Turun HO 14.03.2006 602

Tuomari - Tuomioistuimen päätösvaltaisuus - Oikeudenkäyntimenettely

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TURUNSEUDUN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 6.5.2005

Kantaja
Kiinteistö Oy A

Vastaaja
B ry
C
D
E

Asia
Korvaus

Vireille
11.10.2004

KANTAJAN VAATIMUKSET

Kantaja on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajalle:

1. pääomaa 43.532,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien. Haaste on annettu tiedoksi B ry:lle, D:lle ja E:lle 19.10.2004 ja C:lle 29.10.2004.

2. joulukuun 2004 vuokra 1.700 euroa korkolain mukaisine korkoineen 2.12.2004 lukien sekä

3. korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 8.973,80 (sis. ALV) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä alkaen.

Vaatimusten perusteet

B ry on 10.9.2003 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut kantajalta uimahallikiinteistön ja piha-alueen, jotka sijaitsevat osoitteessa - - - - - - . B ry:n puolesta vuokraamista koskeviin toimenpiteisiin ja niistä päättämiseen ovat osallistuneet C, D ja E. B ry on rekisteröity yhdistysrekisteriin 28.7.2004. Yhdistyslain 58 §:n 2 momentin mukaan rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henkilöt henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Kun yhdistys on rekisteröity, se voi ottaa nimiinsä ennen rekisteröintiä sen puolesta tehdyn oikeustoimen ja ottaa vastatakseen toimeen liittyvistä velvoitteista. Tämä voi tapahtua joko nimenomaisella päätöksellä tai konkludenttisesti hyväksymällä vallitseva olotila. Yhdistys on hyväksynyt vuokrasopimuksen ja siihen liittyvät velvoitteet toimimalla vuokratuissa tiloissa. Vaikka yhdistys olisi ottanut rekisteröinnin jälkeen vastuun sen puolesta tehdyistä oikeustoimista, yhdistyksen puolesta toimineiden ja päätöksentekoon osallistuneiden vastuu silti jatkuu ja he vastaavat sitoumuksista yhteisvastuullisesti.

D ja E ovat ottaneet osaa vuokrasopimuksen syntymisessä päätöksentekoon ja osallistuneet muutoinkin vuokraustoimeen liittyviin neuvotteluihin. - - - perustivat B Ry:n, jotta toiminta - - - liikuntahallissa olisi voinut alkaa. Yhdistystä olivat perustamassa C, joka valittiin puheenjohtajaksi ja D, joka valittiin varapuheenjohtajaksi. E ja C ovat - - - uintijaoston kokouspöytäkirjan mukaan olleet läsnä kokouksessa, jossa on käyty tutustumassa - - - - uimahallin ja kuntosalin tiloihin ja jossa on selvitetty tilojen kunnostustarpeita ja käyttömahdollisuuksia. Samassa kokouksessa on päätetty, että E osallistuu - - - uintijaoston edustajana perustettavaan yhdistykseen. E on ollut perustamassa yhdessä D:n kanssa B ry:tä ja he ovat allekirjoittaneet yhdistyksen perustamisasiakirjan 31.8.2003.

C ja D ovat olleet mukana 14.7.2003 klo 10.00 pidetyssä neuvottelussa HS:n toimistossa osoitteessa - - - , jossa on neuvoteltu kohteen vuokraamisesta. Läsnä Neuvotteluissa olivat lisäksi vuokralaisten puolelta JK sekä vuokranantajien puolelta SG ja HS.

Näin ollen vuokrasopimuksesta ja siihen liittyvistä velvoitteista ovat vastuussa B ry, C, D ja E yhteisvastuullisesti. Vuokranantajan tietoisuus vuokralaiseksi tulevan yhdistyksen rekisteröitymättömyydestä ei vaikuta yhdistyksen puolesta toimineiden henkilöiden vastuuseen. Sopimuskumppanin rekisteröitymättämyys tai siihen vetoaminen eivät myöskään tee kantajan toiminnasta kunnianvastaista ja arvotonta. Lisäksi yhdistys on rekisteröitymisensä jälkeen hyväksynyt vuokrasopimuksen ja siihen liittyvät velvoitteet toimimalla vuokratuissa tiloissa. Näin ollen myös yhdistys on vastuussa kyseisistä velvoitteista.

