HE 149/1992

1.Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset

2.Asian valmistelu ja lausunnonantajat

Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä virkatyönä osana ajoneuvolainsäädännön kokonaisuudistushanketta. Alustavat luonnokset laiksi tieliikennelain muuttamisesta ja 1.1. kohdassa tarkoitetuiksi asetuksiksi esiteltiin alan viranomaisille, järjestöille ja yrityksille kesällä 1991 pidetyssä asiantuntijaseminaarissa. Sen jälkeen ehdotus viimeisteltiin ja lähetettiin lausunnolle.

Lausuntoja pyydettiin valtiovarain-, sisäasiain-, ympäristö-, kauppa- ja teollisuus-, työ-, puolustus- sekä maa- ja metsätalousministeriöltä, tiehallitukselta, autorekisterikeskukselta, työsuojeluhallitukselta, ilmatieteen laitokselta, sosiaali- ja terveyshallitukselta, kansanterveyslaitokselta, pääesikunnalta, kilpailuvirastolta, kuluttajavirastolta, Valtionrautateiltä, Posti- ja telelaitokselta, Liikenneturvalta, Liikennevakuutusyhdistykseltä, alan tutkimuslaitoksilta, teollisuuden ja ajoneuvokaupan järjestöiltä, kuluttajajärjestöiltä, liikenne- ja kuljetusalan sekä kuljetustyöntekijäin järjestöiltä, ympäristönsuojelujärjestöiltä sekä ajoneuvojen ja niiden osien kotimaisilta valmistajilta.

Lausunnoissa ehdotettuun uudistukseen kokonaisuutena suhtauduttiin yleensä myönteisesti.

Lausunnoissa ehdotettiin lukuisia yksityiskohtaisia korjauksia sekä tieliikennelain muutosehdotukseen että asetusehdotuksiin. Korjausehdotukset on mahdollisuuksien mukaan lopullisessa esityksessä otettu huomioon. Sellaisia verrattain yleisesti esiintyneitä muutosehdotuksia, joissa toivottiin Suomen ETA-sopimuksesta huolimatta pitävän kiinni eräistä kansallisista, EY:n direktiivejä joko lievemmistä tai tiukemmista vaatimuksistaan taikka virastojen ja laitosten oikeudesta antaa kansalaisia sitovia normeja, ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Myöskään lähinnä kuluttajatahojen toivomusta henkilöautojen korroosionestovaatimusten säilyttämisestä ei 83 §:n perustelujen yhteydessä esitetyistä syistä ole otettu huomioon.

Säännösehdotukset, jotka liittyvät autorekisterikeskuksen muuttumiseen liikelaitokseksi, on lisätty esitykseen tässä mainittujen valmisteluvaiheiden ja lausuntokierroksen jälkeen.

3.Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset

Autorekisterikeskuksen muuttuminen liikelaitokseksi aiheuttaa merkittäviä organisatorisia vaikutuksia. Ne on perusteellisesti käsitelty hallituksen esityksessä laiksi Autorekisterikeskuksesta, josta syystä niitä ei selosteta tässä.

Eräiden nykyisin autorekisterikeskuksessa hoidettavien norminantotehtävien siirtäminen liikenneministeriöön edellyttää yhden viran siirtoa autorekisterikeskuksesta liikenneministeriöön. Vastaavia virkasiirtoja tulee toteuttaa muistakin virastoista ministeriöihin, kun virastojen norminantotehtävät muillakin alueilla kuin ajoneuvomääräysten osalta lopetetaan.

4.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

5.Riippuvuus muista esityksistä ja kansainvälisistä sopimuksista

Esitys liittyy eduskunnassa käsiteltävänä oleviin esityksiin laiksi Autorekisterikeskuksesta ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.

1.Lakiehdotuksen perustelut

2 §. Määritelmiä. Jäljempänä ehdotettavan 2 a §:n johdosta ehdotetaan pykälän otsikko muutettavaksi ja pykälästä poistettavaksi 12―14 kohta.

