HE 64/1992

1.1.Lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien lukumäärä

Vuoden 1991 helmikuun alusta voimaan tulleilla laeilla (169―179/91) on koululainsäädäntöä muutettu siten, että kunnat voivat itse päättää peruskoulun ja lukion koulutyön aloittamisesta elokuussa samoin kuin vapaapäivien pitämisestä lukuvuoden aikana. Koulutyön päättymispäivä on sen sijaan lukion ylintä vuosiluokkaa lukuun ottamatta asetuksessa vahvistettu 22 viikon viimeiseksi arkipäiväksi.

Koulun työpäivien lukumäärä on peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa (477/83) säädetty 190 päiväksi. Työpäivien lukumäärä voi kuitenkin vaihdella lukuvuosittain, koska muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sijoittuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät työpäivien määrää. Elokuussa 1991 voimaan tulleella lukiolain muuttamisesta annetulla lailla myös lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien määrästä otettiin säännös lakiin. Työpäivien määräksi säädettiin 124. Aikaisemmin kouluhallitus päätti lukion ylimmän vuosiluokan työajasta. Samoin elokuun alusta lukioasetuksesta poistettiin säännös lukion ylimmän vuosiluokan päättymispäivästä. Näin koulujen mahdollisuudet lukuvuoden työn järjestämiseen lisääntyivät.

Lukion ylimmän vuosiluokan työaikaa koskevat muutokset tulivat laajasti julkisuuteen vasta vuoden 1991 kesä-heinäkuussa. Useat kunnat olivat tuolloin jo ehtineet päättää ja ilmoittaa lukuvuoden 1991―92 työajoista. Useissa tapauksissa lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien määrä oli vahvistettu alemmaksi kuin laki edellytti. Jottei jo päätettyjä työaikoja olisi tarvinnut muuttaa, muutettiin elokuussa lukioasetusta väliaikaisesti. Muutoksen mukaan lukuvuonna 1991―92 lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien lukumäärä voi olla lukiolaissa säädettyä pienempi, kuitenkin vähintään 120.

Opetushallitus teki lokakuussa 1991 opetusministeriölle esityksen lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien määrää koskevan lukiolain 15 §:n muuttamiseksi siten, että mainitulla väliaikaisella asetuksella kuluvaksi lukuvuodeksi säädetty liikkumavara säädettäisiin pysyväksi käytännöksi. Perusteluina opetushallitus esitti muun muassa, että peruskoulun ja lukion yhteistyö, koulujen alkamisesta ja lomista päättäminen sekä yhteistyökokeilut lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kesken edellyttävät kuntakohtaisia ja alueellisia ratkaisuja.

Koulutyön taloudellinen ja muu tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, että koulua käydään samoina päivinä kaikilla vuosiluokilla. Jottei lukion ylimmän vuosiluokan kiinteä työaika liiallisesti määräisi koko lukion ja sen yhteydessä mahdollisesti toimivan peruskoulun työn järjestämistä, ehdotetaan lukiolain 15 §:ää muutettavaksi. Ehdotettu muutos on tarpeellinen, koska nykyisen lukiolain 15 §:n 1 momentin mukaan asetuksella voidaan poiketa säädetystä työpäivien lukumäärästä vain erityisestä syystä. Tätä poikkeussäännöstä ei voitaisi käyttää enää toista lukuvuotta varten. Ehdotuksen mukaan lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien määrästä säädettäisiin vastaisuudessa asetuksella. Sääntelyn muuttaminen antaisi joustavammat mahdollisuudet tarvittaessa muuttaa lukion ylimmän vuosiluokan työaikaa. Asetuksella olisi tarkoitus säätää lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien vähimmäismääräksi 120 työpäivää. Kunnan omien päätösten mukaan työpäivien määrä voisi olla tätä suurempikin. Koulutyö tulee ylimmällä vuosiluokalla päättää kuitenkin siten, että oppilaille jää riittävästi aikaa osallistua suullisiin kuulusteluihin ja muutoinkin valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Mikäli kunnat vahvistavat ylimmän vuosiluokan työpäivien määräksi asetuksella säädettävän vähimmäismäärän, lyhenee ylimmän vuosiluokan työmäärä kahdesta neljään päivään nykyiseen säännökseen verrattuna. Kun nykyisen lukioasetuksen nojalla kuluvana lukuvuonna työpäivien määräksi lukion ylimmällä vuosiluokalla on voitu päättää 120―124 päivää, ei muutosta kuluvaan lukuvuoteen nähden kuitenkaan välttämättä aiheudu.

