HE 215/1992

1.Nykyinen tilanne

Immateriaalioikeuden haltijalla on normaalisti yksinoikeus suojatun tuotteen hyväksikäyttöön. Hyväksikäyttö käsittää muun muassa tuotteen valmistuksen ja liikkeellelaskemisen sekä edelleenmyynnin, maastaviennin ja maahantuonnin. Yksinoikeus liikkeellelaskemiseen sekä edelleenmyyntiin, maastavientiin ja maahantuontiin kuitenkin sammuu (lakkaa) sen jälkeen kun tuote on ensi kerran oikeudenhaltijan toimesta tai suostumuksella laskettu markkinoille.

Suomessa sovelletaan patentin, hyödyllisyysmallioikeuden ja mallioikeuden tuottaman yksinoikeuden osalta niin sanottua kansallisen sammumisen periaatetta. Kun oikeudenhaltija on esimerkiksi myynyt suojatun tuotteen Suomessa, ei hän enää voi yksinoikeutensa perusteella kieltää kyseisen tuotteen käyttöä tai jälleenmyyntiä. Hänen oikeutensa katsotaan tuotteen osalta sammuneeksi. Sammuminen edellyttää kuitenkin tuotteen liikkeellelaskua Suomessa. Jos oikeudenhaltija on myynyt suojatun tuotteen ulkomaille, hän voi yksinoikeutensa perusteella kieltää tuomasta kyseistä tuotetta takaisin Suomeen (rinnakkaistuonnin kieltoperiaate).

Alueelliseksi sammumiseksi kutsutaan periaatetta, jonka mukaan yksinoikeus sammuu, kun tuote on laskettu oikeudenhaltijan toimesta tai suostumuksella liikkeelle tietyllä alueella. Tällöin rinnakkaistuonnin kieltoperiaatetta voidaan soveltaa vain kyseisen alueen ulkopuolelta tapahtuvaan, yksinoikeuden alaisen tuotteen tuontiin. Kansainvälisen sammumisen periaatteen mukaan yksinoikeus taas sammuu, kun tuote on laskettu markkinoille missä tahansa valtiossa.

Patenttien osalta kansallisen sammumisen periaate käy ilmi patenttilain 3 §:n 3 momentin 2 kohdasta (407/80) , jonka mukaan patentinhaltijan yksinoikeus ei käsitä sellaisen patentilla suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka on Suomessa saatettu vaihdantaan patentinhaltijan toimesta tai tämän suostumuksella.

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (800/91) 3 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus ei käsitä sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka tässä maassa on saatettu vaihdantaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimesta tai tämän suostumuksella.

Myös mallioikeuden haltija voi estää maahantuonnin sellaisten tuotteiden osalta, jotka hänen toimestaan tai suostumuksella on laskettu liikkeelle ulkomailla. Tämä käy ilmi mallioikeuslain (221/71) 5 §:stä.

Kansallisen sammumisen periaate voi olla edullinen oikeudenhaltijan kannalta. Kilpailuolosuhteet ja yleinen hintataso vaihtelevat usein eri maissa. Oikeudenhaltija voi tällöin hinnoitella suojatun tuotteensa eri tavalla eri maissa ja estää ostajia myymästä tuotteita edelleen halvan hintatason maista kalliin hintatason maihin. Oikeudenhaltija voi siten jakaa immateriaalioikeudella suojatun tuotteen markkinat.

2.Ehdotetut muutokset

Euroopan talousalueesta (ETA) tehty sopimus allekirjoitettiin 2 päivänä toukokuuta 1992. ETA-sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

ETA-sopimuksen 65 artiklan mukaan henkistä, teollista ja kaupallista omaisuutta koskevat erityismääräykset ja -järjestelyt sisältyvät sopimuksen pöytäkirjaan 28 ja liitteeseen XVII. Mainitun pöytäkirjan ja liitteen määräyksiä selostetaan hallituksen esityksessä Euroopan talousalueen perustamiseen liittyvien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 95/1992 vp .). Nyt kyseessä olevaan esitykseen sisältyvät ainoastaan ehdotukset niiksi muutoksiksi, jotka sopimus aiheuttaa patentti-, hyödyllisyysmallioikeus- sekä mallioikeuslainsäädäntöön.

ETA-sopimuksessa Suomi on sitoutunut sopimuksen voimaan tullessa saattamaan lainsäädäntönsä yhteensopivaksi tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevien periaatteiden sekä yhteisön oikeudessa saavutetun yleisen suojatason kanssa. Suojatasoon luetaan myös suojan vahvistamismenettelyt.

ETA-sopimuksen 28 pöytäkirjan 2 artiklassa sopimusosapuolet velvoitetaan soveltamaan sellaista alueellisen sammumisen periaatetta, joka perustuu Euroopan yhteisöjen (EY) tuomioistuinkäytäntöön. Kysymykseen tulevat EY-tuomioistuimen päätökset on kuitenkin rajattu vain niihin päätöksiin, jotka on tehty ennen ETA-sopimuksen allekirjoittamista. Tällainen rajoitus on ollut tarpeellinen sen vuoksi, että Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot eivät joutuisi hyväksymään etukäteen tulevia EY-tuomioistuimen päätöksiä tietämättä niiden sisällöstä.

Alueellisen sammumisen periaate on muodostunut EY:ssä hyvin keskeiseksi tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi.

