HE 96/1992

1.1.Yhteisön ja Suomen välistä juustojen kauppaa koskeva järjestely

Suomen ja Euroopan talousyhteisön välillä on tehty keskinäistä juustokauppaa koskevia sopimuksia vuodesta 1968 lähtien. Vuonna 1981 solmittu sopimus vakiinnutti suomalaisen harkkoemmentaalin viennin talousyhteisömaihin. Vuodesta 1982 lähtien sovitut kiintiöt ovat kehittyneet seuraavasti:

Uuden sopimuksen osalta neuvottelut aloitettiin jo ennen neuvotteluja Euroopan talousalueesta (ETA) syyskuussa 1988. Tavoitteena Suomen vientikiintiön kasvattamisen ohella on ollut uusien juustolaatujen saaminen sopimuksen piiriin sekä juustolaatujen mukaan määriteltyjen alakiintiöiden joustaminen siten, että se mahdollistaisi ennen kaikkea Suomessa valmiiksi palapakatun juuston viennin lisäämisen.

ETA-neuvottelujen alettua siirtyivät juustosopimusneuvottelut osaksi ETA-prosessia ja näin ollen myös sopimuksen hyväksymis- ja voimaanastumisajankohdat riippuvaisiksi ETA-sopimuksesta.

Uusi sopimus poikkeaa nykyisestä vuoden 1985 sopimuksesta (SopS 41/86) sekä molemminpuolisten vuosittaisten vientikiintiöiden määrän, Suomen vienti 9 850 tonnia ja tuonti talousyhteisöstä 2 700 tonnia, että niiden rakenteen osalta, mikä on asetettujen neuvottelutavoitteiden mukainen. Samoin myönnettäviä tuontimaksun alennuksia on muutettu. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

1.2.Yhteisön ja Suomen välistä naudan- ja sianlihan kauppaa koskeva järjestely

Lihan ylituotantotilanteesta ja vallitsevista hintasuhteista riippuen Suomi on vienyt sianlihaa EY-alueelle aika ajoin. Viennin yhteydessä EY on perinyt täyden tuontimaksun, joka on pakastetuille sianruhoille ja puoliruhoille noin 3,25 mk/kg ja paloitellulle lihalle vastaavasti korkeampi. Naudanlihaa on tuotu tarpeen mukaan lähinnä Irlannista ja Tanskasta. Suomi on tällöin tuontieräkohtaisesti alentanut tuontimaksua.

Tehdyn sopimuksen mukaan Suomi voi viedä Euroopan talousyhteisön jäsenmaihin sianlihaa eri muodoissaan yhteensä enintään 4 000 tonnia alennetulla tuontimaksulla. Maksun alennus on 50 %. Kiintiön puitteissa vietävä sianliha on noin 2 % kotimaisesta tuotannostamme.

Sopimuksen mukainen naudanlihan tuontikiintiö on 1 000 tonnia. Kiintiö koskee ruhojen takaneljänneksiä ja alennus on 8,50 markkaa täydestä tuontimaksusta, joka on ollut noin 24,00 mk/kg. Kiintiö kattaa alle 1 % maamme naudanlihan kulutuksesta.

1.3.Tullimyönnytykset, jotka Suomi antaa yhteisölle

Järjestelyssä, joka koskee Suomen antamia tullimyönnytyksiä yhteisölle, Suomi poistaa tuontitullit niin sanotun koheesiolistan mukaisista yhteisön alueelta peräisin olevilta ja sieltä maahantuotavilta tuotteilta. Koheesiolista sisältää yli 50 tuotenimikettä, joihin kuuluvat erilaiset hedelmät ja vihannekset sekä näistä tehdyt säilykkeet. Luettelon ulkopuolelle on jätetty muun muassa sellaiset tuotteet, joilla on erityistä merkitystä maamme puutarhaelinkeinolle kuten tomaatti, kurkku, mansikka ja leikkokukat.

1.4.Tullimyönnytykset, jotka yhteisö antaa Suomelle eräiden alkoholijuomien osalta

EY poistaa erillisen järjestelyn puitteissa pullotetun vodkan osalta tuontitullit, mikäli tavara on peräisin Suomesta ja se on varustettu aitoustodistuksella.

