HE 361/1992

1.Johdanto

Eduskunta on viime vuosina monin toimin pyrkinyt uudistamaan omia toimintatapojaan. Myös kysymysjärjestelmiä on kehitetty ottamalla käyttöön uusi valtioneuvoston kyselytunti ja uudistamalla suullisten kysymysten käsittelyyn varatun perinteisen kyselytunnin menettelytapoja. Uudistukset ovat osittain jääneet riittämättömiksi etenkin siinä suhteessa, ettei eduskunnan keskusteluissa edelleenkään ole päästy käsittelemään ajankohtaisia asioita niin joutuisasti kuin esimerkiksi nykyaikaisen tiedonvälityksen kannalta olisi suotavaa.

Esityksessä ehdotetaan eduskunnan kysymysmenettelyjen uudistamista. Tavoitteena on erityisesti parantaa eduskunnan mahdollisuuksia käydä täysistunnoissa keskustelua tärkeistä ajankohtaisista asioista. Ajankohtaiskeskustelu olisi mahdollista joko varsinaisen täysistunnon yhteydessä tai tätä tarkoitusta varten erikseen järjestettävässä täysistunnossa. Samalla kehitetään eduskunnan ja valtioneuvoston välistä muuta yhteydenpitoa uudistamalla kirjallisiin kysymyksiin vastaamista koskevia säännöksiä.

2.Nykytila

3.Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

4.Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole mainittavia taloudellisia eikä organisatorisia vaikutuksia. Eduskunnan ja hallituksen yhteistoimintaa sen arvioidaan tehostavan.

5.Asian valmistelu

Eduskunnan puhemiehen toimeksiannosta asetettiin 12 päivänä toukokuuta 1992 virkamiestyöryhmä valmistelemaan eduskuntakysymysten menettelyä pitäen tavoitteena eduskunnan ja hallituksen välisten yhteistyömuotojen kehittämistä ja täysistuntojen saamista nykyistä paremmin ajankohtaisen poliittisen keskustelun foorumiksi. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 15 päivänä lokakuuta 1992.

Oikeusministeriön 19 päivänä kesäkuuta 1991 asettama valtiosääntötoimikunta, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia muun muassa eduskunnan aseman vahvistamiseksi ylimpänä valtioelimenä, jätti 1 päivänä syyskuuta 1992 eduskunnan pääsihteerille ja oikeusministeriölle ehdotuksensa eduskuntakysymysten kehittämiselle asetettavista tavoitteista.

Eduskunnan puhemiesneuvosto pyysi edellä mainitun virkamiestyöryhmän ehdotuksista lausunnot eduskuntaryhmiltä. Lausunnoissa ehdotuksia pidettiin yleisesti ottaen kannatettavina ja tarpeellisina. Eräiden yksityiskohtien osalta esitettiin kuitenkin myös poikkeavia näkemyksiä. Esimerkiksi pääministerin ilmoituksen johdosta käydystä keskustelusta mielipiteet vaihtelivat merkittävästi. Ajankohtaiskeskustelun järjestämistä koskevan ehdotuksen osalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä vastusti pääministerin oikeutta ehdotuksen tekemiseen. Kaikki ryhmät suhtautuivat varauksellisesti suullisesta kyselytunnista luopumiseen, joskin tämän kyselytunnin kehittämiseksi tehtiin erilaisia ehdotuksia.

Puhemiesneuvosto ilmoitti sittemmin kantanaan, että valmistelutyö voi tapahtua työryhmän ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Se katsoi myös, että suullisesta kyselytunnista voidaan luopua. Lisäksi puhemiesneuvosto oli sitä mieltä, että oikeuden aloitteen tekemiseen ajankohtaiskeskustelun järjestämiseksi tulisi olla vain kansanedustajalla.

Tämä hallituksen esitys perustuu keskeisiltä osiltaan edellä mainittuihin valmistelutöihin ja kannanottoihin. Esitys on viimeistelty virkatyönä oikeusministeriössä.

1.Lakiehdotuksen perustelut

36 §. Valtioneuvosto voi nykyisen pykälän mukaan antaa eduskunnalle tiedonannon tai ilmoituksen valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta. Valtiopäiväjärjestyksen voimassa ollessa on eduskunnan käsiteltäväksi annettu ilmoituksena yksi mainitunlainen asia (vuoden 1930 I vp). Jäljempänä 36 a § :ssä tullaan ehdottamaan, että pääministeri voisi antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Jotta ilmoituksen antamisella ei olisi kahta erilaista merkityssisältöä, ehdotetaan selvyyden vuoksi ilmoitus -sana poistettavaksi pykälän 1 ja 4 momentista.

