HE 217/2013

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teatteri- ja orkesterilakia siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan myös sirkustoiminta oikeuttaisi lain mukaiseen valtionosuuteen.

Laissa olevat viittaukset opetusministeriöön korvattaisiin viittauksilla opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


sisällys
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1
SISÄLLYS 2
PERUSTELUT 3
1 Nykytila 3
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö 3
1.2 Nykytilan arviointi 4
2 Ehdotetut muutokset 4
3 Esityksen vaikutukset 5
4 Asian valmistelu 6
5 Voimaantulo 7
LAKIEHDOTUS 8
Laki teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta 8
LIITE 9
RINNAKKAISTEKSTI 9
Laki teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta 9

PERUSTELUT

1 Nykytila
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Teatteri- ja orkesterilain 1 §:n mukaan teattereille ja orkestereille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki, ja teatteri- ja orkesterilaissa säädetään. Teatteri- ja orkesterilain 1 a §:n mukaan toimintaan myönnettävän valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. Pykälän perusteluissa teatteri- ja tanssitoiminnan tavoitteet esitetään tarkemmin. Perusteluiden mukaan teatteritoiminnan tavoitteena on muun muassa kehittää kansallista näyttämötaidetta, suomalaista teatteri-ilmaisua ja kotimaista näytelmäkirjallisuutta. Tanssitaiteen tavoitteena on muun muassa kehittää koreografista osaamista ja tanssin erilaisia taiteellisia sovelluksia.

Teatteri- ja orkesterilain 2 §:n mukaan valtionosuuden saamisen lähtökohtana on, että teatterin omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu teatteritoiminnan harjoittaminen taikka teatterin ylläpitäminen. Yksityisen yhteisön tai säätiön osalta näyttämö- tai tanssitaiteen harjoittaminen tai ylläpitäminen on oltava ylläpitävän yhteisön tai säätiön säännöissä tai osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Kunnallisten toimijoiden osalta sääntömääräisyys toteutuu toimintaa koskevien kunnallisten sääntöjen kautta. Lisäksi teatterin tulee harjoittaa vakinaista ja ammatillista esitystoimintaa. Teatterilla tulee olla vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja taiteellisesta toiminnasta vastaavana työntekijänä alan koulutuksen tai riittävän perehtyneisyyden omaava henkilö.

Teatterin toiminnalle tulee olla taloudelliset edellytykset, mutta teatteria ei voida ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Teatterilla tulee olla toiminta- ja taloussuunnitelma. Edellä mainittujen edellytysten lisäksi valtionosuuden saamisen lähtökohtana on, että teatterin palveluiden tuottaminen on kulttuuripolitiikan näkökulmasta tarpeellista. Tarpeellisuutta harkittaessa lähtökohtana ovat aina toiminnan laatu ja taiteelliset näkökohdat. Teatteritoiminnan tarpeellisuutta tarkastellaan myös suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen teatteritoiminnan kysyntään ja -tarjontaan. Tarpeellisuutta harkitaan lisäksi valtakunnallisen kokonaisuuden kannalta.

Teatteri- ja orkesterilain 3 §:n mukaan valtionosuuteen oikeutettuja teattereita ja orkestereita ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtion talousarvion rajoissa valtionosuuteen hyväksymät teatterit ja orkesterit sekä Svenska Teatern i Helsingfors ja Tampereen Työväen Teatteri, jotka mainitaan laissa erikseen valtionosuuteen oikeutetuiksi. Vuonna 2013 valtionosuuteen oikeutetuksi hyväksyttyjä teattereita on 57. Kun opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa teatteri- ja orkesterilain 3 §:n nojalla teatterin hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi, ministeriö selvittää täyttääkö hakija teatteri- ja orkesterilain 1 a ja 2 §:n edellytykset valtionosuuden saamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valtion näyttämötaidetoimikunnalta tai sirkus- ja tanssitaidetoimikunnalta lausunnon hakijan toiminnan taiteellisuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtion talousarvion rajoissa päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville teattereille ja orkestereille myönnetään ylimääräistä valtioavustusta. Ministeriö voi talousarvion rajoissa myöntää valtionavustusta myös teattereiden ja orkestereiden toiminnan kehittämistä varten. Harkinnanvaraista avustusta on myönnetty toiminnan erikoisluonteeseen perustuen. Ministeriö on avustusta myöntäessään painottanut valtakunnallista tanssiteatteri-, nukketeatteri- ja lastenteatteritoimintaa sekä muuta valtakunnallisesti merkittävää teatteritoimintaa taikka alueellista teatteritoimintaa. Sivistysvaliokunta on korostanut mietinnössään (SiVM 21/1994), että harkinnanvaraisen valtionavun myöntämisen perusteena tulee olla selkeät kulttuuripoliittiset ja taidepoliittiset seikat. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnan luonne, jolla on vaikutusta teatterin tulopohjaan. Vuonna 2013 yhteensä 27 teatteria saa valtionosuuden lisäksi harkinnanvaraista avustusta.