Kantajan saatavat muodostuvat seuraavista eristä:
sähkö 3.955,61 euroa
lämpö 28.838,92 euroa
vesi 3.870,43 euroa
jätehuolto 225,00 euroa
ulkoalue 300,00 euroa
korjauslaskut 547,55 euroa
mittarien asennus 5.429,00 euroa
perintäkulut 366,00 euroa
yhteensä 43.532,51 euroa
sekä joulukuun maksamatta jäänyt vuokra 1.700 euroa.

Edellä mainituista määristä lämmön osuus perustuu mittaukseen 16.4.2004 alkaen. Isännöitsijä SS:n kirjeen 31.12.2004 mukaan yhtiö laskuttaa kaikkia asunto-osakeyhtiön lämmön piiriin kuuluvia käyttäjiä vuoden 2004 laskutuksissa hintaan 42,3378 euroa/MWh.
Arviolaskutus on tehty ajalta 1.10.2003 - 15.3.2004. Menettely on yleinen ja tarkoituksenmukainen.
Vastaajat eivät ole väittäneet, että arviolaskutus olisi liian suuri eivätkä reklamoineet asiasta ennen kuin haastehakemuksen johdosta antamassaan vastauksessa.

Energiamittarin ja vesimittarin asennus kuuluu vuokralaisen maksettaviin erilliskorvauksiin. Vuokrasopimuksen ja sen liitteen sanamuotojen perusteella vuokralaisen on pitänyt olla tietoinen, että kaikista vuokratiloihin tehtävistä muutoksista, asennuksista ja laitteiston saattamisesta toimintakuntoon vastaa vuokralainen. Ainoastaan kiinteistöverosta ja kiinteistövakuutuksesta vastaa vuokranantaja.

Vuokrasopimuksen mukaan vuokralainen on vastuussa vuokrattujen tilojen vesi-, sähkö- ja lämmitysmaksuista sekä käyttö-, kunnossapito- ja ylläpitokustannuksista. Vuokrasopimuksen 5. kohdan mukaan vuokran lisäksi vuokralainen maksaa liitteessä mainitut erilliskorvaukset vuokranantajalle. Erilliskorvaukset on määritelty vuokrasopimuksen liitteessä, joten ne ovat tulleet osaksi vuokrasopimusta ja vuokraa. Lisäksi on otettava huomioon se, että laiminlyötyjen erilliskorvausten määrä on erittäin suuri verrattuna pelkäksi vuokraksi määriteltyyn osuuteen.

Saatavia on peritty jo vuoden 2003 puolella sekä koko vuoden 2004 ajan.

Joulukuun vuokra on sovittu maksettavaksi 2. päivänä joulukuuta. Viivästyskorko on korkolain mukainen.

Kantaja kiistää vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan kokonaisuudessaan. Määrällisesti kantaja hyväksyy omien oikeudenkäyntikulujensa määrän eli 8.973,80 euroa.

Kantaja toimitti käräjäoikeudelle 26.4.2005 korjatun oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, johon oli lisätty epähuomiossa poisjäänyt laskutus ajalta 30.3.-21.4.2005. Vastaaja hyväksyi pääkäsittelyn päättymisen jälkeen lisätyn korjatun laskun.

VASTAAJAN VASTAUS

Vastaaja B ry myöntää seuraavat kantajan saatavat:
1. Lämpö 9.354,50 euroa
2. Vesi 2.028,35 euroa
3. Sähkö 3.955,61 euroa
4. Avainlasku 264,90 euroa
5. Ulkoalue ja jätehuolto 525,00 euroa

Korko edellä mainituille määrille myönnetään korkolain mukaisena tuomiopäivästä lukien.

Muilta osin kantajan vaatimukset kiistetään sekä perusteeltaan että määrältään.

Vastaajat E, D ja C kiistävät olevansa henkilökohtaisesti vastuussa kantajan vaatimuksista.

Vastaajat kiistävät perusteeltaan kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ja vaativat, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 11.314,44 euroa laillisine korkoineen.

Vastaajien asiamies ilmoitti 2.5.2005 käräjäoikeudelle, että he hyväksyvät kantajan korjatun oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ja hyväksyvät näin ollen määräällisesti kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 8.973,80 euroa.

