Helsingin HO 01.03.2007 723

Tavaramerkki - Sekoitettavuus - Laajalti tunnettu tavaramerkki - Hyväksyttävä syy

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS VÄLITUOMIO 31.5.2006

Kantaja
Valio Oy

Vastaaja
Ingman Foods Oy Ab

Asia
Tavaramerkkioikeuden loukkaus ym.

Vireille 27.9.2005

Sisällysluettelo

Kanne
Perusteet

  • Sekoitettavuus
  • Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja
  • Vahingonkorvaus

Vastaus
Perusteet

  • Sekoitettavuus
  • Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja
  • Vahingonkorvaus

Käräjäoikeuden ratkaisu
Perustelut

  • Sekoitettavuus
  • Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja
  • Vahingonkorvaus

Tuomiolauselma
Muutoksenhaku

Tavaramerkkirekisteröinnit

Valio Oy:lle (jäljempänä Valio) on rekisteröity tavaramerkki VOIMARIINI 5.12.1980 (rek.nro 75563), MARIINI 20.5.1996 (rek.nro 143949) ja OIVARIINI 15.11.2004 (rek.nro 231504) luokkaan 29.

Ingman Foods Oy Ab:lle (jäljempänä Ingman) on 15.6.2005 rekisteröity tavaramerkki INGMARIINI (rek.nro 233624) luokkaan 29.

Ingman on Valion rekisteröintiä vastaan 12.8.2005 jättämänsä väitteen johdosta supistanut rekisteröidyn INGMARIINI tavaramerkin kattamaan "rasvat, levitteet, margariini" luokassa 29.

Patentti- ja rekisterihallitus/tavaramerkkiosasto on 19.1.2006 hylännyt Valion INGMARIINI tavaramerkkiä vastaan tekemän väitteen.

Kanne

Vaatimukset
Valio Oy on vaatinut, että käräjäoikeus

1. vahvistaa, että Ingman Foods Oy Ab loukkaa Valio Oy:lle rekisteröityjä tavaramerkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI käyttämällä leviterasvan tavaramerkkinä tunnusta INGMARIINI,

2. kieltää Ingman Foods Oy Ab:tä jatkamasta tai toistamasta Valio Oy:n tavaramerkkien VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI loukkausta käyttämällä leviterasvan tavaramerkkinä tunnusta INGMARIINI,

3. velvoittaa Ingman Foods Oy Ab:n suorittamaan Valio Oy:lle vahingonkorvausta enintään 1.500.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 5.10.2005 lukien,

4. määrää kaikki Ingman Foods Oy Ab:n Suomessa olevat etiketit, mainokset, hinnastot, muut asiakirjat markkinointimateriaalin mukaan lukien pakkaukset ja Internet-sivuilla olevan materiaalin, joihin Valio Oy:n tavaramerkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI loukkaava merkki INGMARIINI on oikeudettomasti pantu, poistettavaksi ja tuhottavaksi, sekä

5. velvoittaa Ingman Foods Oy Ab:n korvaamaan Valio Oy:n oikeudenkäyntikulut 32.430 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

Perusteet

Ingman käyttää sille rekisteröityä tavaramerkkiä INGMARIINI leviterasvan tunnuksena. Merkin käyttö on loukannut Valiota Ingmanin laskiessa INGMARIINI tavaramerkillä leviterasvan markkinoille syyskuussa 2005 ja loukkaa edelleen Valiolle rekisteröityjä tavaramerkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI.

Tavaramerkki INGMARIINI on sekoitettavissa Valiolle rekisteröityihin tavaramerkkeihin OIVARIINI, VOIMARIINI JA MARIINI. VOIMARIINI merkin lyhytaikaisella ja mahdollisesti tilapäisella käyttämättömyydellä ei ole merkitystä loukkausta/kieltoa arvioitaessa.

Tavaramerkit INGMARIINI, OIVARIINI, VOIMARIINI JA MARIINI tarkoittavat samankaltaisia tuotteita.

Loukkausta on arvioitava sen ajankohdan mukaan, jolloin tuote on laskettu markkinoille. Valion ja Ingmanin läheinen kilpailusuhde lisää merkkien loukkausten todennäköisyyttä.

Käyttämällä tavaramerkkiä INGMARIINI Ingman käyttää epäoikeudenmukaisesti hyväkseen suomalaisten kuluttajien Valion tuotteiden tunnuksena erittäin hyvin tuntemien OIVARIINI ja VOIMARIINI -tavaramerkkien mainetta ja vahingoittaa merkin erottamiskykyä.

Ingmanille on rekisteröity tavaramerkki INGMARIINI. Tavaramerkin rekisteröinti ei takaa oikeutta käyttää merkkiä. Merkin käyttö ja rekisteröinti ovat eri asioita. Valiolla on tavaramerkkilain 1 §:n ja 4 §:n tarkoittamat aiemmat rekisteröinnit, joiden nojalla INGMARIINI merkin käytön kieltoa vaaditaan. Ingmanilla ei myöskään ole lainvoimaista rekisteröintiä merkkiinsä, vaan väitekäsittely on kesken.

Loukkaavan tavaramerkin käyttö tulee tavaramerkkilain 38 §:n nojalla kieltää. Käytön kieltämisestä säädetään myös tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 3 kohdassa. Ingman on menetellyt vilpillisesti ja käyttänyt hyväkseen Valion tavaramerkkien mainetta. Asiassa ei ole esitetty erityisiä vastasyitä, joiden perustella kielto voitaisiin jättää määräämättä.

Sekoitettavuus

Sekoitettavuutta arvioidaan oikeudellisilla perusteilla. Arvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, mikä on tuotteiden markkinointiympäristö ja miten keskimääräinen kuluttaja hahmottaa merkit, mutta arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko todellinen sekaantumisvaara olemassa.

Merkkivertailu tehdään vertailemalla merkkejä keskenään. Tuotepakkauksissa olevilla muilla merkinnöillä ei ole merkitystä.

Merkkivertailu tehdään vertaamalla rekisteröityä sanamerkkiä ja Ingmanin pakkauksessa käytettyä sanatunnusta siinä muodossa kuin sitä pakkauksessa käytetään. Sillä, miten Valio käyttää merkkiään omissa pakkauksissaan, ei ole merkitystä. Merkkien käyttö ja pakkaukset muuttuvat usein.

Vakiintunut tavaramerkkioikeudellinen periaate on, että vain osa merkistä voi olla joko hallitsevassa tai itsenäisessä asemassa. Toinen yleisesti tunnustettu periaate on, että merkkejä ei saa mielivaltaisesti paloitella osiin ja verrata toisiinsa vain paloiteltuja osia.

Valiolle on rekisteröity tavaramerkit MARIINI, VOIMARIINI ja OIVARIINI. MARIINI on leviterasvojen tavaramerkkinä erittäin erottamiskykyinen niin alkujaan kuin käytön kautta. Kyseessä on keksitty ilmaisu, joka ei millään tavalla kuvaa leviterasvan lajia tai ominaisuuksia. Valio on markkinatutkimuksella tutkinut, että yli puolet kuluttajista ei tiedä, mitä sana MARIINI tarkoittaa. Käytännössä kukaan ei yhdistä sen merkitystä leviterasvaan. Mariini -väri tai viittaus mereen eivät tee MARIINI -sanasta kuvailevaa leviterasvoille. Kukaan muu kuin Valio ei ole Suomessa aiemmin käyttänyt MARIINI -sanaa leviterasvan merkkinä. MARIINI -sana on erittäin tehokkaasti vakiintunut ja tullut tunnetuksi yleisölle osana VOIMARIINI -merkkiä. Se, että osa kuluttajista yhdistää INGMARIINI -merkin leviterasvaan, johtuu ainoastaan siitä, että MARIINI -pääte on tullut tunnetuksi ja vakiintuneeksi Valion merkistä VOIMARIINI. Huomattavaa on myös se, että kaikki margariiniin viittaavat merkit olisivat voi-kasviöljyseoksen tavaramerkkeinä elintarvikelainsäädännön vastaisia.

Valiolle rekisteröity tavaramerkki VOIMARIINI muodostuu tuotetta kuvailevasta erottamiskyvyttömästä sanasta VOI ja erittäin erottamiskykyisestä sanasta MARIINI.

Tavaramerkkiä; OIVARIINI ei voi paloitella osiin. Siinä ei ole sanaa MARIINI, vaan siitä löytyy ainoastaan kirjainyhdistelmä VARIINI. Näin vähäisillä eroilla ei kuitenkaan ole merkitystä, kun tavaramerkit tarkoittavat samoja tuotteita.

Tavaramerkki INGMARIINI muodostuu alkujaan erottamiskyvyttömästä alkuliitteestä ING ja Valiolle rekisteröidystä tavaramerkistä MARIINI ja joka sisältyy myös tavaramerkkiin VOIMARIINI.

Tavaramerkkien INGMARIINI ja VOIMARIINI erottamiskykyisin osa on sana MARIINI. Alkuliite ING ei poista tai vähennä sekaannusvaaraa sillä tavoin kuin Ingman esittää. Sanamerkkiä INGMARIINI voidaan sinänsä tavuttaa ja arvioida eri tavoin eikä merkistä voida aivan yksiselitteisesti määrittää mikä siinä olisi yksi nimenomainen hallitseva osa. Tavaramerkin INGMARIINI tavuttaminen siten, että siitä erotettaisiin tavut INGMARIINI tai MARIINI olisi kuitenkin mielivaltaisia. Kuluttaja ei pysähdy erikseen miettimään merkkien tavutusvaihtoehtoja. Tässä tapauksessa kohderyhmä joka tapauksessa hahmottaa Ingmanin merkissä päätteen MARIINI ja tällä on olennainen ostopäätökseen vaikuttava merkitys.

Huomio on kiinnitettävä myös siihen, että etuliite ING viittaa suoraan Englannin ja Ruotsin kielen sanoihin INGREDIENT, INGREDIENSER, jotka ovat elintarvikealalla geneerisiä. Tavaramerkkirekisterissä on myös useita ING -alkuisia merkkejä, joilla viitataan nimenomaan raaka-aineisiin. On myös huomattava, että yrityksen toiminimen tai sen lyhenteen lisääminen merkkiin ei estä merkkien sekoitettavuutta, koska yleisö saattaa edelleen luulla, että merkkejä markkinoivien yritysten välillä on jokin sidos tai taloudellinen etuyhteys. Merkkejä vertailtaessa ei saa katsoa, että sekoitettavuus poistuu sen johdosta, että Ingmanin merkistä saatavaa vaikutelmaa hallitsee viittaus laajalti tunnettuun liikenimeen. Kiellettyä on myös katsoa, että Valion merkkien suoja-ala olisi suppeampi sen vuoksi, että kyseessä olevat merkit tai niiden taustalla oleva yritys on niin tunnettu. Asia on pikemminkin päinvastoin. Tunnettuus lisää sekoittamisvaaraa.

