Helsingin HO 22.5.2017 617

Oikeudenkäynnin julkisuus
Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus

Vantaan käräjäoikeuden pöytäkirja 21.9.2016

Oikeudenkäynnin julkisuus

Syyttäjä pyysi, että asia käsitellään yleisön läsnäolematta ja että oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään salassa pidettäviksi. Vastaaja on kertomiansa seikkojen vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Vastaaja on paljastanut laajamittaisen kansainvälisen huumeorganisaation, joka on sekä vastaajan itsensä että Suomen ulkopuolella suoritettujen esitutkintojen perusteella osoittautunut väkivaltaiseksi. Organisaatio haluaa tietää, mitä vastaaja on asiassa kertonut tai tulee kertomaan. Oikeudenkäynnissä tullaan käsittelemään sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen asettaa vastaajan käytännössä välittömään hengenvaaraan.

Vastaaja yhtyi syyttäjän pyyntöön. Vastaaja ilmoitti, ettei halua tulla oikeudenkäynnissä kuulluksi.

Asianajaja ilmoitti päämiehensä A:n vastustavan pyyntöjä kohdaltaan. A:ta epäillään rikoksista, jotka liittyvät tähän asiaan. A:lla on oltava oikeus saada tietää, mitä tässä asiassa esitetään.

Päätös

Käräjäoikeus määrää pidettäväksi salassa esitutkintapöytäkirjan 9010/R/356/16 johdannon ja

B:n esitutkintakertomuksen eli mainitun esitutkintapöytäkirjan sivut 6-68.

Salassapito on voimassa 6.9.2076 saakka.

Asian suullinen käsittely pidetään yleisön läsnäolematta siltä osin kuin siinä käsitellään edellä salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja.

Muilta osin pyynnöt hylätään.

Perustelut

Oikeudenkäynnin julkisuus on keskeinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruselementti ja sillä on useita funktioita. Oikeudenkäynnin julkisuutta on rajoitettava tästä syystä mahdollisimman vähäisesti.

Käräjäoikeus harkitessaan vastaajan suojan tarpeen laajuutta on päätynyt siihen, että vastaajan suojaksi on riittävää asiakirja-aineistosta rajoittaa salaiseksi vain vastaajan esitutkinnassa antama kertomus sekä esitutkintaan laadittu johdanto, jossa on käsitelty vastaajan kertomusta. Muu asiakirja-aineisto on joko yleistasoista tai muiden henkilöiden kertomaa taikka muuta vastaajan kertomukseen perustumatonta, erikseen muilla keinoin hankittua selvitystä.

Suullisen käsittelyn julkisuutta on tarpeen rajoittaa vain siltä osin kuin siinä käsitellään salaiseksi määrättyä asiakirja-aineistoa.

A on tässä asiassa vain yleisönä. Käräjäoikeus on punninnut siten, ettei määrättyyn salassapitoon ole syytä tehdä A:n kohdalla poikkeusta. A:n mahdollinen oikeus saada tietoa tämän asian vastaajan esitutkinnassa kertomasta on toteutettava mahdollisessa A:ta koskevassa oikeudenkäynnissä.

Lainkohdat

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 9 § 1 momentti 2 kohta, 10 §, 11 § ja 15 § 3 kohta.

Asian ovat ratkaisseet:

käräjätuomari Jyrki Rinnemaa
käräjätuomari Timo Heikkinen
käräjätuomari Mikko Sihvola

Vailla lainvoimaa

Helsingin hovioikeuden päätös 22.5.2017

….....................................................

Asian käsittely hovioikeudessa

A:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 18.1.2017.

Valitus

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös esitutkintapöytäkirjan 9010/R/356/16 johdannon ja B:n esitutkintakertomuksen salassapitämisestä sekä törkeää huumausainerikosta koskevan asian (R 16/2237) suullisen käsittelyn pitämisestä yleisön läsnäolematta siltä osin kuin siinä on käsitelty edellä mainittuja salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja kumotaan kokonaan tai ainakin siten, ettei salassapitomääräys koske A:ta.