Sirkustaide otettiin valtion talousarvioon omana taiteenalana ensimmäisen kerran vuonna 2009. Sirkustaiteelle varattiin määräraha momentilta 29.80.52 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen. Määrärahan (100 000 euroa) tarkoituksena oli tukea ammattilaisryhmien toimintaa ja yksittäisiä tuotantoja. Vuonna 2009 vuosittaista toiminta-avustusta sai viisi sirkusryhmää. Vuodelle 2013 määräraha sirkustaiteen edistämiseen on 560 000 euroa. Määrärahasta on myönnetty toiminta-avustus 12 ryhmälle ja lisäksi kertaluonteisia avustuksia viidelle toimijalle.

Ensimmäinen nykysirkusryhmä, jonka voidaan katsoa tuottavan esitystoimintaa teatteri- ja orkesterilain 1 a §:n mukaisesti taiteellisista lähtökohdista käsin, haki valtionosuuden piiriin vuonna 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki asiassa hylkäävän päätöksen koska ministeriö katsoi, ettei toimijaa, jonka sääntömääräinen tehtävä on sirkustaiteen edistäminen ja sirkustaiteeseen perustuvien esitysten tuottaminen, voida katsoa valtionosuuskelpoiseksi nykyisen teatteri- ja orkesterilain nojalla. Teatteri- ja orkesterilain perusteella valtionosuutta voidaan myöntää ainoastaan toimijalle, jonka sääntömääräinen tehtävä on tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille.

1.2 Nykytilan arviointi

Teatteri- ja orkesterilakia säädettäessä oli lähtökohtana, että teatteritoiminnalla tarkoitetaan puhe- ja tanssiteatteritoimintaa. Toimijoita, joiden sääntömääräinen tehtävä olisi ollut ainoastaan sirkustoiminnan harjoittaminen taikka alan esitystoimintaa tekevän ammattilaisryhmän ylläpitäminen, ei ollut. Kuitenkin sekä puhe- että tanssiteatterit ovat käyttäneet omassa toiminnassaan sirkustaidetta yhtenä esittävän taiteen ilmaisumuotona.

Nykysirkustaiteen ryhmät ovat nousseet toiminnallisesti yhtäläiseen asemaan puhe- ja tanssiteattereiden rinnalle. Nykysirkukset vertautuvat puhe- ja tanssiteatteritoimintaan organisoitumiseltaan sekä henkilöstön, esitysten ja niiden valmistamistavan että esityspaikkojen osalta. Tästä syystä teatteri- ja orkesterilakia tulisi uudistaa siten, että valtionosuutta voitaisiin myöntää myös yhteisölle, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu sirkustoiminnan harjoittaminen taikka ylläpitäminen.

2 Ehdotetut muutokset

Ehdotuksen mukaan teatteri- ja orkesterilain 1 §:ään lisättäisiin toinen momentti, jossa säädettäisiin, että mitä tässä laissa säädetään teattereista, sovelletaan myös sirkuksiin. Vakiintuneen käytännön mukaan teatteritoiminnalla tarkoitetaan puhe- ja tanssiteatteritoimintaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sirkustaide on kehittynyt Suomessa omana taiteenalanaan. Nykysirkusryhmät rinnastuvat teatteri- ja tanssitoimintaan ryhmien muodostumisen, niiden esitysten ja esitysten valmistamistavan sekä esityspaikkojen osalta. Nykysirkus eroaa siten niin sanotusta klassisesta, teltoissa kiertävästä sirkuksesta sekä varieteen ja kabareen sirkusnumeroiden esitysperinteestä.

Tässä esityksessä sirkustoiminnalla tarkoitettaisiin nykysirkusta, ei klassista sirkusta. Nykysirkuksen esitystoiminnan tulisi perustua yhteisön taiteellisista lähtökohdista valmistamiin kokonaisiin teoksiin. Sirkustoiminnan tavoitteena olisi edistää suomalaista sirkustaidetta kehittämällä sirkusilmaisua, sirkustaiteen laatua, muotoja ja sisältöjä tyylilliset ja taiteelliset näkökulmat huomioon ottaen.

