HE 124/1993

2.1.Lainsäädäntö ja käytäntö

2.2.Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö

2.3.Nykytilan arviointi

Valtakunnallinen televisiotoiminta tapahtuu kolmella kanavalla, joista vuoden 1993 alusta yhtä käyttää MTV Oy. Oy. Yleisradio Ab:n ja MTV Oy:n välinen yhteistyö perustuu yhtiöiden väliseen perussopimukseen, joka on viimeksi uudistettu vuonna 1989 ja on voimassa vuoteen 1999. MTV Oy harjoittaa toimintaansa Oy. Yleisradio Ab:n toimiluvalla sekä sen omistaman ohjelmansiirto- ja lähetysasemaverkon välityksellä. MTV-konserni maksaa Oy. Yleisradio Ab:lle erikseen tehdyn hintasopimuksen mukaan erillistä korvausta. Tämä koostuu lähetysverkon vuokrasta ja niin sanotusta julkisen palvelun maksusta. Julkisen palvelun ohjelmistovelvoitteet eivät juurikaan kohdistu MTV Oy:öön.

Yllä esitetty rakenne muodostaa sähköisen viestinnän perusstruktuurin Suomessa. Rakenne on ollut hyvin toimiva. Paine kotimaista sähköistä viestintää kohtaan kuitenkin lisääntyy kilpailun lisääntyessä niin kotimaassa kuin ulkomailtakin.

Julkisen palvelun periaate ei ole enää itsestään selvä. Eräät sen perusteet ovatkin vanhentuneet tai poistuneet kokonaan. Toisaalta taas on tullut joitain uusia tarpeita, joiden tyydyttämistä varten julkisen palvelun yleisradioyhtiötä tarvitaan. Nykyisin julkisen palvelun yhtiöltä vaaditaan erityisesti tehokkuuden nostamista ja yleisösuhteen parantamista. Valtiovallan tarkoituksena ei ole puuttua ohjaavasti ohjelmien sisältöön, mutta valtiovallan tehtävänä on järjestää julkisen palvelun yleisradioyhtiön organisaatio ja rahoitus siten, että tehokas ja korkealaatuinen julkinen palvelu sähköisessä viestinnässä on kansalaisten käytettävissä.

Sähköisen viestinnän struktuurin kehittyminen Suomessa on johtanut siihen, että yleisesti pidetään perusteltuna myöntää MTV Oy:lle oma toimilupa. Samassa yhteydessä halutaan turvata julkisen palvelun yleisradiotoiminta ja sen rahoitus uusimalla lainsäädäntöä.

3.1.Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Suomalaisen viestintäpolitiikan perustehtävä on ylläpitää maassa sellainen sähköisen viestinnän järjestelmä, että jokainen suomalainen voi vastaanottaa yhteiskunnallisesti merkittävimmät yleisradio-ohjelmat. Tavoitteeseen kuuluu myös palvella yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia. Periaatteen merkitys on erityisen tärkeä laajassa ja harvaanasutussa maassa. Jos jakeluverkko tehtäisiin vain kaupallisen kannattavuuden perusteella, jäisivät laajat osat maata ilman palvelua.

Tavoitteena on myös turvata erityisesti kotimaisen luovan kulttuurin tuottaminen ja kehittäminen. Suomen tunnetuksi tekemistä ulkomailla yleisradiotoiminnan keinoin voidaan myös pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä pyrkimyksenä.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että on olemassa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava yhtiö, jonka asema ja rahoitus on lailla turvattu.

3.2.Keskeiset ehdotukset

Oy Yleisradio-Rundradion Ab:stä annettavassa laissa ehdotetaan säädettäväksi yhtiön tehtävistä, hallinnosta ja rahoituksesta. Yhtiön nimi ehdotetaan muutettavaksi kaksikieliseksi.

Esityksessä ehdotetaan, että Oy Yleisradio-Rundradion Ab tulisi vast`edes toimimaan suoraan lain nojalla ilman toimilupaa.

Esityksen keskeinen sisältö muodostuu yhtiölle annettavista julkisen palvelun tehtävien määrittelystä.

Esityksellä pyritään yhtiön hallinnon nykyaikaistamiseen. Hallintoneuvosto esitetään valittavaksi neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tavoitteena on, että hallintoneuvostoon valittaisiin myös muita kuin poliittisesti suuntautuneita kansalaisia. Tämä saattaisi antaa yhtiölle uusia mahdollisuuksia vastata nopeasti kehittyvään kilpailuun. Hallintoneuvoston tehtäväksi jäisi itsenäisesti nimittää yhtiön johtajistosta vain pääjohtajan arvonimen omaava toimitusjohtaja. Hallituksen hallintoneuvosto nimittäisi toimitusjohtajan esityksestä.