Tavaramerkit INGMARIINI, MARIINI, VOIMARIINI ja OIVARIINI ovat tavaramerkkioikeudellisesti visuaalisesti, foneettisesti ja käsitteellisesti samankaltaisia. Merkit ovat sinänsä erotettavissa toisistaan. Merkkien INGMARIINI ja MARIINI, VOIMARIINI ja OIVARIINI välillä vallitsee kuitenkin niin sanottu epäsuora sekoitettavuus. Kuluttajille saattaa syntyä käsitys, että merkkien välillä on jokin taloudellinen etuyhteys. Tämä johtuu siitä, että Ingmanin merkkiin on liitetty erittäin omaperäinen, tunnettu ja vakiintunut pääte MARIINI. Tämä pääte vetää kuluttajan huomion puoleensa ja saattaa johtaa asianomaisen kohderyhmän luulemaan, että INGMARIINI on MARIINI, VOIMARIINI ja OIVARIINI -tuoteperheen laajennus. Kuluttajat saattavat luulla, että INGMARIINI on joko taloudellisessa etuyhteydessä Valioon tai että VOIMARIINI, MARIINI, OIVARIINI ovatkin Ingmanin tavaramerkkejä joko alun perin tai merkkejä koskeneen kaupan myötä. Valio on aktiivisesti myynyt tavaramerkkejään. Kaupat ovat koskeneet Tutteli, Muksu, Aito ja Valiojäätelöä. Kaupat ovat tulleet myös kuluttajien tietoisuuteen. INTO tavaramerkki on kilpailuviranomaisten määräyksestä myyty Valiolta Ingmanille. Huomioon on siis otettava sekaannusvaara eri suuntiin sekä tuotteen erittäin laaja kohderyhmä, jonka sisällä havainnot saattavat vaihdella.

Vaikka etuliitteen ING tai INGMA katsottaisiin olevan keskeisessä asemassa Ingmanin käyttämässä merkissä INGMARIINI, ei tämä seikka poista sitä tosiasiaa, että yksi kuluttajan näkemistä merkityksistä on väistämättä INGMARIINI tai Ingmanin MARIINI -tuote. Sana MARIINI on joka tapauksessa hallitsevassa tai vähintään itsenäisessä asemassa vastaajan merkissä. Merkkien samanlaisuutta arvioitaessahan erityisen merkityksellistä on se, missä määrin merkeissä on samoja tai samankaltaisia erottamiskykyisiä osia. Leviterasva ostetaan tyypillisesti visuaalisen havainnon perusteella. Yksi kuluttajan näkemistä merkityksistä on se, että merkkiin INGMARIINI sisältyy etuliite ING ja pääte MARIINI. Merkit ovat lisäksi myös foneettisesti ja käsitteellisesti erittäin samankaltaisia.

MARIINI -tavaramerkin ja päätteen suojapiiri on erittäin vahva johtuen VOIMARIINI ja OIVARIINI -merkkien erittäin laajasta tunnettuisuudesta sekä MARIINI -sanan omaperäisyydestä jo alkujaan. Kohdeyleisö välittömästi yhdistää MARIINI -päätteen Valion tavaramerkkeihin. Toisaalta osa yleisöstä saattaa myös luulla, että Valion markkinoima MARIINI -tuote on sidoksissa Ingman-yhtiöön. Tällainenkin sekaannusvaara on otettava huomioon.

Leviterasvojen kohdeyleisö koostuu tavallisista kuluttajista 15 vuodesta ylöspäin. Tyypillistä kohdeyleisöön kuuluville on, että ne tekevät nopeita ja spontaaneja ostopäätöksiä suhteellisen vähäisen tietämyksen perusteella. On tavanomaista, että nämä päätökset perustuvat hämäriin ja haalistuneisiin muistikuviin. Merkkien erottamiskyvyttömissä osissa olevat erot eivät näissä olosuhteissa ole riittäviä poistamaan sekaannusvaaraa. Lisäksi merkkien tarkoittamat tavarat ovat identtisiä, mikä on omiaan lisäämään sekoitettavuutta.

Ainoastaan Valio on käyttänyt tavaramerkeissään RIINI -päätettä ennen INGMARIINI -tavaramerkin markkinoille saattamista. Sen jälkeen kun Ingman on saattanut markkinoille INGMARIINI tavaramerkin kukaan muu ei ole käyttänyt RIINI -päätettä tavaramerkeissä. Ingmanin viittaamat PÄHKIRIINI ja SOKERIINI eivät ole olleet käytössä. Pelkkä rekisteröinti ei vaikuta asian arviointiin. Sanoja MANDARIINI ja ROSMARIINI ei ole käytetty tavaramerkin omaisesti, joten niilläkään ei ole merkitystä asiassa. Tavaramerkin MUNARIINI rekisteröintiä on haettu vasta sen jälkeen kun INGMARIINI tavaramerkki on saatettu markkinoille, joten Ingmanin väite tältäkin osin on merkityksetön.

Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja

Tavaramerkit VOIMARIINI ja OIVARIINI ovat laajalti tunnettuja, kuten Valion teettämä markkinatutkimus osoittaa ja ne kuuluvat tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun suojan piiriin. Merkin INGMARIINI käytöstä syntyy välitön mielleyhtymä Valion merkkeihin VOIMARIINI ja OIVARIINI. Mielleyhtymä seuraa erityisesti tavaroiden identtisyydestä, merkkien samankaltaisuudesta, Valion merkkien tunnettuisuudesta ja MARIINI ja VARIINI -päätteiden omaperäisyydestä jo alkujaan.

Valion merkit nauttivat sanottua suojaa, vaikka merkit ovat vain osittain samoja/samankaltaisia sekä riippumatta siitä, miten kuluttajat hahmottavat merkin INGMARIINI kaupallisen alkuperän. Riittävää on, että kuluttajat yhdistävät merkit ja tästä aiheutuu vahinkoa Valiolle.

Tavaramerkillä VOIMARIINI on merkittävä goodwill-arvo. Merkki on mielikuvituksellinen ja erottamiskykyinen. VOIMARIINI on ollut yli 25 vuoden ajan yksi Suomen tunnetuimmista ja ostetuimmista leviterasvamerkeistä laajamittaisen markkinoinnin seurauksena. Myös tavaramerkki OIVARIINI on nykyisin yhtä tunnettu merkki kuin VOIMARIINI.

Ingmanilla ei ole hyväksyttävää syytä tavaramerkin käytölle. Mitään INGMA -alkuisia merkkejä ei ole tavaramerkkirekisterissä.

Käyttäessään tavaramerkkiä INGMARIINI Ingman käyttää tavaramerkkien VOIMARIINI ja OIVARIINI mainetta hyväkseen. Tavaramerkki INGMARIINI on ainoa Ingmanin tavaramerkki, jossa ei esiinny sanaa INGMAN kokonaisuudessaan. Sisällyttämällä merkkiin INGMARIINI Valion tunnetuksi tekemän merkin MARIINI Ingman pyrkii tekemään tuotteesta myyvemmän.

Tuttuja laatua osoittava MARIINI -pääte houkuttaa relevantin yleisön tutustumaan Ingmanin lanseeraamaan INGMARIINI -tuotteeseen. Houkutus tuotteeseen tutustumiseen synnytetään hyödyntämällä suoraan Valion uhraamia markkinointi-investointeja. Tämä seikka on se keskeinen syy, miksi Ingman on päätynyt riidanalaiseen merkkivalintaansa.

Merkin INGMARIINI käyttö leviterasvassa muiden kuin Valion toimesta merkitsisi MARIINI -sanan degeneroitumista samoin kuin on tapahtunut sellaisille merkeille kuin heteka ja mono. Jos kilpailijoiden sallittaisiin vapaasti käyttää sanaa MARIINI merkeissään, tästä hyvin erottamiskykyisestä tunnuksesta muodostuisi yleinen lajinimitys, joka ei enää yksilöisi yhden nimenomaisen elinkeinonharjoittajan markkinoimia tuotteita ("blurring"). Markkinoille voisi siis tulla esimerkiksi Raision MARIINI, Unileverin MARIINI ja niin edelleen.

Ingman on myös väittänyt, että Ingmanilla olisi ollut hyväksyttävä syy laajentaa INGMA -alkuisten tavaramerkkiensä sarjaa. Lain tarkoittama hyväksyttävä syy voisi olla käsillä vain silloin, jos Ingmanilla olisi välttämätön, esimerkiksi lain vaatima syy, käyttää samaa tai samankaltaista merkkiä.

Ingman on tietoisesti ja Valion varoituksista huolimatta ottanut tavaramerkkiinsä Valiolle rekisteröityjen merkkien iskuosan. Ingmanin nimenomaisena ja tietoisena tarkoituksena on luoda vahva linkki merkkien VOIMARIINI ja OIVARIINI välille.

Vahingonkorvaus

Valiolla on tavaramerkkilain 38 §:n mukaisesti oikeus saada korvaus kaikesta kärsimästään vahingosta.

Ingman on menetellyt tahallisesti ottaessaan käyttöön tavaramerkin INGMARIINI. Ingman on ollut käyttöönottaessaan merkin tietoinen Valion leviterasvoilla käytössä olleista merkeistä.

Ingmanin menettelyn johdosta Valion leviterasvojen myynti alenee. Lisäksi Valion merkeille aiheutuu markkinahäiriövahinkoa sen johdosta, että merkin erottamiskyky heikkenee ja Ingman käyttää Valion tunnetuksi tekemää iskuosaa MARIINI oman tuotteen markkinoinnin ja vetovoimaisuuden edistämiseen.

Vahingon määrä on johdettavissa Ingmanin INGMARIINI -leviterasvan myyntiluvuista.

Vastaus

Vaatimukset
Ingman Foods Oy Ab on vaatinut, että kanne hylätään ja että Valio Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 39.445,65 eurolla ja asianosaiskulut 5.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut ratkaisun antamisesta.

Perusteet
Ingman ei loukkaa käyttämällä sille rekisteröityä tavaramerkkiä INGMARIINI Valiolle rekisteröityjä tavaramerkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI. Tavaramerkin rekisteröinti antaa Ingmanille tavaramerkkilain 1 ja 4 §:n mukaisen yksinoikeuden tavaramerkin käyttöön. Merkki ei ole sekoitettavissa viimeksi mainittuihin merkkeihin.