Kansallisen lainsäädännön nojalla myönnetty teollis- ja tekijänoikeus ei yleensä oikeuta estämään toisessa jäsenvaltiossa liikkeeseen laskettujen tavaroiden maahantuontia, jos tavarat on laskettu liikkeeseen siellä asianomaisen oikeudenhaltijan toimesta tai suostumuksella. Oikeus sammuu markkinoille laskemisen perusteella. Sammumisperiaate on kehitetty EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä, erityisesti Rooman sopimuksen 30 ja 36 artiklaa koskevassa tulkinnassa. Rooman sopimuksessa ei ole nimenomaista määräystä kyseisestä periaatteesta.

EY:n tuomioistuin on useassa tapauksessa todennut, että kansallisen lainsäädännön mukainen immateriaalioikeuden haltijan oikeus kieltää immateriaalioikeudella suojattujen tavaroiden myynti jäsenvaltiossa, kun tavarat on laskettu liikkeelle toisessa jäsenvaltiossa immateriaalioikeuden haltijan suostumuksella, on ristiriidassa Rooman sopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien säännösten kanssa.

Tuomioistuin on todennut, että vaikka Rooman sopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevat säännökset eivät sinällään tee mitättömäksi jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön immateriaalioikeuden haltijalle antamaa oikeutta, tämän oikeuden käyttäminen saattaa olla vastoin sopimuksen määräyksiä. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta voidaan EY:n tuomioistuimen mukaan poiketa vain silloin, kun kyseessä on immateriaalioikeuden tuottaman "erityisen oikeuden" suojeleminen.

Oikeuskäytäntöön perustuvan alueellisen sammumisperiaatteen epävarmuuden ja hitaan muotoutumisen johdosta EY:n lainsäädäntöön on pyritty sisällyttämään nimenomaisia sammumisperiaatetta koskevia määräyksiä. Näin on menetelty integroituja piirejä ja tietokoneohjelmia sekä tavaramerkkilainsäädännön yhdenmukaistamista koskevissa direktiiveissä. Samoin on menetelty yhteisöpatenttia koskevassa sopimuksessa, joka ei kuitenkaan ole toistaiseksi tullut voimaan.

Ehdotuksen mukaan myös Suomessa siirryttäisiin patenttien, hyödyllisyysmallien ja mallien osalta soveltamaan kansallisen sammumisen sijasta alueellisen sammumisen periaatetta.

3.Asian valmistelu

Hallituksen esitykseen sisältyviä muutoksia on valmisteltu ETA-sopimuksen valmistelun yhteydessä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön asettamassa teollisoikeustyöryhmässä. Varsinainen hallituksen esitys on laadittu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto patentti- ja rekisterihallitukselta, Teollisuuden Keskusliitolta, Suomen Patenttiasiamiesyhdistys r.y:ltä ja Keskuskauppakamarilta. Lausunnonantajat puolsivat esitystä.

4.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Ehdotetuilla muutoksilla ei ole suoranaisia vaikutuksia valtion tai kuntien talouteen.

Kansallisen sammumisen periaatetta noudatettaessa on oikeudenhaltija voinut hinnoitella suojatun tuotteensa eri tavalla eri maissa ja estää ostajia myymästä tuotteita edelleen halvan hintatason maista kalliin hintatason maihin. Oikeudenhaltija on siten voinut jakaa immateriaalioikeudella suojatun tuotteen markkinat. Siirtyminen alueellisen sammumisen periaatteeseen tasoittanee hintatason eroja Suomen ja muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välillä ja lisännee kilpailua kotimaan markkinoilla.

1.Lakiehdotusten perustelut

2.Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Mallioikeuslain muuttamista koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan kuin Euroopan talousalueesta tehty sopimus.

Patenttien osalta on ETA-sopimuksen 28 pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa säädetty, että alueellista sammumisperiaatetta sovelletaan viimeistään vuoden kuluessa ETA-sopimuksen voimaantulosta. Patenttilain ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamista koskevien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta.

3.Säätämisjärjestys

Hallituksen esityksessä eduskunnalle Euroopan talousalueen perustamiseen liittyvien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 95/92 vp .) on käsitelty patenttioikeuksien alueellisen sammumisperiaatteen soveltamiseen liittyviä näkökohtia suhteessa ETA-sopimuksen säätämisjärjestykseen.

ETA-sopimuksen 28 pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa on säädetty patenttien osalta, että alueellista sammumisperiaatetta sovelletaan patentteihin viimeistään vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Patenteille myönnetty vuoden siirtymäaika johtuu siitä, että yritykset saattavat joutua neuvottelemaan uudelleen ETA-valtioiden yritysten kanssa tekemänsä lisenssisopimukset. Koska kyseisen sopimusmääräyksen nojalla joudutaan rajoittamaan olemassa oleviin patentteihin perustuvien lisenssisopimusten oikeusvaikutuksia, on ETA-sopimuksen hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä päädytty siihen, että mainitun pöytäkirjan 2 artiklan voimaansaattaminen näyttäisi edellyttävän perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä. Kun tämä esitys perustuu ETA-sopimuksen hyväksymistä koskevan hallituksen esityksen toteuttamiseen, voitaneen tähän esitykseen sisältyvä patenttilain 3 §:n muuttamista koskeva esitys hyväksyä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Yksinoikeus ei käsitä:

Yksinoikeus ei käsitä:

Mallioikeus ei anna mallioikeuden haltijalle oikeutta kieltää mallioikeudella suojatun tavaran hyväksikäyttöä, jos tavara on Euroopan talousalueella saatettu vaihdantaan mallioikeuden haltijan toimesta tai tämän suostumuksella.