HE 157/1992

1Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset

Ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain 2 §:n 3 momentin (394/90) mukaan ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viranomaisella on mahdollisuus tarvittaessa osoittaa ohjattava työministeriön määräämän laitoksen tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä tarkoitetulle laitokselle voidaan myöntää kysymyksessä olevasta toiminnasta aiheutuvien menojen korvauksena valtionapua valtioneuvoston erikseen vahvistamien perusteiden mukaan. Lain 2 §:n 4 momentin mukaan ohjattavan osallistuessa 3 momentissa tarkoitettuun tutkimukseen ja ohjaukseen korvataan tästä aiheutuvat kustannukset valtion varoista valtioneuvoston määräämien perusteiden mukaisesti.

Työhallinto on lähettänyt asiakkaitaan kolmeen laitokseen tutkittavaksi ja ohjattavaksi ja maksanut edellä mainitun lainkohdan perusteella laitoksille valtionapua. Asiakas on lähetetty laitokseen yleensä silloin, kun on tarvittu yhtenäistä lääketieteellistä, psykologista ja sosiaalista tutkimusta sekä näihin tutkimuksiin liittyvää ammatinvalinnanohjausta.

Paikallisten ammatinvalintapsykologien ulottuvilla on nykyään aikaisempaa paremmin muun muassa erikoislääkärien palveluja, keskussairaaloiden kuntoutusyksiköiden ja työklinikoiden tarjoamia kuntoutustutkimuspalveluja, joita voidaan tarvittaessa ostaa. Laitosten tarjoamat ammatinvalinnanohjauspalvelut voidaan hoitaa työvoimatoimistoissa. Laitosten tarjoamat sosiaalityöntekijöiden ja tietopalvelun palvelut pystytään pääosin korvaamaan työvoimatoimistojen tarjoamilla palveluilla. Valtionavun lakkauttamista puoltaa myös se, että julkishallinnon asiakaspalveluperiaatteen mukaan palvelut tulee viedä mahdollisimman lähelle asiakasta. Asiakkaita on nykyisin monasti vaikea saada lähtemään kaukana kotipaikkakunnilta sijaitseviin laitoksiin ja näkemään laitosten hyödyllisyys oman kuntoutuksen kannalta. Osittain tästä johtuen laitosten asiakasmäärät ovat jatkuvasti laskeneet. Siirryttäessä ostopalveluihin palvelut voidaan hankkia läheltä asiakkaan kotipaikkakuntaa.

2Esityksen taloudelliset vaikutukset

Laitoksissa oli vuonna 1991 ammatinvalinnanohjaukseen liittyvissä tutkimuksissa ja ohjauksessa 1 165 asiakasta, joista 204 oli työhallinnon ammatinvalinnanohjauksen lähettämiä. Laitoksille myönnettiin vuonna 1991 valtionapua yhteensä noin 4 500 000 markkaa.

Kuntoutustutkimusten vuorokausihinta tutkimuslaitoksissa ja työklinikoilla oli vuonna 1991 noin 950 markkaa. Mikäli valtionapua saaville laitoksille vuonna 1991 osoitettu määräraha olisi kokonaan käytetty kuntoutustutkimusten ostamiseen, olisi sillä voitu ostaa 950 markan hintaisia kuntoutustutkimuspäiviä 4 800. Kun yhden kuntoutustutkimusjakson pituus on ollut keskimäärin viisi päivää, tutkimus olisi voitu ostaa 960 asiakkaalle.

Mikäli työhallinnon lähettämät asiakkaat olisi valtionapua saavien laitosten sijasta lähetetty viisi päivää kestävään kuntoutustutkimukseen esimerkiksi työklinikalle, olisi tämä maksanut työhallinnolle noin 970 000 markkaa. Jos laitosten valtionapu lakkautetaan, työvoimatoimistoihin tulee todennäköisesti asiakkaiksi henkilöitä, jotka laitosten toiminnan aikana eivät ole käyttäneet työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjauspalveluja, vaan ovat menneet valtionapua saaviin laitoksiin esimerkiksi kansaneläkelaitoksen tai vakuutusyhtiöiden lähettäminä. Uusien asiakkaiden määrän arvioidaan vuositasolla olevan noin 100 henkilöä, jolloin työhallinnon tulee varata vuodeksi 1993 määrärahoja noin 300 asiakkaan lähettämiseksi kuntoutustutkimuksiin valtionapua saaviin laitoksiin lähettämisen sijasta. Jos arvioidaan, että kuntoutustutkimusvuorokausi kuntoutustutkimuksia suorittavassa laitoksessa maksaa vuonna 1993 noin 1 000 markkaa, maksaa 300 asiakkaan lähettäminen viisi vuorokautta kestäviin kuntoutustutkimuksiin noin 1,5 miljoonaa markkaa. Kun laitosten valtionapu vuonna 1992 on 4 900 000 markkaa, ostopalveluihin siirtymisestä syntyisi säästöä noin 3,4 miljoonaa markkaa.

3Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

2 §