A oli vangittuna asiasta, josta B oli ollut syytteessä. A:n puolustaja oli mennyt yleisöksi B:n oikeudenkäyntiin valmistellakseen A:n puolustusta.

A:lla oli oltava oikeus olla läsnä puolustajansa edustamana oikeudenkäynnissä, jossa syytettynä ollut mies oli poliisin mukaan kertonut esitutkinnassa jotain sellaista, jonka perusteella A oli sittemmin vangittu.

Syyttäjä oli suullisesti vaatinut oikeudenkäyntiä salaiseksi vetoamalla oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (YTJulkL) 4 luvun 15 §:n 6 kohtaan, jonka mukaan "jos rikosasiassa kuullaan henkilöä, joka on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu". Syyttäjän esittämä peruste oli jäänyt ratkaisematta eikä päätöstä ollut perustettu ainakaan siihen. Päätöksessä viitattiin YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 2 kohtaan, 10 §:ään, 11 §:ään ja 15 §:n 3 kohtaan. Kukaan ei kuitenkaan ollut väittänyt, että oikeudenkäynnissä olisi käsitelty arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista. B:n esitutkinnassa ja oikeudessa myöntämät omat huumausainetekemiset ja niihin hänen mukaansa liittyvät henkilöt ja tapahtumat eivät olleet tällaisia seikkoja.

Asiassa ei ollut muutoinkaan perustetta määrätä oikeudenkäyntiä salassa pidettäväksi.

Vastaus

Kihlakunnansyyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden päätös oli oikea.

B oli esitutkinnassa kertomiensa seikkojen vuoksi erityisen suuressa hengen ja terveyden vaarassa ja hän oli tämän vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. B oli paljastanut yksityiskohtaisesti laajamittaisen kansainvälisen huumeorganisaation, joka oli varsin väkivaltainen.

Erityisen suojelun tarve oli ollut ja oli, koska B:tä kuultiin todistajana eri oikeudenkäynneissä, kuten A:ta koskevassa oikeudenkäynnissä. Mikäli B:n antamat tiedot olisivat kaikkien tiedossa, se asettaisi hänet objektiivisestikin arvioiden välittömään hengenvaaraan.

YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna arkaluonteisena tietona voitiin pitää tietoa, jos sen julkiseksi tulemiseen liittyisi henkilön kannalta vähäistä suurempia haitallisia seuraamuksia. Lienee selvää, että hengenvaaraan joutuminen oli äärimmäisen haitallinen seuraamus ja kyse oli tiedoista, jotka olennaisesti liittyivät B:n yksityiselämään, kun kyse oli hänen henkeään ja terveyttään uhkaavista tekijöistä.

Käsittely oli julistettu salaiseksi vain siltä osin kuin siinä käsiteltiin salaisiksi määrättyjä tietoja. Joka tapauksessa käsittelyyn olisi soveltunut YTJulkL:n 15 §:n 6 kohta (rikosasiassa kuullaan henkilöä, joka on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu) ja tätä tukevat myös pykälää koskevat esityöt (HE 66/2015 vp s. 52).

A:lle oli myöhemmin asianosaisjulkisuuden perusteella annettu myös B:n pöytäkirja kokonaisuudessaan salassapitomääräyksin.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Syyttäjä oli käräjäoikeudessa pyytänyt, että asia käsitellään yleisön läsnä olematta ja että oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään salassapidettäviksi. Syyttäjän mukaan vastaaja oli erityisen suojelun tarpeessa, koska hän oli paljastanut laajamittaisen kansainvälisen, väkivaltaiseksi osoittautuneen huumeorganisaation ja oikeudenkäynnissä käsiteltiin sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen asetti vastaajan käytännössä välittömään hengenvaaraan. Vastaaja oli yhtynyt syyttäjän pyyntöön.