Esityksen mukaan yhtiön rahoitus säilyisi entiseen tapaan lupamaksupohjalla.

4.1.Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Esityksellä ei ole myöskään välittömiä vaikutuksia Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n talouteen. Sitä vastoin esitys antaa mahdollisuuden suunnitella yhtiön toimintaa turvatun talouden pohjalta.

4.2.Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä ei ole suoranaisia henkilöstövaikutuksia.

Lailla ei ole tarkoitus puuttua suoranaisesti Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n organisaatioon. Sen kehittäminen jää hallintoneuvoston tehtäväksi. Johtajiston asemaan sen sijaan ehdotetaan muutoksia, jotka mahdollistavat siirtymisen modernimpaan ja yritysmäisempään johtamistapaan.

4.3.Ympäristövaikutukset

Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia.

4.4.Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa on täyden palvelun periaate. Se tarkoittaa toiminnan monipuolisuutta, yleisyyttä ja laajaa ohjelmistotarjontaa uutisista sivistysohjelmiin ja viihteeseen.

Täyteen palveluun sisältyy myös alueellinen palvelu. Julkisen palvelun tehtävänä on antaa myös maan sisäisille kulttuuri- ja talousalueille niiden asioita käsittelevä palvelu.

Julkisen palvelun tehtävänä on tuottaa palveluita maan muille kuin suomenkielisille kieliryhmille, vähemmistöryhmille ja erityisryhmille. Suomen Hallitusmuoto velvoittaa käsittelemään kieliryhmiä yhtäläisin perustein. Ruotsinkielinen yleisradiopalvelu on lähes kokonaan julkisen palvelun periaatteen varassa. Kohdeyleisö ei riitä ylläpitämään kaupallista tuotantoa. Ruotsinkielisille on tärkeätä, että he voivat riittävän kattavasti seurata kotimaansa ja maailman tapahtumia omalla äidinkielellään.

Saamelaisia Suomessa on noin 6 000 asukasta. Nykyisin saamelaisten oikeus kuulla omalla äidinkielellään keskeinen palvelu radiosta on hyvin toteutettu.

Suomessa on muitakin kielivähemmistöjä ja niitä syntynee tulevaisuudessa lisää. Näillekin ryhmille tulee aikanaan järjestää palvelua.

Lapset muodostavat tärkeimmän erityisen kohderyhmän yleisradiotoiminnassa. Ilman julkista palvelua olisi vaara, että lasten ohjelmat jäisivät pääasiassa ulkomaisen tuonnin varaan.

Muista vähemmistöistä esimerkkinä voidaan mainita huonokuuloiset tai kuurot. Tätä noin 500 000 ihmisen ryhmää palvelee tekstitelevisio ympäri vuorokauden.

Lakiesityksen tarkoituksena on turvata julkisessa palvelussa sekä täyden palvelun periaatteen mukainen ohjelmisto kaikille että ottaa palvelutarjonnassa huomioon vähemmistöt ja erityisryhmät.

5.1.Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Yleisradiolakia on pyritty uudistamaan useita kertoja. Asiaa selvitti aikaisemmin muun muassa vuosina 1979―1984 työskennellyt parlamentaarinen radio- ja televisiokomitea. Komitea valmisteli muun ohella ehdotuksen yleisradiolaiksi, joka ei kuitenkaan eri syistä johtanut lainsäädäntötoimenpiteisiin. Sen sijaan komitean ehdotukset johtivat vuonna 1987 voimaan tulleeseen lakiin kaapelilähetystoiminnasta ja vuonna 1988 säädettyyn radiolakiin, joka koskee muun muassa radiotaajuuksia ja -laitteita, radiolaitteiden rakennetta, hallussapitoa ja käyttöä sekä radioviestinnän suojaamista häiriöiltä. Radiohallinto on myös organisoitu uudelleen perustamalla liikenneministeriön alaiseksi virastoksi Telehallintokeskus. Radiolaki ei koske radioviestinnän sisältöä eikä yleisradiotoiminnassa välitettyjä ohjelmia.