Tavaramerkin loukkaus on arvioitava koko siltä ajalta, jona merkki on ollut käytössä. Sitä vastoin kiellolle pitää olla perusteet kieltohetkellä.

INGMARIINI -tavaramerkkiä suunniteltiin vuosina 1986-1987. Tällöin ajateltiin margariinia tuotteena ja haluttiin yhdistää jokin tuotteeseen liittyvä elementti Ingman -nimeen. Päädyttiin yhdistelmään INGMARIINI, jossa merkin etuosa viittasi Ingmaniin ja loppuosa margariiniin. Ingmanilla on myös muita tavaramerkkejä, kuten INGMANTAL (rek.nro 228579) emmental -juustolle ja INGMANDAM (rek.nro 228580) edam -juustolle, joissa merkki on rakennettu samalla tavalla. INGMARIINI on luonnollinen jäsen tässä tavaramerkkiperheessä.

INGMARIINI tavaramerkki otettiin käyttöön 1987 jolloin markkinoilla oli jo Valion tuote VOIMARIINI. Merkkiä käytettiin pari vuotta margariinituotteille. Valio ei millään tavoin reagoinut merkin käyttöön.

Vuonna 2004 merkki päätettiin ottaa uudelleen käyttöön erityisesti, koska se sopi muihin INGMA -aikuisiin merkkeihin. Tavaramerkkihakemus jätettiin 17.1.2005 eikä patentti- ja rekisterivirasto löytänyt esteitä merkin rekisteröinnille tai käytölle toimittamassaan virallistutkimuksessa. Merkki rekisteröitiin 15.6.2005 ja lanseerattiin markkinoille syyskuun alussa 2005.

Oikeus käyttää sanaa INGMARIINI perustuu rekisteröintiin nro 233624. Valio on VOIMARIINI-, OIVARIINI- ja MARIINI- rekisteröintiensä perusteella jättänyt INGMARIINI- tavaramerkkirekisteröintiä vastaan 12.8.2005 väitteen patentti- ja rekisterihallitukselle. Virasto on päätöksellään 19.1.2006 hylännyt väitteen katsomalla Ingmanin tässä asiassa esittämillä perusteilla, etteivät merkit ole tavaramerkkilain 4 §:n nojalla sekoitettavissa eikä Valio ole onnistunut näyttämään merkkiensä olevan maassamme tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla laajalti tunnettuja. Valio on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalle.

Sekoitettavuus

Tavaramerkki INGMARIINI ei ole sekoitettavissa tavaramerkkeihin OIVARIINI, VOIMARIINI tai MARIINI.

Vertailtavat tavarat ovat samankaltaisia ja identtisiä. Sekoitettavuusarviointi on siten tehtävä pelkästään merkkien perusteella.

Merkin INGMARIINI samankaltaisuuden aste suhteessa merkkeihin VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI on alhainen ja vain kuvailevasta loppuosasta johtuva. Kokonaisuutena merkit eroavat selvästi toisistaan sekä visuaalisesti, foneettisesti että merkityssisällöltään. Merkit eivät ole samoja tai samankaltaisia tavaramerkkioikeudellisessa mielessä eivätkä toisiinsa sekoitettavissa.

VOIMARIINI -merkki on heikosti erottamiskykyinen. Se koostuu rasvaseokselle täysin erottamiskyvyttömästä etuliitteestä VOI ja heikosti erottamiskykyisestä, margariiniin viittaavasta päätteestä MARIINI tai RIINI tai vastaavasti erottamiskyvyttömistä elementeistä VOIMA JA RIINI. Merkki ei ole omaperäinen keksitty nimitys, vaan kuvailevista osista yhdistetty tunnus. Kuvailevien osiensa johdosta merkki on muuttumassa kuluttajien mielissä yleisnimitykseksi voin ja margariinin sekoitteelle.

OIVARIINI -merkki koostuu täysin erottamiskyvyttömästä elementistä OIVA (=hyvä) ja heikosti erottamiskykyisestä margariiniin viittaavasta loppuliitteestä RIINI. Tämä merkki on kuvailevista osista yhdistetty tunnus.

MARIINI -merkissä margariiniin viittaava etuliite MA on yhdistetty heikkoon RIINI -päätteeseen ja merkki on itse asiassa vain yhdellä tavulla lyhennetty sana MARGARIINI. Merkki MARIINI on myös puhdas yleiskielen sana, joka viittaa muun muassa laivastoon tai mariinin siniseen (pakkauksen väritys). Merkkiä voidaan pitää siinä määrin kuvailevana, että sen erottamiskyky voitaisiin kokonaan kieltää.

Ainoa yhteinen elementti Valion vetoamien merkkien kanssa on erottamiskyvytön pääte ARIINI tai RIINI.

INGMARIINI -merkin erottamiskykyinen etuliite INGMA viittaa kuluttajien parissa vahvasti tunnettuun suomalaiseen perheyritykseen Ingmaniin. Etuliite on erittäin vahvasti erottamiskykyinen.

INGMARIINI -merkin pääte RIINI viittaa margariiniin. Merkin yksiselitteinen merkityssisältö kuluttajien mielessä on siten "Ingmanin margariini" tai "Ingmanin rasvaseos", mikä poikkeaa olennaisesti Valion merkkien merkityssisällöstä. Kuluttajien keskuudessa ei voi syntyä sekaannusta kaupallisen alkuperän suhteen, kun kaupallinen alkuperä eli Ingman paljastuu jo tuotteen tavaramerkistä.

Merkit ovat myös visuaalisesti ja foneettisesti täysin erilaisia merkkien etuliitteiden eroavaisuuksien johdosta. Erityisesti etuliitteissä INGMA tai ING "g" kirjain ääntyy selvästi ja poikkeaa huomattavasti Valion etuliitteestä OIVA, VOIMA ja MA. Alkuosat ovat visuaalisesti, äänteellisesti ja myös merkityssisällöltään täysin erilaisia: VOI, VOIMA, OIVA ja MA verrattuna INGMA tai ING.

Tavaran lajia kuvailevat päätteet RIINI ja ARIINI tulee pitää vapaina. Pääte ARIINI esiintyy useiden ruoka-ainesten nimityksissä, kuten MANDARIINI, ROSMARIINI, FARIINI ja niin edelleen. Valio ei voi saada suojaa kuvailevalle päätteelle ARIINI tai RIINI sellaisenaan.

Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja

Tavaramerkkiin VOIMARIINI sisältyvä elementti MARIINI ei nauti tavaramerkkilain 6 § 2 momentin mukaista suojaa laajalti tunnetuille tavaramerkeille.

Suojan saaminen edellyttää ensinnäkin, että merkin tulee olla laajalti tunnettu.

VOIMARIINI on aiemmin ollut markkinajohtaja margariinin tavaramerkkinä ja siten tavaramerkkinä varmasti aikanaan ollut laajalti tunnettu, jopa siinä määrin, että merkki menettää erottamiskykyään muuntumalla yleiskielen sanaksi. Merkki ei vuoden 2004 jälkeen ole enää ollut käytössä. VOIMARIINI tavaramerkin poistumisesta markkinoilta on kulunut niin pitkä aika, että merkki ei ole enää mainitussa lainkodassa tarkoitetuin tavoin laajalti tunnettu.

Merkki OIVARIINI on ollut käytössä vasta toista vuotta VOIMARIINI -merkin seuraajana. Se ei ole tullut näin lyhyessä ajassa laajalti tunnetuksi.

Tunnus MARIINI on ollut niin suppeassa käytössä, ettei se voi nauttia laajalti tunnettujen merkkien suojaa.

Vaikka valion merkit olisivat tunnettuisuudeltaan laajalti tunnettuja merkkejä, suojan myöntämiselle säädetyt muut edellytykset eivät täyty.

Toiseksi suojan saaminen edellyttää, että toisen merkin tulee olla samankaltainen. Merkit ovat edellä kuvatulla tavalla kokonaisvaikutelmaltaan erilaisia. Ainoa mahdollinen linkki merkkien välillä liittyy erottamiskyvyttömään margariini -käsitteeseen. Merkkien rinnakkaisesta käytöstä ei markkinatutkimuksen perusteella aiheudu mitään sekaannusvaaraa, harhaanjohtumista tai muutakaan haittaa.

Kolmanneksi suojan myöntäminen edellyttää, että toisen samankaltaisen merkin käyttämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Ingmanilla on ollut luonnollinen ja hyväksyttävä syy laajentaa toiminimeensä ja tavaramerkkiinsä viittaavien INGMA- alkuisten tavaramerkkien sarjaa. On hyväksyttävää muodostaa tavaramerkkejä omasta toiminimestään ja kuvailevasta osasta.

Tunnus INGMARIINI ei pyri hyödyntämään kilpailijan tuotteeseen liittyvää mainetta tai arvoa, vaan yhtiön omaan toiminimeen liittyvää mainetta ja arvoa. Ingman ei ylipäätään saa mitään hyötyä Valion tavaramerkistä, vaan ainostaan siitä, että merkin INGMARIINI loppuosa viittaa margariiniin ja auttaa kohderyhmän edustajaa ymmärtämään, minkä tyyppinen tuote on.

Tavaramerkin INGMARIINI käyttö ei ole haitaksi Valion merkkien erottamiskyvylle tai maineelle. Kuluttajat eivät sekoita merkkiä Valion merkkeihin, vaan ainostaan mieltävät niiden tarkoittamien tuotteiden olevan margariininomaisia, minkä ei ole haitaksi Valiolle.

ARIINI tai RIINI -päätteessä on tavaramerkkioikeudellisesti kyse heikosta loppupäätteestä eikä dominantista. Kirjainyhdistelmä ING tai INGMA on erittäin vahvasti erottamiskykyinen ja ne yksilöivät jopa merkin kaupallisen alkuperän Ingmaniin. Merkkien yhteinen osa RIINI on merkin erottamiskyvytön osa.

Valion merkkien elementtien erottamiskyvyn heikkous ja merkkien erot, erityisesti INGMARIINI -merkin vahvasti erottamiskykyinen etuliite INGMA, johtavat siihen, etteivät merkit ole samankaltaisia eikä keskiverto kohderyhmän edustaja erehdy luulemaan merkkien tarkoittamien tavaroiden tai palvelujen tulevan samasta taloudellisesta lähteestä. Merkkien välillä ei siten ole samankaltaisuutta tai sekaannusvaaraa.