Esitykset nykysirkuksessa ovat kokonaisvaltaisia taideteoksia, joissa sirkustekniikan uusiutuva, taiteelliseen tutkimukseen perustuva ilmaisu yhdistyy teatteri- ja tanssiesityksen tapaan lavastuksen, puvustuksen sekä valo- ja äänitekniikan muodostamaan kokonaisestetiikkaan. Esitykset eivät rakennu esiintyjien viihteellisen ja sellaisenaan toistettavan ohjelmanumeron ympärille kuten klassisessa sirkuksessa. Nykysirkusryhmä valmistaa esityksensä pysyvään esitystilaan, joka vertautuu teatteri- tai tanssiesityksen tilaan. Jossakin määrin toteutetaan esimerkiksi festivaalien yhteydessä myös paikkasidonnaisia, ei toistettavia esityksiä esteettisistä tai taiteellisista syistä esimerkiksi sirkusteltassa sekä erilaisissa ulkotiloissa.

Vaikka nykysirkus käyttää esitystoimintansa pohjana sirkuksen perinteestä nousevia tekniikoita, on nykysirkus kuitenkin irrottautunut klassisen sirkuksen eläinnumeroista eettisistä ja esteettisistä syistä. Mikäli sirkusryhmä käyttää esityksessään eläimiä, tulee ryhmän noudattaa eläinsuojelulain (247/1996) 19 §:n määräyksiä. Lähtökohtana on huolehtia siitä, että eläimille ei aiheuteta kipua ja tuskaa. Esityksissä tulisi käyttää vain sellaisia eläinlajeja, joita on eläinsuojelulliset seikat huomioon ottaen kohtuudella mahdollista pitää ja käyttää näissä toiminnoissa. Esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten ja eksoottisten eläinten fysiologiset ja käyttäytymistarpeet poikkeavat näistä lähtökohdista.

Nykysirkuksen ammattilaisryhmän taiteellinen henkilöstö on saanut sirkusalan koulutuksen tai henkilöstö on työhön muutoin pätevöitynyttä. Sirkustaiteen alalla on noin 300 ammattilaista, joista noin kolmanneksella ei ole alan koulutusta. Tämä johtuu siitä, että alan koulutusta on ollut Suomessa saatavilla verrattain lyhyen ajan. Nykyisin sirkuskoulutusta järjestetään toisen asteen opetuksena ja ammattikorkeakoulu tasolla. Alan yliopistokoulutuksen aloittaminen on selvitysvaiheessa.

Nykysirkusryhmien toiminnan määrä ja ammattimaisuus vaihtelevat huomattavasti. Ammattimaisesti toimivien ryhmien omien tulojen osuus on huomattavaa, eli noin 75 prosenttia toiminnan kokonaistuloista. Valtionavustuksen suuruus tällaisille sirkusryhmille on noin 15 prosenttia ryhmien kokonaistuloista. Vastaavasti kuntien myöntämän avustuksen suuruus on noin viisi prosenttia näiden ryhmien kokonaistuloista. Ryhmät työllistävät 1—2 vakinaista työntekijää ja muutoin taiteilijat palkataan tuotantokohtaisesti. Vuonna 2012 nykysirkusryhmien esityksiä oli noin 1090 kappaletta. Esityksiä kävi katsomassa kotimaassa noin 110 000 ja ulkomailla noin 130 000 katsojaa. Sirkusryhmien järjestämien esitysten yleisömäärä kasvoi 31 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

Esitetty muutos tarkoittaisi, että teatteri- ja orkesterilain 2 §:n mukaiset valtionosuuden saamisen edellytykset tulisivat soveltumaan myös sirkusalan toimijoihin. Ehdotuksen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö voisi teatteri- ja orkesterilain 1 §:n mukaisesti myöntää sirkusalan toimijoille valtionosuutta toiminnan käyttökustannuksiin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n 2 momentin nojalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville sirkusalan toimijoille harkinnanvaraista valtionavustusta. Pykälän 3 momentin nojalla voitaisiin myöntää valtionavustusta sirkusalan toimijoille sirkusalan toiminnan kehittämistä varten.

Lakimuutoksen yhteydessä tehtäisiin myös teknisiä tarkistuksia. Lain 1 §:ään päivitettäisiin viittaus uuteen rahoituslakiin (1705/2009). Lisäksi lain 3 §, 4 § ja 6 §:n 1,2 ja 3 momenteissa olevat viittaukset opetusministeriöön korvattaisiin viittauksilla opetus- ja kulttuuriministeriöön.

