Turun HO 12.02.2007 254

Ajokielto, Yhdenvertaisuusperiaate, Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

LOHJAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 3.10.2006

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä

Vastaaja(t)

A

Asia

TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS

Vireille

5.6.2006

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS
(6860/R/0003659/05)
Rikoslaki 23 luku 4 § (1198/2002)

2.12.2005 VIHTI

A on kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen veren alkoholipitoisuus on ajon aikana tai ajon jälkeen ollut 2,53 promillea. Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että rikos on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

2. KULKUNEUVON KULJETTAMINEN OIKEUDETTA
(6860/R/0003659/05)
Rikoslaki 23 luku 10 § (545/99)
Tieliikennelaki 64 § 1 (1167/99)

2.12.2005 VIHTI

A on kuljettanut henkilöautoa yleisillä teillä ajo-oikeudetta. Kyseessä on ollut toinen ajo-oikeudetta ajo vuoden sisällä.

Syyttäjän muut vaatimukset

Vastaaja A on määrättävä ajokieltoon vähintään yhdeksi vuodeksi.

Vastaaja A on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 43,60 euroa sekä päihdetutkimuskustannukset 47,00 euroa.

VASTAUKSET JA PERUSTEET

Esitutkinnassa A on kertonut myöntäneensä teot, koska poliisit olivat kertoneet hänen ajaneen parkkipaikalla. Nyt vastaaja A on kertonut, että ei muista ajaneensa autolla. A on kertonut käyneensä myöhemmin katsomassa ja huomanneensa, että auto oli edelleen samassa paikassa ravintolan parkkipaikalla, johon se oli jätetty, kun ravintolaan oli saavuttu alkuillasta. A on kiistänyt ajaneensa autoa yleisellä tiellä.

Todistaja K on kertonut, että partioidessaan poliisi oli havainnut ravintola Tres Amigoksen parkkipaikalla auton, joka yritti lähteä liikkeelle, mutta ahtaasta tilasta ja liukkaudesta johtuen joutui "sahaamaan" autolla lyhyttä matkaa edestakaisin. Auton kuljettajaksi osoittautui vastaaja A.

Todistaja L on kertonut ajaneensa auton ravintolan parkkipaikalle ravintolaan saavuttaessa, mutta luovutti sen jälkeen avaimet vastaajalle eikä tiedä kyseistä tapahtumankulkua sen jälkeen.

TODISTELU

Syyttäjän kirjalliset todisteet

Syytekohdat 1 ja 2

  • Vastaajan kertomus esitutkinnassa

Syytekohta 1

  • Kansanterveyslaitoksen verenalkoholilaboratorion lausunto 16.12.2005

Syyttäjän henkilötodistelu

  • vanhempi konstaapeli K

Vastaajan henkilötodistelu

  • L

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

Vastaaja on menettelyllään syyllistynyt siihen, mistä syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Perusteet

Todistaja K on kertonut, että partioidessaan poliisi oli havainnut ravintola Tres Amigoksen parkkipaikalla auton, joka yritti lähteä liikkeelle, mutta ahtaasta tilasta ja liukkaudesta johtuen joutui "sahaamaan" autolla lyhyttä matkaa edestakaisin. Auton kuljettajaksi osoittautui vastaaja A.

16.12.2005 päivätty Kansanterveyslaitoksen verenalkoholilaboratorion lausunto osoittaa, että A:n veren alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 2,53 promillea.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Törkeä rattijuopumus 2.12.2005
2) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 2.12.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
50 päivää vankeutta
Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua
50 tuntia.
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon Lohjan
käräjäoikeuden 4.5.2006 tuomitsema yhdyskuntapalvelurangaistus

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 23 luku 4 §
2) Rikoslaki 23 luku 10 §
Tieliikennelaki 64 § 1

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä
on 3.3.2008.