2 a §. Ajoneuvojen ja liikennetarvikkeiden määritelmiä. Tärkeimmät ajoneuvojen määrittelyt ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin ja erotettavaksi omaksi pykäläkseen. Täydennyksenä nykyisiin määrittelyihin ehdotetaan hinattava ajoneuvo, hälytysajoneuvo ja sotilasajoneuvo määriteltäväksi. Ehdotetut määritelmät vastaavat pääosin nykyiseen ajoneuvoasetukseen ja sotilasajoneuvoasetukseen (560/92) sisältyviä määritelmiä. Niitä on lisäksi täydennetty määrittelemällä hälytysajoneuvoksi myös sotilaspoliisiauto ja rajavartiolaitoksen tai tullin käytössä oleva auto sekä sotilasajoneuvoksi Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan tarkoitettu ajoneuvo.

69, 71 ja 82 d §. Ajoharjoitteluradat, ajokortin luovuttaminen ja poikkeusluvat. Ajoharjoitteluratojen hyväksyminen ja poikkeuksien myöntäminen ajokorttilupaa sekä ajo-oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuksista ehdotetaan siirrettäväksi autorekisterikeskukselta yleisperusteluihin viitaten erillisen ajoneuvohallinnon yksikköön. Kun myös kuljettajantutkinnot tulevat kilpailluksi liiketoiminnaksi, ehdotetaan ajokortin luovuttamisoikeus laajennettavaksi koskemaan katsastustoimipaikkojen lisäksi muita tutkinnon vastaanottajia. Liikenneministeriön valtuus tarkempien määräysten antamiseen kuljettajaopetuksesta ehdotetaan siirrettäväksi 71 §:stä 108 §:ään.

83 §. Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja turvallisuusvarusteet. Nykyistä säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi ajoneuvon rakennetta, varusteita ja ulkopuolista muotoa sekä ajoneuvon hallittavuutta ja hallintalaitteita koskevilla säännöksillä. Ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saisi olla sellaisia, että ne saattaisivat aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille. Hallintalaitteiden, mittarien ja merkkivalojen toiminnan ja sijoituksen tulisi olla siinä määrin standardisoituja, ettei poikkeuksellinen toimintatapa tai sijoitus voisi aiheuttaa haittaa tai vaaraa.

Pykälässä lueteltaisiin kaikissa tai lähes kaikissa ajoneuvoissa vaadittavat turvallisuusrakenteet ja -varusteet, joista nyt säädetään ajoneuvoasetuksessa. Yleisesti vaadittavia rakenteita ja varusteita moottorikäyttöisessä ajoneuvossa olisivat luotettava ja varmatoiminen ohjauslaite, paloturvallinen polttoainejärjestelmä, äänimerkinantolaite, ohjaamossa ja matkustajatilassa kuljettajaa ja matkustajia suojaavat rakenteet ja laitteet, kuljettajalla riittävä näkyvyys eteen, sivuille ja taakse sekä umpinaisella ohjaamolla varustetussa ajoneuvossa tuulilasi ja tarpeelliset laitteet näkyvyyden varmistamiseksi sen läpi. Kaikissa tai lähes kaikissa ajoneuvoissa vaadittaisiin luotettava ja tehokas käyttöjarru, kuormitusta vastaavat renkaat tai telat, tarkoituksenmukainen jousitus sekä tarpeelliset valot ja heijastimet.

Mainittujen rakenteiden ja varusteiden tarpeellisuus eri ajoneuvoluokissa vaihtelee voimakkaasti. Lisäksi ajoneuvoteknologia ja kansainväliset ajoneuvomääräykset kehittyvät nopeasti. Täten on tarkoituksenmukaista, että tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia voitaisiin tarpeen mukaan täydentää tai niistä myöntää poikkeuksia asetuksella.

Nykyisessä laissa olevasta vaatimuksesta henkilöauton korin suojaamisesta hyväksyttävällä tavalla syöpymistä vastaan ehdotetaan luovuttavaksi.

Henkilöautojen rakenteet ja rakennemateriaalit ovat kehittyneet sillä tavalla, ettei erityistä korroosionestoa vaadita, koska muovin ja sinkittyjen teräslevyjen käyttö on lisääntynyt. Automerkkien keskinäinen kilpailu on myös johtanut pitkiin ruostumattomuustakuisiin, joiden ei ole syytä uskoa olevan lain säännöksestä riippuvaisia.

