HE 107/1992

1.1.Tavoitteet

Hallituksen esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lääkärin-, hammaslääkärin-, proviisorin- ja farmaseutin-, optikon, hammasteknikon sekä sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annettujen lakien (562/78, 563/78, 1275/87, 429/60, 222/64, 554/62) säännökset vastaamaan Euroopan yhteisöjen (EY) tutkintotodistusten tunnustamista ja ammatinharjoittamisen ehtoja koskevia säännöksiä siten kuin Euroopan talousalueesta (ETA) tehty sopimus sitä edellyttää.

Tarkoituksena on edistää henkilöiden vapaata liikkuvuutta yhdenmukaistamalla terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä antamalla muiden ETA:aan kuuluvien valtioiden kansalaisille oikeus saada koulutuksensa ja ammattikokemuksensa tunnustettua siinä ETA:aan kuuluvassa valtiossa, johon hän siirtyy työntekijäksi tai itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

Tutkintojen tunnustamista ja ammatinharjoittamisen ehtoja koskevissa EY:n direktiiveissä aiheuttavat terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädännön muutostarpeita yleistä korkeakoulututkintojentunnustamisjärjestelmää koskeva direktiivi (89/48/ETY), jäljempänä tutkintotodistusdirektiivi, sekä terveydenhuollon tutkintojen tunnustamista koskevat erityisdirektiivit lääkärin (75/362/ETY), hammaslääkärin (78/686/ETY), sairaanhoitajan (77/452/ETY) ja kätilön (80/154/ETY) sekä proviisorin (85/433/ETY) tutkinnoista muutoksineen, jäljempänä lääkäridirektiivi, hammaslääkäridirektiivi, sairaanhoitajadirektiivi, kätilödirektiivi, proviisoridirektiivi. Kustakin näistä ammatinharjoittajaryhmästä on alkujaan annettu kaksi erityisdirektiiviä. Direktiiviparista toisella säädetään koulutuksen sisältöä ja pituutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja toisella säädetään, millä ehdoilla sopimusosapuolien välillä tapahtuu tutkintojen molemminpuolinen tunnustaminen. Myöhemmin on kyseisistä ammateista annettu joitakin täydentäviä direktiivejä. Lisäksi lainsäädännön muuttamistarpeita aiheutuu yleislääkärin erityiskoulutuksesta annetusta direktiivistä (86/457/ETY), jäljempänä yleislääkäridirektiivi, joista kuitenkin on tarkoitus säätää erikseen.

1.2.Keinot

Lääkärin-, hammaslääkärin-, proviisorin- ja farmaseutin-, optikon ja hammasteknikon sekä sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annettuja lakeja ehdotetaan ETA-sopimuksen johdosta muutettaviksi siten, että sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa edellä mainittua ammattia laillistettuna tai erilliseen luetteloon merkittynä joko toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle on koulutuksensa perusteella jossakin ETA:aan kuuluvassa valtiossa myönnetty edellä mainittuun ammattiin johtavaa tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittamista tai hyväksymistä osoittava asianomaisissa EY:n direktiiveissä tarkoitettu tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja. Tällaisella ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisella olisi siis vastaavanlainen ammatinharjoittamisoikeus kuin Suomessa asianomaisen tutkinnon suorittaneella laillistetulla tai luetteloon merkityllä Suomen kansalaisella on. Koska saattaa olla mahdollista, että ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen suorittamassa tutkintotodistusdirektiivin soveltamisalaan kuuluviin terveydenhoitajan, röntgenhoitajan, laboratoriohoitajan, lääkintävoimistelijan, toimintaterapeutin ja hammashuoltajan sekä optikon ja hammasteknikon ammatteihin johtavassa koulutuksessa tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, edellytettäisiin näiden tutkintojen suorittamisen lisäksi ammattipätevyyden saavuttamisen edellytyksenä tällaisessa tapauksessa mahdollisesti olevaa sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta. Vaihtoehtoisesti voidaan vaatia ammattikokemusta, jos henkilön suorittaman tutkinnon edellyttämä koulutus on vuoden lyhyempi kuin vastaanottavassa maassa. Tutkintotodistusdirektiivin mukaan henkilölle annettaisiin mahdollisuus valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä.

2.1.Nykyinen tilanne

2.2.Valmisteluvaiheet ja -aineisto

1.1.Laki lääkärintoimen harjoittamisesta

6 §. EY:n lääkäridirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden on tunnustettava sellaiset tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka on myönnetty jäsenvaltioiden kansalaisille muussa jäsenvaltiossa lääkärintoimen yhteensovittamisdirektiivin mukaisesti ja jotka on mainittu ensiksi mainitun direktiivin 3 artiklassa siten, että kyseinen pätevyystodistus antaa jäsenvaltion alueella saman oikeuden ammattiin pääsyyn ja ammatin harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä myöntämät lääkäridirektiivin 3 artiklassa mainitut tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat.