1.5.Alkuperäsäännöt edellä mainittujen järjestelyjen ja myönnytysten täytäntöönpanoa varten

Sopimuksen suppea ja yhdenmukainen tuotekate on tehnyt mahdolliseksi laatia yksinkertaiset mutta silti yksityiskohtaisen tarkat alkuperäsäännöt, joita on helppo soveltaa käytännössä. Säännöt ovat välttämättömät sen varmistamiseksi, että sopimuksen mukaiset etuudet myönnetään vain sopimusosapuolten maataloustuotteille. Perussäännön mukaan maataloustuotteiden tulee olla Suomessa tai yhteisössä kokonaan tuotettuja. Eräiden jalostettujen tuotteiden valmistuksessa voidaan käyttää myös tuontiaineksia. Tälläisiä aineksia ovat lähinnä mausteet ja lisäaineet, jollaisia ei viejämaassa tuoteta.

ETA-sopimuksen alkuperäsääntöjä koskevan 4. pöytäkirjan soveltamista on eräin osin pidetty tarkoituksenmukaisena muun muassa hallinnollisen yhteistyön, todistusmenettelyn ja tullinpalautuskieltomenettelyn osalta.

I Euroopan talousyhteisön ja Suomen tasavallan välistä juustojen kauppaa koskeva järjestely (liite I)

Sopimuksen alussa todetaan tavoitteena olevan huolehtia maataloustuotteiden kaupan tasapainoisesta kehittymisestä ja viitataan Euroopan talousalueesta käytyjen sopimusneuvottelujen yhteydessä käytyihin keskusteluihin. Uuden, juuston vastavuoroista kauppaa koskevan sopimuksen määräykset ovat seuraavat:

Kohdassa 1 vahvistetaan vuosittaiset tuontimäärät ja niihin sovellettavat tuontimaksut. Kohdassa 1.a) vahvistetaan Suomen juustonviennin enimmäismääräksi kaikille juustolaaduille ilman alajaottelua yhteensä 9 850 tonnia vuodessa. Kiintiön osalta EY kantaa tuontimaksua 18 ecua/100kg. Kohdassa 1.b) vahvistetaan EY:n vuosittainen tuontimäärä (2 700 tonnia) ja juustolaaduittain sovellettavat tuontimaksualennukset. Tärkeimmille kotimaisen tuontantomme kanssa kilpaileville tuotteille eli edam- ja emmental-juustoille tuontimaksun alennus on vähäisempi kuin muille juustolaaduille.

Kohdassa 2 asetetaan Suomelle velvollisuus noudattaa kohdassa 1 vahvistettuja enimmäisvientimääriä sekä se, ettei talousyhteisön tuonnille Suomeen aseteta mitään tarpeettomia esteitä. Lisäksi osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne muilla määräyksillä tee tyhjäksi tämän sopimuksen määräyksiä.

Kohdassa 3 sitoudutaan molemmin puolin siihen, ettei juuston hinnoittelulla vaaranneta markkinatasapainoa. Erityisesti kiinnitetään huomiota "Finlandia"-juuston hinnoitteluun EY-markkinoilla. Lisäksi sovitaan vaihdettavan säännöllistä hinta- ja markkinainformaatiota. Ongelmatapauksissa kumpikin osapuoli voi kutsua koolle neuvottelun epäkohdan korjaamiseksi.

Kohdassa 4 sovitaan sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta jommankumman osapuolen sitä vaatiessa.

Kohdassa 5 todetaan, että tämä sopimus ei vaikuta Espanjan ja Portugalin vuonna 1986 tapahtuneen talousyhteisöön liittymisen seurauksena solmittuihin yhteisön ja Suomen välisiin sopimuksiin.

Kohdassa 6 sovitaan sopimuksen vaikutusalueesta.

Kohdassa 7 todetaan sopimuksen astuvan voimaan samanaikaisesti sopimuksen Euroopan talousalueesta kanssa.

Kohdan 8 mukaan sopimus korvaa vuoden 1985 sopimuksen.