Henkilöauton korin pakollista korroosionestokäsittelyä ei vaadita missään muussa Euroopan maassa. Suomalaisten ilmasto- ja keliolojen ei voida katsoa olevan enemmän korrosiota aiheuttavia kuin muiden Euroopan maiden merenrantaseutujen tai teollisuusalueiden olot. Korroosioneston vaatimista auton rekisteröinnin ehtona voitaisiin näin ollen pitää sellaisena kaupan teknisenä esteenä, jota saattaisi olla vaikea puolustaa esimerkiksi turvallisuusperusteilla.

83 a §. Haitallisten päästöjen ja energiankulutuksen rajoittaminen. Ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävät yleissäännökset ehdotetaan sijoitettaviksi omaan pykäläänsä. Pykälässä mainittaisiin ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat moottorista ja polttoainejärjestelmästä tulevat kaasumaiset päästöt, hiukkaspäästöt, melu ja radiohäiriöt sekä energiankulutus. Vastaavat asiat on mainittu nykyisen lain 83 §:n 1 momentissa.

Koska erityisesti ympäristömääräykset kehittyvät nopeasti ja kun Suomi muun muassa ETA-sopimuksen kautta on sitoutunut seuraamaan kansainvälisten ympäristömääräysten kehitystä, on tarkoituksenmukaista, ettei edellä tarkoitettujen päästöjen ja energiankulutuksen raja-arvoja yksityiskohtaisella tasolla anneta laissa. Raja-arvot annettaisiin tarpeen mukaan asetuksella.

83 b §. Ajoneuvon muut rakenteet ja varusteet. Sellaiset säännökset, jotka eivät suoraan liity liikenneturvallisuuteen tai ympäristöhaittojen vähentämiseen kuten vaatimus lukkolaitteesta, peruutuslaitteesta, nopeusmittarista tai ajopiirturista sekä valmistenumerosta ja valmistajan kilvestä ehdotetaan sijoitettaviksi tähän pykälään.

84 §. Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja rekisteröinti. Nykyisen 84 §:n 2 momentin mukaan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet muutokset on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle joko suoraan tai ajoneuvon rekisteröintiasioiden hoitajan kautta. Vastaavasti on myös ilmoitettava ajoneuvoa koskevat muutokset.

Autorekisterikeskuksen muuttuessa vuoden 1993 alusta liikelaitokseksi tulee sana rekisteriviranomainen korvata termillä ajoneuvorekisterin pitäjä. Samalla autorekisterikeskuksen valtuus antaa kansalaisia sitovia normeja rekisteröintiä ja katsastusta koskevien määräysten soveltamisesta sekä poikkeuksia rekisteriotetta, rekisterikilpiä ja yksittäisen ajoneuvon rekisteröintiä ja katsastusta koskevista velvoitteista ehdotetaan poistettavaksi.

87 §. Ajoneuvon mitat, massat ja kuormaaminen. Nykyisessä lainsäädännössä käytetty sana paino ehdotetaan muutettavaksi tarkoitetun fysikaalisen suureen oikealla, SI-mittajärjestelmän mukaisella sanalla massa.

Pykälässä ehdotetaan aluksi säädettäväksi ajoneuvon turvallisen ja haitattoman kuormaamisen pääperiaatteet. Ne sisältyvät nykyiseen ajoneuvoasetukseen, mutta tärkeytensä johdosta soveltuvat paremmin laissa annettaviksi.

Pykälää ehdotetaan lisäksi täydennettäväksi selkeällä ylikuorman kuljettamista koskevalla kiellolla. Vastaava yleinen kielto on nykyisessä ajoneuvoasetuksessa, mutta asian tärkeyden huomioon ottaen se ehdotetaan siirrettäväksi lakiin. Samalla kieltoa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että selkeästi kielletään kuljetusreitillä mahdollisesti rajoitetun kuormituksen ylittäminen ja kuorman virheellinen sijoittaminen tai vetävän ajoneuvon massasta riippuvan hinattavan ajoneuvon massan ylittäminen.