Vastauksen perusteet

Lämmöstä on laskutettu arvion mukaan. Vuokrasopimuksen liitteen mukaan mittaukset toteutetaan viipymättä. Tilojen hallinta on siirtynyt vuokralaiselle 10.9.2003. Vuokranantaja on asentanut mittarin vasta 16.3.2004. Mittarin asennuksen jälkeenkin B ry on saanut ainoastaan arviolaskuja. Vuokrasopimuksen tarkoituksen mukaan arviolaskutuksen piti olla hyvin lyhytaikaista ja tältäkin osin laskutuksen tuli perustua jälkikäteen todelliseen kulutukseen. Vuokranantaja ei ole vieläkään selvittänyt vuokralaiselle, mikä oli todellinen kulutus ajalla 1.10.2003 - 15.3.2004.
Määrältään vastaaja hyväksyy lämmön osalta 9.354,50 euroa.

Lämpimästä vedestä kantaja ei ole esittänyt vaatimuksia ennen kuin haastehakemuksessa. Vastaaja paljoksuu vaadittua määrää sekä kylmän että lämpimän veden osalta. Vesimittarin (kylmä vesi) asennuksen (22.1.2004) jälkeinen lukema 623 sekä raakaveden hinta vesimittarin asennuksen jälkeisellä kaudella ovat oikeat.
Määrältään vastaaja hyväksyy veden osalta 2.028,35 euroa.

Vastaaja myöntää kantajan vaatimuksen sähkön osalta sekä perusteeltaan että määrältään. Vaatimus on kuitenkin esitetty oikean määräisenä vasta haastehakemuksessa.

Avainlasku 264,90 euroa on sekä perusteeltaan että määrältään oikea.

Jätehuollon ja ulkoalueen osalta esitetyt vaatimukset ovat perusteeltaan ja määrältään oikeita. Laskuja ei ole maksettu, koska kyseiset erät on sisällytetty lämpöenergian ennakkolaskuihin, jotka ovat virheellisiä.

Koron osalta vastaaja toteaa, että haastehakemuksen tiedoksiantopäivän jälkeen kantajan vaatimukset ovat koko ajan muuttuneet. Ne on esitetty lopullisessa muodossaan vasta 31.3.2005 valmisteluistunnossa, jossa on esitetty ilman haastehakemusta myös täysin uusia vaatimuksia perustaen nämä kuitenkin samaan vuokrasuhteeseen.

Vastaaja kiistää energiamittarin ja vesimittarin asennuksia koskevan vaatimuksen perusteeltaan. Mittarien asennus on kuulunut vuokranantajalle. Mikäli se olisi kuulunut vuokralaisen maksettaviin eriin, olisi vuokralainen itse sopinut urakat ja saanut ne halvemmalla kuin nyt on laskutettu. Lisäksi on huomattava, että mikäli mittarien asennus olisi vuokralaisen maksettavaksi tarkoitettu erä, olisi se asennettu vuokralaisen hallussa olevien tilojen sisään. Nyt mittarien sijainti ei ole edes vuokralaisen tiedossa. Määrän osalta vastaaja ei voi lausua, koska tiedossa ei ole, minkä suuruisena lasku on lopullisesti maksettu.

Korjauslaskut muilta kuin avainlaskujen osalta kiistetään.

Perintäkulut kiistetään.

D ja E eivät ole ottaneet osaa vuokraamista koskeviin toimenpiteisiin tai niistä päättämiseen. Näin ollen he eivät voi olla henkilökohtaisessa vastuussa yhdistyksen velvoitteista. C on rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta allekirjoittanut vuokrasopimuksen. Myöskään C ei kuitenkaan ole henkilökohtaisessa vastuussa yhdistyksen velvoitteista, koska sopimuskumppani oli koko ajan tietoinen siitä, että kumppanina oli rekisteröimätön yhdistys ja koska vuokranantaja omalla laiminlyönnillään erilliskorvausten suhteen sai aikaan sen, että niiden määrä pääsi nousemaan huomattavaksi. Kantaja on kiirehtinyt vuokrasopimuksen tekemistä ennen B ry:n rekisteröintiä. Näissä olosuhteissa on kunnianvastaista ja arvotonta sekä kohtuutonta vedota sopimuskumppanin rekisteröimättömyyteen ja vaatia yhteisvastuullista korvausvastuuta yhdistyksen jäseniltä.

Kanne on kiistetty C:tä, E:tä ja D:tä henkilökohtaisesti sitovana myös sillä perusteella, että B ry:n ja kantajan välillä on näin sovittu ainakin konkludenttisesti. Yhdistyslain 58 §:n 2 momentin säännös ei ole pakottavaa oikeutta, minkä vuoksi henkilökohtaisesta vastuusta vapautumisesta voidaan myös sopia.