Vahingonkorvaus

Ingman ei ole tahallisesti loukannut Valion yksinoikeutta tavaramerkkeihin VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI käyttämällä rekisteröityä tavaramerkkiä INGMARIINI. Ingmanilla on ollut perusteltu syy luottaa patenttija rekisterihallituksen virallistutkimukseen. Loukkausväitteitä ei ole osattu odottaa, koska Valio on vuosina 1987-1989 pysytellyt passiivisena, vaikka INGMARIINI -merkkiä on käytetty markkinoilla VOIMARIINI -merkin rinnalla. Vahingonkorvausvelvollisuutta tulee siten sovitella tavaramerkkilain 38 §:n 2 momentin nojalla.

Mikään Valion levitteiden markkinaosuuden menetys ei ole syy-yhteydessä väitettyyn loukkaukseen. INGMARIINI merkin käyttö ei myöskään ole syy-yhteydessä Valion merkkien erottamiskyvyn heikkenemiseen, jota sinänsä on kiistatta tapahtumassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeuden ratkaisu

Ingman Foods Oy Ab:n pyynnöstä, jota Valio Oy ei ole vastustanut, käräjäoikeus on päättänyt ratkaista välituomiolla kanteen vaatimuskohtien 1, 2 ja 4 osalta.

Perustelut

Valio, joka on tunnetuin suomalainen maitotaloustuotteiden valmistaja, on käyttänyt sille vuonna 1980 rekisteröityä tavaramerkkiä VOIMARIINI yli 25 vuoden ajan leviterasvaseoksen tunnuksena. Johtuen EU-säädöksestä, jonka mukaan voiksi voi kutsua vain tuotetta, jonka rasvaosa on kokonaan maitorasvaa, Valio ei ole käyttänyt merkkiä enää vuoden 2004 jälkeen. VOIMARIINI on ollut tavaramerkkinä tunnettu ja leviterasvojen markkinajohtaja.

Valio on vuoden 2005 alusta alkanut markkinoida aiemmin tavaramerkillä VOIMARIINI tunnettua leviterasvaseosta vuonna 2004 rekisteröidyllä tavaramerkillä OIVARIINI.

Valiolle on myös rekisteröity tavaramerkki MARIINI vuonna 1996. Tunnusta MARIINI Valio on käyttänyt tunnuksella Enilett markkinoimansa leviterasvaseoksen pakkauksessa kesästä 2005 lähtien.

Ingman, joka on Valion jälkeen tunnetuin suomalainen maitotaloustuotteiden valmistaja, on käyttänyt sille vuonna 2005 rekisteröityä tavaramerkkiä INGMARIINI parin vuoden ajan 1980-luvun lopulla ja lanseerannut sen uudelleen markkinoille syyskuussa 2005.

Sekoitettavuus

Asiassa on kysymys siitä, onko tavaramerkki INGMARIINI sekoitettavissa rekisteröityihin tavaramerkkeihin VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI.

Säädökset

Tavaramerkkilain mukainen yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei kukaan muu kuin merkin haltija saa elinkeinotoiminnassa käyttää markkinoimiensa tavaroiden tunnuksena kyseiseen tavaramerkkiin sekoitettavissa olevaa merkkiä. Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukaan tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tuotteita.

Tavaramerkkilaissa ei ole säädetty tarkemmin siitä, milloin ja millä ehdoilla samankaltaiset tunnusmerkit voivat olla laissa tarkoitetulla tavalla sekoitettavissa. Asian arvioinnissa on otettava huomioon paitsi tavaramerkkilaki myös Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY (jäljempänä tavaramerkkidirektiivi) sekä sitä koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (jäljempänä EY-tuomioistuin) oikeuskäytäntö.

Käsillä olevassa tapauksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan sekä 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Ensin mainitun kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, tai jos se on rekisteröity, se on julistettava mitättömäksi, jos sen vuoksi, että tavaramerkki on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi, samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, yleisön keskuudessa on sekaannusvaara, joka sisältää vaaran tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä. Jälkimmäisessä direktiivin kohdassa säädetään vastaavasti, että rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitulla tavalla aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran.

Edellä mainittuja säännöksiä koskevan direktiivin 10. perustelukappaleen mukaan on välttämätöntä määritellä samankaltaisuuden käsite suhteessa sekaannusvaaraan, jonka arviointi riippuu lukuisista tekijöistä ja erityisesti siitä, kuinka hyvin tavaramerkki tunnetaan markkinoilla, vakiintuneeseen tai rekisteröityyn merkkiin liittyvistä mielleyhtymistä sekä samankaltaisuuden asteesta tavaramerkin ja merkin sekä niihin yhdistettyjen tavaroiden tai palvelujen välillä.

EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö

EY-tuomioistuimen mukaan sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena. Huomioon on tällöin otettava kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä yksittäistapauksessa (C-251/95, C-39/97 ja C-342/97). Tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenee, että mainittu kokonaisarviointi merkitsee myös huomioon otettavien tekijöiden keskinäistä riippuvuutta ja erityisesti sitä, että tavaramerkkien samankaltaisuus on vuorovaikutussuhteessa niiden tavaroiden tai palveluiden samankaltaisuuteen, joita varten nämä tavaramerkit on tarkoitettu. Niinpä tavaroiden vähäisen samankaltaisuuden saattaa korvata niitä varten tarkoitettujen tavaramerkkien merkittävä samankaltaisuus ja päinvastoin.

EY-tuomioistuin on katsonut sekaannusvaaran olevan kyseessä silloin, jos yleisö saattaa erehtyä kyseisten tavaroiden tai palvelujen alkuperästä. Sekaannusvaara on olemassa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin samasta yrityksestä taikka mandollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä (C-39/97 ja C-342/97).

EY-tuomioistuimen mukaan sekaannusvaara on sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on. Sellaisia tavaramerkkejä, jotka ovat erittäin erottamiskykyisiä joko ominaispiirteidensä vuoksi tai sen vuoksi, että ne tunnetaan markkinoilla, suojataan laajemmin kuin niitä, joiden erottamiskyky on heikompi (C-251/95, C-39/97 ja C-342/97).

EY-tuomioistuimen mukaan tavaramerkki, jolta puuttuu erottuvuus, voi tulla erottamiskykyiseksi sen seurauksena, että rekisteröityä tavaramerkkiä käytetään tavaramerkin osana sen yhtenä osatekijänä tai yhdessä sen kanssa. Tavaran tai palvelun käyttämisestä on tällöin johduttava, että tavaran tai palvelun kohderyhmässä tavaran tai palvelun tiedetään olevan peräisin tietystä yrityksestä.(C-353/03

Kun tavarat tai palvelut ovat samat, yleisön keskuudessa voi EY-tuomioistuimen ratkaisun mukaan olla olemassa sekaannusvaara silloin, kun riidanalainen merkki muodostuu yhdistämällä yhtäältä kolmannen osapuolen yrityksen nimi ja toisaalta rekisteröity tavaramerkki, jolla on normaali erottamiskyky ja joka ei tosin yksinään ole hallitseva moniosaisesta merkistä saatavassa kokonaisvaikutelmassa, mutta jolla on moniosaisessa merkissä itsenäinen asema tunnusmerkkinä (C-120/04).

EY-tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenee lisäksi, että tulkittaessa tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuutta tämän kokonaisarvioinnin on perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan. Huomioon on otettava erityisesti tavaramerkkien erottavat ja hallitsevat osat. Sillä, miten tämän tyyppisten tavaroiden tai palvelujen keskivertokuluttaja ymmärtää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Yleensä keskivertokuluttaja käsittää tavaramerkin kokonaisuutena eikä ryhdy tutkimaan merkin erilaisia yksityiskohtia (C-251/95 ja C-342/97).

Edellä mainitussa kokonaisarvioinnissa kyseisen tyyppisten tavaroiden keskivertokuluttajan oletetaan olevan tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen. On kuitenkin otettava huomioon se, että keskivertokuluttajalla on ainoastaan harvoin mandollisuus verrata suoraan eri tavaramerkkejä. Useimmiten hänen on turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä on tavaramerkeistä. Lisäksi EY-tuomioistuin on korostanut, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyypin mukaan (C-342/97).

Tavaramerkkien omaperäisyys ja tunnettuus

Tavaramerkki VOIMARIINI muodostuu alkuosasta VOI tai VOIMA ja loppuosasta MARIINI tai RIINI. Alkuosa VOI ilmaisee tavaran lajia ja alkuosa VOIMA tavaran laatua. Ne eivät sellaisenaan ole rasvaseokselle erottamiskykyisiä. Loppuosa MARIINI tai RIINI viittaa margariiniin. Lisäksi sana MARIINI tarkoittaa sinistä väriä tai viittaa mereen. Loppuosa on heikosti erottamiskykyinen ja sellaisenaan sen tulee olla vapaasti kaikkien elinkeinonharjoittajien käytettävissä. Kun merkki muodostuu tuotetta kuvailevista osista, sitä ei voida merkkinä pitää kovin omaperäisenä eikä vahvana.

Tavaramerkki VOIMARIINI on ollut Suomessa laajasti käytetty ja hyvin tunnettu, mikä on ollut omiaan vahvistamaan sen suojapiiriä. Valion helmikuussa 2006 teettämän markkinatutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuneista 87 prosenttia tunnisti merkin VOIMARIINI jollain lailla ja ainostaan 3 prosenttia ei tuntenut merkkiä lainkaan (kantajan kirjallinen todiste 9).

Tavaramerkki OIVARIINI muodostuu tavaran laatua kuvailevasta sanasta OIVA ja margariiniin viittaavasta loppuosasta RIINI. Merkkinä sitä ei siten voi pitää kovin omaperäisenä eikä vahvana. Käytössä merkki on ollut vasta vuodesta 2005, mutta tavaramerkin VOIMARIINI korvanneena merkkinä sen tunnettuus on nopeasti kasvanut. Valion helmikuussa 2006 teettämän markkinatutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuneista 79 prosenttia tunnisti merkin jollain lailla ja 8 prosenttia ei tuntenut merkkiä lainkaan.

