Helsingin HO 28.03.2006 865

Tavaramerkki - Käyttämättömyys - Erottamiskyky - Osittainen menettäminen

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 22.12.2003

Asia
Tavaramerkki

Vireille
2.1.2003

Vaatimukset asiassa

Kantajan vaatimukset

A vaatii, että käräjäoikeus

1) julistaa B:lle tavaramerkkirekisteriin numerolla 69349 merkityn tavaramerkin CLASSIC menete-
tyksi siltä osin, kuin sitä ei ole osoitettu käytetyn viimeisen viiden vuoden aikana ja määrää sen
poistettavaksi tavaramerkkirekisteristä siltä osin,

2) toissijaisesti julistaa B:lle tavaramerkkirekisteriin numerolla 69349 merkityn tavaramerkin
CLASSIC menetetyksi siltä osin, kuin sitä ei ole pidettävä erottamiskykyisenä rekisteröinnin kattavil-
le tavaroille ja määrää sen poistettavaksi tavaramerkkirekisteristä siltä osin ja

3) velvoittaa B:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen alkaen
kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Kantajan peruste

B ei ole käyttänyt rekisteröityä tavaramerkkiään CLASSIC viiden vuoden aikana Suomessa
muille tavaroille kuin paahdetulle kahville kuluttajakäyttöön. B on kaikkien muiden tavaroi-
den osalta menettänyt oikeuden yksinoikeuteensa.

Tavaramerkki ilmaisee lajia ja laatua rekisteröinnin kattamille tavaroille eikä sitä siksi ole pidettävä
erottamiskykyisenä rekisteröinnin kattamille tavaroille.

Vastaajan vastaus

B vaatii, että kanne hylätään.

B kiistää kanteen perusteeltaan.

B vaatii myös, että A velvoitetaan korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen
luettuna 30 päivän kuluttua tuomion antamispäivästä.

Vastaajan peruste

B on yli 10 vuoden ajan käyttänyt CLASSIC merkkiä kahvituotteille Suomessa. Tavaramerkin
käyttäminen kahville on riittävä estämään kumoamisen muiden elintarvikkeiden osalta.

Tavaramerkki CLASSIC on erottamiskykyinen.

Joka tapauksessa A ei kärsi haittaa B:n tavaramerkin rekisteröinnistä.

Riidattomat seikat

B on rekisteröinyt tavaramerkin CLASSIC. Rekisteröinti kattaa tavaraluokat 29 ja 32
kokonaan sekä kaikki tavarat paitsi jäätelön luokassa 30. Tavaramerkin hakemispäivä on ollut
27.3.1974, rekisteröintipäivä 7.5.1979 ja erääntymispäivä 7.5.2009.

Tavaraluokan 29 otsikko on:
Liha, kala, siipikarja ja riista; lihauutteet; säilötyt, kuivatut ja umpioidut hedelmät ja vihannekset;
hillot, hyytelöt, hedelmähillokkeet; munat, maito ja maitotuotteet; ravintoöljyt ja -rasvat.

Tavaraluokan 30 otsikko on:
Kahvi, tee, kaakao, sokeri, riisi, tapioka, saago, kahvinkorvike; jauhot ja viljavalmisteet, leipä, leivon-
naiset, makeiset, jäätelöt; hunaja, siirappi; hiiva, leivinjauhe; suola, sinappi; etikka, kastikkeet
(mauste-); mausteet; jää.

Tavaraluokan 32 otsikko on:
Oluet; kivennäis- ja hiilihappovedet ja muut alkoholittomat juomat; hedelmäjuomat ja hedelmätuore-
mehut; mehutiivisteet ja muut juomien valmistusaineet.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukaan tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa
vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Patentti- ja rekisterihallituksen
käytännössä tavaramerkkilain 6 § 1 momentin samankaltaisia tavaralajeja arvioidaan niin sanottujen
ristiluokkien avulla. Tavaraluokan 29 ristiluokkia ovat 5, 30, 31 ja 32. Tavaraluokan 30 ristiluokkia
ovat 5, 29, 31 ja 32. Tavaraluokan 32 ristiluokkia ovat 5, 29, 30, 31 ja 33.