YhdistysL:n 58 §:n 2 momenttia ei voi missään nimessä tulkita niin, että C:llä saati sitten E:llä ja D:llä olisi vastuu erilliskorvausten maksamisesta yhdistyksen rekisteriin merkitsemisen 28.7.2004 jälkeen erääntyvistä maksuista.

Vastaajat katsovat, että joka tapauksessa erilliskorvauksia tulee Oikeustoimilain 36 §:n mukaisesti sovitella puolella (1/2).
Vastaaja on ollut siinä käsityksessä, että vuokran lisäksi perittävät erilliskorvaukset olisivat olleet huomattavasti pienemmät. Todellisen kulutuksen vastaajat ovat saaneet tietoonsa vasta mittarien asettamisen jälkeen. Vastaajan käsityksen mukaan kantaja on tarkoituksellisesti pitkittänyt mittarien asettamista, salatakseen todellisen kulutuksen ja pitääkseen vastaajan vuokralaisena pidempään. Todellisen kulutuksen tietäen vastaaja olisi irtisanonut sopimuksen aiemmin.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet:
1. Vuokrasopimus 10.9.2003.
Teema: vuokrasopimuksen sisältö sekä C:n henkilökohtainen vastuu vuokrasopimuksen ehtojen täyttämisestä.
2. Yhteenveto saamisista, sivuja 13 kpl, saamisten yhteismäärä 43.532,51.
Teema: Saamisten peruste ja määrä.
3. Neljä perintäkirjettä 9.9.2004.
Teema saatavien perusteet ja määärä sekä perintä ennen haastehakemuksen jättämistä.
4. Uintijaoston kokous 27.8.2003.
Teema: C:n ja E:n osallistuminen vuokrasopimuksen päätöksentekoon ja toimenpiteisiin ja heidän henkilökohtainen vastuu vuokrasopimuksen ehtojen täyttämisestä.
5. Muistio 5.4.2004.
Teema: laskujen perintä ja neuvottelut maksuaikatauluksi.
6. B ry:n perustamisasiakirja.
Teema: D:n ja E:n osallistuminen yhdistyksen perustamiseen ja heidän henkilökohtainen vastuu vuokrasopimuksen ehtojen täyttämisestä.
7. Lämmöntoimitussopimus.
Teema: Lämmön kulutus mittausta edeltävältä ajalta, laskutusperusteet.
8. Selvityksiä laskutusperusteista yleensä.
Teema: Laskutusperusteiden yksikköhinnat.
9. Isännöitsijä SS:n 31.12.2004 päivätty selvitys lämmönmyynnistä vuonna 2004.
Teema: lämpöenergian hinta ja sen määrittämisperusteet.
10. Muistio 5.4.2004 B ry:n maksujen selvityksestä.
Teema: rästissä olevien maksujen maksuaikatauluista sopiminen ennakkona mittarin asentamiseen asti, vuokralaisen ennakkolaskujen hyväksyminen, vuokralaisen tietoisuus ja hyväksyntä erilliskorvausten määristä ja kuulumisesta vuokraan.
11. B ry:n säännöt.
Teema: Yhdistyksen hallituksen minimikoko ja päätöksenteko.

Vastaajan kirjalliset todisteet:
1. Lasku 16.8.2004.
Teema: Vuokranantaja on velkonut perusteettomia laskuja. Perusteltu syy maksujen viiveeseen.
2. Yhteenveto lämpölaskutuksesta.
Teema: Laskutuksen virheellisyydet.
3. Yhteenveto vesilaskutuksesta.
Teema: Laskutuksen virheellisyydet.
4. Lasku 19.5.2004/38/2004.
Teema: Lämmön ennakkolaskutus, vaikka mittari asennettu. Sopimuksen vastainen laskutus.
5. Jäljennös perusilmoituksesta yhdistysrekisteriin.
Teema: Yhdistyksen puheenjohtajuus, perustamisen ajankohta ja perusilmoituksen jättämisen ajankohta.
6. Vuokrasopimus 10.9.2003. Teema: Vuokrasopimuksen ehdot ja erityisesti erilliskorvaukset.
7. Jäljennös - - - Uintijaoston kokouksen pöytäkirjasta 27.8.2003. Teema: D ei ole osallisena päätöksenteossa, E:n rooli uintijaoston määräämänä henkilönä perustettavassa yhdistyksessä, C:n saama valtuutus.
8. Sähköposti viesti 17.9.2004.
Teema: Lämmön ja veden vuokralaisille ilmoitettu hinta.
9. Yhdistysrekisteriote.
Teema: Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajuus ja rekisteröintiajankohta.
10. C:n 5.5.2004 lähettämä sähköposti lämmön hinnasta ja ennakkolaskutuksesta.
Teema: B ry ole hyväksynyt ennakkolaskutusta lopulliseksi määräksi ja laskutusperusteeksi, vaan että tasaus kuuluu tehdä todellisen kulutuksen mukaan jälkikäteen.
11. MA Oy:n 5.5.2004 päivätty vastaus kohdan 10 sähköpostiin.
Teema: B ry ole hyväksynyt ennakkolaskutusta lopulliseksi määräksi ja laskutusperusteeksi, vaan että tasaus kuuluu tehdä todellisen kulutuksen mukaan jälkikäteen.