Suurimmista sallituista mitoista ja massoista, kytkentämitoista ja muista kytkennän ehdoista sekä ajoneuvon kuormaamisesta ehdotetaan säädettäväksi asetuksella, koska nämä raja-arvot ja ehdot muuttuvat usein muun muassa ajoneuvotekniikan kehityksen ja kansainvälisten sopimusten seurauksena.

Pykälään ehdotetaan myös lisättäväksi valtuus kuljettaa ylikuormassa oleva ajoneuvo liikenteen valvojan sopivaksi katsomaan paikkaan kuormituksen korjaamiseksi. Nykyinen asetuksen sanamuoto ei ahtaasti tulkiten anna tähän mahdollisuutta, vaan ylikuorma olisi purettava, paikan sopivuudesta riippumatta, siihen paikkaan, jossa liikenteen valvoja toteaa ylikuorman.

Nykyisen pykälän 2 momentin viittaus eläinten kuljetusta koskeviin säännöksiin ehdotetaan sijoitettavaksi pykälän 5 momentiksi.

90 ja 91 §. Määräykset liikenneliikennetarvikkeista. Liikennetarvikkeen mallin hyväksyminen. Ajoneuvosännösten ehdotetun uuden rakenteen johdosta liikenneministeriön valtuudet määrätä liikennetarvikkeiden ominaisuuksista ja varustamisesta hyväksymismerkinnällä käyvät tarpeettomiksi. Suurin osa kumottaviksi ehdotetuissa pykälissä tarkoitetuista säännöksistä annettaisiin asetuksella ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista. Muut tarvittavat valtuudet liikenneministeriölle annettaisiin 108 §:ssä.

92 §. Ajoneuvoja ja liikennetarvikkeita koskevien säännösten soveltaminen. Pykälän 3 momentti ehdotetaan yksinkertaistettavaksi, koska sanamuodossa voidaan 2 a §:ään ehdotetun määritelmän jälkeen viitata sotilasajoneuvoon.

97 §. Muut liikenteen valvojat. Autorekisterikeskuksen muuttuessa liikelaitokseksi tulee katsastusmiehen toimivalta liikenteenvalvonnassa poistaa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan tie- ja vesirakennushallituksen nimi muutettavaksi nykyistä tilannetta vastaavaksi ja sana paino korvattavaksi sanalla massa.

106 §. Ilmoitus liikennerikosta koskevasta päätöksestä. Autorekisterikeskuksen muuttuessa vuoden 1993 alusta liikelaitokseksi tulee termi ajokorttirekisteriä pitävä viranomainen korvata termillä ajokorttirekisterin pitäjä.

106 a §. Muutoksenhaku. Jäljempänä 106 b §:n kohdalla esitettävistä syistä ehdotetaan pykälään lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön päätöksistä haetaan muutosta valittamalla liikenneministeriöön. Ministeriön päätöksestä valitettaisiin korkeimppan hallinto-oikeuteen.

106 b §. Ratkaisun siirtäminen eräissä tapauksissa. Kuljettajantutkintoja, katsastuksia ja ajoneuvon rekisteröintejä koskevat ratkaisut tehdään yleensä liikelaitokseksi muuttuvan autorekisterikeskuksen kenttäorganisaatiossa eli katsastustoimipaikoissa. Tulevaisuudessa, kun kuljettajantutkinto-, katsastus- ja rekisteröintitehtävät avataan kilpailulle, näitä tehtäviä suoritetaan myös kilpailevissa yhteisöissä.

Kuljettajantutkintojen vastaanottoon liittyy tutkinnon edellytysten täyttymistä koskevaa, asiakirjoihin perustuvaa oikeusharkintaa, joka ratkaisee mahdollisuuden ajo-oikeuden saamiseen ja jolla on yksilön oikeusturvan kannalta olennainen merkitys. Asianosaisen eli asiakkaan ja kuljettajantutkinnon vastaanottaneen yhteisön tulisi voida tarvittaessa siirtää tämä harkinta autorekisterikeskuksen muuttuessa liikelaitokseksi sen erilliseen ajoneuvohallinnon yksikköön.