Tavaramerkki MARIINI viittaa margariiniin. Lisäksi se tarkoittaa sinistä väriä ja viittaa mereen. Rasvaseokselle sitä ei voida pitää kovin omaperäisenä merkkinä, joten sen suojapiiri on heikko. Merkkiä ei ole käytetty itsenäisesti ja sen käyttöaika on ollut lyhyt. Merkin erottamiskykyisyyden ei siten voida katsoa vahvistuneen edes sillä perusteella, että merkki sisältyy sellaisenaan pitkään käytössä olleeseen ja tunnetuksi tulleeseen merkkiin VOIMARIINI. Tätä käsitystä tukee myös Valion helmikuussa 2006 teettämä markkinatutkimus, jonka mukaan kysyttäessä, mitä tarkoittaa sana mariini, ainoastaan 4 henkilöä 1000:sta ilmoitti sen tarkoittavan margariinia, Voimariinia tai Oivariinia.

Tuotteiden samankaltaisuus

Asiassa on riidatonta, että tavaramerkit VOIMARIINI, MARIINI, OIVARIINI ja INGMARIINI tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tuotteita.

Tavaramerkkien samankaltaisuus

Tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan sekaannusvaaran arviointi voi tulla kysymykseen vain, jos vertailtavana ovat samat tai samankaltaiset merkit. Tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentissa tai 6 §:n 1 momentissa ei vastaavaa edellytystä ole nimenomaisesti asetettu. Tavaramerkkilaki ei kuitenkaan ole ristiriidassa direktiivin pakottavien säännösten kanssa, koska merkkien samankaltaisuus voidaan direktiivin edellyttämällä tavalla ottaa huomioon merkkien sekoitettavuuden arvioinnissa.

Tavaramerkkioikeudellisessa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on tunnusmerkkien samankaltaisuutta arvioitaessa kiinnitetty huomiota sekä sisällölliseen, foneettiseen että visuaaliseen samankaltaisuuteen.

Verrattaessa tavaramerkkejä VOIMARIINI ja INGMARIINI keskenään huomio kiinnittyy merkkien yhteiseen loppuosaan MARIINI tai RIINI. Margariiniin viittaavana tavaramerkkien loppuosaa ei voi pitää niiden hallitsevana ja erottamiskykyisenä osana. Merkkien samankaltaisuusvertailu on siten tehtävä merkkien alkuosien perusteella.

Alkuosat VOI tai VOIMA ja ING tai INGMA ovat kirjainmäärältään samanlaiset. VOI ja ING ovat foneettisesti ja kirjoitusasultaan täysin erilaiset, kun sitä vastoin VOIMA ja INGMA ovat foneettisesti ja kirjoitusasultaan yhtenevät kanden viimeisen kirjaimen osalta. Merkityssisällöltään alkuosat ovat täysin erilaiset. Sanoilla VOI ja VOIMA on tuotteen laatua kuvaava merkityssisältö ja sellaisenaan ne tavaramerkkeinä olisivat leviterasvalle erottamiskyvyttömiä. ING ja INGMA viittaavat hyvin vahvasti tuotteen valmistajaan Ingmaniin. Valion väittämin tavoin alkuosien on mahdollista katsoa viittaavan englannin kielen sanaan ingredient ja ruotsin kielen sanaan ingredienser. Ruotsinkielinen nimi Ingman on kuitenkin Suomessa niin tunnettu maitotaloustuotteiden valmistaja, että sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen kohdeyleisö mieltää sen todennäköisemmin viittaavan Ingmaniin kuin sanoihin ingredient tai ingredienser.

Tavaramerkkien MARIINI ja INGMARIINI yhteinen osa on heikosti erottamiskykyinen MARIINI. Merkit erottava osa ING viittaa tuotteen valmistajaan.

Tavaramerkkien OIVARIINI ja INGMARIINI yhteinen osa on heikosti erottamiskykyinen RIINI. Alkuosat OIVA ja INGMA ovat foneettisesti ja kirjoitusasultaan lukuunottamatta viimeistä A kirjainta erilaiset. Lisäksi ne eroavat merkityssisällöltään toisistaan. OIVA sellaisenaan on erottamiskyvytön.

Edellä kerrotun tunnusmerkkien vertailun perusteella merkkien samankaltaisuus johtuu pääasiallisesti kuvailevasta RIINI- tai MARIINI- päätteestä tai sanasta. Samankaltaisuuden astetta ei siten voida pitää kovin korkeana.

Kokonaisvaikutelma

Tavaramerkeillä myytävien, päivittäin käytettävien levitettävien rasvaseosten keskivertokuluttaja on elintarvikeostoksia tekevä kuluttaja. Tyypillisesti ostopäätökset ovat nopeita ja perustuvat vähäiseen tietämykseen, mutta niihin käyttötottumukset ja mieltymykset vaikuttavat ratkaisevasti.

Tavaramerkkien tarkoittamia rasvaseoksia myydään pääasiallisesti päivittäistavaraliikkeissä rinnakkain. Kuluttajilla on tällöin mahdollisuus verrata tuotteita toisiinsa. Tällöin vähäisetkin erot tavaramerkkien hallitsevissa osissa ovat riittäviä erottamaan tavaramerkit toisistaan. Valio ja Ingman ovat tunnetuimpia maitotaloustuotteiden valmistajia Suomessa. Yhtiöiden tunnettuisuuden ja vahvan kilpailuaseman on katsottava olevan omiaan vähentämään sitä mahdollisuutta, että kohdeyleisö erehtyy kyseisten tavaroiden alkuperästä, varsinkin, kun loukkaavaksi väitetyn merkin hallitseva osa viittaa vahvasti yhtiön toiminimeen. Tavanomaista myöskään ei ole, että yhtiö myy tavaramerkkejään lähimmälle kilpailijalleen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen erityisesti huomioon, että tavaramerkin INGMARIINI alkuosa ING tai INGMA viittaa Suomessa Valion jälkeen tunnetuimpaan maitotaloustuotteiden valmistajaan Ingmaniin, on katsottava, ettei tavaramerkki INGMARIINI ole tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sekoitettavissa tavaramerkkeihin VOIMARIINI, MARIINI tai OIVARIINI.

Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja

Asiassa on myös kysymys siitä, nauttivatko tavaramerkit VOIMARIINI ja OIVARIINI tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaista suojaa.

Säädökset

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaan tavaramerkkien sekoitettavuuteen voidaan pykälän 1 momentin estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu Suomessa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin säännöstä, kun siinä säännelty laajalti tunnetun tavaramerkin suoja perustuu tavaramerkkidirektiiviin, on tulkittava tavaramerkkidirektiivin säännösten ja EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin säännös perustuu tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltio voi säätää, että rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan elinkeinotoiminnassa käyttämästä merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin tavaramerkki, vaikka tavarat tai palvelut, joita varten merkki on, eivät ole samankaltaisia kuin ne, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, milloin viimeksi mainittu tavaramerkki on laajalti tunnettu tässä jäsenvaltiossa ja merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottuvuuden tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottuvuudelle tai maineelle.

EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö

EY-tuomioistuin on määritellyt laajalti tunnettuuden edellyttävän sitä, että merkittävä osa kohdeyleisöstä tuntee tavaramerkin. Edellytyksen täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon kaikki asiassa merkitykselliset seikat, kuten esimerkiksi tavaramerkin markkinaosuus, tavaramerkin käyttämisen intensiivisyys, maantieteellinen laajuus ja kesto sekä missä määrin yritys on käyttänyt varoja tavaramerkin tunnetuksi tekemiseen (C-375/97).

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin ja tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 kohdan sanamuoto viittaa siihen, että laajalti tunnettujen merkkien erityissuoja koskisi vain tilanteita, joissa ei ole kyse samoista tai samankaltaisista tavaroista. EY-tuomioistuin on katsonut tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 momentin tulevan sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa tavaramerkkejä käytetään samoille tai samankaltaisille tavaroille tai palveluille (C-292/00, C-408/01).

EY-tuomioistuin ei ole edellyttänyt laajalti tunnetun merkin suojan saamiseksi sen selvittämistä, että laajalti tunnettu tavaramerkki ja kyseinen merkki ovat siinä määrin keskenään samankaltaisia, että kohdeyleisön keskuudessa on sekaannusvaara näiden välillä. Riittää, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa (C-408/01).

Laajalti tunnetun merkin suojan saamiseksi vaaditaan merkkien samankaltaisuuden lisäksi, että myöhemmän tavaramerkin käyttö merkitsee laajalti tunnetun merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeutettua hyväksikäyttämistä taikka on haitaksi sen erotettavuudelle tai maineelle. Aikaisemman, laajalti tunnetun merkin haltijan ei tarvitse näyttää tällaista haittaa tapahtuneen, vaan riittävänä pidetään haitan vaaraa koskevan näytön esittämistä. EY-tuomioistuin on katsonut, että haitat johtuvat tietystä samankaltaisuudesta haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä, mistä syystä kohdeyleisö yhdistää nämä kaksi tavaramerkkiä toisiinsa, toisin sanoen liittää ne yhteen. Tämän yhteyden olemassaolo on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä yksittäistapauksessa (C-408/01). EY-tuomioistuin on todennut, että mitä erottamiskykyisempi ja maineikkaampi aikaisempi tavaramerkki on, sitä helpommin sille on katsottava aiheutuvan haittaa (C-375/97).

Tuotteiden samankaltaisuus

Ratkaistavana olevassa asiassa on riidatonta, että tavaramerkkien tarkoittamat tuotteet ovat samoja tai samankaltaisia. EY- tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tavaramerkkilain 6 §:n 2 momenttia on tulkittava siten, että säännöksessä tarkoitettu suoja koskee myös samoja tai samankaltaisia tuotteita.

Tavaramerkkien tunnettuus

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin tarkoittamana laajalti tunnettuna merkkinä EY- tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti pidetään merkkiä, jonka merkittävä osa kohdeyleisöstä tunnistaa.

Tavaramerkkiä VOIMARIINI on käytetty koko Suomen alueella päivittäistavaran tunnuksena vuodesta 1980 vuoden 2004 loppuun. Se on ollut lajissaan johtava tuote markkinoilla. Valio on markkinoinut samaa tuotetta vuodesta 2004 tavaramerkillä OIVARIINI. Valion helmikuussa 2006 teettämän markkinatutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuneista 87 prosenttia tunnisti jollain lailla merkin VOIMARIINI ja 79 prosenttia merkin OIVARIINI.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen tavaramerkkejä VOIMARIINI ja OIVARIINI on pidettävä tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin tarkoittamina laajalti tunnettuina merkkeinä. Näin on katsottava olevan, vaikka tavaramerkki VOIMARIINI on ollut pois käytöstä vuodesta 2005 ja tavaramerkkiä OIVARIINI on käytetty vasta lyhyehkön aikaa. Valion teettämästä markkinatutkimuksesta käy ilmi, että mainituista, tunnettuutta yleensä heikentävistä seikoista huolimatta merkittävä osa kohdeyleisöstä tunnistaa merkit.

