HE 351/1992

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain (67/72) 11 §:n 8 momentin (72/91) mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asiana on päättää asetuksella vahvistettujen perusteiden mukaisesti, miltä osin terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin kunnalta tai kuntainliitolta saamat toimenpidepalkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana palkkana.

Terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin kunnalta tai kuntainliitolta saamien toimenpidepalkkioiden huomioon ottamisesta eläkkeen perusteena olevana palkkana annetun asetuksen (1086/78) 2 §:n mukaisesti lääkintöhallitus ja 1 päivänä maaliskuuta 1991 voimaan tulleen 2 §:n muutoksen (388/91) jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on vuosittain vahvistanut ne toimenpidepalkkiot, joita on pidettävä asetuksessa tarkoitettuina toimenpidepalkkioina, sekä enimmäismäärän, jonka mukaan nämä palkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä. Asetuksen 2 §:n mukaan enimmäismäärä vahvistetaan siten, että se on lähimain, kuitenkin enintään kolme neljäsosaa lääkärin asetuksessa tarkemmin määritellystä peruspalkasta. Käytännössä vahvistettu enimmäismäärä on ollut n. 70 prosenttia lääkärin peruspalkasta.

Asetuksen voimaan tullessa lääkärit saivat toimenpidepalkkioita vain päivystys- ja lisätyöajalta. Lääkäreiden palkkausjärjestelmää on muutettu siten, että 1 päivänä lokakuuta 1989 voimaan tulleiden virkaehtosopimuksen määräysten mukaan lääkäreille maksetaan toimenpidepalkkioita myös perustyöajalta. Tämän vuoksi lääkintöhallituksen vuonna 1991 tekemässä päätöksessä ja sosiaali- ja terveysministeriön 29 päivänä tammikuuta 1992 tekemässä päätöksessä on otettu huomioon myös nämä palkkiot asetuksessa tarkoitettuina toimenpidepalkkioina.

Toimenpidepalkkioiden ja niiden eläkepalkkaan vaikuttavan enimmäismäärän vahvistaminen ei ole nykyisen palkkausjärjestelmän vallitessa tarkoituksenmukaista. Kaikki ansaitut toimenpidepalkkiot tulisi ottaa huomioon eläkkeen perusteena olevassa palkassa. Nykyinen järjestelmä ei sovi yhteen työeläkkeen ansaintaperiaatteen kanssa, jonka mukaan eläke määräytyy todellisten ansioiden perusteella.

2Esityksen vaikutukset

Vakinaisessa virassa olevien lääkäreiden osalta toimenpidepalkkioiden eläkepalkkaan vaikuttavan enimmäismäärän vahvistamisen vaikutus on ollut vähäinen. Valtaosa palkkioista, jotka ovat ylittäneet vahvistetun enimmäismäärän, liittyy alle kuukauden pituisiin palvelussuhteisiin, joista ei yleensä kartu eläkettä. Toimenpidepalkkioiden valtakunnallinen keskiarvo oli vuoden 1991 marraskuussa 2 200 markkaa kuukaudessa. Lääkäreitä, joiden toimenpidepalkkiot ylittävät vuodessa enimmäismäärän, on noin 50.

Kuntien eläkevakuutuksen eläkevastuun kasvu voidaan vuoden 1991 tasolla arvioida noin 1 miljoonaksi markaksi, mikäli mukaan luetaan myös kaikki alle kuukauden kestävät työsuhteet. Jos laskelmaan otetaan vain yli kuukauden kestävät työsuhteet, pienenee vastuun kasvu arviolta 650 000 markkaan vuodessa.

3Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä ja siitä on saatu lausunnot valtiovarainministeriöltä, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, Kuntien eläkevakuutukselta, Suomen Lääkäriliitolta ja Suomen Hammaslääkäriliitolta. Lausunnonantajat eivät vastustaneet ehdotettua muutosta.

4Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §

2 §