Vastaavasti ajoneuvojen rekisteröinti- ja muutoskatsastuksen yhteydessä tehdään asiakkaan kannalta taloudellisesti merkittäviä, usein riidanalaisiksi osoittautuneita ratkaisuja siitä, mihin ajoneuvoluokkaan ajoneuvo merkitään ja onko ajoneuvoon tehty rakenteen muutos hyväksyttävissä. Asiakkaan ja katsastuksen suorittaneen yhteistön tulisi voida tarvittaessa siirtää myös tällaiset ratkaisut ajoneuvohallinnon yksikön ratkaistaviksi.

Rekisteröintiasioihin ja erityisesti rekisteri-ilmoitusten vastaanottoon liittyy myös usein ajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa asetuksessa (842/89) tarkoitettua rekisteröinnin edellytysten täyttymistä koskevaa, asiakirjoihin perustuvaa oikeusharkintaa, joka ratkaisee mahdollisuuden rekisteri-ilmoituksen hyväksymiseen ja merkinnän tekemiseen ajoneuvorekisteriin ja jolla on yksilön oikeusturvan kannalta olennainen merkitys. Tämäkin harkinta tulisi voida tarvittaessa siirtää normaalista poikkeavissa, yleensä runsaasti asiakirjoja sisältävissä tapauksissa ajoneuvohallinnon yksikölle.

108 §. Valtuutussäännös. Tarkemmat säännökset lain soveltamisesta annettaisiin kuten nykyisinkin asetuksella. Tätä valtuutta ehdotetaan 83 ja 83 a §:n perustelujen kohdalla mainituista syistä täydennettäväksi valtuudella säätää asetuksella muistakin kuin 83 §:ssä tarkoitetuista rakenteista ja varusteista ja myöntää niistä poikkeuksia sekä säätää ympäristöhaittojen raja-arvoista. Asetuksella säädettäsiin myös talvi- ja nastarenkaiden käytöstä sekä oikeudesta käyttää maastoajoneuvoa tiellä.

Valtuus nykyiseen tapaan säätää asetuksella renkaiden käytöstä on edelleen tarpeen rengas- ja nastateknologian sekä tien kunnossapidon nopean kehityksen johdosta.

Liikenneministeriölle ehdotetaan annettavaksi valtuudet antaa epäselvissä tapauksissa määräyksiä ajoneuvojen luokittelusta ja kuljettajaopetuksen antamisesta sekä määrätä ajoneuvojen rakenteille, varusteille ja osille myönnettävistä kansainvälisistä hyväksymisistä, koululaiskuljetuksista, eräiden ajoneuvoluokkien rakenteesta ja varusteista sekä erikoiskuljetuksista, paineilmajarruista, ajoneuvon kuormaamisesta, nastarenkaan pistovoiman mittaamisesta, ajoneuvon rakenteen muuttamisesta, auton ja perävaunun mekaanisista kytkentälaitteista sekä pakokaasutodistusten vastavuoroisesta hyväksymisestä.

Sisäasianministeriölle ehdotetaan annettavaksi valtuudet antaa määräyksiä pelastusauton, poliisiauton ja poliisimoottoripyörän rakenteesta ja varusteista. Maa- ja metsätalousministeriölle ehdotetaan annettavaksi valtuudet antaa tarkempia määräyksiä eläinten kuljettamisesta ja tähän tarkoitukseen käytettävien ajoneuvojen korirakenteesta sekä sosiaali- ja terveysministeriölle sairasauton rakenteesta ja varusteista.

Puolustusministeriölle ehdotetaan annettavaksi valtuudet määritellä sotilasajoneuvoja ja määrätä sotilaskuljetuksista sekä antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä sotilasajoneuvoasetuksen soveltamisesta.

2.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ehdotetun 108 §:n 1 momentin nojalla annettaisiin asetukset ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista sekä ajoneuvojen käytöstä tiellä. Ajoneuvojen katsastuksesta annettua asetusta (843/89) ja ajoneuvojen rekisteröinnistä annettua asetusta (842/89) muutettaisiin siten, että autorekisterikeskuksen viranomaistehtävät, joita ei katsota asianmukaisiksi jättää liikelaitoksen suoritettaviksi, joko poistettaisiin tai siirrettäisiin sopivalle viranomaiselle. Vastaavat tarkistukset tehtäisiin ajokorttiasetukseen (845/90) . Nykyisen 108 §:n nojalla on annettu myös sorilasajoneuvoasetus (560/92) .