Tieliikennelaki 75 § ja 78 §

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista maksetaan

  • todistaja K:lle päivärahaa 14 euroa ja korvauksena matkakuluista 15,60 euroa eli yhteensä 29,60 euroa ja
  • todistaja L:lle päivärahaa 14 euroa

Valtiolle A velvoitetaa korvaamaan

  • todistelukustannukset 43,60 euroa ja
  • päihdetutkimuskustannukset 47 euroa

eli yhteensä 90,60 euroa.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Puheenjohtaja: notaari Tero Nordström
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 12.2.2007

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Lohjan käräjäoikeus 3.10.2006 nro 862
(liitteenä)

ASIA

Ajokielto

VALITTAJA

A

VASTAPUOLI

Kihlakunnansyyttäjä

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että ajokieltoa lyhennetään.

Ajo oli tapahtunut pysäköintipaikalla. A on saanut elämäntilanteensa hallintaan muutettuaan 1.3.2006 lukien asumaan maalle ja raitistuttuaan täysin. Ajo-oikeuden puuttumisen vuoksi hänellä ei ole työllistymismahdollisuuksia ja hän oli joutunut luopumaan lapsensa hoitopaikasta. Mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeuden määräämä ajokielto on kohtuuttoman pitkä.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut valituksen hylkäämistä perusteettomana.

HOVIOIKEUDESSA ESITETTY TODISTE

  • Lääkärintodistus 14.6.2006

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Syyttäjän vetoaman tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja on määrättävä vähintään yhdeksi vuodeksi ajokieltoon silloin, jos hän on viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti törkeään rattijuopumukseen. Sanotun pykälän 4 momentin mukaan ajokiellon kestosta määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.

A on ennen syyllistymistään hänen syykseen nyt luettuun törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt viiden vuoden aikana törkeään rattijuopumukseen myös 3.7.2005. Selostetut seikat huomioon ottaen A olisi tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla määrättävä nyt ajokieltoon vähintään yhdeksi vuodeksi.

A:n edellä mainittua törkeää rattijuopumusta 3.7.2005 koskeva syyte ja ajokieltoa koskeva vaatimus on ratkaistu Lohjan käräjäoikeuden 4.5.2006 antamalla lainvoimaisella tuomiolla, jossa hänen ajokieltonsa on katsottu väliaikaisen ajokiellon 3.7.2005 - 4.5.2006, noin 10 kuukautta, pituuden vuoksi kokonaan kärsityksi.

A:n syyksi nyt luettu törkeä rattijuopumus on tehty 2.12.2005. Sitä koskeva syyte ja ajokieltovaatimus olisi siten voitu käsitellä yhdessä Lohjan käräjäoikeuden mainitulla tuomiollaan ratkaiseman asian kanssa. Tuossa tapauksessa olisi A:n ajokiellon pituudeksi, ottaen huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiellolla on hänen toimeentuloonsa ja välttämättömään liikkumiseensa, hovioikeuden arvion mukaan määrätty noin yksi vuosi neljä kuukautta. Jos A:lle määrätään nyt edellä viimeksi mainitun säännöksen edellyttämä vähintään yhden vuoden ajokielto, muodostuu sen ja hänen selostetun väliaikaisen ajokieltonsa yhteiseksi kestoksi vähintään yksi vuosi 10 kuukautta.

Oikeudenmukaisuus edellyttää, että ajokieltoa koskevien vaatimusten käsitteleminen tuomioistuimessa erikseen silloin, kun ne voitaisiin käsitellä myös yhdessä, ei koidu ajokieltoon määrättävän vahingoksi. Laissa ei ole kuitenkaan säännöstä, jonka nojalla tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 2 kohdan edellyttämä vähintään yhden vuoden ajokielto voitaisiin sanotusta syystä alittaa.

Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton rangaistus rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan ottaa huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana taikka katsoa riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. Säännöstä perustellaan sitä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 48/1997 vp, s. 5) sillä, ettei rikoksentekijän kokonaisrangaistus rikosten ilmitulojärjestyksestä johtuen ankaroituisi, ja todetaan, että jo yhdenvertaisuusperiaatteen soveltaminenkin edellyttää tätä.

Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevä oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan 1 kohdan mukainen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin edellyttävät, että edellä selostetusta rikoslain säännöksestä ilmenevää periaatetta sovelletaan myös ehdottomaan ajokieltoseuraamukseen.

Kerrotuilla perusteilla A:n ajokielto on syytä määrätä päättymään niin, että sen viimeinen voimassaolopäivä on 3.4.2007.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä
on 3.4.2007.
Tieliikennelaki 75 § ja 78 §

Ajokieltoaikaa lyhennetty.

Muilta osin asia ei ole ollut hovioikeuden
tutkittavana.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvokset Heikki Särkilä ja Pentti Mäkinen sekä viskaali Elina Paasivirta (eri mieltä)

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 06/2580

Viskaali Elina Paasivirta:

Hovioikeus lausunee perusteluinaan seuraavaa:

Tieliikennelain 78 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on määrättävä vähintään yhden vuoden kestävään ajokieltoon silloin, jos hän on viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti esimerkiksi törkeään rattijuopumukseen. Sanotun pykälän 4 momentin mukaan ajokiellon kestosta määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen. Vähennyksenä on otettava huomioon aika, jonka kuljettaja on ajokieltoon johtaneen teon vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta taikka katsottava ajokielto väliaikaisen ajokiellon pituuden vuoksi kokonaan kärsityksi.

Edellä mainittua tieliikennelain 78 §:n 1 momenttia koskevista lainvalmisteluasiakirjoista käy ilmi, että säätämällä uusintarikollisille ajokiellon vähimmäiskesto, pyrkimyksenä on ollut ankaroittaa uusijoiden ajokieltoseuraamuksia ( HE nro 104 2004 vp. s. 13 ).

A on ennen syyllistymistään hänen syykseen nyt luettuun rikokseen syyllistynyt viiden vuoden aikana kerran törkeään rattijuopumukseen, nimittäin 3.7.2005. Hän on tuon rikoksen johdosta ollut väliaikaisessa ajokiellossa 3.7.2005 ja 4.5.2006 välisen ajan. Ottaen huomioon edellä selostetun 78 §:n 4 momentin sanamuoto ajokieltoa määrättäessä vähennyksenä huomioon otettavasta ajasta, edellä selostettu lainuudistuksen tavoite ja kun ajokieltoa koskevissa tieliikennelain säännöksissä ei ole rikoslain 7 luvun 6 §:ää vastaava säännöstä, joka mahdollistaisi aikaisemmin muusta rikoksesta määrätyn ajokiellon huomioon ottamisen, määrättäessä A:lle ajokieltoa hänen syykseen nyt luetun törkeän rattijuopumuksen johdosta edellä mainittua, hänelle 3.7.2005 tehdystä rikoksesta määrättyä väliaikaista ajokieltoaikaa ei oteta vähennyksenä huomioon, koska A ei ole ollut väliaikaisessa ajokiellossa hänen syykseen nyt luetun rikoksen johdosta.

Edellä lausuttuun nähden ja ottaen huomioon ne A:n ilmoittamat ja asiakirjoista osaksi ilmenevät vaikutukset, jotka ajokiellolla on hänen toimeentuloonsa ja välttämättömään liikkumiseensa, hovioikeus katsoo, että ajokieltoaika on riittävän pitkä, kun se määrätään päättymään siten, että sen viimeinen voimassaolopäivä on 30.11.2007.

Hovioikeus lausunee tuomiolauselmanaan seuraavaa:

Muutos käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET
Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä on 30.11.2007.
Ajokieltoaikaa lyhennetty.

Muilta osin ei ole ollut hovioikeuden tutkittavana.

Vakuudeksi: Elina Paasivirta

Lainvoimaisuustiedot:

Valituslupa myönnetty 24.5.2007

Korkeimman oikeuden ratkaisu 20.12.2007 KKO:2007:98

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.