Finlex - Etusivulle
Hallituksen esitykset

HE 45/1992

Hallituksen esitykset

Hallituksen esitysten tekstit pdf-tiedostot vuodesta 1992 lähtien. Lisäksi luettelo vireillä olevista, eduskunnalle annetuista lakiesityksistä

Hallituksen esitys Eduskunnalle Viron kanssa kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevista väliaikaisista järjestelyistä tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä

Hallinnonala
Ulkoministeriö
Antopäivä
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Käsitelty
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 45/1992

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Tallinnassa 13 päivänä helmikuuta 1992 Viron kanssa kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevista väliaikaisista järjestelyistä tehdyn pöytäkirjan. Pöytäkirjalla jatketaan Suomen ja Viron välisessä kaupassa noudatettua tullittomuutta teollisuustuotteiden osalta ja todetaan, että perustettava sekakomitea sopii erikseen maataloustuotteiden osalta noudatettavasta kohtelusta.

Pöytäkirja tulee voimaan valtionsisäistä hyväksymistä koskevien ilmoitusten vaihtamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

YLEISPERUSTELUT

1Nykyinen tilanne ja asian valmistelu

Viron itsenäistyttyä syyskuussa 1991 tuli tarpeelliseksi sopia niistä puitteista, joissa kaupallis-taloudellista yhteistyötä Suomen ja Viron välillä tultaisiin vastaisuudessa harjoittamaan. Suomen ja Viron välinen kauppavaihto vuonna 1990 oli noin 552 miljoonaa markkaa, josta tuonnin osuus oli noin 357 miljoonaa markkaa viennin oltua noin 195 miljoonaa markkaa. Ennen itsenäistymistä Viron kauppa tilastoitiin yhdessä Neuvostoliiton kaupan kanssa ja kaupassa noudatettiin sen kanssa tehtyjä kauppapoliittisia järjestelyjä. Suomella oli Neuvostoliiton kanssa voimassa vuonna 1947 tehty kauppasopimus (SopS 12―13/48) ja 1960 tehty sopimus tullikysymyksistä (SopS 18―19/61), jota oli muutettu vuosina 1962―1975. Vuoden 1960 sopimuksen perusteella kauppa Viron kanssa on ollut maatalous- ja kalatuotteita, eräitä teollisia elintarvikkeita sekä eräitä kiinteitä ja nestemäisiä polttoaineita lukuunottamatta tullitonta ja vapaata määrällisistä rajoituksista. Polttoaineiden osalta rajoitukset poistettiin vuoden 1992 alusta.

Viron kanssa tehtävien uusien järjestelyjen lähtökohdaksi otettiin se, että uusia tulleja ja tuonninesteitä ei oteta käyttöön maittemme välisessä kaupassa. Tästä hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa sovitusta peruslinjauksesta ilmoitettiin virolaisille ministeri Salolaisen 18 ja 19 päivinä syyskuuta 1992 tapahtuneen Viron matkan yhteydessä. Käytännössä asia oli hoidettavissa kahdella tavalla, jotka olivat Neuvostoliiton kanssa solmittujen kauppapoliittisten järjestelyjen jatkaminen valtioseuraannon perusteella tai kokonaan uuden sopimuksen solmiminen. Ennen sotia solmittuun, yleiseen suosituimmuuteen perustuvaan ja teoriassa edelleen voimassa olleeseen sopimukseen palaaminen ei olisi tarjonnut mahdollisuutta tullittomuuden jatkamiseen ja ei siten voinut tulla kysymykseen. Molempien osapuolten pidettyä uutta, GATT:in periaatteisiin pohjaavaa järjestelyä parhaana vaihtoehtona, sovittiin, että käynnistetään pikaisesti tällaiseen ratkaisuun tähtäävät neuvottelut. Entistä, liberalisoitua järjestelyä noudatettaisiin yksipuolisin päätöksin toistaiseksi kunnes uusi sopimusjärjestely astuu voimaan. Uusi järjestely olisi luonteeltaan tilapäinen, koska tilanne tuolloin vielä yhtenäisen Neuvostoliiton talousalueella, johon Virokin kuului, oli selkiintymätön ja koska Viron ulkomaankauppajärjestelmä oli vasta kehittymässä. Asiaan vaikutti myös EFTA-maiden päätös selvittää yhteisesti, minkälaiset kauppapoliittiset järjestelyt voisivat tulla kysymykseen Baltian maiden kanssa sekä eurooppalainen integraatiokehitys yleisemminkin. Neuvottelut käytiin marraskuussa 1991 Tallinnassa Suomen valtuuskunnan laatiman luonnoksen pohjalta, jonka virolaiset saattoivat hyväksyä vähäisin muutoksin. Pöytäkirja allekirjoitettiin Tallinnassa 13 päivänä helmikuuta 1992.