Autorekisterikeskuksen muuttuminen liikelaitokseksi edellyttää myös liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun lain (570/78) tarkistamista.

Ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta annettu liikenneministeriön päätös kumottaisiin ja 108 §:n 3―7 momentin nojalla pidettäisiin voimassa tai annettaisiin näissä momenteissa tarkoitetut määräykset.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja sen 83 §:n 3 momentti koskisi voimaantulopäivänä tai sen jälkeen käyttöön otettavaa ajoneuvoa. Autorekisterikeskus muuttuu liikelaitokseksi tuosta päivästä alkaen. ETA-sopimukseen liittyvät asetukset pyritään myös saattamaan tuolloin voimaan.

Lain 83 b §:ssä vaadittu traktorin perävaunun valmistenumero vaadittaisiin kuitenkin vasta vuoden 1994 alusta käyttöön otettavissa perävaunuissa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

Ajoharjoitteluradat hyväksyy Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö.

Ajokortin luovuttaa poliisi tai tutkinnon vastaanottaja sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ajokortin luovuttamisesta kuljettajatutkintoa vaatimatta ajo-oikeuden voimassaoloa jatkettaessa tai ulkomaista ajokorttia vastaavaan suomalaiseen ajokorttiin vaihdettaessa samoin kuin kuljettajantutkinnosta ja kuljettajaopetuksen tavoitteista säädetään asetuksella.

Ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja ajo-oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuksista.

Liikenteessä käytettävän ajoneuvon on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen ja ajoneuvoja koskevien säännösten ja määräysten mukainen. Ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saa aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkuville.

Ajoneuvon tulee olla tavanomaisissa ajotilanteissa helposti hallittavissa. Hallintalaitteiden tulee olla siten rakennetut ja sijoitetut, että niiden käyttö ajon aikana on helppoa ja turvallista. Hallintalaitteet, mittarit ja merkkivalot eivät saa siinä määrin poiketa muiden samaan ryhmään kuuluvien ajoneuvojen järjestelmistä, että siitä olisi haittaa tai vaaraa.

Turvallista käyttämistä varten ajoneuvossa on oltava:

Ajoneuvon käytöstä aiheutuvien moottorista ja polttoainejärjestelmästä tulevien kaasumaisten päästöjen, hiukkaspäästöjen, melun ja radiohäiriöiden on oltava mahdollisimman vähäiset.

Ajoneuvo ei saa kuluttaa tarpeettomasti energiaa.

Autossa, moottoripyörässä ja mopossa on oltava laite sen luvattoman käytön estämiseksi.

Vähintään nelipyöräisessä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on oltava peruutuslaite.

Autossa, liikennetraktorissa ja moottoripyörässä on oltava nopeusmittari tai ajopiirturi.

Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa tulee olla valmistenumero. Autossa ja sen perävaunussa tulee lisäksi olla valmistajan kilpi sekä mopossa tyyppikilpi.

Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoittamaan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet muutokset ajoneuvorekisterin pitäjälle tai ajoneuvonrekisteröintiasioiden hoitajalle siten kuin asetuksella säädetään. Omistajan tai haltijan toimeksiannosta velvollisuus ilmoituksen tekemiseen siirtyy tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulle yritykselle. Ajoneuvoa koskevat muutostiedot on aina ilmoitettava ajoneuvorekisterin pitäjälle tai ajoneuvonrekisteröintiasioiden hoitajalle, jollei muutos koske rekisteristä poistettua ajoneuvoa.

Asetuksella säädetään ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvien päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta. Asetuksella säädetään myös ajoneuvojen rekisteröinnistä maasta vientiä tai autokiinnitystä varten, ajoneuvojen käyttämisestä liikenteessä koenumero- tai siirtokilvin sekä muualla rekisteröidyn ajoneuvon käyttämisestä Suomessa.

Ajoneuvo on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa taikka synnyttää tarpeetonta melua.

Ajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä ei saa kuljettaa enempää henkilöitä kuin ajoneuvolle sallittu henkilökuorma sallii, ellei tästä erikseen toisin säädetä. Ajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä ei myöskään saa kuljettaa suurempaa kuormaa kuin tieliikenteessä sallitut mitat, ajoneuvon akselille tai telille kohdistuvat massat, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa taikka kuljetukselle myönnetty asianmukainen poikkeuslupa sallii. Akselille ja telille kohdistuva massa sekä ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa eivät myöskään saa ylittää kuljetusreitillä sallittua suurinta arvoa. Kuorma on lisäksi sijoitettava siten, ettei sallittua akselille tai telille kohdistuvaa massaa taikka vetävän ajoneuvon massasta riippuvaa hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa ylitetä.

Ajoneuvon suurimmista sallituista mitoista ja massoista, moottorikäyttöisen ja hinattavan ajoneuvon kytkentämitoista ja muista kytkennän ehdoista sekä ajoneuvon kuormaamisesta säädetään asetuksella.

Asetuksen säännösten vastaisesti kuormatun ajoneuvon saa kuljettaa liikenteen valvojan sopivaksi katsomaan paikkaan ylikuorman purkamiseksi tai virheellisen kuormauksen korjaamiseksi.

Eläinten kuljettamisesta moottorikäyttöisellä ja hinattavalla ajoneuvolla on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan sotilasajoneuvoihin ja -laitteisiin siten kuin asetuksella säädetään.

Liikenneministeriön liikennettä valvomaan määräämällä virkamiehellä on virkatehtävissään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 93―96 §:n mukaan.

Tielaitoksen ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormituksia valvomaan määräämällä virkamiehellä on näissä virkatehtävissään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 93, 94 ja 96 §:n mukaan. Sama toimivalta on tulli- ja rajavartiomiehellä liikenteen valvontaan liittyvässä virkatehtävässään.

Jos joku tuomitaan rangaistukseen tai tuomioistuimen päätöksellä määrätään ajokieltoon moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tehdystä liikennerikoksesta, päätöksestä on ilmoitettava ajokorttirekisterin pitäjälle oikeusministeriön määräämällä tavalla.

Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön päätöksestä haetaan muutosta valittamalla liikenneministeriöön.

Asianosainen voi siirtää kuljettajantutkintoon pääsemisen edellytyksiä, ajoneuvon luokitusta, ajoneuvon rakennemuutoksen hyväksyttävyyttä sekä ajoneuvon rekisteritiedon merkitsemisen edellytyksiä koskevan asian ratkaisun ajoneuvohallinnon yksikön tehtäväksi.

Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella. Asetuksella säädetään myös talvi- ja nastarenkaiden käytöstä sekä oikeudesta käyttää maastoajoneuvoa tiellä. Asetuksella voidaan säätää muistakin kuin 83 §:ssä säädetyistä turvallisuuden lisäämiseksi tarpeellisista rakenteista ja varusteista sekä sallia niistä poikkeuksia. Asetuksella voidaan myös säätää kaasumaisten päästöjen, hiukkasten, melun, radiohäiriöiden ja energiankulutuksen enimmäisarvoista.

Liikenneministeriö voi puolustusministeriön esityksestä sallia tiellä suoritettavien puolustusvoimien harjoituksien osalta poikkeuksia tämän lain säännöksistä.

Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä:

Sisäasiainministeriö antaa määräykset pelastusauton, poliisiauton ja poliisimoottoripyörän rakenteesta ja varusteista.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa määräykset eläinten kuljettamisesta moottorikäyttöisessä ja hinattavassa ajoneuvossa sekä tähän tarkoitukseen käytettävien ajoneuvojen korirakenteesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset sairasauton rakenteesta ja varusteista.

Puolustusministeriö määrää epäselvissä tapauksissa, milloin sotilasajoneuvoa on pidettävä erikoisajoneuvona, panssariajoneuvona tai hinattavana erikoislaitteena ja antaa tarvittaessa sitä koskevat määräykset. Puolustusministeriö antaa myös määräykset sotilaskuljetuksista kuorma- ja pakettiautolla ja voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä sotilasajoneuvoasetuksen (560/92) soveltamisesta.