HE 78/1992

1.Esityksen yhteiskunnallinen merkitys

2.Nykyinen tilanne ja asian valmistelu

3.Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset

Esitystä tehtäessä on otettu huomioon maatilahallituksen toiminnan lakkauttaminen sekä tehtävien siirtäminen maa- ja metsätalousministeriölle 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen.

4.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sokerintuotantoa harjoittaville yhteisöille on maksettu hinnanalennuskorvausta kotimaisten juurikkaiden käytöstä vuosina 1989―1992 seuraavasti.

Valtion talousarvioon ehdotetaan varattavaksi hinnanalennuskorvausta varten vuodelle 1994 235 miljoonan markan, vuodelle 1995 228 miljoonan markan ja vuodelle 1996 219 miljoonan markan kiinteä määräraha.

Hinnanalennuskorvauksiin tarvittavat määrärahat katetaan sokerituotteista kannettavalla valmisteverolla (sokerivero).

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Yleiset säännökset. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi lain yleistavoite ja 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tuotteista, joihin lakia sovelletaan.

2 §. Kiteytyvän sokerin määrän laskeminen . Ehdotuksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö vahvistaisi vuosittain perusteet kiteytyvän sokerin määrän laskemiseksi.

3 §. Kotimaisen juurikasraaka-aineen hinta . Pykälässä säädettäisiin, mitä on pidettävä kotimaisen juurikasraaka-aineen hintana.

4 §. Raakasokerin kansainvälinen vertailuhinta . Pykälässä säädettäisiin, mitä on pidettävä raakasokerin maailmanmarkkinahintana. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaisi syyskuussa 1992 raakasokerin maailmanmarkkinahinnan. Tähän arvoon verrataan vuosittain samalla tavalla määritettyä raakasokerin maailmanmarkkinahintaa.

5 §. Hinnanalennuskorvaus . Pykälässä säädettäisiin perusteet hinnanalennuskorvauksen maksamiseksi, hinnanalennuskorvauksen enimmäismääristä sekä raakasokerista kannettavan tullin vaikutuksesta maksettavan korvauksen määrään. Ehdotuksen mukaan hinnanalennuskorvausta voitaisiin maksaa vuoden 1993 sadon osalta enintään 235 miljoonaa markkaa ja enintään 1,75 markkaa kiteytyvältä sokerikilolta, vuoden 1994 sadon osalta enintään 228 miljoonaa markkaa ja enintään 1,68 markkaa kiteytyvältä sokerikilolta ja vuoden 1995 sadon osalta enintään 219 miljoonaa markkaa ja enintään 1,59 markkaa kiteytyvältä sokerikilolta.

Määrärahaa lisättäisiin, jos raakasokerin maailmanmarkkinahinta laskee enemmän kuin 20 prosenttia vuonna 1992 määritetystä maailmanmarkkinahinnasta (kansainvälinen vertailuhinta). Määrärahaa ja vastaavasti kiteytyvää sokerikiloa kohden maksettavaa hinnanalennuskorvausta korotettaisiin samalla prosenttiyksikkömäärällä, jolla maailmanmarkkinahinnan lasku ylittäisi 20 prosenttia.

Maailmanmarkkinahinnan noustessa tukea alennettaisiin vastaavalla tavalla.

Milloin maahan tuotavasta raakasokerista kannetaan tullia lokakuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana, vähennetään maksettavan hinnanalennuskorvauksen määrästä tullista sokerikiloa kohti aiheutuva kustannus kerrottuna yhteisön satovuoden aikana vastaanottamista juurikkaista saatavan kiteytyvän sokerin määrällä.

Määrärahaa lisätään silloin, kun raakasokerista kannettavaa tullia alennetaan tai se poistetaan kokonaan. Määrärahat on mitoitettu 0,57 markan tullin mukaisesti raakasokerikilolta. Tullin nostaminen alentaa vastaavasti hinnanalennuskorvaukseen tarvittavaa rahamäärää.

6 §. Hinnanalennuskorvauksen ottaminen valtion talousarvioon . Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi vuosittain valtion talousarvioon otettavista määrärahoista sekä menettelystä hinnanalennuskorvauksen hakemiseksi ja maksamisesta.

7 §. Hinnanalennuskorvausten hakeminen ja maksaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi hinnanalennuskorvauksen hakemisesta ja maksamisesta. Maatilahallituksen lakkauttamisesta johtuen maksatustehtävä ehdotetaan annettavaksi maa- ja metsätalousministeriölle.

8―11 §. Teknisiä säännöksiä . Pykälissä ehdotetaan säädettäväksi yhteisöjen velvollisuuksista, laiminlyönnin seurauksista, sokeriasiain neuvottelukunnasta ja liikesalaisuudesta.

12 §. Valtuutussäännös . Tarkemmat määräykset lain täytäntöönpanosta antaisi maa- ja metsätalousministeriö.

2.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lain 4 § ehdotetaan kuitenkin tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992. Voimassaoloajaksi ehdotetaan kolme vuotta. Laki koskisi siten vuosina 1993―1995 kotimaassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niistä valmistettavaa sokeria.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäksi seuraava lakiehdotus:

Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi maksetaan kotimaisten sokerijuurikkaiden käytöstä hinnanalennuskorvausta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Sokerilla tarkoitetaan tässä laissa tullitariffin nimikkeisiin 17.01 ja 17.02 kuuluvia sakkaroosituotteita, joissa käytetään raaka-aineina tullitariffin nimikkeeseen 12.12 kuuluvaa sokerijuurikasta, nimikkeeseen 17.01 kuuluvaa raakasokeria sekä nimikkeeseen 17.03 kuuluvaa melassia.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa kunkin vuoden aikana jalostettavaksi toimitetuille sokerijuurikkaille perusteet kiteytyvän sokerin määrän laskemiseksi.