Eduskunta lausui radiolakia hyväksyessään toivomuksen, että hallitus pikaisesti valmistelee ja antaa hallitusohjelman mukaisesti yleisradiolakiesityksen. Yleisradiotoiminnalle tulee antaa sellaiset lainsäädännölliset puitteet, jotka edistävät kansallista radio- ja televisio-ohjelmatuotantoa, laajentavat sananvapautta ja estävät viestinnän keskittymistä. Yleisradiolakia valmisteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yleisradiotoiminnan tukemiseen kulttuuri- ja viestintäpoliittisten velvoitteiden sekä alueellisesti tasapainoisen viestintärakenteen kehittämisessä.

Liikenneministeriö selvitteli edellä lausutun pohjalta tuolloin mahdollisuuksia laatia uutta yleisradiolainsäädäntöä, mutta hanke ei eri syistä toteutunut.

Syksyllä 1992 liikenneministeriö antoi erityiselle selvitysmiehelle tehtäväksi saman vuoden loppuun mennessä tehdä ehdotuksen julkisen palvelun asemasta sähköisessä viestinnässä 1990-luvun viestintäpolitiikassa. Selvitysmies ehdotti muun muassa sellaisen sähköisen viestinnän puitelain laatimista, jossa säädettäisiin lailla julkisen palvelun tehtävät ja Oy. Yleisradio Ab:n asema. Selvityksestä hankituissa lausunnoissa on puollettu yleisradiolain laatimista.

Esitys on valmisteltu pääosin virkatyönä liikenneministeriössä neuvotellen muun muassa Oy. Yleisradio Ab:n edustajien kanssa.

5.2.Lausunnot

Esityksestä ei ole pyydetty erikseen lausuntoja. Valmistelun kannalta on katsottu edellä jaksossa 5.1 mainitusta selvityksestä ''Julkinen palvelu 1990-luvun viestinnässä'' annettujen lausuntojen olevan riittäviä. Siihen saatiin lausunnot Kansallinen Kokoomus r.p:ltä, Suomen Keskusta r.p:ltä, Svenska Folkpartiet i Finland r.p:ltä, Suomen Kristillinen Liitto r.p:ltä, Suomen Sosiaalidemokraattiselta r.p:ltä, Suomen Maaseudun Puolue r.p:ltä, Vihreä Liitto r.p:ltä, Vasemmistoliitolta, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, kuluttaja-asiamieheltä, kilpailuvirastolta, Oy. Yleisradio Ab:ltä, MTV Oy:ltä, Suomen Viestintärahoitus Oy:ltä, Maakuntien Viestintä Oy:ltä, Sanoma Osakeyhtiöltä, Sanomalehtien Liitolta, Aikakauslehtien Liitolta, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:ltä, Suomen Paikallisradioliitto ry:ltä, Suomen Elokuvatuottajien keskusliitto ry:ltä, Suomen elokuvasäätiöltä, Mainostajien Liitolta, Mainostoimistojen Liitto ry:ltä, Kopiosto ry:ltä, Gramex ry:ltä, Teosto ry:ltä, Suomen Journalistiliitolta, Yleisradion Ammattiyhdistysten Yhteistyövaliokunta YTV:ltä, Kansan Radioliitto ry:ltä, Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta, Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselta, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta, Kaupan Keskusliitolta, Keskuskauppakamarilta, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolta, Kirkon tiedotuskeskukselta ja saamelaisvaltuuskunnalta.

Lausunnoissa on arvioitu laajasti yleisradiotoiminnan kenttää ja tarvetta julkisen palvelun yleisradiotoiminnan turvaamiseen.

1luku. Yleiset säännökset

1 §. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n asema. Pykälän 1 momentissa on esitetty annettavaksi perussäännös Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n asemasta. Siinä määritellään yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi harjoittaa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Samoin todetaan Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n yhtiömuodoksi osakeyhtiö. Tarkoituksena on, että osakeyhtiölakia (734/78) noudatetaan yhtiön toiminnassa kaikilta niiltä osin, joista ei ole tässä laissa poikkeusta säädetty. Esityksessä ehdotetaan, että yhtiön nimi muutetaan kaksikieliseksi.

Oy Yleisradio-Rundradion Ab harjoittaa perinteisesti myös sellaista toimintaa, jota ei voida sisällyttää julkisen palvelun yleisradiotoiminnan määritelmään. Toiminnan jatkaminen, esimerkiksi siirto- ja lähetysverkon vuokraaminen MTV Oy:lle, on yleisradiotoiminnan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Lakiehdotuksen mukaan yhtiöllä on mahdollisuus muunkin toiminnan harjoittamiseen yhtiöjärjestyksen puitteissa. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa tavanomaisella tavalla yhtiökokouksen päätöksellä, sen mukaan kuin yhtiölle myönnetyt toimiluvat sallivat.