Suomessa edellä mainituissa direktiiveissä tarkoitettua pätevyyttä ja sen osoitukseksi myönnettyä tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista kelpoisuutta osoittavaa asiakirjaa vastaa lääketieteen lisensiaatin ja erikoislääkärin tutkinnot sekä käytännön palvelu (ns. orientoiva vaihe) ja niiden suorittamista osoittavat todistukset. ETA-sopimuksen mukaan Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen jossakin näistä maista suorittaman lääketieteellisen koulutuksen ja mahdollisen käytännön koulutuksen tai harjoittelun antama pätevyys samanvertaiseksi Suomen kansalaisen Suomessa saaman pätevyyden kanssa. Koska lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain mukaan oikeus harjoittaa itsenäisesti tai toisen palveluksessa lääkärin ammattia edellyttää lain 3 §:n mukaan laillistetun lääkärin asemaa ja oikeus ilmoittaa olevansa erikoislääkäri lain 4 §:n mukaan erikoislääkärin oikeuden saamista, yhdenvertaisuus Suomen kansalaisten kanssa edellyttää, että myös ETA:aan kuuluvista valtioista olevat ja näissä pätevyyden saavuttaneet kyseiset ammatinharjoittajat laillistetaan tai heille myönnetään erikoislääkärin oikeus.

Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momenttia ehdotetaan tämän vuoksi muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi hakemuksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle ETA-valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi lääkärintoimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana. Vastaavasti sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi 4 §:ssä tarkoitetun oikeuden toimia erikoislääkärinä ETA-sopimukseen sisältyvillä erikoisaloilla (lääkäridirektiivin 4 ja 5 artikla niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen) ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle ETA-valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan vastaavan oikeuden saamiseksi toimia erikoislääkärinä. Ehdotettu säännös kattaa myös voimassa olevassa 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan myös säädettäväksi hakemukseen liitettävistä selvityksistä sekä hakemuksen käsittelyajan enimmäispituudesta. Jos hakemusta olisi esimerkiksi täydennettävä, määräaika laskettaisiin siitä, kun lisäselvitys olisi saapunut sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 8 §:n mukaan lääkärin laillistaminen ja erikoislääkärinoikeuden myöntäminen voidaan evätä vain sellaisella perusteella, jolla sosiaali- ja terveyshallitus voisi julistaa hakijan menettäneen oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen. Ehdotetussa 6 §:n 2 momentissa ehdotetaan viitattavaksi lain 8 §:ään oikeuden epäämisen perusteista.

Lain 6 §:n 3 momentin mukaan ulkomaalaiselle, joka on suorittanut lääketieteellisen perustutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali- ja terveyshallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2―5 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin ja oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä. Säännös ei ETA-sopimuksen johdosta voi enää koskea lääketieteen lisensiaatin tai erikoislääkärin tutkinnon taikka näitä tutkintoja vastaavan tutkinnon ETA:aan kuuluvassa valtiossa suorittaneita näiden valtioiden kansalaisia. Säännöstä ehdotetaan tältä osin täsmennettäväksi siten, että se koskisi vain ETA:aan kuulumattoman valtion kansalaista. Momentin mukaan ETA-sopimuksesta johtuen, mitä lääkärintoimen harjoittamisesta annetussa laissa on säädetty Suomen kansalaisen muualla kuin Suomessa suorittamasta tutkinnosta, sovellettaisiin vastaavasti ETA:aan kuuluvan muun kuin Suomen valtion kansalaisen talousalueen valtiossa suorittamaan sellaiseen erikoislääkärin tutkintoon, joka ei sisälly ETA-sopimukseen sekä hänen muussa kuin ETA-valtiossa suorittamaansa tutkintoon.

Lain 6 §:n 5 momentin mukaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista on säädetty erikseen. Säännös viittaa Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hyväksymistä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymistä sekä sopimuksen soveltamisesta annettuun lakiin (670/83) . ETA-sopimuksesta johtuen säännös ehdotetaan kumottavaksi.

6 a §. EY:n lääkäridirektiivin 16 artiklan mukaan vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia asianomaista antamaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennakolta ilmoituksen palvelujen tarjoamisesta, jos siihen liittyy väliaikainen oleskelu kyseisen valtion alueella. Kiireellisissä tapauksissa tämä ilmoitus voidaan antaa mahdollisimman pian palvelujen tarjoamisen jälkeen. Pykälään ehdotetaan otettavaksi asiasta tarpeelliset säännökset.

1.2.Laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta

6 §. EY:n hammaslääkäridirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden on tunnustettava sellaiset tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka on myönnetty jäsenvaltioiden kansalaisille toisessa jäsenvaltiossa hammaslääkärintoimen yhteensovittamisdirektiivin mukaisesti ja jotka on mainittu hammaslääkäridirektiivin 3 artiklassa. Kyseinen pätevyystodistus antaa jäsenvaltion alueella saman oikeuden ammattiin pääsyyn ja ammatin harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä myöntämät hammaslääkäridirektiivin 3 artiklassa mainitut tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat.