Merkkien samankaltaisuus

Kuten edellä on todettu EY-tuomioistuin on katsonut, ettei laajalti tunnetun tavaramerkin suoja edellytä merkkien sekoitettavuutta. Riittävää on, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää tunnukset toisiinsa.

Tavaramerkeissä INGMARIINI ja VOIMARIINI on yhteistä identtinen loppuosa MARIINI. Tavaramerkissä INGMARIINI ja OIVARIINI on yhteneväinen loppuosa RIINI. Identtisestä loppuosasta johtuen tavaramerkkiä INGMARIINI on pidettävä siinä määrin samankaltaisena tavaramerkkien VOIMARIINI ja OIVARIINI kanssa, että kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa.

Hyväksyttävä syy merkin käyttämiselle

Ingmanille on rekisteröity lukuisia tavaramerkkejä, joihin sisältyy sana Ingman, kuten INGMANDAM ja INGMANTAL (vastaajan kirjallinen todiste 5).

Todistaja C on kertonut, että Ingman oli koko toimintansa ajan käyttänyt tuotteidensa tavaramerkkinä nimeä INGMAN joko yksinään tai osana tavaramerkkiä. Merkki oli erittäin tunnettu. Ingmanin teettämien markkinatutkimusten mukaan yli 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli tuntenut merkin. Ingman oli ottanut tavaramerkin INGMARIINI ensimmäisen kerran käyttöön 1980-luvun loppupuolella. Merkkiin oli päädytty, koska siinä yhdistyivät sekä valmistaja että tuotteen laji. Nimen Ingman viimeinen kirjain oli jätetty merkistä pois, koska merkki ilman viimeistä kirjainta oli helpompi lausua. Ingmanin ja Kotisaari Oy:n fuusioiduttua osasta tavaramerkeistä oli luovuttava. Näihin merkkeihin oli lukeutunut muun muassa INGMARIINI. Ingman oli ottanut merkin uudelleen käyttöön vuonna 2005. Merkki oli sopinut jatkoksi Ingmanilla kehitteillä olleeseen tuoteperheeseen, jonka aikaisempia merkkejä olivat jo tavaramerkit INGMANDAM ja INGMANTAL.

Kun tavaramerkkiin INGMARIINI on sisällytetty lyhenne yhtiön toiminimestä, kun tavaramerkki on linjassa yhtiön aikaisempien tavaramerkkirekisteröintien kanssa ja kun pääte MARIINI tai RIINI margariiniin viittaavana tulee olla vapaasti kaikkien elinkeinonharjoittajien käytettävissä, Ingmanilla on katsottava olevan hyväksyttävä syy tavaramerkin INGMARIIINI käyttämiselle.

Tavaramerkkien epäoikeutettu hyväksi käyttäminen

Valio on kanteessaan vedonnut siihen, että Ingman on pyrkinyt käyttämään sen markkinoinnillaan tavaramerkille VOIMARIINI ja OIVARIINI saavuttamaa erottamiskykyä ja merkittävää goodwill-arvoa ottamalla osaksi tavaramerkkiä INGMARIINI Valion tunnetuksi tekemän päätteen MARIINI.

Yhtä perusteltuna kuin Valion väitettä voidaan pitää Ingmanin väitettä siitä, että Ingman vahvistaa uudella merkillään, jossa yhtiön toiminimeen ja tuoteperheeseen viittaava ING tai INGMA on yhdistetty tuotteen lajiin viittaavaan päätteeseen MARIINI tai RIINI, oman toiminimensä mainetta ja arvoa.

Suurin ryhmäkuluttajista ei Valion ja Ingmanin teettämän markkinatutkimuksen mukaan yhdistä merkkiä INGMARIINI merkkiin VOIMARIINI vaan rasvaseokseen (kantajan kirjallinen todiste 3 ja vastaajan kirjallinen todiste 3). Lisäksi, kuten edellä on esitetty, merkin käytölle on katsottava olleen hyväksyttävä syy. Näin ollen Valio ei ole osoittanut, että Ingman voisi käyttää Valion tavaramerkkien VOIMARIINI ja OIVARIINI erottamiskykyä ja mainetta epäoikeudenmukaisesti hyväksi käyttämällä tavaramerkkiä INGMARIINI.

Tavaramerkkien erottamiskyvylle aiheutuva haitta

Valio ei ole esittänyt mitään sellaista, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tavaramerkin INGMARIINI käyttäminen saattaa olla haitaksi tavaramerkin VOIMARIINI tai OIVARIINI erottamiskyvylle. Valio on korostanut välitöntä yhteyttä, jonka kohdeyleisö luo tavaramerkkien välille ja päätellyt tästä, että erottamiskyvylle aiheutuu vahinkoa. Tällainen yhteys ei kuitenkaan riitä osoittamaan, että on olemassa vaara erottamiskyvylle aiheutuvasta vahingosta. Valio ei siten ole näyttänyt, että tavaramerkin INGMARIINI käyttö voi olla haitaksi merkkien VOIMARIINI ja OIVARIINI erottamiskyvylle.

Johtopäätös
Edellä kerrotuilla perusteilla tavaramerkit VOIMARIINI ja OIVARIINI eivät saa tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaista suojaa. Välituomiolla ratkaistavaksi päätetyt Valion vaatimukset 1, 2 ja 4 on siten hylättävä.

Vahingonkorvaus
Asian näin päättyessä ei myöskään ole perustetta Valion esittämälle vahingonkorvausvaatimukselle, joten asian käsittely vahingonkorvausvaatimuksen osalta on käynyt tarpeettomaksi. Näin ollen myös vaatimus 3 on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaisesti Valio on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Ingmanin tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet, kohtuulliset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut. Valio on myöntänyt kulut määrältään.

Tuomiolauselma
Käräjäoikeus hylkää kanteen ja velvoittaa Valio Oy:n korvaamaan Ingman Foods Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut 39.445,65 euroa ja asianosaiskulut 5.500 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut ratkaisun antamisesta.

Käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala
Käräjätuomari Björn Hellman
Käräjätuomari Riitta Mutanen

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 1.3.2007

Valitus

Valio Oy (jälj. Valio) on vaatinut, että käräjäoikeuden välituomio kumotaan ja toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä kannevaatimukset vaatien, että hovioikeus vahvistaa Ingman Foods Oy Ab:n (jälj. Ingman) loukanneen Valiolle rekisteröityjä tavaramerkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI käyttämällä leviterasvan tunnusta INGMARIINI, ja että Ingmania kielletään jatkamasta tai toistamasta Valion mainittujen rekisteröityjen tavaramerkkien loukkausta käyttämällä tunnusta INGMARIINI sekä että Ingman määrätään poistamaan ja tuhoamaan Suomessa olevat tunnuksen INGMARIINI sisältävät etiketit, mainokset, hinnastot, muut asiakirjat markkinointimateriaalin mukaan lukien pakkaukset ja internetsivuilla olevan materiaalin. Valio on lisäksi vaatinut, että asia palautetaan käräjäoikeuteen Valion kanteessa esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyä varten ja että Ingman velvoitetaan korvaamaan Valion oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

Valio oli käyttänyt vuonna 1980 rekisteröityä tavaramerkkiä VOIMARIINI yli 25 vuoden ajan leviterasvaseoksen merkkinä. MARIINI -pääte osana VOIMARIINI -merkkiä oli muodostunut erittäin laajalti tunnetuksi ja erottamiskykyiseksi Valion voi-kasviöljyseoksen tavaramerkiksi. MARIINI oli uusiosana, joka ei sellaisenaan millään tavalla kuvannut leviterasvan ominaisuuksia. Merkkiin oli tehty sellainen lauseopillinen ja semanttinen muutos, jonka seurauksena merkki oli kokonaisuutena tarkastellen erittäin kekseliäs ja sen merkitys muuttunut siten, ettei se ollut lainkaan kuvaileva tai suggestiivinen. Keskivertokuluttaja ei ymmärtänyt MARIINI -merkin viittaavan margariiniin. Se, että myöhemmin markkinoille tulleeseen Ingmanin tunnukseen oli lisätty jotain, mikä viittasi mahdollisesti toiminimeen tai tuotteen valmistuspaikkaan ei ollut riittävä seikka poistamaan tavaramerkin loukkausta.

Valion ja Ingmanin tässä asiassa tarkoitettujen tuotteiden identtisyys ja yhtiöiden suora kilpailusuhde lisäsivät sekaantumisvaaraa merkkien kesken. Valion vanhemman merkin tunnettuus lisäsi myös sekaantumisvaaraa. MARIINI -merkki takasi sen, että tällä merkillä varustetut tuotteet tulivat suoraan Valiolta tai, että tavara oli tuotettu yhtiön valvonnassa. Ingmanin käyttäessä samaa merkkiä tuotteessaan oli vaara siitä, että yleisö luuli tavaroiden tulevan samasta yrityksestä. Koska tässä asiassa tarkoitetut tuotteet olivat identtisiä, sekaannusvaara oli ilmeinen. Jos Ingman voisi käyttää tunnuksensa päätteenä leviterasvan tavaramerkkiä tai päätettä MARIINI, ei olisi enää takuuta siitä, että kaikki MARIINI -merkkiset leviterasvat olisi tuotettu yhden ja saman yrityksen valvonnassa. Merkin erottamiskyky jo alkuaan sekä käytön kautta hankittu vahvennettu erottamiskyky, tavaroiden identtisyys ja kilpailusuhde sekä itse merkkien takaliitteiden identtisyys olivat tekijöitä, jotka lisäsivät sekaantumisvaaraa.

Tunnus INGMARIINI ei sisältänyt kokonaan sanaa Ingman, vaan siinä oli sen dominoivana ja kuluttajan huomion kiinnittävänä osana tavaramerkinomaisesti käytetty Valiolle rekisteröity MARIINI -tavaramerkki, joka loi mielleyhtymän poikkeuksellisen kuuluisaan merkkiin VOIMARIINI. Merkkien samanlaisuutta vertailtaessa olennaista ei ollut jaotella merkkejä erilaisiin tavuihin, vaan siihen, millä tavalla kuluttajat hahmottivat merkin erottamiskykyiset osat. Koska leviterasvan ostopäätös tehtiin nopeasti ilman erityistietoja elinkeinonharjoittajien välisistä suhteista, sekaannusvaara oli käsillä silloin helpommin kuin tilanteissa, joissa ostopäätös tehtiin harkitusti. Liikenimeen viittaava ING tunnuksen alussa ei poistanut sekaannusvaaraa. Ingmanilla ei ollut oikeutta nielaista Valion omistuksessa olevia tavaramerkkejä liittämällä niihin vihjauksia yhtiön laajalti tunnettuun liikenimeen.