Kantajan henkilötodistelu:
1. SG todistelutarkoituksessa.
Teema : vuokrasopimuksen synty, sen sisältö, vuokraustoimien päätöksentekoon ja toimiin osallistuneet vastaajat sekä períntätoimet vuokrasopimuksen syntymisestä alkaen, saatavan määrät.

2. HS todistelutarkoituksessa.
Teema : vuokrasopimuksen synty, sen sisältö, vuokraustoimien päätöksentekoon ja toimiin osallistuneet vastaajat sekä períntätoimet vuokrasopimuksen syntymisestä alkaen, saatavan määrät.

3. C todistelutarkoituksessa.
Teema : vuokrasopimuksen synty, sen sisältö, vuokraustoimien päätöksentekoon ja toimiin osallistuneet vastaajat sekä períntätoimet vuokrasopimuksen syntymisestä alkaen, saatavan määrät.

4. E todistelutarkoituksessa.
Teema : vuokrasopimuksen synty, sen sisältö, vuokraustoimien päätöksentekoon ja toimiin osallistuneet vastaajat sekä períntätoimet vuokrasopimuksen syntymisestä alkaen, saatavan määrät.

5. D todistelutarkoituksessa.
Teema : vuokrasopimuksen synty, sen sisältö, vuokraustoimien päätöksentekoon ja toimiin osallistuneet vastaajat sekä períntätoimet vuokrasopimuksen syntymisestä alkaen, saatavan määrät.

Vastaajan henkilötodistelu:
1. C todistelutarkoituksessa.
Teema: sopimusneuvottelut, sopimus, sopimuksen ehdot ja sopijapuolen laiminlyönnit tiedonantovelvollisuudessa.

2. E todistelutarkoituksessa.
Teema: sopimusneuvottelut, sopimus, sopimuksen ehdot ja sopijapuolen laiminlyönnit tiedonantovelvollisuudessa.

3. D todistelutarkoituksessa.
Teema: sopimusneuvottelut, sopimus, sopimuksen ehdot ja sopijapuolen laiminlyönnit tiedonantovelvollisuudessa

TUOMION PERUSTELUT

Korvauksen määrä

Kantajan vaatimien laskujen osalta käräjäoikeus toteaa seuraavaa:

1. Sähkölasku on vuokrasopimukseen kuuluva erilliskorvaus. Sen perusteen ja määrän vastaajat ovat myöntäneet.

2. Lämpölasku on vuokrasopimukseen kuuluva erilliskorvaus. Käräjäoikeus katsoo, että arviolaskutusaika ennen mittarin asettamista ei ole ollut kohtuuttoman pitkä. Kummankin osapuolen tarkoitus oli luoda pitkäaikainen vuokrasopimus ja siihen nähden noin viittä kuukautta ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, vaikka sopimuksen mukaan mittarit piti asentaa mahdollisimman nopeasti. Aikaa ei ollut sopimuksessa tarkemmin määritelty. Myöskään todistelutarkoituksesa kuulluista asianosaisista ei kukaan osannut sanoa tarkasti sovitusta päivästä.
C:n allekirjoittaman muistion, 5.4.2004, mukaan lämmityksestä laskutettava osuus on ollut 21 % uimahallin osalta. Käräjäoikeus katsoo, että C on ollut osuudesta tietoinen ja että osuus ei ole kohtuuton.
Isännöitsijä SS:n kirjeen, 31.12.2004, mukaan yhtiö on laskuttanut kaikkia asunto-osakeyhtiön lämmönpiiriin kuuluvia käyttäjiä vuoden 2004 laskutuksissa hintaan 42,3378 euroa/MWh. Käräjäoikeus katsoo kokonaislaskutushinnan 28.838,92 euroa olevan kohtuullinen ja oikea.

3. Vesilasku on vuokrasopimukseen kuuluva erilliskorvaus. Vastaajat ovat myöntäneet perusteen, mutta kiistänyt määrän. Käräjäoikeus katsoo, että kantajan esittämä laskutus 3870,43 euroa, ajalta 1.10.2003 - 28.12.2004 on oikea ja kohtuullinen. Vastaajan hyväksymästä määrästä puuttui loppuvuoden laskutus.

4. Jätehuolto ja ulkoalueeen hoitolasku ajalta 1.10.2003 - 31.12.2004 on vastaajan toimesta hyväksytty sekä perusteeltaan että määrältään.

5. Korjauskuluista vastaajat ovat myöntäneet avainlaskun 264,90 euroa, mutta kiistäneet muut korjauslaskut. Vuokrasopimuksen mukaan vuokralainen vastaa kaikista käyttö- kunnossapito- ja ylläpitokustannuksista vuokrauskohteen osalta. Käräjäoikeus katsoo, että kantaja ei ole riittävästi yksilöinyt miten öljyvuodon korjaus ja öljynpolttimen termostaatin vaihto liittyvät nimenomaan ko. vuokrauskohteeseen. Käräjäoikeus hyväksyy korjauslaskut vain myönnettyjen avainlaskujen osalta.

6. Mittarien asennuksen osalta käräjäoikeus katsoo, että koska vuokrasopimuksessa ei ole erikseen sovittu kumman vastuulle mittarien asentaminen kuuluu, jää niiden asentaminen vuokranantajan vastuulle. Vuokrasopimuksessa oli sovittu, että mittaus toteutetaan. Mittarien hankinta ei käräjäoikeuden tulkinnan mukaan kuulu käyttö-, kunnossapito- eikä ylläpitokustannuksiin. Myöskään kukaan todistelutarkoituksessa kuultu ei sanonut, että olisi sovittu kumman maksettavaksi mittarit kuuluvat. Koska näyttöä ei ole jää vastuu kantajalle.

7. Perintäkuluja kantaja on vaatinut 366 euroa. Vuokrasopimuksessa oli sovittu, että maksukehotuksesta veloitetaan 9 euroa. Kantaja on todennut, että maksukehoituksia on esitetty useita vuosien 2003 ja 2004 aikana, yksilöimättä niitä kuitenkaan. Käräjäoikeus katsoo kohtuullisten perintäkulujen olevan 90 euroa.

Edellä olevien maksujen osalta käräjäoikeus katsoo kantajan esittämän korkovaatimuksen haasteen tiedoksiantopäivästä kohtuulliseksi, koska vastaaja ei ole maksanut laskuja edes niiltä osin, jotka on katsonut määrältään oikeiksi.

Vastaaja on vaatinut, että korvauksia tulisi sovitella Oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Käräjäoikeus katsoo, että C:n ja B ry:n on tullut käsittää kokemuksensa perusteella erilliskorvausten suuruus uimahallin ylläpidossa. Varsinkin kun vuokranantaja oli kertomansa mukaan asiasta vielä muistuttanut. Erilliskorvausten suuruus ei ole poikennut käräjäoikeuden käsityksestä normaalista. Lisäksi vuokrassa oli huomioitu korkeat erilliskustannukset, jotka ovat uimahallitoiminnalle tyypillisiä. Käräjäoikeus katsoo, että Oikeustoimilain 36 § ei sovellu tähän tapaukseen.

Korvaukseen velvolliset

Käräjäoikeus katsoo, että B ry on vastuussa koko korvausmäärästä, vaikka vuokrasopimus tehtiinkin rekisteröimättömän yhdistyksen nimiin ennen rekisteröintiä. Vaikka yhdistys rekisteröintinsä, 28.07.2004, jälkeen ei C:n kertomuksen perusteella kertaakaan kokoontunut ja näin ottanut vuokrasopimusta nimiinsä, se kuitenkin jatkoi vuokralaisena vuoden loppuun ja näin ollen hyväksyi sopimuksen konkludenttisesti.

C on allekirjoittanut vuokrasopimuksen rekisteröimättömän yhdistyksen nimissä. Näin ollen hän on yhdistyslain 58 §:n mukaan henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti vastuussa, yhdessä B ry:n kanssa korvauksista. C:n oman sekä myös D:n ja E:n todistelukertomusten perusteella C käytännössä hoiti B ry:n puolesta kaiken käytännön hallintotoimen sekä ennen rekisteröitymistä että sen jälkeen.