Suomessa edellä mainituissa direktiiveissä tarkoitettua koulutusta ja sen suorittamisen osoitukseksi myönnettyä tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista kelpoisuutta osoittavaa asiakirjaa vastaavat hammaslääketieteen lisensiaatin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot sekä käytännön palvelu (ns. orientoiva vaihe) ja niiden suorittamista osoittavat todistukset. ETA-sopimuksen mukaan Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen jossakin näistä maista suorittaman hammaslääketieteellisen koulutuksen ja mahdollisen käytännön koulutuksen tai harjoittelun antama pätevyys samanvertaiseksi Suomen kansalaisen Suomessa saaman pätevyyden kanssa. Koska hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain mukaan oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia edellyttää laillistetun hammaslääkärin asemaa ja oikeus ilmoittaa olevansa erikoishammaslääkäri erikoishammaslääkärin oikeuden saamista, yhdenvertaisuus Suomen kansalaisten kanssa mukaan edellyttää, että myös ETA:aan kuuluvista valtioista olevat ja näissä hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin pätevyyden saavuttaneet ammatinharjoittajat laillistetaan tai heille myönnetään erikoishammaslääkärin oikeus.

Lain 6 §:n 2 momentti ehdotetaan tämän vuoksi muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi hakemuksesta oi- keuden harjoittaa itsenäisesti hammaslääkä- rin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai oikeuden toimia ETA-sopimukseen sisältyvillä erikoisaloilla (hammaslääkäridirektiivin 4 ja 5 artikla niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen) erikoishammaslääkärinä ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle ETA-valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi hammaslääkärintoimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana tai vastaavan oikeuden saamiseksi toimia erikoishammaslääkärinä. Ehdotettu säännös kattaa voimassa olevassa 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun pohjoismaan kansalaisen toiminnan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi myös hakemukseen liitettävistä selvityksistä sekä hakemuksen käsittelyajan enimmäispituudesta. Jos hakemusta olisi esimerkiksi täydennettävä, määräaika laskettaisiin siitä, kun lisäselvitys olisi saapunut sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Lain 8 §:n mukaan hammaslääkärin laillistaminen tai erikoishammaslääkärinoikeuden myöntäminen voidaan evätä vain sellaisella perusteella, jolla sosiaali- ja terveyshallitus voisi julistaa hakijan menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen harjoittamiseen. Ehdotetussa 6 §:n 2 momentissa viitattaisiin lain 8 §:ään oikeuden epäämisen perusteista.

Lain 6 §:n 3 momentin mukaan ulkomaalaiselle, joka on suorittanut hammaslääketieteellisen perustutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali- ja terveyshallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2―5 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin ja oikeuden toimia laillistettuna hammaslääkärinä. Säännös ei ETA-sopimuksen johdosta voi enää koskea hammaslääketieteen lisensiaatin tai erikoislääkärin tutkinnon tai näitä tutkintoa vastaavan tutkinnon ETA:aan kuuluvassa valtiossa suorittaneita näiden valtioiden kansalaisia. Säännöstä ehdotetaan tämän vuoksi täsmennettäväksi siten, että se koskisi vain ETA:aan kuulumattoman valtion kansalaista. Momentin mukaan ETA-sopimuksesta johtuen, mitä hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetussa laissa on säädetty Suomen kansalaisen muualla kuin Suomessa suorittamasta tutkinnosta, sovellettaisiin vastaavasti ETA:aan kuuluvan muun kuin Suomen valtion kansalaisen talousalueen valtiossa suorittamaan sellaiseen erikoishammaslääkärin tutkintoon, joka ei sisälly ETA-sopimukseen sekä hänen muussa kuin ETA-valtiossa suorittamaansa tutkintoon.

Lain 6 §:n 5 momentin mukaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista on säädetty erikseen. Säännös viittaa Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymistä sekä sopimuksen soveltamisesta annettuun lakiin. ETA-sopimuksesta johtuen säännös ehdotetaan kumottavaksi.

6 a §. EY:n hammaslääkäridirektiivin 15 artiklan mukaan vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia asianomaista antamaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennakolta ilmoituksen palvelujen tarjoamisesta, jos siihen liittyy väliaikainen oleskelu kyseisen valtion alueella. Kiireellisissä tapauksissa tämä ilmoitus voidaan antaa mahdollisimman pian palvelujen tarjoamisen jälkeen. Pykälään ehdotetaan otettavaksi asiasta tarpeelliset säännökset.

1.3.Laki proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta

2 §. EY:n proviisoridirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden on tunnustettava sellaiset tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka on myönnetty jäsenvaltioiden kansalaisille muussa jäsenvaltiossa tietyn farmasian alan yhteensovittamisdirektiivin mukaisesti ja jotka on mainittu ensiksi mainitun direktiivin 4 artiklassa. Kyseinen pätevyystodistus antaa jäsenvaltion alueella saman oikeuden ammattiin pääsyyn ja ammatin harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä myöntämät proviisoridirektiivin 4 artiklassa mainitut tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat.