2Pöytäkirjan merkitys

Pöytäkirjalla jatketaan tullittomuutta Suomen ja Viron välisessä kaupassa kaikkien teollisuustuoteiden (HS-ryhmät 25―97) osalta. Myöskään määrällisiä tuontirajoituksia ei teollisuustuotteiden kaupassa käytetä. Maataloustuotteiden (HS-ryhmät 1―24) kohdalla noudatettavasta menettelystä sovitaan erikseen pöytäkirjalla perustettavassa sekakomiteassa. Osapuolet sitoutuvat noudattamaan GATT-yleissopimuksen periaatteita ja määräyksiä keskinäisissä kauppasuhteissaan. Ne pyrkivät kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään kaupallis-taloudellista yhteistyötään. Tapauksissa, joissa vaihdettavien valuuttojen käyttö maksuvälineenä ei ole mahdollista, sallitaan vastakauppamenettely yritysten ja yksityishenkilöiden välisissä liikesuhteissa. Koska Viro on taloudellisesti edelleen voimakkaasti sidoksissa entisen Neuvostoliiton talousalueeseen, pöytäkirja sallii koko alueen alkuperätuotteiden käytön kumulaatiota soveltaen ja rinnastaa alueen tuotteet virolaisiin alkuperätuotteisiin. Viron saattaessa voimaan oman tullitariffinsa laaditaan yksityiskohtaisemmat alkuperäsäännöt. Sekakomitea käsittelee pöytäkirjan soveltamiseen liittyvät kysymykset muun muassa markkinahäiriötapauksissa ja voi esittää muutoksia pöytäkirjaan tilanteen sitä edellyttäessä. Pöytäkirjalla varmistetaan kaupallis-taloudellisten suhteiden häiriötön kehitys lähivuosina Viron talousalueella, joka muodostaa Suomelle luonnollisen markkina-alueen. Pöytäkirjamuoto korostaa järjestelyn tilapäistä luonnetta.

3Pöytäkirjan taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset

Pöytäkirjan vaikutus tullinkantoon on vähäinen, koska sillä jatketaan tullitonta kaupankäyntiä lähes sellaisenaan Viron kanssa. Maataloustuotteiden osalta tullinkanto saattaa vähäisessä määrin tilapäisesti lisääntyä, koska noudatettavasta tullittomuudesta näissä ryhmissä sovitaan erikseen vasta pöytäkirjan voimaantulon jälkeen. Organisatorisia vaikutuksia pöytäkirjalla ei ole.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1Pöytäkirjan sisältö

1 artikla. Artiklassa määritellään pöytäkirjan päämäärät, jotka ovat keskinäisten taloussuhteiden kaikinpuolinen edistäminen ja kohtuullisten kilpailuolosuhteiden varmistaminen.

2. artikla. Artiklassa todetaan, että osapuolten välisessä kaupassa ei sovelleta tulleja, tullinkaltaisia maksuja eikä määrällisiä rajoituksia. Artikla koskee teollisuustuotteita. Maataloustuotteita koskevat päätökset tehdään sekakomiteassa.

3. artikla. Artiklan mukaan osapuolet noudattavat kaupallis-taloudellisissa suhteissaan GATT:in yleissopimuksen periaatteita.

4. artikla. Artiklassa todetaan, että osapuolet selvittävät kaikki mahdolliset keinot keskinäisen kaupallis- taloudellisen yhteistyönsä edistämiseksi ja luetellaan eräitä kyseeseen tulevia toimia. Näitä ovat suotuisan investointi-ilmapiirin luominen, yhteisyritykset, alihankinnat, kaupan edistäminen ja teollisten ja kaupallisten omistusoikeuksien sekä henkisen omaisuuden suojelu. Väliaikaisesti osapuolille annetaan mahdollisuus käyttää hyväksi vastakauppajärjestelyjä silloin kun vapaasti vaihdettavissa valuutoissa tapahtuvat maksut eivät ole mahdollisia.

5. artikla. Artikla käsittelee alkuperäsääntöjä, jotka sisältyvät pöytäkirjan liitteeseen. Koska Viron talous on toistaiseksi sidoksissa entisen Neuvostoliiton talousalueeseen, alkuperäsäännöt on laadittu varsin liberaaleiksi sallimalla kumulaatio koko entisen Neuvostoliiton alueella sekä rinnastamalla tuon alueen tuotteet Viron alkuperätuotteisiin.

6. artikla. Artiklassa todetaan, että osapuolet pyrkivät kehittämään ja syventämään suhteitaan myös sellaisissa kysymyksissä, joita pöytäkirja ei kata, erityisesti investointien suojeluun, kehitysyhteistyöhön ja taloudellis-teollis-tieteelliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa.

7. artikla. Artikla sisältää määräykset turvalausekkeesta ja sen soveltamisesta.

8. artikla. Artiklassa on määräykset sekakomitean perustamisesta ja toiminnasta.

9. artikla. Artiklassa käsitellään sekakomitean kokoonpanoa ja päätöksentekomenettelyä sekä oikeutetaan komitea muuttamaan pöytäkirjaa.

10. artikla. Artikla sisältää määräyksiä sekakomitean puheenjohtajuudesta, koollekutsumisesta ja työryhmien asettamisesta.

11. artikla. Artiklassa todetaan, että alkuperäsääntöjä koskeva liite on pöytäkirjan erottamaton osa.

12. artikla. Artiklan mukaan pöytäkirja voidaan irtisanoa tekemällä ilmoitus toiselle osapuolelle. Pöytäkirja lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

13. artikla. Artikla koskee pöytäkirjan voimaantuloa.

2Pöytäkirjan voimaantulo

Pöytäkirja tulee voimaan valtionsisäistä hyväksymistä koskevien ilmoitusten vaihtamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

3Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Pöytäkirja merkitsee poikkeusta tullitariffilain (660/87) mukaisiin tullien määriin ja sisältää siten verotusta koskevia määräyksiä, joista on säädettävä lailla. Eduskunnan hyväksyminen on siksi tältä osin tarpeellinen.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Tallinnassa 13 päivänä helmikuuta 1992 Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevista väliaikaisista järjestelyistä tehdyn pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

1

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tallinnassa 13 päivänä helmikuuta 1992 Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevista väliaikaisista järjestelyistä tehdyn pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus määrätä alkuperäsäännöistä, joita tarkoitetaan 1 §:ssä mainitun pöytäkirjan liitteessä.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Pertti Salolainen

Sivun alkuun