Pykälän 2 momentin mukaan Oy Yleisradio-Rundradion Ab:lle ehdotetaan suoraan lakiin perustuvaa oikeutta harjoittaa yleisradiotoimintaa. Vastaavasti lakiehdotukseen sisältyy tarkempi määrittely yhtiön keskeisistä tehtävistä, jotka aiemmin ovat olleet toimiluvan varassa. Ohjelmatoiminnan valvonta olisi edelleen eduskunnan valitsemalla hallintoneuvostolla. Ehdotusta pidetään perusteltuna siitä syystä, että nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei ole syntymässä tilannetta, jossa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavalle Oy Yleisradio-Rundradion Ab:lle ei myönnettäisi toimilupaa. Lailla perustettu oikeus toiminnan harjoittamiseen antaa yhtiölle mahdollisuuden hoitaa sille annettu julkisen palvelun tehtävä pitkäjännitteisemmin ja taloudellisesti turvatummin kuin nykyisin. Myös keskustelu vastaanottimiin liittyvän lupamaksun laillisuudesta tulisi tarpeettomaksi.

2 §. Yhtiön omistussuhteet. Valtio omistaa Oy. Yleisradio Ab:n osakkeista 99,98 %. Lain mukaan valtion omistusosuuden tulee olla vähintään yhdeksänkymmentä sadasosaa kaikista osakkeista. Tämä määrä saattaa aiheuttaa ongelmia vähemmistösuojan suhteen. Yleisesti pidetään edelleen perusteltuna, että valtio säilyttää määräysvaltansa yhtiössä. Ottaen huomioon yleisradiotoiminnan kentässä tapahtunut yhteiskunnallinen kehitys ja yhtiön mahdollinen pääomantarve katsotaan kuitenkin, että valtion osake-enemmistön suuruudeksi riittää 70 %. Tällöin valtiolla säilyy edelleen yksinkertainen enemmistö yhtiössä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ryhtyä yhtiön osakkeiden myyntiin.

3 §. Yhtiön hallinnonala. Oy. Yleisradio Ab:n asioita valtioneuvostoon on perinteisesti valmistellut liikenneministeriö. Esitetty pykälä vastaa nykyistä käytäntöä. Esityksen mukaan liikenneministeriölle asetettaisiin yleinen velvollisuus ottaa huomioon julkisen palvelun yleisradiotoiminnan toimintaedellytykset valmisteltaessa muita yleisradiotoimintaan liittyviä ratkaisuja. Tätä pidetään perusteltuna ottaen huomioon julkisen palvelun yleisradiotoiminnan erityisluonne. On myös tärkeätä, että liikenneministeriö ja opetusministeriö toimivat tiiviissä yhteistyössä ratkaisuissa, jotka ovat kulttuuripoliittisesti merkittäviä.

Esitetään myös säilytettäväksi nykyinen käytäntö, jonka mukaisesti liikenneministeriön edustajalla on oikeus olla läsnä yhtiön hallintoneuvoston kokouksissa. Tämä on osoittautunut toimivaksi tiedonkulkukanavaksi yhtiön ja ministeriön välillä. Ministeriön edustajalla on vain läsnäolo- ja puheoikeus. Ohjelmapolitiikkakysymyksiin hänen ei ole tarkoitus puuttua.

2luku. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n hallinto

4 §. Yhtiön hallintoelimet. Pykälässä esitetään säädettäväksi keskeisistä yhtiön hallintoelimistä. Yhtiön korkein hallinto esitetään säilytettäväksi ennallaan.

5 §. Hallintoneuvosto. Yhtiön hallintoneuvosto on 21-jäseninen ja sen valitsevat eduskunnan valitsijamiehet vaalikauden mittaiseksi toimikaudeksi. Valtioneuvosto vahvistaa nykyisin hallintoneuvoston jäsenten enimmäismäärän. Jäsenten lukumäärä esitetään suoraan laissa vahvistettavaksi kahdeksikymmeneksiyhdeksi. Tavoitteena on se, että puoluesidonnaisuuteen pyrittäisiin kiinnittämään entistä vähemmän huomiota ja esimerkiksi kulttuurielämän asiantuntemusta voitaisiin hallintoneuvostossa lisätä.