Koska lukion ylimmän vuosiluokan työaika olisi ehdotuksen mukaan työpäivien vähimmäismäärän ylittävältä osin lukion ylläpitäjän omassa päätösvallassa, lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien määrästä ei enää säädettäisi vähennettäväksi edellä mainittuja arkipyhiä.

1.2.Iltaopiskelijoiden ateriaetu

Iltalukioiden ja lukion iltalinjojen oppilaille tuli oikeus maksuttomaan kouluateriaan elokuun 1989 alusta. Ateriaedusta säädetään iltalukiolain 16 §:ssä (173/91) . Pykälä sisältää viittaukset lukiolain 26 a §:n säännökseen maksuttomasta opetuksesta ja 26 b §:n säännökseen oppilaalle annettavasta maksuttomasta kouluateriasta. Iltakouluissa tarjottu ateria on ollut yleensä määrältään päivälukiossa tarjottua ateriaa pienempi. Aterian järjestämisestä aiheutuvat kustannukset olivat lukuvuonna 1990―91 noin 1 700 markkaa oppilasta kohti. Lukuvuonna 1991―92 iltalukioissa ja lukion iltalinjoilla oli oppilaita yhteensä noin 17 000. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olevilla iltaopiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun asetuksen 1 §:n (509/89) mukaan.

Valtioneuvosto teki huhtikuun 5 päivänä 1992 periaatepäätöksen talouspoliittisista toimenpiteistä. Yhtenä julkisen sektorin menoja hillitsevänä toimenpiteenä mainitaan iltakoululaisten ateriaetuuksien poistaminen syyskuun 1992 alusta lukien. Periaatepäätöksen mukaisesti esityksessä ehdotetaan iltalukiolain 16 §:ää muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viittaus lukiolain 26 b §:ään. Myös viittaus 26 a §:ään poistetaan ja pykälään kirjoitetaan näkyviin opetuksen maksuttomuutta koskeva säännös. Tarkoituksena on muuttaa ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalista eduista annettua asetusta niin, että ammatillisten oppilaitosten iltaopiskelijoiden ateriaetu poistetaan samasta ajankohdasta.

Aterian järjestämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan niin sanottuihin oppilaskohtaisiin käyttömenoihin. Valtioneuvosto vahvistaa käyttömenojen markkamäärän vuosittain etukäteen edellisen vuoden toteutuneiden menojen sekä kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden todennäköisen kustannustentason muutoksen perusteella. Oppilaskohtainen markkamäärä on vahvistettu saman suuruiseksi päivälukion ja iltalukion oppilasta kohti. Esityksellä ei puututa kuluvalle vuodelle vahvistettuihin markkamääriin, vaan kustannusten väheneminen otetaan huomioon vuoden 1992 oppilaskohtaisten markkamäärien tarkistamisen yhteydessä. Kustannusten alenemisen huomioon ottamisesta otetaan erityissäännös peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin lisättävään 5 b §:ään. Ammatillisen koulutuksen osalta kustannusten aleneminen voidaan ottaa huomioon ilman, että säännöksiä muutetaan.

Lait ehdotetaan säädettäviksi määräaikaisiksi. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1993 talousarvioesityksen yhteydessä esitys, joka sisältäisi muun ohella ehdotuksen iltalukion opilaiden opintososiaalisia etuja koskevien säännösten muuttamisesta kokonaisuudessaan.

Lukion lukuvuodessa on ylintä vuosiluokkaa lukuun ottamatta 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

Lukion ylimmän vuosiluokan työpäivien määrästä säädetään asetuksella. Asetuksella voidaan myös säätää, että työpäivien lukumäärästä saadaan erityisestä syystä poiketa.

Opetus iltalukiossa on oppilaalle maksuton.

Erityisestä syystä opetushallitus voi antaa iltalukion ylläpitäjälle luvan periä maksuja.

Sen estämättä mitä 5 §:n 3 momentissa säädetään voidaan vuodelle 1992 oppilasta kohti vahvistettujen käyttömenojen määriä tarkistettaessa ottaa huomioon myös iltalukion ja lukion iltalinjan oppilaiden ateriaedun poistumisesta syyslukukaudella 1992 aiheutuva käyttökustannusten alentuminen.