Suomessa edellä mainituissa direktiiveissä tarkoitettua koulutusta ja sen suorittamisen osoitukseksi myönnettyä tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista kelpoisuutta osoittavaa asiakirjaa vastaa proviisorin tutkinto ja sen suorittamista osoittava todistus. ETA-sopimuksen mukaan Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen jossakin näistä maista suorittama proviisorin tutkintoa vastaavan tutkinnon antama pätevyys samanvertaiseksi Suomen kansalaisen Suomessa saaman pätevyyden kanssa. Koska useissa säännöksissä, muun muassa lääkelain (395/87) apteekin- ja sairaala-apteekin hoitajaa koskevissa säännöksissä edellytetään laillistetun proviisorin asemaa, yhdenvertaisuus Suomen kansalaisten kanssa edellyttää, että myös ETA:aan kuuluvista valtioista olevat ja näissä pätevyyden saavuttaneet kyseiset ammatinharjoittajat laillistetaan. Proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:ään ehdotetaan tämän vuoksi lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi hakemuksesta, sen lisäksi mitä pykälän 1 momentissa säädetään, oikeuden toimia laillistettuna proviisorina ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle Euroopan talousalueen valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi proviisorin toimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana. Pykälän uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi myös hakemukseen liittyvistä selvityksistä sekä hakemuksen käsittelyajan enimmäispituudesta. Jos hakemusta olisi esimerkiksi täydennettävä, määräaika laskettaisiin siitä, kun lisäselvitys olisi saapunut sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Koska myös ETA:an kuuluvista valtioista olevat, näissä valtioissa proviisorin tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittaneet henkilöt saisivat laillistetun proviisorin aseman, lain 2 §:n 2 momentissa oleva säännös, joka samalla siirtyisi pykälän 3 momentiksi, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä ja laillistettuna ammatin harjoittajana näistä pidettävään luetteloon merkitsemisestä koskisi myös kyseisiä henkilöitä.

3 §. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisten oikeudesta toimia proviisorina tai farmaseuttina Suomessa on säädetty erikseen. Säännös viittaa Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annettuun lakiin. ETA-sopimuksesta johtuen viittaus ehdotetaan poistettavaksi proviisorina toimimisen osalta.

Lain 2 §:ssä mainitut edellytykset täyttävälle muun kuin Suomen tai muun pohjoismaan kansalaiselle sosiaali- ja terveyshallitus voi sanotun lain 3 §:n 2 momentin mukaan myöntää luvan toimia proviisorina tai vastaavasti farmaseuttina Suomessa määrääminsä ehdoin. Edellytyksinä, joihin säännöksessä viitataan, ovat lain 2 §:n 1 momentin mukaan suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu proviisorin tai farmaseutin tutkinto, tai jos kysymyksessä on ulkomaan korkeakoulussa suoritettu proviisorin tai farmaseutin tutkintoa vastaava tutkinto, sen lisäksi mahdolliset sosiaali- ja terveyshallituksen tarpeellisiksi katsomat lisäopinnot ja palvelu apteekissa, sivuapteekissa, lääketehtaassa, lääketukkukaupassa tai sairaala-apteekissa. Säännös ei ETA-sopimuksen johdosta voi enää koskea proviisorin tutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon ETA:aan kuuluvassa valtiossa suorittaneita näiden valtioiden kansalaisia, koska heidät on rinnastettava Suomessa proviisorin tutkinnon suorittaneisiin Suomen kansalaisiin. Säännöstä ehdotetaan tämän vuoksi täsmennettäväksi siten, että siinä todetaan sosiaali- ja terveyshallituksen voivan määrääminsä ehdoin myöntää 2 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttävälle muun kuin 2 §:ssä ja 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun maan kansalaiselle luvan toimia proviisorina tai vastaavasti farmaseuttina Suomessa.

Lain 3 §:n 3 momentin mukaan sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä ehdoin myöntää 2 §:ssä mainitut edellytykset täyttävälle muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia proviisorina tai farmaseuttina muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillistettuna proviisorina tai laillistettuna farmaseuttina Ahvenanmaan maakunnassa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi ETA-sopimuksen johdosta siten, ettei se enää koske proviisorina toimimista, koska lain 2 §:n 2 momentin säännös kattaisi luonnollisesti myös 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun toiminnan.

1.4.Laki optikon toimen harjoittamisesta

2 §. EY:n tutkintotodistusdirektiivi edellyttää, että jos vastaanottava valtio vaatii ammatinharjoittamisen ehtona vähintään kolme vuotta kestävän nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittamista, ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle on annettava samoin ehdoin kuin oman maan kansalaiselle oikeus harjoittaa tätä ammattia, jos hän on toisessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa suorittanut vastaavan ammatilliseen toimintaan oikeuttavan, vähintään kolme vuotta kestäneen nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon ja lisäksi ammatillisen harjoittelun, jos se on ammattipätevyyden saavuttamisen edellytyksenä. Direktiivi koskee siis pääsyä kaikkiin sellaisiin säänneltyihin ammattitehtäviin, joihin vaaditaan vähintään kolme vuotta kestävän korkeakoulututkinnon tai nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittamista. Direktiiviä ei kuitenkaan sovelleta terveydenhuollon ammateista lääkärin, hammaslääkärin, kätilön, proviisorin ja sairaanhoitajan ammattiin. Näihin ammatteihin valmistuvan koulutuksen tunnustamisesta on oma erityisdirektiivinsä.

Oikeus ammatin harjoittamiseen on myös, ETA:n ulkopuolella suoritetun, muun ETA:aan kuuluvan valtion tunnustaman koulutuksen perusteella edellyttäen, että henkilö on harjoittanut ammattia kolmen vuoden ajan koulutuksen tunnustaneessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa. Jos koulutus on suoritettu sellaisessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa, joka ei sääntele kyseistä ammattia, vastaanottava valtio voi vaatia, että henkilö on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittanut päätoimisesti ammattia kahden vuoden ajan.