Kotimaisen juurikasraaka-aineen hintana pidetään maataloustuottajajärjestöjen ja juurikassokeriteollisuuden välisissä neuvotteluissa sovittua hintaa.

Raakasokerin kansainvälisenä vertailuhintana lain voimassaoloaikana pidetään maa- ja metsätalousministeriön syyskuussa 1992 vahvistamaa maailmanmarkkinahintaa.

Juurikassokerituotantoa harjoittavalle yhteisölle maksetaan valtion varoista hinnanalennuskorvausta kotimaisten sokerijuurikkaiden käytöstä aiheutuvan raaka-ainekustannuksen alentamiseksi.

Hinnanalennuskorvausta maksetaan vuoden 1993 sadon osalta enintään 235 miljoonaa markkaa ja kiteytyvää sokerikiloa kohti enintään 1,75 markkaa, vuoden 1994 sadon osalta vastaavasti 228 miljoonaa markkaa ja 1,68 markkaa sekä vuoden 1995 sadon osalta 219 miljoonaa markkaa ja 1,59 markkaa. Jos sokerin 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla määritelty maailmanmarkkinahinta on asianomaisen vuoden syyskuussa todettuna alentunut enemmän kuin 20 prosenttia syyskuussa 1992 vahvistettuun raakasokerin kansainväliseen vertailuhintaan verrattuna, korotetaan kysymyksessä olevan vuoden hinnanalennuskorvaukseen myönnettyjen varojen kokonaismäärää ja kiteytyvää sokerikiloa kohti maksettavaa hinnanalennuskorvausta sillä prosenttiyksikkömäärällä, jolla hinnanalennus ylittää edellä tarkoitetun raja-arvon. Maailmanmarkkinahinnan kohotessa vastaavasti alennetaan kysymyksessä olevan satovuoden hinnanalennuskorvaukseen myönnettyjen varojen kokonaismäärää ja kiteytyvää sokerikiloa kohti maksettavaa hinnanalennuskorvausta.

Milloin maahan tuotavasta raakasokerista kannetaan tullia lokakuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana, vähennetään maksettavan hinnanalennuskorvauksen määrästä tullista sokerikiloa kohti aiheutuva kustannus kerrottuna yhteisön vastaanottamista juurikkaista saatavan kiteytyvän sokerin määrällä.

Jos maahan tuotavasta raakasokerista 0,57 markkaa kilolta kannettavaa tullia alennetaan, korotetaan hinnanalennuskorvaukseen vuosittain myönnettävien varojen määrää alennuksen vaikutusta vastaavalla määrällä. Jos mainitun tullin määrää korotetaan, vähennetään tarkoitukseen myönnettyjen varojen määrää vastaavalla määrällä.

Tässä laissa tarkoitettujen hinnanalennuskorvausten maksamista varten osoitetaan valtion talousarvioon 235 miljoonaa markkaa vuonna 1994, 228 miljoonaa markkaa vuonna 1995 ja 219 miljoonaa markkaa vuonna 1996.

Jos hinnanalennuskorvauksiin tarvitaan maailmanmarkkinahinnan alentumisen tai maahan tuotavan sokerin tullin alentamisen vuoksi enemmän varoja kuin valtion talousarviossa on tarkoitukseen varattu, otetaan tarvittava lisäys seuraavan vuoden valtion talousarvioon.

Hinnanalennuskorvausta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä, joka huolehtii tässä laissa tarkoitettujen suoritusten maksamisesta. Hakemukseen on liitettävä selvitys yhteisön vastaanottamista sokerijuurikkaista sekä niistä kiteytyvän sokerin määrästä.

Yhteisön on pidettävä sokerijuurikkaiden viljelyrekisteriä ja sellaista kirjanpitoa, josta käy selville viljelysopimusten perusteella ostetut juurikasmäärät, niistä kiteytyvän sokerin määrä sekä hinnat hinnoitteluperusteineen.

Yhteisö on velvollinen esittämään tarkastusta varten kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamisessa.

Jos valtion tukea saava yhteisö kehotuksesta huolimatta laiminlyö 8 §:ssä säädetyt velvollisuudet, voi maa- ja metsätalousministeriö lopettaa valtion tuen maksamisen siitä ajankohdasta lukien, jolloin laiminlyönti on todettu.

Myönnetty tuki peritään takaisin sen mukaan kuin maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetussa laissa (88/71) säädetään.

Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden valmistelua varten maa- ja metsätalousministeriö asettaa sokeriasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia maa- ja metsätalousministeriön apuna sokerin tuotantoa ja markkinointia koskevissa asioissa sekä seurata sokerin hintakehitystä. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö, kilpailuvirasto, maataloustuottajain keskusjärjestöt, elintarviketeollisuutta edustava järjestö sekä sokeria valmistavat yhteisöt.

Liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, joka on saatu tämän lain nojalla, ei saa käyttää yksityiseksi hyödyksi eikä kertoa sivullisille.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta antaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 lukuun ottamatta 4 §:ää, joka tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992. Laki koskee vuosina 1993―1995 kotimaassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niistä valmistettavaa sokeria.