Itä-Suomen HO 14.3.2017 17/108719

Väärennys
Pakolaisen oikeusasema

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

X oli lähtenyt Sri Lankasta 29.4.2016 ja tullut Qatarin välilaskun kautta Moskovaan. Sieltä hän oli tullut salakuljettajien avustamana Pietarin kautta Suomeen 23.6.2016 väärennetyillä matkustusasiakirjoilla. Heti Suomeen saavuttuaan 23.6.2016 hän oli hakenut turvapaikkaa Suomessa. Kysymys siitä, oliko X:n katsottava pakolaissopimuksen 31 artiklan mukaisesti tulleen suoraan maasta, jossa hänen elämänsä tai vapautensa oli ollut uhattuna niin, että häntä ei voida tuomita rangaistukseen väärennyksestä.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 13.10.2016

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Väärennys
Rikoslaki 33 luku 1 §
23.06.2016 Virolahti

X on käyttänyt väärää tai väärennettyä todistuskappaletta eli Y:lle myönnettyä Sri Lankan passia, jossa Schengen-viisumi todisteena maahantulotarkastauksessa rajatarkajastajalle. X on saanut kyseisen passin salakuljettajalta Colombon lentokentällä kehotuksin opetella kyseiset henkilötiedot.

Vastaus

Vastaaja X on myöntänyt syytteen teonkuvauksen oikeaksi, mutta kiistänyt syytteen väärennyksestä sillä perusteella, että kotimaassaan Sri Lankassa hän oli ollut hengenvaarassa. Hän oli vasta kolme tuntia ennen lähtöä saanut matkustusasiakirjat ja nähnyt, että asiakirjat oli tehty väärillä henkilötiedoilla. Siinä tilanteessa, kun hänellä ei ollut mahdollisuutta saada virallisia teitä passia ja hänen oli pakko päästä pois maasta, hänellä ei ollut ollut valinnanvaraa.

- - - - - - - - - -

Hylätty syyte

1) Syyte väärennyksestä hylätään.

- - - - - - - - - -

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 14.3.2017

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että X:n syyksi luetaan syytteen mukaisesti väärennys.

X ei ole tullut Suomeen suoraan maasta, jossa hänen elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna. Hän oli lähtenyt Sri Lankasta Venäjälle 29.4.2016 ja saapunut laittomasti maahan järjestettynä Venäjältä Suomeen 23.6.2016. Hän oli asunut Venäjällä eri hostelleissa ja matkustanut ainakin kerran junalla Pietarista Moskovaan ja takaisin. Laittoman maahantulon järjestäjät olivat osin auttaneet häntä näissä toimissa. Osan ajasta hän oli asunut hostellissa yksin. X ei ollut ilmoittautunut Venäjän viranomaisille tai hakenut turvapaikkaa Venäjältä, vaan hän oli tullut laittomasti maahantuotuna Suomeen, koska hänen perheensäkin on Suomessa. Hän ei ole kertonut kokeneensa Venäjällä vastaavanlaista uhkaa tai vainoa kuin kotimaassaan. Ratkaisun KKO 2013:21 oikeusohje ei sovellu käsiteltävään tapaukseen.

Vastaus

X ei ole antanut häneltä pyydettyä vastausta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Geneven pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot eivät ryhdy rankaisutoimenpiteisiin laittoman maahan saapumisen tai oleskelun johdosta niitä pakolaisia kohtaan, jotka tulevat suoraan maasta, missä heidän elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna 1 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja jotka ovat luvatta tulleet tai luvatta oleskelevat sopimusvaltion alueella, kuitenkin edellyttäen, että nämä ilmoittautuvat viipymättä viranomaisille ja esittävät hyväksyttäviä syitä laittomalle saapumiselleen tai oleskelulleen.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2013:21 viitannut Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) tulkintasuosituksiin katsoessaan, että turvapaikanhakijalla tulee pakolaissopimuksen "tulevat suoraan maasta" -edellytyksen sanamuodosta huolimatta olla jonkinlainen oikeus valita, missä maassa hän hakee turvapaikkaa eikä pelkkä lyhyt pysähdys jossain maassa matkalla lopulliseen määränpäähän estä 31 artiklan takaaman suojan soveltumista. Turvapaikanhakijan kauttakulku ja lyhytaikainen oleskelu muissa valtioissa matkalla lopulliseen määränpäähän eivät estä pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan takaaman suojan soveltumista siinäkään tapauksessa, ettei turvapaikanhakijaa ole uhannut kauttakulkumaissa pakolaissopimuksen 1 artiklan tarkoittama vaino tai uhka. Mitään tarkkaa aikarajaa ei voida asettaa "tulevat suoraan maasta" -edellytyksen täyttymiselle ja arvioinnin tulee perustua tapauskohtaiseen harkintaan.