Käräjäoikeus on määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (YTJulkL) 9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 10 §:n, 11 §:n ja 15 §:n 3 kohdan nojalla salaiseksi 6.9.2076 saakka vastaajan esitutkinnassa antaman kertomuksen sekä esitutkintaan laaditun johdannon, jossa oli käsitelty vastaajan kertomusta. Lisäksi käräjäoikeus on määrännyt, että asian suullinen käsittely pidetään yleisön läsnä olematta siltä osin kuin siinä käsitellään edellä salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja.

Asiassa on kysymys siitä, onko käräjäoikeus voinut päätöksestä ilmenevillä perusteilla määrätä vastaajan esitutkintakertomuksen ja sen esitutkinnan johdanto-osan pidettäväksi salassa ja suullisen käsittelyn toimitettavaksi yleisön läsnä olematta siltä osin kuin siinä käsitellään edellä mainittuja salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja.

Asian arviointi

Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Tämä periaate käy ilmi YTJulkL:n 1 §:stä, jonka mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei laissa toisin säädetä.

Kysymyksessä olevaa rikosasiaa on käsitelty käräjäoikeudessa pääkäsittelyssä. YTJulkL:n 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rikosasiassa tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi, kun asia on ollut esillä suullisessa käsittelyssä, jollei YTJulkL:ssa toisin säädetä tai sen nojalla määrätä asiakirjan salassapidosta.

Käräjäoikeuden päätöksen perusteluissa on viitattu vastaajan suojelun tarpeeseen ja lueteltu sovelletut lainkohdat sekä perusteltu salassapitomääräyksen laajuutta. Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi niitä seikkoja, joiden perusteella käräjäoikeus on katsonut salassapitomääräyksen mahdolliseksi soveltamiensa lainkohtien nojalla.

Käräjäoikeuden soveltaman YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista.

Oikeudenkäynnin tai oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitämisestä päätettäessä on otettava erityisesti huomioon, että oikeudenkäynnin julkisuudella on vahvat perustuslailliset kytkennät. YTJulkL:n 9 §:ään koskevissa esitöissä (HE 13/2006 vp s. 39-41) on viitattu perustuslain 12 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Tuomioistuimet ovat säännöksessä tarkoitettuja viranomaisia. Perustuslaki antaa siten mahdollisuuden oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden tallenteiden julkisuuden rajoittamiseen, jos siihen on välttämättömiä syitä. Lisäksi oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuuden määrittelyyn vaikuttavat erityisesti perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojaa koskevat säännökset ja 21 §:n säännös käsittelyn julkisuudesta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVM 25/1994 vp) todetaan, että rajoituksen olennainen sisältö tulee käydä ilmi laista ja rajoitusten on oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia.

Näin ollen YTJulkL:n salassapitämistä koskevia säännöksiä ei voi tulkita laajentavasti. YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 2 kohdan sanamuodosta käy ilmi, että salassa pidettävän tiedon tulee olla arkaluontoinen ja sen tulee lisäksi liittyä henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon. Tässä tapauksessa salassapitomääräyksen arvioitavana voi olla vain se, sisältävätkö asiakirjat arkaluontoisia henkilön yksityiselämään liittyviä tietoja. YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa ei ole tarkemmin määritelty yksityiselämän käsitteen sisältöä. Hallituksen esityksessä eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993 vp) todetaan, että yksityiselämän suojan lähtökohtana on, että yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Hovioikeus katsoo, että vastaajan esitutkinnassa kertomat laajamittaista kansainvälistä huumeorganisaatiota koskevat tiedot eivät ole sellaisia YTJulkL:n 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilön yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia tietoja, jotka tuomioistuin voisi määrätä salassapidettäviksi. Näin ollen käräjäoikeus ei olisi saanut määrätä päätöksessä mainittuja asiakirjoja pidettäviksi salassa tämän lainkohdan nojalla.