Ehdotettava muutos ei merkitsisi pykälän asiallisen soveltamisalan kaventumista, koska valtioneuvosto voisi eduskunnalle tiedotettavan tai ilmoitettavan taikka eduskunnan keskusteltavaksi tahtomansa asian edelleen antaa eduskuntaan tiedonantona tai selontekona.

36 a §. Pykälä koskisi täysistunnossa ulkopuolella päiväjärjestyksen eduskunnalle annettavaa pääministerin ilmoitusta.

Pykälän 1 momentin mukaan pääministeri voisi puhemiehen kanssa sopimallaan ajalla antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksen voisi antaa myös pääministerin määräämä muu valtioneuvoston jäsen. Ilmoitus annettaisiin täysistunnossa ulkopuolella päiväjärjestyksen. Ilmoitus koskisi pääsääntöisesti sellaista tärkeää ajankohtaista asiaa, esimerkiksi hallituksen päätöstä tai kannanottoa, josta on tarpeellista nopeasti tiedottaa eduskunnalle. Ilmoitus olisi yleensä suullinen, mutta siihen voisi liittyä kirjallista aineistoa, kuten ilmoitettavaa asiaa koskeva valtioneuvoston ratkaisu. Ilmoituksen antamisesta pääministerin tulisi sopia puhemiehen kanssa.

Pykälän 2 momentin mukaan puhemiehen harkintavaltaan kuuluisi, käydäänkö ilmoituksen johdosta keskustelua. Puhemies päättäisi myös keskustelun pituuden ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian laatu ja siihen eduskunnan puolelta osoitettava kiinnostus. Puhemiehellä olisi ehdotuksen mukaan oikeus myöntää puheenvuorot harkintansa mukaisessa järjestyksessä samoin kuin jättää myöntämättä pyydettyjä puheenvuoroja. Vastaavat oikeudet puhemiehellä on hänen johtaessaan keskustelua valtioneuvoston kyselytunnilla. Koska ilmoitus yleensä tulisi annettavaksi säännönmukaisen täysistunnon alussa, tarkoituksenmukaista ei ole, että asian johdosta käytäisiin pitkä keskustelu. Laajempaa käsittelyä vaativa asia voidaan eduskunnassa panna vireille muita vireillepanotapoja käyttäen.

Pykälän 3 momentin mukaan eduskunta ei tee pääministerin ilmoituksen johdosta päätöstä. Ilmoitus ei siis johda muuhun eduskuntakäsittelyyn kuin keskusteluun. Vastaava säännös on 37 b § :n 4 momentissa valtioneuvoston kyselytunnilla vastattavan kysymyksen osalta.

36 b §. Pykälä koskisi täysistunnossa ajankohtaisesta asiasta käytävää keskustelua. Säännöksen mukaan edustajalla olisi oikeus tehdä puhemiesneuvostolle ehdotus ajankohtaista asiaa koskevan keskustelun järjestämisestä. Ehdotus tulisi tehdä kirjallisesti. Ehdotuksen muodollisia sisältövaatimuksia ei ole tarpeen säännellä, mutta tarkoituksenmukaista käytännössä lienee, että ehdotetun aiheen lisäksi ehdotus sisältää lyhyet perustelut. Ehdotusten tekemiselle ei olisi mitään määräaikaa.

Säännösehdotuksen mukaan ehdotettavan aiheen tulee olla ajankohtainen. Esityksessä ei ole pidetty tarpeellisena kohdistaa keskusteluun ehdotettavaan asiaan enempiä laatuvaatimuksia, koska puhemiesneuvosto valitsisi keskusteluun otettavan aiheen. Kun tarkoituksena on luoda joustava menettely ajankohtaisen keskustelun käymiselle eduskunnassa, puhemiesneuvostolle on tahdottu jättää laaja harkintavalta aiheen valinnassa. Ne ehdotukset, joita ei valita keskustelun aiheeksi, raukeavat.

Puhemiesneuvostolle on jätetty harkintavaltaa myös siinä, minkälaisin muodoin keskustelu järjestetään. Pykälän 2 momentin mukaan keskustelussa on mahdollista rajoittaa käytettävien puheenvuorojen määrää ja niiden pituutta. Puheenvuoroja myönnettäessä voitaisiin ehdotuksen mukaan poiketa puheenvuorojen pyytämisjärjestyksestä. Toisaalta säännös mahdollistaa myös sen, että keskustelu voitaisiin käydä noudattaen niitä puheenvuorojen pyytämistä ja myöntämistä koskevia säännöksiä, jotka ovat voimassa säännönmukaisessa täysistuntokeskustelussa. Samoin säännös mahdollistaa sen, että tarvittaessa keskustelu voitaisiin käydä 57 §:n 2 momentin säännösten mukaan eli puheenvuorot voitaisiin myöntää eduskuntaryhmittäin tehdyn puheenvuorolistan mukaisesti.