II Euroopan talousyhteisön ja Suomen tasavallan välinen naudan- ja sianlihan kauppaa koskeva järjestely (liite II)

Sopimuksen alussa todetaan tavoitteena olevan huolehtia maataloustuotteiden kaupan tasapainoisesta kehittymisestä ja viitataan Euroopan talousalueesta käytyjen sopimusneuvottelujen yhteydessä käytyihin keskusteluihin.

Kohdassa 1 vahvistetaan vuosittaiset tuontimäärät ruhonosittain ja niihin sovellettavat tuontimaksut. Kohdassa 1.a) vahvistetaan Suomen sianlihanviennille enimmäismäärä puolella tuontimaksulla. Kiintiö on jaettu erikseen ruhoille ja puoliruhoille, luulliselle leikatulle lihalle ja luuttomalle leikatulle lihalle. Kohdassa 1.b) vahvistetaan EY:n vuosittainen tuontimäärä Suomeen ja tuontimaksun alennus.

Kohdassa 2 sovitaan, että EY myöntää kiintiön puitteissa tuontilisenssit neljännesvuosittain.

Kohdassa 3 osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne muilla määräyksillä tee tyhjäksi tämän sopimuksen määräyksiä.

Kohdassa 4 sitoudutaan molemmin puolin siihen, ettei lihan hinnoittelulla vaaranneta markkinatasapainoa. Ongelmatapauksissa kumpikin osapuoli voi kutsua koolle neuvottelun epäkohdan korjaamiseksi.

Kohdassa 5 sovitaan sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta jommankumman osapuolen sitä vaatiessa.

Kohdassa 6 sovitaan sopimuksen vaikutusalueesta.

Kohdassa 7 todetaan sopimuksen astuvan voimaan samanaikaisesti Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen kanssa.

III Suomen tasavallan antamat tullimyönnytykset Euroopan yhteisölle (liite III)

Järjestely sisältää luettelon niistä Euroopan yhteisöstä peräisin olevilta tuotteilta, joilta Suomi poistaa tuontitullit ETA-sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

IV Tullimyönnytykset, jotka yhteisö antaa Suomelle eräiden alkoholijuomien osalta

Yhteisö poistaa 1 päivästä tammikuuta 1993 lähtien CN-nimikkeisiin 2208 90 31 ja 2208 90 53:sta kuuluvan pullotetun vodkan tuontitullit, jos tavara on peräisin Suomesta ja siihen on lisätty aitoustodistus.

V Alkuperäsäännöt (liite IV)

Alkuperäsääntöjen 1 kohdassa määritellään yhteisössä ja Suomessa kokonaan tuotetut alkuperätuotteet. Näiden tuotteiden pakkausmateriaalien ja pakkauspäällysten alkuperää ei tarvitse osoittaa.

Kohdassa 2 todetaan alkuperäsääntöjen liitteenä olevan luettelon määrittelevän ne ehdot ja edellytykset, jotka valmistuksessa käytettävän, muun kuin yhteisössä tai Suomessa tuotetun aineksen on täytettävä, jotta tavarasta tulisi alkuperätuote.

Kohta 3 sisältää tavanomaisen suoran lähettämisen säännön, jonka noudattamista sopimuksen mukainen etuuskohtelu edellyttää.

Kohta 4 toteaa alkuperätuotteiden saavan sopimuksen mukaiset etuudet, kun niistä esitetään joko EUR.1 -tavaratodistus tai kauppalaskuilmoitus. Alkuperätodistuksiin tehtävä merkintä "AGRI" viittaa tähän sopimukseen.

Juustojen, viinien ja väkijuomien osalta voidaan edellisten rinnalla soveltaa aiempaa todistusmenettelyä (laatu-, erityis- ja aitoustodistukset).

Alkuperäsääntöjen yksinkertaisuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi kohta 5 sisältää viittauksen ETA-sopimuksen alkuperäsääntöjä koskevan 4. pöytäkirjan osastoihin IV, V, ja VI (tullinpalautus tai tullihelpotus, alkuperäselvitys, ja hallinnollisen yhteistyön muodot), joita sovelletaan soveltuvin osin.