Yhdistyksen rekisteröityminen ei vapauta C:tä jatkuvan vuokrasopimuksen osalta, koska yhdistyslaissa ei siitä ole erityissäännöstä. Näin ollen velallisen vaihtuminen vaatii aina velkojan suostumuksen ja Kiinteistö Oy A ei missään vaiheessa, SG:n ja HS:n kertomusten perusteella ole vapauttanut C:tä vastuusta. Lisäksi huomioon on otettava, että B ry ei C:n, D:n ja E:n mukaan pitänyt yhtäkään kokousta rekisteröitymisen jälkeen eikä ennen sitä, jolloin yhdistys olisi ottanut vuokrasopimuksen vastuun kokonaan itselleen. Todettava on kuitenkin, että tämäkään ei yksin olisi riittänyt vaan lisäksi olisi vaadittu myös sopimuksen toisen osapuolen suostumus.

D on myöntänyt todistelutarkoituksessa kuultuna olleensa mukana alustavassa neuvottelussa 14.7.2003, HS:n toimistossa, jossa alustavasti keskusteltiin vuokrauksesta. Tämän on todistanut myös C, SG ja HS. Tämän jälkeen vuokrasopimus allekirjoitettiin lopullisessa muodossaan 10.9.2003. HS ei enää osallistunut ensimmäisen kokouksen jälkeen sopimusehtojen muotoamiseen. HS ja SG:kään ei muuta todistuksessaan lisänneet. Käräjäoikeus katsoo ettei D osallistunut vuokrasopimus neuvotteluihin ja myöhemmin sen laatimiseen siinä määrin, että hänelle olisi vastuu sopimuksesta syntynyt. B ry ei myöskään ollut C:n, D:n ja E:n todistelun perusteella pitänyt yhtäkään hallituksen kokousta, jossa asiasta olisi päätetty. Käräjäoikeus katsoo, että C toimi yksin B ry:n puolesta ja D ei ole vastuussa korvauksista.

E on todistelutarkoituksessa kuultavana myöntänyt olevansa B Ry:n perustajajäsen, mutta oman käsityksensä mukaan ei ollut edes hallituksen jäsen. Edes hallituksen jäsenyys ei olisi synnyttänyt E:lle vastuuta yhdistyksen korvauksista, koska hallitus ei missään vaiheessa kokoontunut. Käräjäoikeus katsoo, että yhdistyksen perustajajäsenyys ei ole synnyttänyt E:lle vastuuta yhdistyksen korvauksista.

Oikeudenkäyntikulut

Koska vastaajista B ry sekä C ovat hävinneet asian, ovat he velvollisia korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Kantaja on esittänyt oikeudenkäyntikuluikseen 8.973,80 euroa. Vastaaja on kiistänyt kantajan oikeudenkäyntikulut perusteeltaan, mutta hyväksynyt määrältään. Laskussa on kuitenkin huomioitava, että vastaajia oli kanteessa neljä, joista kaksi vapautettiin vastuusta. Lisäksi kannetta ei kaikilta osiltaan hyväksytty. Käräjäoikeus katsoo, että kantajan laskusta B ry:n ja C:n on korvattava yhteisvastuullisesti 5.973,80 euroa.

D sekä E ovat voittaneet asian, joten Kiinteistö Oy A:n on korvattava heidän oikeudenkäyntikulunsa. Vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut ovat olleet 11.314,44 euroa, josta D:n ja E:n osuus on ollut kummankin osalta 1/4 eli 2828,61 euroa. Kantaja on kuitenkin hyväksynyt kulujen osalta määrällisesti 8.973,80 euroa. Käräjäoikeus katsoo kantajan hyväksymän laskun määrän kohtuulliseksi ja katsoo kummallekin korvattavaksi osuudeksi 2243,45 euroa.

TUOMIOLAUSELMA

B ry ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajalle

1. Pääoma:
37.544,86 euroa.
Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Korkoa on maksettava haasteen tiedoksiannosta lukien. Haaste on annettu tiedoksi B ry:lle 19.10.2004 ja C:lle 29.10.2004.

2. Joulukuun 2004 vuokra 1.700 euroa.
Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Korkoa on maksettava 2.12.2004 lukien.

3. Oikeudenkäyntikulut:
5.973,80 euroa.
Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Korkoa on maksettava kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä alkaen.

Kiinteistö Oy A:n on maksettava D:n oikeudenkäyntikulut:

2243,45 euroa
Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Korkoa on maksettava kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä alkaen.