Esityksessä luovuttaisiin valtioneuvoston oikeudesta päättää hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä. Tätä pidetään tarpeellisena siksi, että kysymyksessä on eduskunnan valitsema elin. Hallintoneuvoston toimikausi olisi edelleen neljä vuotta.

Pykälän 3 momentissa on säädetty kriteerit, joiden mukaan hallintoneuvoston jäsenet tulee valita. Kriteereissä ei ole asiallisia muutoksia aiemman suhteen.

Eduskunnan toimivaltaan ei kuulu hallintoneuvoston puheenjohtajan eikä varapuheenjohtajan valitseminen, vaan esitetään, että sen tekee hallintoneuvosto itse. Tämä vastaa myös nykyistä käytäntöä.

Nykyisen käytännön mukaan yhtiön henkilöstöllä on oikeus valita hallintoneuvostoon kaksi edustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Henkilöstön edustukseen ei tällä lailla ole tarkoitus puuttua.

6 §. Hallintoneuvoston tehtävät. Pykälässä esitetään säädettäväksi hallintoneuvoston tehtävät.

Keskeisenä tehtävänään hallintoneuvostolla on toimitusjohtajan valinta. Tarkoitus on, että hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan, jonka toimikausi olisi edelleen määräaikainen eli viisi vuotta. Yhtiön hallitus valittaisiin siten, että toimitusjohtaja tekisi ehdotuksen asiasta hallintoneuvostolle, joka suorittaisi sen valinnan. Tarkoitus on, että yhtiön hallitus muodostettaisiin yhtiön johtajiston keskuudesta valituista henkilöistä. Yhtiön hallituksen kokoonpanon tulisi olla monipuolinen. Sen jäsenten tulisi edustaa erilaista yhteiskuntaelämän tuntemusta kuten esimerkiksi elinkeinoelämää ja kulttuuria. Myös eri yhteiskunnalliset ajatussuunnat tulisi huomioida. Hallituksessa tulisi olla ainakin televisio- ja radiotoiminnan sekä ruotsinkielisen yksikön edustus. Henkilöstön edustus hallituksessa jatkuisi erityislainsäädännön ja yhtiön tekemien sopimusten mukaisesti. Tämän järjestelyn avulla pyritään parantamaan edellytyksiä järjestää yhtiön johtaminen entistä tehokkaammalla tavalla.

Muina tehtävinään hallintoneuvostolla olisivat pääpiirteissään nykyiset tehtävät. Hallintoneuvosto päättäisi yhtiön perusorganisaatiosta ja sen toiminnan laajuudesta, erityisesti niiltä osin, kuin yhtiö omistaisi muita yhtiöitä tai kysymys ei olisi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. Hallintoneuvosto päättäisi myös merkittävimmistä taloudellisista hankkeista. Tätä on pidettävä tärkeänä yhtiön pitkäaikaisien vastuiden kannalta.

Erityisen tärkeänä tehtävänä hallintoneuvostolla olisi julkisen palvelun ohjelmatoiminnan valvominen. Hallintoneuvosto voisi antaa ohjeita ohjelmistosta ja sen tulisi valvoa lain ja ohjeiden noudattamista.

Hallintoneuvosto päättäisi myös yhtiön hallituksen ehdotuksesta henkilökunnan palvelussuhteen perusteet ja yleiset ehdot. Vaikka yhtiön toiminnan kannalta olisikin tarkoituksenmukaisinta sopeutua yleisiin työmarkkinaehtoihin, saattaa toiminnan erityisluonne vaatia poikkeavia perusteita.

Hallintoneuvosto päättäisi yhtiön talousarviosta samoinkuin myöntäisi valtuuden yhtiön toiminimen kirjoittamiseen, tarkastaisi hallituksen vuosikertomuksen ja hyväksyisi sen. Viimeksimainitussa tehtävässä hallintoneuvosto luonnollisesti ottaisi huomioon tilintarkastajien mahdollisesti tekemät huomautukset. Mikäli tilintarkastajat tekisivät huomautuksen hallintoneuvoston toimista, hallintoneuvosto antaisi huomautuksen johdosta aiemman käytännön mukaan selityksen yhtiökokoukselle.