Eduskunta ei tekisi ajankohtaista asiaa koskevan keskustelun johdosta mitään päätöstä, minkä johdosta pykälän 3 momenttiin ehdotetaan vastaavaa säännöstä kuin 37 b §:n 4 momentin mukaan on voimassa valtioneuvoston kyselytunnilla vastattavan kysymyksen suhteen.

37 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirjalliseen kysymykseen olisi annettava vastaus 21 päivässä ja vastaamisen määräaika alkaisi kulua siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Nykyisen säännöksen mukaan kirjalliseen kysymykseen on vastattava 30 päivän kuluessa tiedon saamisesta. Koska käytännössä saattaa kulua muutama päivä ennen kuin kysymys valtioneuvoston kansliasta on annettu tiedoksi ministerille, lyhentää uudistus tältäkin osin vastausaikaa.

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että siitä poistetaan valtioneuvoston jäsenen mahdollisuus kieltäytyä vastauksen antamisesta. Kaikkiin kirjallisiin kysymyksiin, jotka puhemies on saattanut valtioneuvoston tietoon ja siten katsonut niiden täyttävän kysymykselle asetettavat vaatimukset, on vastattava.

37 a §. Suullisten kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamisesta ehdotetaan kokonaan luovuttaviksi. Tämän vuoksi pykälä voidaan tarpeettomana kumota. Mahdollisuus antaa suullinen vastaus 37 §:ssä tarkoitettuun kirjalliseen kysymykseen kuitenkin säilyisi.

57 §. Edellä ehdotetaan 36 §:ää muutettavaksi siten, ettei valtioneuvosto voi tuoda valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevaa asiaa eduskunnalle ilmoituksena. Tämän vuoksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tästä johtuva muutos.

2.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Eduskunnan työjärjestystä on tarkoitus samassa yhteydessä muuttaa siten, että valtioneuvoston kyselytunnille ehdotettavat kysymykset voitaisiin jättää vasta kolmea päivää ennen kyselytuntia. Lisäksi työjärjestykseen lisättäisiin säännös, jonka mukaan puhemiesneuvosto antaa tarkemmat ohjeet 36 b §:ssä tarkoitetun ehdotuksen tekemisestä, keskustelun ajankohdasta, keskusteluun käytettävästä ajasta ja keskustelussa käytettävistä puheenvuoroista.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

4.Säätämisjärjestys

Koska lakiehdotus koskee valtiopäiväjärjestyksen muuttamista, se on säädettävä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Jos valtioneuvosto tahtoo ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa eduskunnalle tiedonannon jostakin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta, tiedonanto on esiteltävä eduskunnalle ja pantava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Kun keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: "Saatuaan tiedonannon eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen".

Valtioneuvoston tiedonannon käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Myöskään valtioneuvoston selonteon käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä, ellei eduskunta toisin päätä.

Pääministeri voi puhemiehen kanssa sopimanaan aikana ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksen voi antaa myös pääministerin määräämä muu valtioneuvoston jäsen.

Puhemies päättää siitä, sallitaanko ilmoituksen johdosta keskustelua. Puhemies myöntää harkintansa mukaan puheenvuorot sen estämättä, mitä 57 ja 59 §:ssä säädetään. Katsottuaan keskustelun riittävän, puhemies julistaa keskustelun päättyneeksi.

Eduskunta ei tee päätöstä pääministerin ilmoituksen johdosta.

Edustajalla on oikeus tehdä puhemiesneuvostolle kirjallisesti ehdotus, että täysistunnossa käydään keskustelu hänen ehdottamastaan ajankohtaisesta asiasta.

Keskustelun järjestämisestä päättää puhemiesneuvosto. Puheenvuorojen myöntämisessä ja käyttämisessä voidaan poiketa siitä, mitä 57 ja 59 §:ssä säädetään.

Eduskunta ei tee päätöstä keskustelussa käsitellystä asiasta.

Jos edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, hänen tulee antaa se kirjallisesti laadittuna ja sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa kysymys valtioneuvoston jäsenen tietoon. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien keskeydyttyä. Puhemiehen kanssa sopimanaan aikana valtioneuvoston jäsen antaa suullisen tai kirjallisen vastauksen. Vastaus annetaan 93 §:n 2 momentin estämättä 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä annetaan vastaus kirjallisena. Tällaisesta asiasta ei sallita keskustelua.

Käsiteltäessä valtion talousarviota, valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa sekä välikysymystä samoin kuin muuta merkitykseltään huomattavaa asiaa edustajille voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot 1 momentin säännöksestä poiketen siinä järjestyksessä kuin siitä eduskunnan työjärjestyksessä säädetään. Tällöinkin on voimassa, mitä 59 ja 60 §:ssä puheenvuorojen myöntämisestä säädetään.