Käräjäoikeuden päätöksessä on mainittu sovellettavana lainkohtana YTJulkL 10 §. Sen mukaan tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Käräjäoikeuden päätöksestä ei kuitenkaan ole viitattu sellaiseen muuhun lakiin, jossa kyseessä oleviin asiakirjoihin sisältyvät tiedot olisi määrätty pidettäviksi salassa. Viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuun lakiin sisältyy eräitä esitutkinta-aineiston julkisuutta koskevia säännöksiä. Niiden nojalla tiedonsaantioikeutta ei kuitenkaan voida rajoittaa sen jälkeen, kun esitutkinta on päättynyt, vaan sovellettaviksi tulevat YTJulkL:n säännökset. Muuallakaan laissa ei ole säännöksiä, joiden perusteella nyt kysymyksessä olevat asiakirjat olisi voitu määrätä pidettäviksi salassa. Näin ollen käräjäoikeus ei olisi voinut määrätä päätöksessä mainittuja asiakirjoja pidettäviksi salassa myöskään lain 10 §:n nojalla.

Suullisen käsittelyn toimittaminen yleisön läsnä olematta YTJulkL:n 15 §:n 3 kohdan nojalla on edellyttänyt sitä, että asiassa on esitetty 9 §:ssä salassa pidettäväksi säädetty tai 10 §:n nojalla salassa pidettäväksi määrätty oikeudenkäyntiasiakirja taikka ilmaistaan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetty tieto, jonka julkinen käsittely todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Koska asiakirjojen salassapitämiselle ei ole ollut YTJulkL:n 9 §:ssä tai 10 §:ssä säädettyjä perusteita eikä asiassa ole väitettykään, että oikeudenkäynnissä olisi ilmaistu muussa laissa salassa pidettäväksi säädetty tieto, käräjäoikeudella ei ole ollut perusteita määrätä YTJulkL:n 15 §:n 3 kohdan nojalla suullista käsittelyä pidettäväksi yleisön läsnä olematta.

Syyttäjä oli perustellessaan vaatimustaan vedonnut YTJulkL:n 15 §:n 6 kohtaan. Sen mukaan tuomioistuin voi asiaan osallisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että suullinen käsittely toimitetaan kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta, jos rikosasiassa kuullaan henkilöä, joka on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu. Tällä säännöksellä on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 23 artiklan 3 kohdan d) alakohta. Esitöiden mukaan säännös tulee pääasiallisesti sovellettavaksi silloin, kun rikosasiassa kuullaan erityisen suojelun tarpeessa olevaa asianomistajaa. Säännöstä voidaan kuitenkin tarvittaessa soveltaa myös muuhun rikosasiassa kuultavaan henkilöön, kuten todistajaan, joka esimerkiksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi olisi vastaavan suojan tarpeessa kuin asianomistaja. Tätä säännöstä on ylipäänsäkin tarkoitettu sovellettavaksi puolustukselle kuuluvia oikeuksia rajoittamatta ja noudattaen oikeudellista harkintavaltaa koskevia sääntöjä (HE 66/2015 vp). Hovioikeus katsoo, ettei rikosasian vastaajan voida säännöksessä tarkoitetuin tavoin katsoa olevan erityisen suojelun tarpeessa. Säännöksellä on tarkoitus suojella rikoksen uhria tai muuta vastaavan suojan tarpeessa olevaa henkilöä eikä säännöstä voida tulkita sen tarkoitusta laajentavasti. Näin ollen suullista käsittelyä ei olisi voitu määrätä pidettäväksi yleisön läsnä olematta myöskään YTJulkL:n 15 §:n 6 kohdan nojalla.

Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden salassapitomääräys on lakiin perustumaton. Näin ollen salassapitomääräys on kumottava.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan.

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos Jussi Heiskanen
hovioikeudenneuvos Terhi Mattila
määräaikainen hovioikeudenneuvos Jukka Loiva

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.