HE 107/1993

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 47 §:n 1 momentin nojalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista yliopistollisen sairaalan käyttömenoista 12 prosenttia. Pykälän 2 momentin mukaan voidaan muunkin sairaalan tai sen osan käyttömenoista maksaa 12 prosenttia, jos sitä käytetään asetuksella määrättävässä laajuudessa lääkärikoulutukseen ja lääketieteelliseen tutkimustoimintaan. Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain (1064/89) 7 §:n (750/92) mukaan kuntayhtymälle ja erillisenä kuntayhtymänä toimivalle Lastenlinnan sairaalalle suoritetaan erikoissairaanhoitolain 47 §:n 1 momentin mukainen korvaus.

Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemässä periaatepäätöksessä toimenpiteistä julkisen talouden tasapainon parantamiseksi todetaan, että yliopistollisten sairaaloiden 12 prosentin erityisvaltionosuus uudistetaan laskennalliseksi vuoden 1994 alusta. Uudistuksella pysäytetään päätöksen mukaan menojen kasvu ja kustannusten siirtyminen erityisvaltionosuuden piiriin. Säästövaikutus on päätöksen mukaan 30 miljoonaa markkaa vuodessa vuosina 1993―95.

Esityksen mukaan laissa säädettäisiin, että yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä eli lähinnä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kliinisissä laitoksissa tapahtuvasta opetus- ja tutkimustyöstä johtuvat erityiset kustannukset korvattaisiin valtion varoista laskennallisin perustein. Koulutuksen mittarina voitaisiin käyttää erilaisia lääkäritutkintoja. Tutkimustoiminnan mittarina voitaisiin pitää julkaistuja tutkimuksia, ennen kaikkea väitöskirjoja ja tieteellisiä artikkeleita.

Lääkäritutkinnoille ja julkaistuille tieteellisille tutkimuksille annettaisiin erityiset painokertoimet, jotka määrättäisiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Tutkintojen painokertoimet voisivat olla seuraavat:

Tutkintoja koskevat tiedot saataisiin vuosittain terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. Pisteet laskettaisiin viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana, jolta on lopulliset tiedot saatavissa, suoritettujen tutkintojen keskiarvona.

Lääketieteellisen tutkimuksen painokertoimet muodostuisivat siten, että väitöskirjan ja monografian painoarvo olisi kuusi pistettä ja suomalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa (esimerkiksi Suomen Lääkärilehti, Duodecim, Finska Läkarsällskapets handlingar, Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja) julkaistun kirjoituksen painoarvo puoli pistettä. Julkaisuyhteenvedoista kootulle väitöskirjalle annettaisiin yksi piste.

Ulkomaisissa julkaisuissa ilmestyneiden artikkelien osalta käytettäisiin yliopistoissa käytössä olevaa laskentatapaa, jossa tieteelliset alkuperäisartikkelit määrä painotetaan erityisellä painotuskertoimella eli julkaisun niin sanotulla impact-tekijällä. Painotus voisi olla seuraavanlainen:

Tiedot saataisiin vuosittain yliopistojen lääketieteellisiltä tiedekunnilta, joissa tiedot kootaan jo nyt. Jos tutkimuksella on useampi tekijä pisteet jaettaisiin tasan kirjoittajien mukaan. Pisteet laskettaisiin keskiarvona kolmelta viimeiseltä kalenterivuodelta, jolta on lopulliset tiedot saatavissa.

Korvauksen määrä tutkinto- ja tutkimuspistettä kohden samoin kuin korvauksen laskemista koskevat yksityiskohtaiset määräykset vahvistettaisiin edellä mainitussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä.

2.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Erityiskorvaus oli 657 miljoonaa markkaa vuonna 1992. Vuoden 1993 talousarviossa tarkoitukseen on varattu 681 miljoonaa markkaa.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan uudistuksen säästövaikutus on 30 miljoonaa markkaa vuodessa vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1994 talousarvioehdotuksessa sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt tarkoitusta varten 650 miljoonaa markkaa.

Uudistus muuttaa erityisvaltionosuuden jakautumista yliopistollisten sairaaloiden kesken. Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden osuus vähenisi ja Helsingin ja Turun yliopistollisten sairaaloiden osuudet nousisivat. Muutoksen suuruus riippuu siitä, miten määräraha jaetaan opetuksen ja tutkimuksen kesken.

Määräraha on tarkoitus jakaa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä niin, että opetuksen osuus olisi 45 % ja tutkimuksen osuus 55 %.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Sairaalaliiton kanssa. Esitysluonnoksesta on pyydetty opetusministeriön, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, kuntien keskusjärjestöjen, yliopistosairaaloita ylläpitävien kuntayhtymien sekä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien lausunnot. Lausunnoissa on uudistusta pidetty tarpeellisena.

4.Voimaantulo

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

47 §