Hallintoneuvosto valvoisi aiemmin noudatetulla tavalla yhtiökokouksen päätösten toteutumista ja hoitaisi yhtiökokouksiin liittyvät asiat.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hallintoneuvostolle oikeus käsitellä myös 1 momentissa mainitsemattomia asioita, jotka yhtiön hallitus katsoo tarkoituksenmukaiseksi alistaa hallintoneuvoston käsiteltäviksi.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin aiemmalla tavalla hallintoneuvoston ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta.

7 §. Hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät. Yleisradiotoiminnan kenttä on hyvin monipuolisen kehityksen ja lisääntyvän kilpailun kohteena. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n tulee säilyttää julkisen palvelun yleisradiotoiminta kansallisesti merkittävänä. Tässä tehtävässä ohjelmien sisältö ja kiinnostavuus edellyttävät tekijöiltään ammattitaitoa. Taloudellinen kehitys puolestaan edellyttää selviytymistä mahdollisimman vähillä rahoilla. Esityksen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kehittää yhtiön organisaatiota kohti tavanomaista osakeyhtiön organisaatiota. Tämän uskotaan nostavan yhtiön tuotteiden tasoa ja tehostavan talouden hoitoa. Tästä syystä hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävissä esitetään noudatettavaksi tavanomaisia osakeyhtiölain määräyksiä.

3luku. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n tehtävät

8 §. Julkinen palvelu. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n ensisijaisena tehtävänä on hoitaa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Valmistelun yhteydessä on käynyt selväksi, että täysin kattavaa ja yksikäsitteistä määritelmää tälle käsitteelle ei ole löydettävissä. Siitä huolimatta esitetään otettavaksi käyttöön tällainen käsite, koska tarkoituksena on korostaa lupamaksuilla rahoitettavan toiminnan erityisluonnetta. Pykälässä esitetään määritelmänomainen luettelo tehtävistä, joiden katsotaan olevan keskeisiä julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa. Yhteistä näille tehtäville on, että niitä ei voitaisi rahoittaa kaupallisesti eikä monipuolisuutensa vuoksi myöskään minkään ideologisen liikkeen taholta. Luettelon ei ole tarkoitus olla täydellinen kaikkien yksittäisten toimintalohkojen suhteen, vaan hallintoneuvosto voi täsmentää ja laajentaa sitä yksityiskohtaisemmilla ohjeilla.

9 §. Muut tehtävät. Esityksen mukaan yhtiökokous voisi päättää, että yhtiö toimisi myös muussa toiminnassa kuin julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa. Yhtiöjärjestystä muutettaisiin päätöstä vastaavasti. Koska ei pidetä tarkoituksenmukaisena sitä, että tällainen liiketoiminta rahoitettaisiin lupamaksuvaroilla, esitetään sille säädettäväksi erillinen tilinpitovelvoite.

10 §. Mainonnan kielto. Pykälässä ehdotetaan mainonnan kieltämistä Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n ohjelmien välityksellä. Koska yhtiölle on asetettu edellä 9 §:ssä julkisen palvelun velvoitteet ja yhtiön rahoitus turvataan lupamaksujärjestelmällä, ei katsota aiheelliseksi antaa yhtiölle erillistä mainosoikeutta.

Valtioneuvostolle esitetään kuitenkin oikeutta myöntää poikkeuslupa mainontaan esimerkiksi kalliiden, suurta yleisöä kiinnostavien tapahtumien lähetyskustannusten rahoituksen järjestämiseksi.

4luku. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n rahoitus

11 §. Radiorahasto. Radiorahastoa koskevat perussäännökset sisältyvät radiolaitteista annettuun lakiin (8/27) ja sen nojalla annettuihin säännöksiin, jotka jäävät edelleen voimaan. Oy Yleisradio-Rundradion Ab:ta koskevaan lakiesitykseen on tarpeellista ottaa yhtiön rahoitusta koskevan kokonaiskuvan saamiseksi viittauksina radiolaitteista annettuun lakiin radiorahastoa ja vastaanotinlupamaksuja koskevat säännökset. Nämä noudattavat nykyistä käytäntöä. Telehallintokeskuksen esitetään jatkavan radiorahaston hoitoa. Tässä tehtävässään Telehallintokeskus käyttää Posti- ja telelaitokselta ostamaansa tietokonepalvelua ja postipalvelua.

Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin ne tarkoitukset, joihin rahaston varoja saisi käyttää julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoittamisen lisäksi.

Radiorahastoa tulisi edelleen hoitaa 3 momentin mukaan soveltuvin osin valtion tilinpidon ja maksuliikennemääräysten mukaisesti.