3 Esityksen vaikutukset

Varat teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin osoitetaan vuosittain budjettivaroista momentilta 29.80.31 teattereiden- ja orkestereiden käyttökustannukset ja momentilta 29.80.52 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi esityksen voimaantulon jälkeen myöntää harkinnanvaraisia toiminta- ja produktiotukia sirkusalan toiminnan tukemiseen momentilta 29.80.52 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen.

Ehdotetulla muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia valtion talousarvioon eikä teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille maksettavan valtionosuuden määrään kokonaisuutena.

Esitys voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia valtionosuuden kohdentumiseen laitoskohtaisesti. Teattereiden opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionosuuslaskentaa varten ilmoittamien toteutuneiden henkilötyövuosien ja valtion talousarviossa jaettavissa olevien henkilötyövuosien erotus oli vuodelle 2013 yhteensä 412 henkilötyövuotta. Mikäli uusia toimijoita hyväksytään valtionosuuteen oikeutetuksi ja valtion talousarviossa jaettavana olevien henkilötyövuosien määrä ei kasva, on jaettavana oleva henkilötyövuosimäärä kohdennettava uudella tavalla toimijoiden joukossa. Tästä johtuen ministeriö on rajoittanut uusien teattereiden hyväksymistä valtionosuuden piiriin, vaikka useita valtionosuuden kelpoisuusedellytykset täyttävää tanssi- tai puheteatteria on hakenut valtionosuutta. Nyt esitettävästä muutoksesta huolimatta ministeriö tulee myös jatkossa käyttämään harkintavaltaansa hyväksyessään uusia toimijoita lain piiriin, vaikka ne täyttäisivät valtionosuuden saamisen edellytykset.

Ehdotuksen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuushakemuksia käsittelevien viranomaisten työmäärä lisääntyy jossakin määrin, kun opetus- ja kulttuuriministeriön harkittavaksi tulee uusien toimijoiden hyväksyminen valtionosuuden piiriin. Myös teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n 2 ja 3 momentin mukaisten harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntäminen sirkusalan toimijoille voi lisätä valtionapuviranomaisten työmäärää. Ehdotuksen ei voida kuitenkaan katsoa olennaisesti lisäävän opetus- ja kulttuuriministeriön työmäärää pidemmällä aikavälillä, sillä sirkusalan toimijoiden lukumäärä on suhteellisen pieni ja tästä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön käsiteltäväksi tulevien hakemusten määrä ei tule lisäämään hakemuksia käsittelevien virkamiesten työmäärää merkittävästi. Esityksellä ei ole välitöntä vaikutusta muiden viranomaisten toimintaan.

Lakiehdotuksen toteutuminen asettaa sirkustaiteen alan toimijat samaan asemaan muiden vastaavien taiteenalojen toimijoiden kanssa. Sirkustaiteen tuominen teatteri- ja orkesterilain perusteella myönnettävän valtionosuuden piiriin voi vaikuttaa positiivisesti alan työllisyystilanteeseen tukemalla uusien työpaikkojen perustamista sirkustaiteen alalle. Lisäksi uudistus parantaisi sirkustaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Hyväksymällä sirkustaide osaksi tuettavaa teatteri- ja orkesteritoimintaa vahvistetaan sirkustaiteen tukemista valtakunnallisesti. Uudistuksella ei ole vaikutusta naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Uudistuksella ei ole myöskään vaikutuksia eri kansalaisryhmien asemaan.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 11 keskeiseltä teatteri-, tanssi- ja sirkusalan yhteisöltä näkemystä siitä, tulisiko teatteri- ja orkesterilain 1 §:ää muuttaa siten, että yhteisö, jonka sääntömääräinen tehtävä on sirkustaiteen edistäminen ja alan esitysten tuottaminen, voitaisiin katsoa valtionosuuskelpoiseksi teatteri- ja orkesterilain nojalla. Yhdeksän tahoa lähetti asiassa näkemyksensä määräaikaan mennessä. Taiteen edistämiskeskus ja sirkus- ja tanssitaiteen alan toimijat pitivät lain muuttamista kannatettavana. Muutos katsottiin perustelluksi, koska esittävissä taiteissa sirkusala vertautuu toimintakulttuurinsa puolesta teatteriin ja tanssiin. Lisäksi katsottiin, että ala on ammattimaistunut, kasvanut, monipuolistunut sekä kansainvälistynyt ja muutos parantaisi alan työllisyyttä ja sirkustaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta koko maassa.