Direktiivin mukaan silloin, kun henkilön suorittama koulutus on ainakin vuoden lyhyempi kuin vastaanottavassa maassa vaadittava, häneltä voidaan vaatia enintään neljän vuoden ammattikokemusta tai jos ammattiin johtavan koulutuksen tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, ammatinharjoittamisen ehdoksi voidaan asettaa kelpoisuuskoe tai enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan suorittaminen. Henkilölle on yleensä annettava mahdollisuus valita kelpoisuuskokeen ja sopeutumisajan välillä. Kelpoisuuskoe voidaan määrätä pakolliseksi, jos ammatinharjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta.

Suomessa edellä mainitussa direktiivissä tarkoitettua koulutusta ja sen suorittamisen osoitukseksi myönnettyä tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista kelpoisuutta osoittavaa asiakirjaa vastaa optikon tutkinto ja sen suorittamista osoittava todistus. ETA-sopimuksen mukaan Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen joissakin näistä maista optikon toimen harjoittamiseen saatu pätevyys samanvertaiseksi Suomen kansalaisen Suomessa saaman pätevyyden kanssa ja että tällaisella henkilöllä tulee olla vastaava ammatinharjoittamisoikeus kuin Suomessa optikon tutkinnon suorittaneella Suomen kansalaisella on. Sama koskee ETA:n ulkopuolella saatua ETA:aan kuuluvan valtion tunnustamaa Suomessa optikon tutkintoa vastaavaa pätevyyttä, jonka perusteella henkilö on harjoittanut optikon ammattia vastaavaa ammattia kolmen vuoden ajan ETA:aan kuuluvassa valtiossa. Koska optikon toimen harjoittamisesta annetun lain mukaan oikeus harjoittaa optikon tointa edellyttää laillistetun optikon asemaa, yhdenvertaisuus Suomen kansalaisten kanssa edellyttää, että myös ETA:aan kuuluvista valtioista olevat kyseiset ammatinharjoittajat laillistetaan. Koska saattaa olla mahdollista, että ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen suorittamassa optikon ammattia vastaavaan ammattiin johtavassa koulutuksessa tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, edellytetään ammattipätevyyden saavuttamiseksi tällaisessa tapauksessa mahdollisesti enintään kolme vuotta kestävää sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta.

Lain 2 §:n 3 momenttia ehdotetaan tämän vuoksi muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi hakemuksesta oikeuden toimia lain 1 §:ssä tarkoitettuna laillistettuna optikkona ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle Euroopan talousalueen valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tai jolla on muualla suoritetun koulutuksen perusteella Euroopan talousalueen valtiossa hyväksytty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi optikon toimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana ja jolla on sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti määräämä tai päättämä ammattikokemus tai joka on suorittanut sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti määräämän tai päättämän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen. Sopeutumisaika, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi, ja kelpoisuuskoe olisivat hakijalle valinnaisia. Kelpoisuuskokeen maksullisuuteen sovellettaisiin valtion maksuperustelakia (150/92) . Ehdotettu säännös kattaisi myös voimassa olevassa 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun pohjoismaan kansalaisen toiminnan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi myös hakemukseen liittyvistä selvityksistä sekä hakemuksen käsittelyajan enimmäispituudesta. Jos hakemusta olisi esimerkiksi täydennettävä, määräaika laskettaisiin siitä, kun lisäselvitys olisi saapunut sosiaali- ja terveyshallitukselle. Momentin mukaan ETA-sopimuksesta johtuen, mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansalaisen valmistumisesta optikoksi muussa maassa, sovelletaan vastaavasti Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen valmistumiseen muussa kuin Euroopan talousalueen valtiossa.

Laissa ei useimmista muista terveydenhuollon ammatinharjoittajia koskevista laeista poiketen säännellä muun kuin pohjoismaan kansalaisen oikeudesta harjoittaa optikon tointa Suomessa. Terveydenhuollon ammatinharjoittajia koskevan lainsäädännön sisällöllisen yhdenmukaisuuden ja yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaen ehdotetaan lain 2 §:ään lisättäviksi uusi 4 ja 5 momentti. Ehdotetun 2 §:n 4 momentin mukaan ETA:aan kuulumattoman valtion kansalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon tai ulkomailla sosiaali- ja terveyshallituksen hyväksymän vastaavan tutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali-ja terveyshallitus voisi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin toimia optikkona. Ehdotetun 2 §:n 5 momentin mukaan sosiaali- ja terveyshallitus voisi peruuttaa 4 momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan syytä.

