähintään investoinnin taloudellisen pitoajan pituinen ja hankkeeseen tulisi liittyä vuokrakohteen lunastus. Vuokra-ajan pituudesta, lunastuksesta ja muista ehdoista säädettäisiin tarkemmin kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksellä.
Asunto-osakeyhtiöille ei ole tähän mennessä myönnetty avustuksia. Erityisesti energiansäästön kannalta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista käynnistää asuntosektorilla demonstraatioluonteisia investointeja ja pienimuotoisia laitehankintoja.
2.Esityksen taloudelliset vaikutukset
Esityksellä ei ole välittömästi olennaisia vaikutuksia valtion menoihin. Pidemmällä aikavälillä uuden rahoitusmuodon käyttöönotto ja lain soveltamisalan laajentaminen voivat lisätä hankkeiden lukumäärää, mikä voi lisätä myös avustussitoumusten tarvetta. Toisaalta hankekohtaisen tuen määrä voisi alentua.
3.Voimaantulo
Esitys liittyy vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään energia-avustuksista 20 päivänä joulukuuta 1991 annetun lain (1607/91) 3 §:ään sellaisena kuin se on 20 päivänä marraskuuta annetussa laissa (1051/92) uusi 2 momentti seuraavasti:
3 §
Avustusta voidaan antaa myös vuokraajalle, kun avustuskohteen hallintaoikeus perustuu pitkäaikaiseen sopimukseen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 .
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOKauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen