Itä-Suomen HO 08.03.2007 276

Ryöstö, Rikoskumppanuus

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

IISALMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 15.11.2005

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21. RYÖSTÖ
(6880/R/0002213/05)
Rikoslaki 31 luku 1 § 1 mom. 1-kohta

30.8.2005 IISALMI

B, C ja A ovat yhdessä ja yksissätuumin väkivaltaa käyttämällä anastaneet D:n hallusta hänen omaisuuttaan.

B, C ja A tunkeutuivat syytekohdassa 20 kuvatuin tavoin D:n asuntoon. B ja C ryhtyivät välittömästi pahoinpitelemään D:tä, hakkaamalla häntä useita kertoja katkaistulla metallisella auton antennilla päänseudulle ja vartaloon, osuen välillä D:n käsivarsiin D:n suojatessa päätään lyönneiltä. D:lle aiheutui takaraivolle 5 cm:n pituinen haava ja turvotusta, huuleen turvotusta, nirhaumia kasvoihin, pitkä naarmu vasempaa käteen ja avohaava oikeaan kyynärpäähän. Tilanteessa A ryhtyi välittömästi varastelemaan D:n asunnosta löytämiään elintarvikkeita.
B, C ja A anastivat D:n asunnosta löytämänsä viinapullon, kaksi pulloa olutta ja lasisen tuopin. Anastetun omaisuuden yhteisarvo on arviolta noin 50 euroa.

B, C ja A olivat varustautuneet tekoa varten lyömäaseeksi soveltuvalla katkaistulla auton antennilla. Heidän käyttäytyminen tilanteessa oli agressiivista.

B:n, C:n ja A:n tekoa on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vakavana.

Syyttäjän muut vaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koventamisperuste
Vastaaja A:n rangaistusta mitattaessa on koventamisperusteena otettava huomioon hänen aikaisempi rikollisuutensa, koska sen lukuisuus sekä sen ja uusien rikosten suhde osoittavat hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Rikoslaki 6 luku 5 § (2003/515)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on kiistänyt syytteen kohdaltaan kohdan 21 osalta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syytekohdassa 21 tarkoitettu teko ei ole vakava, koska asunnosta on anastettu vain viinapullo. A on tältä osin myöntänyt syyllistyneensä enintään näpistykseen, josta syyttäjällä ei ole syyteoikeutta asianomistaja D:n luovuttua rangaistusvaatimuksestaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on syytekohdan 21 osalta vaadittu rangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyksilukemisen perusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 21

Vastaajat ovat myöntäneet, että he ovat menneet D:n luokse tarkoituksena saada lisää viinaa, jota he ovat tienneet D:llä olleen. B ja C ovat myöntäneet anastaneensa viinapullon. A:lla ei ole ollut siitä muistikuvia.

D on kertonut, että hän oli ollut aamuyöstä päihtyneenä nukkumassa ja herännyt lasinhelähdykseen. Hän oli mennyt ovelle, jossa olivat olleet B, C ja A, jotka olivat pyytäneet päästä sisään. D oli tehnyt heille selväksi, ettei vierailuaika ollut sopiva, mutta oli kuitenkin avannut oven. D oli joko kaatunut tai kaadettu ovella, jolloin hänen kyynärpäähänsä oli tullut vamma. Vastaajilla oli ollut jonkinlainen antenni mukanaan. Muut olivat menneet olohuoneeseen paitsi A, joka oli mennyt keittiöön ja alkanut D:n kielloista välittämättä laittaa itselleen ruokaa D:n elintarvikkeista. Miehet olivat pyytäneet häneltä viinaa, mutta hän ei ollut antanut. C ja B olivat alkaneet pahoinpidellä D:tä lyömällä häntä vuorotellen antennilla. Pahoinpitelyä oli kestänyt niin kauan kunnes joko D oli antanut heille viinapullon tai he olivat sen löytäneet D:n sängyn alta. Vastaajat olivat myös ottaneet D:n kirjahyllystä oluttuopin ja myös olutta oli viety. Tavarat saatuaan vastaajat olivat poistuneet. Käynti oli kestänyt ehkä puoli tuntia. A ei ollut osallistunut pahoinpitelyyn. Pahoinpitelyn jälkeen D:llä oli ollut myös haava takaraivossa ja vaatteet veressä. D:llä oli muistikatkoja pitkästä ryyppyputkesta johtuen.

D:lle aiheutuneet vammat ilmenevät D:tä koskevasta läääkärinlausunnosta ja valokuvista. D:n valokuvista ilmenevät kyynärvarren naarmut sopivat antennilla aiheutetuiksi.