1.5.Laki hammasteknikon toimen harjoittamisesta

1 a §. EY:n tutkintotodistusdirektiivi edellyttää, että jos vastaanottava valtio vaatii ammatin harjoittamisen ehtona vähintään kolme vuotta kestävän nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittamista, ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle on annettava samoin ehdoin kuin oman maan kansalaiselle oikeus harjoittaa tätä ammattia, jos hän on muussa ETA:aan kuuluvassa valtiossa suorittanut vastaavan ammatilliseen toimintaan oikeuttavan, vähintään kolme vuotta kestäneen nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon ja lisäksi ammatillisen harjoittelun, jos se on ammattipätevyyden saavuttamisen edellytyksenä. Direktiivi koskee siis pääsyä kaikkiin sellaisiin säänneltyihin ammattitehtäviin, joihin vaaditaan vähintään kolme vuotta kestävän korkeakoulututkinnon tai nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittamista. Direktiiviä ei kuitenkaan sovelleta terveydenhuollon ammateista lääkärin, hammaslääkärin, kätilön, proviisorin ja sairaanhoitajan ammatteihin. Näihin ammatteihin valmistavan koulutuksen tunnustamisesta on oma erityisdirektiivinsä.

Oikeus ammatin harjoittamiseen on myös ETA:n ulkopuolella suoritetun, toisen ETA:aan kuuluvan valtion tunnustaman koulutuksen perusteella edellyttäen, että henkilö on harjoittanut ammattia kolmen vuoden ajan koulutuksen tunnustaneessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa. Jos koulutus on suoritettu sellaisessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa, joka ei sääntele kyseistä ammattia, vastaanottava valtio voi vaatia, että henkilö on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittanut päätoimisesti ammattia kahden vuoden ajan.

Direktiivin mukaan silloin, kun henkilön suorittama tutkinto on ainakin vuoden lyhyempi kuin vastaanottavassa maassa vaadittava koulutus, häneltä voidaan vaatia enintään neljän vuoden ammattikokemusta tai jos ammattiin johtavan koulutuksen tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, ammatinharjoittamisen ehdoksi voidaan asettaa kelpoisuuskoe tai enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan suorittaminen. Henkilölle on yleensä annettava mahdollisuus valita kelpoisuuskokeen ja sopeutumisajan välillä. Kelpoisuuskoe voidaan määrätä pakolliseksi, jos ammatinharjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta.

Suomessa tutkintotodistusdirektiivissä tarkoitettua koulutusta ja sen suorittamisen osoitukseksi myönnettyä tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista kelpoisuutta osoittavaa asiakirjaa vastaa hammasteknikon tutkinto ja sen suorittamista osoittava todistus. ETA-sopimuksen johdosta Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen joissakin näistä maista hammasteknikon toimen harjoittamiseen saatu pätevyys samanvertaiseksi Suomen kansalaisen Suomessa saaman pätevyyden kanssa ja että tällaisella henkilöllä tulee olla vastaava ammatinharjoittamisoikeus kuin Suomessa hammasteknikon tutkinnon suorittaneella Suomen kansalaisella on. Sama koskee ETA:n ulkopuolella saatua, muun ETA:aan kuuluvan valtion tunnustamaa Suomessa hammasteknikon tutkintoa vastaavaa pätevyyttä, jonka perusteella henkilö on harjoittanut hammasteknikon ammattia vastaavaa ammattia kolmen vuoden ajan tutkinnon tunnustaneessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa. Koska lain mukaan oikeus harjoittaa hammasteknikon tointa edellyttää laillistetun hammasteknikon asemaa, yhdenvertaisuus Suomen kansalaisten kanssa edellyttää, että myös ETA:aan kuuluvista valtioista olevat kyseiset ammatinharjoittajat laillistetaan. Koska saattaa olla mahdollista, että ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen suorittamassa hammasteknikon ammattia vastaavaan ammattiin johtavassa koulutuksessa tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, edellytetään koulutuksen suorittamisen lisäksi ammattipätevyyden saavuttamisen edellytyksenä tällaisessa tapauksessa mahdollisesti olevaa sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta.

Lain 1 a §:ää ehdotetaan tämän vuoksi muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi hakemuksesta oikeuden toimia lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna laillistetuista hammasteknikoista pidettävään luetteloon merkittynä laillistettuna hammasteknikkona ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle Euroopan talousalueen valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tai jolla on muualla suoritetun koulutuksen perusteella Euroopan talousalueen valtiossa hyväksytty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi hammasteknikon toimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana ja jolla on sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti määräämä tai päättämä ammattikokemus tai joka on suorittanut sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti määräämän tai päättämän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen. Sopeutumisaikaa, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi, ja kelpoisuuskoe olisivat hakijalle valinnaisia. Kelpoisuuskokeen maksullisuuteen sovellettaisiin valtion maksuperustelakia. Ehdotettu säännös kattaisi voimassa olevassa 1 a §:ssä tarkoitetun pohjoismaan kansalaisen toiminnan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi myös hakemukseen liittyvistä selvityksistä sekä hakemuksen käsittelyajan enimmäispituudesta. Jos hakemusta olisi esimerkiksi täydennettävä, määräaika laskettaisiin siitä, kun lisäselvitys olisi saapunut sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Laissa ei useimmista muista terveydenhuollon ammatinharjoittajia koskevista laeista poiketen säännellä muun kuin pohjoismaan kansalaisen oikeudesta harjoittaa hammasteknikon tointa Suomessa. Terveydenhuollon ammatinharjoittajia koskevan lainsäädännön sisällöllisen yhdenmukaisuuden ja yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaen ehdotetaan lain 1 a §:ää muutettavaksi siten, että ETA:aan kuulumattoman valtion kansalaiselle, joka on suorittanut 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon tai ulkomailla sosiaali- ja terveyshallituksen hyväksymän vastaavan tutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali- ja terveyshallitus voisi hakemuksesta erityisestä syystä myöntää luvan määrääminsä ehdoin toimia hammasteknikkona. Momentin mukaan ETA-sopimuksesta johtuen, mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansalaisen valmistumisesta hammasteknikoksi muussa maassa, sovelletaan vastaavasti Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen valmistumiseen muussa kuin Euroopan talousalueen valtiossa. Ehdotetun 3 momentin mukaan sosiaali- ja terveyshallitus voisi peruuttaa 2 momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan syytä.