VOIMARIINI oli poikkeuksellisen tunnettu tavaramerkki. Tunnettuuden täytyi heijastua merkin suoja-alaan. MARIINI- tai edes RIINI -pääte eivät olleet olleet laajamuotoisessa tai muussakaan Valion kilpailijoiden käytössä. VOIMARIINI -merkin pääte ei ollut menettänyt erottamiskykyä tai muuttunut tuotteen lajia kuvaavaksi yleissanaksi. MARIINI -pääte ei ollut tarkoittanut tavaramerkkioikeudellisesti samaa kuin rasva. Tunnuksen INGMARIINI käyttäminen leviterasvassa merkitsi väistämättä Valion laajalti tunnettujen merkkien maineen hyväksikäyttämistä.

INGMARIINI -merkin käyttö oli vakavalla tavalla haitaksi Valion poikkeuksellisen kuuluisan VOIMARIINI -tavaramerkin erottamiskyvylle. Päätteen MARIINI käyttö leviterasvoissa muiden kuin Valion toimesta merkitsi MARIINI -merkin degeneroitumista. Jos kilpailijoiden sallittiin vapaasti käyttää MARIINI -sanaa, tästä hyvin erottamiskykyisestä tunnuksesta muodostuisi yleinen nimike, joka ei yksilöisi yhden nimenomaisen elinkeinonharjoittajan markkinoimia tuotteita. Ingmanilla ei ollut voinut olla hyväksyttävää syytä INGMARIINI -tavaramerkin käyttöön otolle. Käyttämistä ei ollut voitu perustella toiminimen ja tuotteen lajin yhdistämisellä. INGMARIINI ei ollut looginen jatke Ingmanin merkkisarjalle, koska kaikissa aikaisemmissa merkeissä oli ollut koko sana Ingman.

Vastaus

Ingman Foods Oy Ab on vaatinut, että valitus hylätään ja että Valio Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6.655 eurolla (alv 0) korkoineen.

INGMARIINI -merkkiä tuli verrata erikseen Valion vetoamiin kolmeen tavaramerkkiin ja ottaa huomioon merkkien eri elementit ja niille annettava painoarvo sekä se kuinka kauan ja missä laajuudessa kutakin merkkiä oli käytetty elinkeinotoiminnassa. MARIINI -pääte ei ollut tullut tunnetuksi tai nauttinut tavanomaista laajempaa suojaa VOIMARIINI ja OIVARIINI -merkkien tunnettuuden ja mittavan käytön perusteella. MARIINI oli itsenäinen tavaramerkki, jonka käyttö oli ollut suppeaa. Merkki oli lähtökohtaisesti heikosti erottamiskykyinen, koska se viittasi siniseen väriin ja oli vain yhdellä tavulla lyhennetty sanasta margariini. OIVARIINI -tavaramerkkiin MARIINI -päätettä ei edes sisältynyt. Koska MARIINI -pääte ei ollut VOIMARIINI- tai OIVARIINI -merkin itsenäinen osa, se ei voinut nauttia tavanomaista laajempaa suojaa. Käsiteltävänä olevien tavaramerkkien loppupääte RIINI viittasi levitteen margariinimaisuuteen ja etuliitteet vastaavasti Ingmaniin, voimaan, oivaan tai margariiniin. Ingmanilla oli ollut oikeus lisätä yhtiöönsä viittaavan etuliitteen INGMA perään erottamiskyvytön RIINI -pääte. Koska etuliite viittasi Valion jälkeen tunnetuimpaan meijeriin Ingmaniin ja loppupääte margariiniin, ei minkäänlaista sekaannusta Valion merkkeihin voinut aiheutua.

Leviterasvoille käytettynä MARIINI yhdistyi väistämättä kuluttajien mielessä margariinimaisuuteen, koska se kirjoitusasultaan muistutti margariinia. MARIINI- ja RIINI -päätteet kuvailivat leviterasvojen margariinimaisuutta, mistä syystä päätteille oli olemassa vahva vapaanapitotarve eikä niiden käyttöä saanut monopolisoida yhdelle elinkeinonharjoittajalle.

Ingmanin tunnettuus yhtiönä teki INGMARIINI -merkistä erottamiskykyisen. Käsiteltävien merkkien yhtäläisyydet johtuivat RIINI tai MARIINI -päätteistä, jotka nimenomaisesti kuvailivat merkkien tarkoittamaa identtistä tavaraa. INGMARIINI -sanasta kuluttajille tulikin mieleen joko levitteisiin tai margariiniin taikka toisaalta Ingmaniin liittyviä assosiaatioita. Vain hyvin harva sekoitti Ingmariinin Valioon tai Voimariinin Ingmaniin. Vaikka kuluttajat saattoivat pitää nimityksiä INGMARIINI, VOIMARIINI ja OIVARIINI samankaltaisina, tämä johtui ainoastaan yhteydestä sanaan margariini eikä siitä, että merkit olisivat tavaramerkkioikeudellisessa mielessä toisiinsa sekoitettavissa.

Ingmanilla oli ollut hyväksyttävä syy käyttää INGMARIINI -tavaramerkkiä. Yhtiöllä oli ollut lukuisia tavaramerkkejä, joihin sisältyi sana INGMAN, kuten INGMANDAM ja INGMANTAL. Tavaramerkki viittasi yhtiön nimeen ja päätteiden RIINI ja MARIINI tuli olla kaikkien elinkeinonharjoittajien käytettävissä. Ingman ei ollut pyrkinyt kaupallisesti hyötymään Valion merkeistä, vaan se käytti ainoastaan elinkeinonharjoittajille suotua vapautta ilmaista tuotteidensa laatua eli tässä tapauksessa tuotteen margariinimaista ominaisuutta yhdistämällä sen omaan toiminimeensä. Koska INGMANRIINI oli vaikeammin lausuttavissa kuin INGMARIINI, oli merkistä jätetty pois n-kirjain.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden välituomion perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, etteivät Valion luokassa 29 rekisteröimät tavaramerkit VOIMARIINI, MARIINI ja OIVARIINI ole tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sekoitettavissa Ingmanin samaan luokkaan myöhemmin rekisteröimän tavaramerkin INGMARIINI kanssa.

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaan tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan saman tai samankaltaisen tavaralajien ulkopuolisten tavaralajien osalta vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle. Vastaava säännös on tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 kohdassa.

Käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että kysymys on samoista tavaroista eli leviterasvoista. EY-tuomioistuin on todennut asiassa C-408/01 hyvin tunnettua tavaramerkkiä koskevan säännöksen soveltuvan tilanteisiin, joissa tavaramerkit koskevat samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluita. Mainitun ratkaisun mukaan direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa annettu suoja ei edellytä sen selvittämistä, että laajalti tunnettu tavaramerkki ja kyseinen merkki ovat siinä määrin keskenään samankaltaisia, että kohdeyleisön keskuudessa on sekaannusvaara näiden välillä. Riittää, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa. Koska tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua tunnusmerkkien sekoitettavuutta on tarkasteltava varsinkin saman tavararyhmän sisällä laajemman suojapiirin vuoksi eri tavalla kuin pykälän 1 momentin perusteella, käräjäoikeus on voinut toteamallaan tavalla päätyä sekoitettavuusarvioinnissaan lain 6 §:n 2 momentin perusteella eri lopputulokseen kuin lainkohdan 1 momentin perusteella.

VOIMARIININ tunnettuus on ollut Valion teettämän kirjallisen todisteena esitetyn markkinatutkimuksen mukaan 87 prosenttia ja OIVARIININ 79 prosenttia. Hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, että kysymys on näiden tavaramerkkien osalta tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista laajalti tunnetuista merkeistä ja että tavaramerkkien VOIMARIINI, OIVARIINI ja INGMARIINI identtisistä tai lähes identtisistä loppuosista johtuen merkkejä on pidettävä sanotun lainkohdan sekoitettavuusarvioinnin kannalta siinä määrin samankaltaisina, että kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa. Näin ollen tavaramerkit OIVARIINI, VOIMARIINI ja INGMARIINI ovat tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla sekoitettavissa. Sen vuoksi INGMARIINI -merkin käyttö on lain mukaan perusteltua vain, jos sille on hyväksyttävä syy. Asiassa on riidatonta, että Ingman on rekisteröinyt ennen INGMARIINI -tavaramerkkiä tavaramerkit INGMANTAL ja INGMANDAM. Hovioikeus katsoo, että INGMARIINI -merkin käyttö on ollut sinänsä linjassa Ingmanin aikaisempien tavaramerkkirekisteröintien kanssa ja että merkin alkuosa INGMA tai ING viittaa elinkeinonharjoittajaan eli Ingmaniin. Nämä seikat eivät yksistään kuitenkaan voi olla laissa tarkoitettu hyväksyttävä syy laajalti tunnetun tavaramerkin tai tässä tapauksessa sen loppuosan käytölle.

Selostettu tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukainen sekoitettavuus tässä asiassa tarkoitetuissa tavaramerkeissä liittyy päätteisiin MARIINI tai RIINI. Tavaramerkeissä tarkoitettujen tuotteiden laatu huomioon ottaen hovioikeus kuten käräjäoikeus katsoo, että kyseiset päätteet viittaavat tavaran laatua kuvaavaan sanaan margariini. Tästä syystä tavaran laatuun viittaavaa loppuosaa ei voida pitää erottamiskykyisenä keksittynä tavaranimityksenä. Samasta syystä päätteet MARIINI ja RIINI tulee olla käräjäoikeuden katsomalla tavalla kaikkien elinkeinonharjoittajien käytettävissä. Tämä seikka ja huomioon ottaen edellä mainitut elinkeinonharjoittajan nimen käyttö tavaramerkissä INGMARIINI sekä merkin linjanmukaisuus Ingmanin aikaisempien tavaramerkkien kanssa yhdessä hovioikeus katsoo, että Ingmanilla on ollut hyväksyttävä syy tavaramerkin INGMARIINI käyttöön ottamiselle.

Mainituilla perusteilla Ingmanilla on ollut hyväksyttävä syy tavaramerkin INGMARIINI käytölle. Asiassa ei siten ole tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin perusteella ollut välttämätöntä käräjäoikeuden välituomion mukaisesti tarkastella sitä, tarkoittiko samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka sitä, oliko merkin käyttö haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Sanotuilla perusteilla aihetta käräjäoikeuden välituomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden välituomion lopputulosta ei muuteta.