Kyseisessä ennakkoratkaisussa A oli saapunut Suomeen Afganistanista Dubain, Egyptin, Kyproksen ja Saksan kautta ja hän oli ollut jatkamassa matkaansa Kanadaan ja mahdollisesti sieltä edelleen Iso-Britanniaan. Hänen matkansa Suomeen oli kestänyt kokonaisuudessaan noin kahdeksan vuorokautta. Näissä olosuhteissa A:n katsottiin saapuneen pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan tarkoittamalla tavalla suoraan maasta, jossa hänen elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa X oli lähtenyt Sri Lankasta 29.4.2016 ja tullut Qatarin välilaskun kautta Moskovaan. Sieltä hän on tullut salakuljettajien avustamana Pietarin kautta Suomeen 23.6.2016. Hän on heti Suomeen saavuttuaan 23.6.2016 hakenut turvapaikkaa Suomessa. Kysymys on siitä, onko X:n katsottava tulleen suoraan maasta, jossa hänen elämänsä on ollut uhattuna ottaen huomioon hänen vajaan kahden kuukauden oleskelunsa Venäjällä ennen Suomeen saapumistaan. Jos näin on, häntä ei voida tuomita rangaistukseen väärennettyjen matkustusasiakirjojen käyttämisestä.

X:n Venäjällä oleskelun 29.4. - 23.6.2016 merkitys

Pakolaissopimuksen mukainen suoja rangaistustoimenpiteiltä on tarkoitettu ja myös oikeuskirjallisuudessa tulkittu soveltuvan turvapaikanhakijoihin, jotka ovat lyhyen ajan kulkeneet toisen maan kautta, mikäli he eivät ole saaneet suojaa ensimmäisessä maassa tai heillä on ollut hyväksyttävä syy olla sitä hakematta. Toisaalta suojaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi turvapaikanhakijoihin, jotka ovat asettuneet asumaan toiseen maahan joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Henkilökohtaisista syistä tapahtuvaa muuttoa ei ole syytä suojata. (Goodwin-Gill, Guy S.: Article 31 of the 1951 Convention Relating to the Status of Refugees: Non-Penalization, Detention, and Protection, s. 218, Cambridge University Press 2003, saatavilla osoitteesta:http://www.refworld.org/docid/470a33b10.html; Summary Conclusions: Article 31 of the 1951 Convention, s. 255-256, Cambridge University Press 2003, saatavilla osoitteesta: http://www.refworld.org/docid/470a33b20.html; Dunstan, Richard: United Kingdom: Breaches of Article 31 of the 1951 Refugee Convention. International Journal of Refugee Law, Vol. 10, Issue 1-2, s. 205) .

X:n esitutkinnassa antamasta kertomuksesta ilmenee, että se, että hän oli alun perin matkustanut Sri Lankasta juuri Moskovaan, oli ollut täysin salakuljettajien päätettävissä. Salakuljettajat olivat päättäneet myös hänen majapaikkansa Moskovassa sekä matkustamisesta Pietariin ja siellä vietettyjen 10 päivän majapaikat. Pietarista hänelle oli järjestetty bussikyyti Suomeen. Mikään X:n kertomuksessa ei tue sitä, että hänen aikomuksenaan olisi ollut asettua pysyvästi tai edes väliaikaisesti Venäjälle asumaan. Hänen perheensä oli jo ollut Suomessa, mikä osoittaa, että hänen matkansa määränpäänä oli ollut Suomi.

Ottaen huomioon, että X:llä ei ole ollut mitään aikomusta asettua asumaan Venäjälle ja sen, että matkan järjestelyt ja siten myös hänen Venäjällä viettämänsä ajan pituus on ollut täysin laittoman maahantulon järjestäjien päätettävissä, hovioikeus katsoo, että X:n vajaan kahden kuukauden oleskelu Venäjällä on katsottava vielä sellaiseksi kauttakuluksi ja lyhytaikaiseksi oleskeluksi, mikä ei estä pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan takaaman suojan soveltumista siinäkään tapauksessa, ettei häntä ole uhannut Venäjällä pakolaissopimuksen 1 artiklan tarkoittama vaino tai uhka.

Edellä mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen. Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ole ilmennyt.

Tuomiolauselma

Asia on ratkaistu tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vastaaja X

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Tuomo Kurki
Hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen
Hovioikeudenneuvos Lasse Tamminen

Esittelijä
Hovioikeuden esittelijä Marleena Tuikkala

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.