1.6.Laki sairaanhoitotoimen harjoittamisesta

1 §. EY:n sairaanhoitajadirektiivi ja kätilödirektiivi edellyttävät, että jäsenvaltioiden on tunnustettava sellaiset tutkintotodistukset, todistukset tai muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka on myönnetty toisessa jäsenvaltiossa yleissairaanhoidon vastaavien sairaanhoitajatoimen sekä kätilöntoimen yhteensovittamisdirektiivien mukaisesti ja jotka on mainittu sairaanhoitajadirektiivin sekä kätilödirektiivin 3 artiklassa. Kyseiset pätevyystodistukset antavat jäsenvaltion alueella saman oikeuden ammattiin pääsyyn ja ammatin harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä myöntämät viimeksi mainittujen direktiivien 3 artikloissa mainitut tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat.

Suomessa edellä mainituissa direktiiveissä tarkoitettuja koulutuksia ja sen suorittamisen osoitukseksi myönnettyjä tutkintotodistuksia, todistuksia ja muita muodollista kelpoisuutta osoittavia asiakirjoja vastaavat sairaanhoitajan ja kätilön tutkinnot sekä niiden suorittamista osoittavat todistukset. ETA-sopimuksen johdosta Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvien valtion kansalaisten jossakin näistä maista suorittamat sairaanhoitajan ja kätilön tutkintoja vastaava koulutus samanvertaisiksi Suomen kansalaisten Suomessa suorittamien sairaanhoitajan ja kätilön tutkintojen kanssa ja että tällaisilla henkilöillä tulee olla vastaava ammatinharjoittamisoikeus kuin Suomessa sairaanhoitajan ja kätilön tutkinnot suorittaneilla Suomen kansalaisilla on.

EY:n tutkintotodistusdirektiivi edellyttää, että jos vastaanottava valtio vaatii ammatin harjoittamisen ehtona vähintään kolme vuotta kestävän nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittamista, ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle on annettava samoin ehdoin kuin oman maan kansalaiselle oikeus harjoittaa tätä ammattia, jos hän on toisessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa suorittanut vastaavan ammatilliseen toimintaan oikeuttavan, vähintään kolme vuotta kestäneen nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon ja lisäksi ammatillisen harjoittelun, jos se on ammattipätevyyden saavuttamisen edellytyksenä. Direktiivi koskee siis pääsyä kaikkiin sellaisiin säänneltyihin ammattitehtäviin, joihin vaaditaan vähintään kolme vuotta kestävän korkeakoulututkinnon tai nuorisoasteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittamista. Direktiiviä ei kuitenkaan sovelleta terveydenhuollon ammateista lääkärin, hammaslääkärin, kätilön, proviisorin ja sairaanhoitajan ammattiin. Näihin ammatteihin valmistavan koulutuksen tunnustamisesta on oma erityisdirektiivinsä.

Oikeus ammatin harjoittamiseen on myös ETA:n ulkopuolella suoritetun, toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion hyväksymän koulutuksen perusteella edellyttäen, että henkilö on harjoittanut ammattia kolmen vuoden ajan tutkinnon tunnustaneessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa. Jos tutkinto on suoritettu sellaisessa ETA:aan kuuluvassa valtiossa, joka ei sääntele kyseistä ammattia, vastaanottava valtio voi vaatia, että henkilö on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittanut päätoimisesti ammattia kahden vuoden ajan.

Direktiivin mukaan silloin, kun henkilön suorittama tutkinto on ainakin vuoden lyhyempi kuin vastaanottavassa maassa vaadittava tutkinto, häneltä voidaan vaatia enintään neljän vuoden ammattikokemusta tai jos ammattiin johtavan koulutuksen tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, ammatinharjoittamisen ehdoksi voidaan asettaa kelpoisuuskoe tai enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan suorittaminen. Henkilölle on yleensä annettava mahdollisuus valita kelpoisuuskokeen ja sopeutumisajan välillä. Kelpoisuuskoe voidaan määrätä pakolliseksi, jos ammatinharjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta.