Valio Oy velvoitetaan suorittamaan Ingman Foods Oy Ab:lle korvaukseksi kohtuulliseksi arvioidut arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 5.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Matti Rintala
hovioikeudenneuvos Antti Miettinen
hovioikeudenneuvos Petri Leskinen

Esittelijä:
viskaali Hannu Rantalainen

Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2010:12 19.02.2010

Äänestys.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa S 06/2021

Hovioikeudenneuvos Antti Miettinen:

1. Riidattomuudesta

Asiassa on riidatonta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät tavaramerkkirekisteröinnit ja se, että Valio on vakiinnuttanut 25 vuoden ajan rekisteröimäänsä tavaramerkkiä VOIMARIINI. Valion VOIMARIINI ja OIVARIINI sekä Ingmanin INGMARIINI ovat tavaramerkkioikeudellisesti identtisiä rasvalevitteitä, kuuluvat tavaramerkkiluokkaan 29 ja niiden markkinaympäristö on samanlainen. Kyse on siten samanlaisista tavaroista, jotka kilpailevat keskenään kohdeyleisön ollessa sama.

2. Tavaramerkistä

Asiassa on lähinnä kysymys siitä, että loukkaako Ingmanin tuotteen MARIINI-pääte Valion rekisteröityjä tavaramerkkejä. Valion tavaramerkin VOIMARIINI´n MARIINI-pääte ei ole yleiskielen sana ja tutkimusten mukaan se tuo kuluttajille mieleen lähinnä sinisen värin. Katson, että MARIINI on erottamiskykyinen uusiosana, joka ei sinällään ole kuvaava eikä suggestiivinen. MARIINI irrallisena sanana, joka jo alkuaankin on ollut erottumiskykyinen, ei ole muuttunut lajia kuvaavaksi yleissanaksi. Ainoastaan kontekstissaan markkinointiympäristössään ja rasvalevitepakkauksessa yhdistettynä meijerituottajien nimeen tai rasvaa kuvaavaan sanaan MARIINI-sana voi luoda nykyään mielikuvan VOIMARIINI-assosiaation kautta rasvalevitteeseen. Se seikka, että MARIINI-päätettä on käytetty voi-kasviöljylevitteen tavaramerkkinä ja että kohdeyleisö yhdistää tämän laatuisen tuotteen tavaramerkkiin VOIMARIINI, ei tee MARIINI-sanaa kuvailevaksi tai suggestiiviseksi. Tavaramerkki OIVARIINI sisältää visuaalisesti samankaltaisen päätteen kuin merkki VOIMARIINI tai tunnus INGMARIINI. MARIINI tai RIINI-sanat tai päätteet eivät ole menettäneet erottamiskykyään eivätkä ne ole muodostuneet rasvalevite- tai margariinituotteiden yleissanoiksi.

3. Sekotettavuus

Sekottaminen perustuu yksilötasolla yleensä huonoon havainnointiin, virhetunnistuksiin pienten erojen seurauksena ja vääriin assosiaatioihin. Tavaramerkkioikeudellisessa vertailussa relevantteja ovat tavaroiden samanlaisuuteen, merkkien samanlaisuuteen, merkkien erottamiskykyyn, kohdeyleisöön ja merkkien hahmottamiseen liittyvät seikat (esim. C-363/99, Postkantoor k 34 -35 ja sekaannusvaaran kokonaisarvioinnista Lloyd, C-342/97, kohta 19 niin sanottu tulosääntö). Tavaramerkkioikeudellisen tulosäännön mukaan mitä samanlaisempia tavarat ovat, sitä suurempi on sekaannusvaara. Tässä tapauksessa tavarat ovat identtisiä. Tarkasteltaessa tavaramerkkejä VOIMARIINI ja INGMARIINI on merkkien samanlaisuus ilmeinen. Molemmissa merkeissä on sama pääte MARIINI, joka on katsottavissa dominantiksi osaksi Valion vanhempaa tavaramerkkiä. On todennäköistä, että kuluttajat hahmottavat tämän merkkien erottamiskykyisen osan ja INGMARIINI- merkin osalta muodostavat sen kautta mielleyhtymän Valion laajasti tunnettuun tavaramerkkiin VOIMARIINI`in kuin myös Valion myöhemmin samaa tuotetta koskevaan OIVARIINI`in. Koska leviterasvan ostopäätös tehdään yleensä nopeasti ilman tarkempaa tietoa elinkeinonharjoittajien suhteista, on todennäköistä, että keskivertokuluttajalle voi syntyä sekaannusvaara. Sekaannusvaara syntyy siten merkkien hahmottamisesta, MARIINI-merkin erottamiskyvystä, merkkien kilpailusuhteesta, ja lopuksi tavaroiden sekä takaliitteiden identtisyydestä. On ilmeistä, että kuluttajan huomion kiinnittää hyvin erottumiskykyinen ja tunnettu tavaramerkkipääte MARIINI. Kun Ingmanin tuotteen takaliite on myös foneettisesti merkityksellisesti samanlainen, Valion ja Ingmanin tuotteiden osalta on sekaannusvaara käsillä. Tässä tapauksessa on mahdollinen niin sanottu epäsuora sekoitettavuus kun merkkien INGMARIINI, MARIINI, VOIMARIINI ja VOIMARIINI osalta kuluttajalle voi syntyä käsitys siitä, että leviterasvat olisi tuotettu saman yrityksen valvonnassa tai merkkien välillä voisi olla jokin taloudellinen etuyhteys (Canon, C-39/97, k 29). Kuluttaja voi siten erehtyä luulemaan, että Valio tunnetun MARIINI-merkin haltijana on esimerkiksi laajentanut niin sanottua leviterasvatuoteperhettään tai se on hankkinut omistukseensa toisen rasvalevitettä toimittavan yrityksen. Näillä perusteilla katson, että INGMARIINI on sekotettavissa tavaramerkkeihin OIVARIINI, VOIMARIINI tai MARIINI. Totean lisäksi, että vaikka jotkut kuluttajat kykenisivät erottamaan merkit toisistaan, joka tapauksessa oikeudellinen sekaannusvaara on olemassa kyseisten Valion ja Ingmanin merkkien välillä. Myöskään se seikka, että Ingmanin käyttämässä tunnuksessa on hyödynnetty Ingmanin yhtiön nimeä, ei poista sekaannusvaaraa (Thomson Life, C-120/04 k 30-35).

4. Tunnettuisuudesta

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa siitä, että tavaramerkkejä VOIMARIINI ja OIVARIINI on pidettävä tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin kuin myös tavaramerkkidirektiivin 5.2 artiklan tarkoittamina laajalti tunnettuina merkkeinä käräjäoikeuden ja hovioikeuden mainitsemin perustein. Siten ne ovat oikeutettuja lain ja direktiivin antamaan erityisen tehokkaaseen ja laajaan suojaan. Olen myös samaa mieltä enemmistön kanssa siitä, että identtisestä loppuosasta johtuen tavaramerkkiä INGMARIINI on pidettävä siinä määrin samankaltaisena tavaramerkkien VOIMARIINI ja OIVARIINI kanssa, että kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa visuaalisesti, foneettisesti ja käsitteellisesti samankaltaisina. Tämä korostuu etenkin VOIMARIINI- tavaramerkin ja INGMARIINI- merkin kohdalla. VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI-merkkit saavat tavaramerkkioikeudellisen suojan INGMARIINI-merkkiä vastaan. Mikäli Valion merkit eivät nauttisi tehokasta tavaramerkkioikeudellista suojaa, erottumiskykyinen MARIINI-pääte vesittyisi ja Valion investoinnit merkkeihinsä menisivät hukkaan.

5. Hyväksyttävä syy merkin käyttämiselle

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin tarkoittama hyväksyttävä syy samoin kuin tavaramerkkidirektiivin 5.2. artiklan "due cause" edellyttää välttämätöntä syytä käyttää toisen tavaramerkkiä. Tällaista seikkaa ei ole asiassa selvitetty eikä Ingman ole suoraan tähän vedonnut. Kilpailuintressi tai elinkeinonharjoittajan toimintavapaus yleensä ei myöskään edellytä VALION merkkien vapaana pitämistä.

6. Harhaanjohtavuudesta
Tavaramerkin arvo liittyy kuluttajan päätösprosesseihin tuotetta valittaessa. Edellä 3 kohdassa mainittu sekottaminen on erottamisvirhe. Erottamiseen liittyy vastaparina sekottaminen ja harhaanjohtaminen. VOIMARIINI on laajasti tunnettu, laajaa ja tehokasta suojaa saava sekä arvokas tavaramerkki. Ingmanin voidaan katsoa suunnitelleen rasvaleviteseosmerkkinsä INGMARIINI, kun mahdollisuuksia on ollut loputtomasti, tavoitteena kuluttajan harhauttaminen, vahvan tuotemerkin eliminoiminen ja hyötyminen laajasti tunnetun tuotemerkin VOIMARIINI´n maineesta.

7. Tavaramerkin loukkaus

Ingmanille rekisteröidyn merkin INGMARIINI käyttö leviterasvassa loukkaa Valiolle rekisteröityjä merkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI. Ingman on edellä kerrotulla menettelyllään epäoikeudenmukaisesti hyväksikäyttänyt Valion tavaramerkkien mainetta- ja tunnettuutta sekä vahingoittanut merkkien erottamiskykyä tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin ja tavaramerkkidirektiivin 5.2. artiklan tarkoittamalla tavalla.

8. Kiellot ja muut määräykset

Kiellän Ingmania jatkamasta tai toistamasta Valion tavaramerkkien VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI loukkausta käyttämällä leviterasvan tunnusta INGMARIINI. Määrään kaikki Ingmanin Suomessa olevat etiketit, mainokset, hinnastot, muut asiakirjat markkinointimateriaalin mukaan lukien pakkaukset ja internet-sivuilla olevan materiaalin, joihin Valion tavaramerkkejä VOIMARIINI, OIVARIINI ja MARIINI on oikeudettomasti pantu, poistettavaksi ja tuhottavaksi.

9. Palautus

Palautan asian Helsingin käräjäoikeuteen vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen osalta käsiteltäväksi.

10. Äänestyksen tuloksesta johtuen velvollisena lausumaan Ingmanin oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa olen niiden korvaamisesta hovioikeuden tuomiolauselmasta ilmenevällä kannalla.

Vakuudeksi:
Hannu Rantalainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.