Radiorahaston vuosittaisesta käyttösuunnitelmasta päättäminen esitetään säilytettäväksi valtioneuvostolla nykyiseen tapaan.

12 §. Vastaanotinlupamaksut. Esitys ei sisällä muutoksia televisiolupamaksuja koskeviin säännöksiin. Esityksen mukaan julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoittamiseksi tarvittavat tulot kerättäisiin aiemman käytännön mukaisesti edelleen valtioneuvoston päätöksen nojalla yleisradiovastaanottimien haltijoilta.

Tarkoituksena on, että nykykäytäntöä, jonka mukaan maksu kerättäisiin televisiovastaanottimista, jatkettaisiin muuttamattomana. Valtioneuvosto päättäisi edelleen radiolaitteista annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla myös maksun suuruuden ja siinä mahdollisesti erilaisesta ohjelmatarjonnasta johtuvat erot. Tarkoituksena on, että edelleen voitaisiin periä kunnittain erilainen vastaanotinmaksu, jolla katettaisiin TV 4:n erityiskustannukset.

13 §. Muut maksut. Esityksessä annetaan valtioneuvostolle oikeus tarvittaessa päättää myös muiden yleisradiotoimintaan liittyvien maksujen keräämisestä radiorahastoon. Esityksellä pyritään mahdollistamaan muidenkin tulolähteiden käyttäminen radiorahastossa. Ottaen huomioon julkisen palvelun yleisradiotoiminnan turvaamisen tällaisen mahdollisuuden olemassaoloa pidetään tarpeellisena.

5luku. Erinäiset säännökset

14 §. Tarkemmat säännökset. Tarkoituksena on antaa lain soveltamisesta yksityiskohtaisempi asetus.

Suomi on 26 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoittanut Euroopan Neuvoston yleissopimuksen rajat ylittävästä televisiosopimuksesta. Suomi on ollut mukana tekemässä sopimusta Euroopan talousalueesta (ETA-sopimus) ja Suomi on myös hakenut 18 päivänä maaliskuuta 1992 Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä.

Muun muassa näillä sopimuksilla Suomi tulee sitoutumaan erinäisiin yleisradiotoimintaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. On tarpeen, että sekä näistä että myöhemmistä asiaa koskevista sopimuksista voidaan joustavasti antaa tarpeelliset määräykset, jotka liittyvät Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n toimintaan.

6luku. Voimaantulo

15 §. Voimaantulo. Laki esitetään tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Ajankohta sattuisi yhteen Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n tilivuoden alkamisen kanssa ja yhtiön tilinpidossa tai toiminnassa mahdollisesti tarvittavat muutokset voitaisiin tehdä joustavasti. Voimaantuloa ennen voitaisiin ryhtyä voimaantulon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16 §. Kumottavat säännökset. Koska esitetty laki sisältää voimassa olevaa Oy. Yleisradio Ab:tä koskevan lain säädökset, esitetään aiempi laki kumottavaksi.

Koska Oy. Yleisradio Ab. myy ohjelmansiirtoa muille yhtiöille, esitetään kumottavaksi teletoimintalain (183/87) 6 §:n 1 momentti, jolla Oy. Yleisradio Ab:n ohjelmansiirtoverkko on vapautettu luvanvaraisuudesta. Tämä on perusteltua siksi, että maassamme toimivat telelaitokset myyvät vastaavaa ohjelmansiirtopalvelua yleisenä telepalveluna ja Oy Yleisradio-Rundradion Ab joutuu tässä tehtävässään kilpailemaan niiden kanssa telelaitoksen ominaisuudessa.

17 §. Siirtymäsäännös. Koska esitetty laki korvaa kaikilta osin Oy. Yleisradio Ab:lle aiemmin myönnetyn toimiluvan, esitetään toimiluvan raukeavan lain voimaantullessa siten, että ne eivät olisi ajallisesti päällekkäisiä.

Jotta Oy. Yleisradio Ab:n hallinto voisi jatkua keskeytyksettä, esitetään, että hallintoneuvosto jatkaisi työtään toimikautensa loppuun.

Oy Yleisradio-Rundradion Ab on julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Oy Yleisradio-Rundradion Ab voi harjoittaa myös muuta toimintaa yhtiöjärjestyksensä mukaisesti.