Suomessa tutkintotodistusdirektiivissä tarkoitettua pätevyyttä ja sen suorittamisen osoitukseksi myönnettyjä tutkintotodistuksia, todistuksia tai muita muodollista kelpoisuutta osoittavia asiakirjoja vastaavat terveydenhoitajan, röntgenhoitajan, laboratoriohoitajan, lääkintävoimistelijan, toimintaterapeutin ja hammashuoltajan tutkinnot ja niiden suorittamista osoittavat todistukset. ETA-sopimuksen johdosta Suomen on tunnustettava ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen joissakin näistä maista suorittama edellä lueteltua ammattia vastaava pätevyys samanvertaiseksi Suomen kansa- laisen Suomessa saaman pätevyyden kans- sa ja että tällaisella henkilöllä tulee olla vas- taava ammatinharjoittamisoikeus. Sama kos- kee ETA:n ulkopuolella suoritettua, muun ETA:aan kuuluvan valtion tunnustamaa Suomessa edellä tarkoitettua pätevyyttä, jonka perusteella henkilö on harjoittanut mainittua ammattia vastaavaa ammattia kolmen vuoden ajan ETA:aan kuuluvassa valtiossa.

Koska sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetun lain mukaan oikeus sairaanhoitajan, kätilön, terveydenhoitajan, röntgenhoitajan, laboratoriohoitajan, lääkintävoimistelijan, toimintaterapeutin ja hammashuoltajan ammatissa toimiminen edellyttää, että sosiaali- ja terveyshallitus hyväksyy näihin ammatteihin johtavat tutkinnot suorittaneet merkittäviksi sairaanhoitotoimen harjoittajista pidettävään luetteloon, yhdenvertaisuus Suomen kansalaisten kanssa edellyttää, että myös ETA:aan kuuluvista valtioista olevat kyseiset ammatinharjoittajat hyväksytään merkittäviksi vastaavaan luetteloon.

Koska saattaa olla mahdollista, että ETA:aan kuuluvan valtion kansalaisen suorittamassa tutkintotodistusdirektiivin soveltamisalaan kuuluviin ammatteihin eli terveydenhoitajan, röntgenhoitajan, laboratoriohoitajan, lääkintävoimistelijan, toimintaterapeutin ja hammashuoltajan ammatteihin johtavassa koulutuksessa tai ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, edellytetään koulutuksen suorittamisen lisäksi ammattipätevyyden saavuttamisen edellytyksenä tällaisessa tapauksessa mahdollisesti olevaa ammattikokemusta, sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta.

Lain 1 §:än 2 momentin mukaan 1 momentissa säädetyn lisäksi sosiaali- ja terveyshallitus myöntäisi hakemuksesta oikeuden toimia sosiaali- ja terveyshallituksen sairaanhoitotoimen harjoittajista pidettävään luetteloon merkittynä sairaanhoitotoimen harjoittajana joko toisen palveluksessa tai yksityisenä ammatinharjoittajana ETA:aan kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle Euroopan talousalueen valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kätilön tai sairaanhoitajan toimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana. Vastaavasti sosiaali- ja terveyshallitus myöntää oikeuden toimia muuna sairaanhoitotoimen harjoittajana Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle, jolle Euroopan talousalueen valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty tai jolla on muualla suoritetun koulutuksen perusteella Euroopan talousalueen valtiossa hyväksytty tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi asetuksella säädettyihin muihin sairaanohoitotoimen ammatteihin ja jolla on sosiaali- ja ter- veyshallituksen mahdollisesti määräämä tai päättämä ammattikokemus tai joka on suorittanut sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti määräämän tai päättämän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen. Sopeutumisaika, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi, ja kelpoisuuskoe olisivat hakijalle valinnaisia. Kelpoisuuskokeen maksullisuuteen sovellettaisiin valtion maksuperustelakia. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin myös hakemukseen liittyvistä selvityksistä sekä hakemuksen käsittelyajan enimmäispituudesta. Jos hakemusta olisi esimerkiksi täydennettävä, määräaika laskettaisiin siitä, kun lisäselvitys olisi saapunut sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Lain 1 §:n 4 momentin mukaan sosiaali- ja terveyshallitus voi hakemuksesta hyväksyä merkittäväksi sairaanhoitotoimen harjoittajien luetteloon muualla kuin Suomessa koulutuksen saaneen henkilön, joka terveydenhuolto-oppilaitoksen antamalla todistuksella osoittaa pätevyytensä harjoittaa koulutustaan vastaavaa sairaanhoitotoimintaa. ETA-sopimuksesta johtuen lain 1 §:än 5 momentin mukaan pykälän 4 momentissa säädetty ei koskisi ETA:aan kuuluvan valtion kansalaista. ETA-sopimuksen johdosta ehdotetaan samalla poistettavaksi voimassa olevasta pykälästä mainita pohjoismaissa sairaanhoitokoulutuksen saaneen henkilön oikeudesta harjoittaa sairaanhoitotointa Suomessa.

1 a §. EY:n sairaanhoitajadirektiivin 11 artiklan ja EY:n kätilödirektiivin 13 artiklan mukaan vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia asianomaista antamaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennakolta ilmoituksen palvelujen tarjoamisesta, jos siihen liittyy välilaikainen oleskelu kyseisen valtion alueella. Kiireellisissä tapauksissa tämä ilmoitus voidaan antaa mahdollisimman pian palvelujen tarjoamisen jälkeen. Pykälään ehdotetaan otettavaksi asiasta tarpeelliset säännökset.