D on kertonut tapahtumista niin yksityiskohtaisesti kuin on ollut mahdollista ottaen huomioon hänen osittain heikot muistikuvansa. D:n kertomus on myös esitutkinnassa ollut oleellisilta osin samanlainen kuin oikeudessa.

Pahoinpitelyvälineenä käytetty antenni on löytynyt A:n asunnolta samoin kuin kaikki anastetut pullot ja tuoppi.

D:n kertomuksella, jota muu edellä selostettu näyttö tukee, on selvitetty vastaajien menetelleen heidän syykseen luetulla tavalla.

A, joka ei ole osallistunut pahoinpitelytoimiin, on asunnolle mennessään ollut tietoinen, että käynnin tarkoitus on ollut saada viinaa D:ltä. Vastaajilla on asunnolle mennessään ollut mukanaan lyömävälineeksi soveltuva 60 senttimetriä pitkä antenni ja asuntoon on menty D:n kieltelystä huolimatta. A on D:n kielloista huolimatta anastanut keittiöstä elintarvikkeita sillä välin kun B ja C ovat pahoinpidelleet D:tä. A on myös yhdessä C:n ja B:n kanssa anastanut asunnolta omaisuutta, joka on löydetty A:n asunnosta seuraavana päivänä. A on siten tietoisena käynnin tarkoituksesta, antennilla varustautumisesta ja D:n vastustelusta osaltaan osallistunut omaisuuden anastamiseen ja käyttänyt hyväkseen C:n ja B:n omaisuuden saamiseksi suorittamaa pahoinpitelyä, vaikka ei itse olekaan osallistunut pahoinpitelemiseen. A on toiminut yksissä tuumin C:n ja B:n kanssa, joskin hän on osallistunut vähemmän ryöstön täytäntöönpanotoimiin kuin kumppaninsa.

Teko on kokonaisuutena arvostellen vakava ottaen huomioon, että D:n asuntoon on menty keskellä yötä kolmen miehen joukolla ja D:tä on pahoinpidelty kahden miehen voimin pitkähkön aikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Seuraamukset

A:n rangaistusta mitattaessa on otettu huomioon hänen rikoskumppaneitaan vähäisempi syyllisyytensä kohdassa 21 hänen syykseen luettuun ryöstöön.

B:lle, C:lle ja A:lle nyt tuomittavien ehdottomien vankeusrangaistusten on katsottava olevan oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, tekojen vaikuttimiin sekä rikoksista ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

B:n, C:n ja A:n syyksi nyt luettujen rikosten ja heidän aikaisemman rikollisuutensa suhde osoittaa heissä rikosten lukuisuuden johdosta ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

21) Ryöstö 30.8.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
7 kuukautta vankeutta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LAINKOHDAT

21) Rikoslaki 31 luku 1 § 1/1
Rikoslaki 6 luku 5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Pirjo Soininen
Lautamiehet

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 8.3.2007

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDEN PÄÄKÄSITTELYSSÄ

A on vaatinut, että hänen katsottaisiin syyllistyneen ryöstön asemesta ensisijaisesti näpistykseen tai varkauteen, koska hän ei ollut mitenkään osallistunut D:n pahoinpitelyyn, ja toissijaisesti pahoinpitelyyn ja varkauteen, koska teko ei kokonaisuutena arvostellen ollut vakava ottaen huomioon anastetun omaisuuden vähäisen määrän ja D:lle aiheutuneiden vammojen laadun. A on lisäksi vaatinut, että rangaistusta alennettaisiin ja että hänelle tuomittaisiin ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua.

Kihlakunnansyyttäjä on vastustanut muutosvaatimuksia perusteettomina.

D ei ole käyttänyt puhevaltaa hovioikeudessa.

TODISTELU

Hovioikeudessa on esitetty kirjallisena todisteena valokuvakoosteen (liite 9) valokuvat 9 - 16, 25 ja 26 ja lääkärinlausunto 7.9.2005 D:n vammoista sekä kuultu A:ta ja D:tä todistelutarkoituksessa.

VÄLITOIMI

Hovioikeuteen on pääkäsittelyn jälkeen hankittu A:ta koskeva yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys.

Syyttäjä ei ole antanut häneltä soveltuvuusselvityksen johdosta pyydettyä lausumaa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Näytön arviointi ja syyksilukeminen

Rikoslain 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ryöstöstä tuomitaan se, joka käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta. Pykälän 4 momentin mukaan, ellei pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää.