Teatteri- ja orkesterilain muuttamista koskemaan sirkustaidetta vastustettiin lähinnä taloudellisilla perusteilla. Uudistusta vastustavat tahot olivat lähinnä näyttämötaiteen alan järjestöjä. Muutokseen kielteisesti suhtautuvat katsoivat, että meneillään olevat valtion säästötoimenpiteet ja henkilötyövuosien määrän epätodennäköinen kasvaminen ja uusien ryhmien lain piiriin nostaminen vaikeuttaisivat nyt valtionosuutta saavien toimijoiden toimintaa kohtuuttomasti. Muutokseen myönteisesti suhtautuvissa kannanotoissa todettiin, että uusien toimijoiden tullessa jakamaan nykyistä henkilötyövuosipottia, tulisi henkilötyövuosien määrää lisätä. Lisäys tulisi tehdä siten, että se mahdollistaisi myös jo nyt lain edellytykset täyttävien, mutta ei valtionosuuskelpoiseksi hyväksyttyjen, tanssi- ja puheteattereiden nostamisen lain piiriin sirkusryhmien lisäksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön saapuneiden kannanottojen perusteella ministeriö valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi teatteri- ja orkesterilain muuttamiseksi. Lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydettiin lokakuussa 2013. Kirjallisia lausuntoja annettiin 12 kappaletta. Lausuntoja antoivat keskeiset näyttämö-, tanssi- ja sirkusalan toimijat. Lisäksi lausuntoa pyydettiin maa- ja metsätalousministeriöltä ja keskeisiltä eläinsuojelujärjestöiltä.

Keskeiset näyttämö-, tanssi- ja sirkusalan toimijat painottivat lausunnoissaan jo ensimmäisellä lausuntokierroksella ilmaistuja näkökulmia. Taiteen edistämiskeskus ja sirkus- ja tanssitaiteen alan toimijat pitivät lain muuttamista kannatettavana. Muutos katsottiin perustelluksi, koska esittävissä taiteissa sirkusala vertautuu toimintakulttuurinsa puolesta teatteriin ja tanssiin.

Teatteri- ja orkesterilain muuttamista koskemaan sirkustaidetta vastustettiin edelleen lähinnä taloudellisilla perusteilla. Uudistusta vastustavat tahot olivat lähinnä näyttämötaiteen alan järjestöjä. Muutokseen kielteisesti suhtautuvat katsoivat, että meneillään olevat valtion säästötoimenpiteet ja henkilötyövuosien määrän epätodennäköinen kasvaminen ja uusien ryhmien lain piiriin nostaminen vaikeuttaisivat nyt valtionosuutta saavien toimijoiden toimintaa kohtuuttomasti. Muutokseen myönteisesti suhtautuvissa kannanotoissa todettiin, että uusien toimijoiden tullessa jakamaan nykyistä henkilötyövuosipottia, tulisi henkilötyövuosien määrää lisätä.

Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ollut huomautettavaa hallituksen esityksestä. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys esitti lausunnossaan, että lainsäädäntöä tulisi tiukentaa pidemmällä aikavälillä niin, että kaikkien eläinten käyttö sirkuksissa ja niihin verrattavissa esityksissä tulisi kielletyksi. Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto esittivät yhteisessä lausunnossaan, että hallituksen esityksen perusteluihin tulisi lisätä maininta, että eläinsuojelulakia tulee noudattaa kokonaisuudessaan nykysirkustoiminnassa.

5 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään keväällä 2014 siten, että lakia voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran haettaessa ja valmisteltaessa vuoden 2015 valtionosuuksia ja –avustuksia.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 1, 3, 4 ja 6 a §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § laissa 642/1998 ja 6 a § laeissa 1277/1994 ja 1075/2005 seuraavasti:

1 §

Teattereille ja orkestereille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) ja tässä laissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään teattereista, sovelletaan myös sirkuksiin.

3 §

Valtionosuuteen oikeutettuja teattereita ja orkestereita ovat:

1) opetus- ja kulttuuriministeriön valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuteen oikeutetuiksi hyväksymät teatterit ja orkesterit;

2) Svenska Teatern i Helsingfors ja Tampereen Työväen Teatteri.

4 §

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävästä henkilötyövuosien määrästä.

6 a §

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää Suomen Kansallisteatterille valtion talousarvion rajoissa valtionavustusta käyttökustannuksiin ja perustamishankkeeseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtion talousarvion rajoissa päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville teattereille ja orkestereille myönnetään ylimääräistä valtioavustusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtion talousarvion rajoissa myöntää valtionavustusta teattereiden ja orkestereiden toiminnan kehittämistä varten.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2014

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
JUTTA URPILAINEN

Kulttuuri- ja urheiluministeri
Paavo Arhinmäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.