Yhtiö saa harjoittaa yleisradiotoimintaa ilman radiolaitteista annetussa laissa (8/27) tarkoitettua toimilupaa niillä kanavilla ja taajuuksilla, jotka sille asianomaisessa järjestyksessä on myönnetty tai myönnetään. Toiminnan harjoittamisessa tarvittaviin teknisiin laitteisiin sovelletaan, mitä radiolaissa (517/88) ja teletoimintalaissa (183/87) säädetään.

Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n osakekannasta on valtion omistuksessa ja hallinnassa oltava määrä, joka on vähintään 70 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiön yhtiöjärjestykseen on otettava sellaiset määräykset, että yleiset edut turvataan.

Yhtiö kuuluu liikenneministeriön hallinnonalaan. Liikenneministeriön tulee ottaa huomioon julkisen palvelun yleisradiotoiminnan toimintaedellytykset kehitettäessä muuta yleisradiotoimintaa.

Liikenneministeriön edustajalla on oikeus olla läsnä yhtiön hallintoneuvoston kokouksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa.

Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n hallintoeliminä ovat hallintoneuvosto ja hallitus.

Yhtiöllä tulee olla hallintoneuvosto, jonka jäsenten lukumäärä on 21.

Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta. Vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet suhteellista vaalitapaa noudattaen. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäseneksi on valittava taide-elämää, sivistystyötä, elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia kansalaisia.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallintoneuvoston tehtävänä on:

Hallintoneuvosto voi ratkaista muitakin hallituksen sille alistamia asioita.

Hallintoneuvosto on kutsuttava kuukauden sisällä koolle käsittelemään nimettyä asiaa, milloin kolmasosa jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti puheenjohtajalta.

Hallitukseen ja toimitusjohtajaan sovelletaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään.

Toimitusjohtajalla on pääjohtajan arvonimi.

Oy Yleisradio-Rundradion Ab:n tehtävänä on tuoda täyden palvelun yleisradio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Toiminnan tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä:

Yhtiökokous voi päättää muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että yhtiö harjoittaa myös muuta toimintaa kuin julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Tällainen toiminta on järjestettävä tilinpidollisesti erilliseksi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta.

Oy Yleisradio-Rundradion Ab ei saa lähettää hallitsemillaan radio- ja televisiokanavilla liike- tai muuta siihen verrattavaa mainontaa. Valtioneuvostolla on kuitenkin oikeus erityisestä syystä myöntää Oy Yleisradio-Rundradion Ab:lle oikeus liike- tai muun siihen verrattavan mainonnan lähettämiseen ohjelmien yhteydessä.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoittamista ja yleisradiotoiminnan edistämistä varten on valtion talousarvion ulkopuolinen radiolaitteista annetun lain (8/27) mukainen valtion radiorahasto, jota hoitaa Telehallintokeskus.

Radiorahaston varoista suoritetaan myös rahastoon kerättävien maksujen perimisestä, tarkastuksista, hallintoneuvoston jäsenten palkoista sekä julkisen palvelun yleisestä kehittämisestä aiheutuvat kustannukset.

Radiorahaston hoidossa on soveltuvin osin noudatettava, mitä valtion tilinpidosta ja maksuliikenteestä on säädetty tai määrätty. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain liikenneministeriön esityksestä radiorahaston käyttösuunnitelman.

Yleisradiolähetysten vastaanottamiseen tarkoitettujen radiolaitteiden käyttämiseen tarvittavista luvista kannettavat maksut ja viivästymismaksut kerätään radiolaitteista annetun lain (8/27) mukaisesti valtion radiorahastoon.

Valtioneuvosto voi päättää myös muiden yleisradiotoimintaan liittyvien maksujen keräämisestä radiorahastoon.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Liikenneministeriöllä on oikeus antaa Oy Yleisradio-Rundradion Ab:lle Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia vastaavia, yleisradiotoimintaan liittyviä määräyksiä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.

Tällä lailla kumotaan:

Valtioneuvoston Oy. Yleisradio Ab:lle myöntämä yleisradiotoiminnan toimilupa lakkaa olemasta voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Oy. Yleisradio Ab:lle 16 päivänä huhtikuuta 1991 valittu hallintoneuvosto jatkaa tämän lain voimaan tultua toimintaansa tämän lain mukaisena hallintoneuvostona kuluvan toimikautensa loppuun. Hallintoneuvosto tekee siirtymäkautta koskevat ratkaisut 1 päivänä tammikuuta 1990 alkaneeksi viiden vuoden toimikaudeksi nimetyn johtajiston osalta. Siirtymäkauden katsotaan päättyvän vuoden 1994 loppuun mennessä.