Rikoslain 5 luvun 3 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä. Kuten mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 44/2002 vp s. 152) todetaan, tekijävastuu edellyttää yhdessä tekemistä. Subjektiivisessa suhteessa yhdessä tekeminen merkitsee vaatimusta yhteisymmärryksestä eli tietoisuutta siitä, että oma toiminta yhdessä muiden toiminnan kanssa toteuttaa tunnusmerkistön. Objektiivisessa suhteessa edellytetään jonkinlaista osallistumista itse rikoksen toteuttamiseen. Lisäksi tekijävastuun edellytyksenä on, että osallisen työnjaon mukainen osuus on olennainen ja että hänen osuutensa täyttämistä on pidettävä kokonaisuuden kannalta merkityksellisenä.

Hovioikeudessa on D:n kertomuksella sekä kirjallisena todisteena esitetyillä valokuvilla ja D:n vammoista laaditulla lääkärinlausunnolla selvitetty, että seurue, johon A on kuulunut, on D:ltä alkoholia anastaakseen mennyt auton antennilla varustautuneena D:n asunnolle, rikkonut ulko-oven ikkunalasin ja käskenyt D:tä avaamaan oven uhalla, että ovi rikotaan. D:tä on jo heti ulko-oven avaamisen yhteydessä pahoinpidelty ja pahoinpitelyä on jatkettu sisällä D:n asunnon olohuoneessa, jonne seurue on A:ta lukuun ottamatta mennyt D:n perässä. A on mennyt asunnon olohuoneen vieressä olleeseen keittiöön valmistamaan itselleen vastoin D:n kieltoa ruokaa D:n elintarvikkeista ja syömään sitä. A on kuullut D:n pahoinpitelyn jatkuvan olohuoneessa. Löydettyään etsimänsä alkoholijuomapullon seurue on ottanut sen sekä käräjäoikeuden tuomiossa mainitun irtaimen omaisuuden mukaansa ja lähtenyt yhdessä A:n asunnolle nauttimaan anastettua alkoholia.

Ryöstö on niin sanottu yhdistetty rikos, jonka tunnusmerkistö käsittää toiseen kohdistuvan välittömän väkivallan tai sillä uhkaamisen ja tätä väkivaltaa tai uhkausta käyttäen tapahtuneen irtaimen omaisuuden anastamisen. D:n asunnolle on menty yhteisymmärryksessä ja lyömäaseella varustautuneena tarkoituksena saada alkoholia. A, joka ei itse ole käyttänyt väkivaltaa D:tä kohtaan, on jo ulko-ovelta lähtien tiennyt D:hen kohdistuneesta väkivallasta. A on toisten henkilöiden suorittaman pahoinpitelyn aikana ja sen jälkeen osallistunut irtaimen omaisuuden anastamiseen D:n hallusta. Näin ollen myös A:n osuus rikoksen toteuttamisessa on ollut olennainen ja kokonaisuuden kannalta merkittävä. Vaikka D:ltä anastetun omaisuuden arvo on ollut vähäinen, tekoa on käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla pidettävä kokonaisuutena arvostellen vakavana. Näillä perusteilla A on syyllistynyt hänen syykseen luettuun ryöstöön.

Rangaistuksen määrääminen

A on tuomittu aikaisemmin useita kertoja vankeusrangaistuksiin muun muassa toisen varallisuuteen kohdistuvista rikoksista. A:ta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen väkivaltarikoksista. A ei ole nyt syyksi luetussa rikoksessa osallistunut itse D:n pahoinpitelemiseen. Hovioikeus katsoo, että uuden rikoksen ja A:n aikaisemman rikollisuuden välinen suhde ei rikosten samankaltaisuudesta tai lukuisuudesta huolimatta ole osoittanut A:ssa sellaista erityistä syyllisyyttä, jota voitaisiin pitää ilmeisenä piittaamattomuutena lain kielloista ja käskyistä. Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan koventamisperustetta ei sen vuoksi voida soveltaa. Tämän vuoksi rangaistusta on alennettava. Oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n syyksi luetusta rikoksesta hovioikeus käräjäoikeuden mainitsemilla muilla kuin koventamisperustetta koskevilla perusteilla pitää viiden kuukauden vankeusrangaistusta.

Rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan rikoksentekijä, joka tuomitaan pituudeltaan määrättyyn, enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

Kriminaalihuoltolaitoksen 6.2.2007 päivätyn lausunnon mukaan A soveltuu yhdyskuntapalveluun ja hän on antanut suostumuksensa sen suorittamiseen. Kun rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja esteitä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle ei ole, A:lle tuomitaan vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua.

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
5 kuukautta vankeutta
Rangaistusta alennettu.
Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 140 tuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LAINKOHDAT

21) Rikoslaki 31 luku 1 § 1/1

MUUT LAUSUNNOT

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Markku Arponen, Pertti Jokinen ja Pekka Pärnänen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.