Kiinteistö Oy A:n on maksettava E:n oikeudenkäyntikulut:

2243,45 euroa
Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Korkoa on maksettava kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä alkaen.

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 14.3.2006

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Turunseudun käräjäoikeus 6.5.2005 nro 1492
(liitteenä)

ASIA
Korvaus

ASIANOSAISET HOVIOIKEUDESSA
Kiinteistö Oy A
B ry
C

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

Kiinteistö Oy A on valituksessaan ilmenevillä perusteilla vaatinut, että B ry ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhtiölle kanteen mukaisesti korjauskuluista 547,55 euroa käräjäoikeuden tuomitseman 264,90 euron asemesta ja mittarien asennuksesta 5.429 euroa. Lisäksi yhtiö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hovioikeudessa korkoineen.

B ry ja C ovat valituksessaan ilmenevillä perusteilla yhdessä vaatineet, että kanne C:hen kohdistettuna hylätään kokonaisuudessaan tai toissijaisesti siltä osin kuin Kiinteistö Oy A:n korvausvaatimukset perustuvat B ry:n rekisteröintihakemuksen 6.10.2003 tai ainakin rekisteröinnin 28.7.2004 jälkeen syntyneisiin velvoitteisiin, että maksettavaksi tuomittuja korvauksia alennetaan lämmityskulujen osalta 9.354,50 euroon ja vesimaksujen osalta 3.040,70 euroon, että kaikkia korvauksia sovitellaan oikeustoimilain 36 §:n nojalla puolella, että Kiinteistö Oy A:lle maksettavaksi tuomittua määrää kuitataan yhtiön hallussa olevalla vuokravakuudella 2.700 eurolla ja että Kiinteistö Oy A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus käräjäoikeudessa hylätään. Lisäksi B ry ja C ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hovioikeudessa korkoineen.

Vastaus

B ry ja C ovat vastauksessaan ilmenevillä perusteilla vaatineet, että Kiinteistö Oy A:n valitus hylätään.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä käräjäoikeuden puheenjohtajana suullisessa valmistelussa ja pääkäsittelyssä on toiminut notaari.

Käräjäoikeuslain 17 §:n 1 momentin 2c kohdan mukaan laamanni voi määrätä virassa neljä kuukautta olleen notaarin toimimaan käräjäoikeuden puheenjohtajana saamista koskevassa yksinkertaisessa riita-asiassa suullisessa valmistelussa ja yhden tuomarin pääkäsittelyssä.

Käsiteltävänä olevassa asiassa Kiinteistö Oy A on käräjäoikeudessa esittänyt käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät vaatimukset perusteineen. B ry ja C ovat vastanneet vaatimuksiin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla. Riidanalaista asiassa on ainakin ollut onko C henkilökohtaisesti vastuussa kantajan saatavista, mikä on kantajan saatavan määrä lämmön ja veden kulutuksen osalta, korjauskulut muilta kuin avainlaskujen osalta, kuuluiko vastaajien maksaa mittarien asennuksesta aiheutuneet kulut ja kuinka suuret nämä kulut ovat, perintäkulut, viivästyskoron alkamispäivä ja voidaanko korvauksia sovitella oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Asiassa on esitetty runsaasti todistelua. Näytön arviointi on ollut asiassa ongelmallista ja lisäksi asiaan on liittynyt oikeudellisia ongelmia. Kysymyksessä ei ole käräjäoikeuslain 17 §:n 1 momentin 2c kohdassa tarkoitettu saamista koskeva yksinkertainen riita-asia. Notaari ei ole ollut toimivaltainen toimimaan käräjäoikeuden puheenjohtajana asiassa.

Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys. Tuomioistuimen päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä on sovellettava niiden sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Käräjäoikeus käsitellessään ja ratkaistessaan asian ei ole ollut tuomionvoipa.

Hovioikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja poistetaan muilta paitsi D:tä ja E:tä koskevilta osilta. Asia palautetaan kumotuilta osin Turunseudun käräjäoikeuteen, jonka tulee palautuspäätöksen saatua lainvoiman palauttamisen syy huomioon ottaen omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen. Käräjäoikeuden on tilattava hovioikeuden asiakirjavihko uuteen käsittelyyn.

Ratkaistessaan asian käräjäoikeuden on annettava lausunto myös asianosaisten vaatimuksista saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Saara Laapas
hovioikeudenneuvos Riitta Sandholm

Esittelijä: asessori Kari Lahdenperä

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.