B on viimeisen viiden vuoden aikana käyttänyt CLASSIC merkkiä kahville Suomessa.
B ei ole käyttänyt tavaramerkkiä muille tuotteille.

B on käyttänyt CLASSIC tavaramerkkiä ainakin Ruotsissa. Sillä on omat verkkosivut
www.classic.se.

Patentti- ja rekisterihallitus on 19.9.2001 antanut päätöksen, jossa B:n tavaramerkki on
asetettu A:n tavaramerkin rekisteröinnin esteeksi.

C:n 6.10.2003 ilmoittamat tiedot ovat tosia hänen subjektiivisina mielipiteinään.

Riitaiset seikat

Haitan kärsiminen

Kantaja
A kärsii haittaa B:n nykyisestä laajasta rekisteröinnistä, koska se estää A:n tavaramerkin
rekisteröinnin.

Vastaaja
A ei kärsi haittaa B:n nykyisestä rekisteröinnistä.

Mille tuotteille CLASSIC tuotemerkkiä on käytetty

Kantaja
B on käyttänyt CLASSIC tuotemerkkiä ainoastaan paahdetulle kahville.

Vastaaja
B on käyttänyt CLASSIC tuotemerkkiä muillekin kahvituotteille kuin paahdetulle kahville.

Tavaramerkin kumoaminen

Kantaja
B on käyttänyt tavaramerkkiään vain kahville. Sen vuoksi tavaramerkiltä on poistettava
rekisteröinti muiden tavaroiden osalta.

Poistamisessa on kysymys pelkästään tavaramerkin käytöstä. Tavaramerkin suojapiirin laajuudella ei
ole merkitystä tässä kysymyksessä.

Vastaaja
B on käyttänyt CLASSIC -tavaramerkkiä kahville. Käyttö estää rekisteröinnin muille
elintarvikkeille.

Tavaramerkin suojapiirin laajuus vaikuttaa käytön arviointiin tavaramerkin poistamisen kannalta.
Kuluttajien näkemyksillä on merkitystä asian arviointiin.

Erottamiskykyisyys

Kantaja
CLASSIC ei ole erottamiskykyinen tavaramerkki. Tavaramerkin käyttö on ollut suppeaa. Tavara-
merkki ei ole ollut niin sanottu laajasti tunnettu merkki.

Vastaaja
CLASSIC on erottamiskykyinen tavaramerkki. Sitä on käytetty kauan ja laajalti. Se on niin sanottu
laajasti tunnettu merkki.

Todistelu

Kirjalliset todisteet
K1. Salmi, Häkkänen, Oesch, Tommila: Tavaramerkki, s. 144 - 145 (Helsinki 2001)
K2. CLASSIC-kahvipakkaus
K3. Helsingin käräjäoikeuden tuomio nro 16184
K4. ECJ:n päätös C40/01
K5. Ote Wordl Trademark Law Report'sta
K6. Viraston presidentin antama viesti nro 4/03 16.7.2003 (Communica-tion No 4/03 of the President of the Office of 16 June 2003)
K7. Kopio englannin kielen sanakirjasta Webster's Ensycopedic Unabridged Dictionary
K8. Helsingin sanomissa 12.1.2003 julkaistu olut-elintarviketta ja päivittäistavaraa koskeva mainos
K9. Hakulista tavaramerkkirekisteristä sanalla CLASSIC ns. elintarvikeluokissa 29 - 32
K10. Patentti- ja rekisterihallituksessa elintarvikkeille rekisteröityjä tavaramerkkejä, esimerkkeinä merkit DELTA CLASSIC, HARTWALL CLASSIC PREMIUM BEER, QUALITY CLASSIC SELECTION, GRANT'S CLASSIC, THE CLASSIC AUSSIE BEER
K11. Kopio hylätystä EU-rekisteröinnistä 2326296 CLASSIC, joka koskee nimenomaan elintarvikkeita, luokka 31
K12. Ote vastaajan ainoasta ulkomaisesta kotisivusta "CLASSIC" 20.5.2003
K13. Otteet Internetistä: "Folgers Columbian Classic Coffee", "Google: classic coffee", "Idee Classic Coffee", "Nescafe Classic Coffee" ja "The big secrets"
K14. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätös 19.3.1998 jutussa 147/T/96 merkit: MARS v MARS, kopio väitteestä huolimatta rekisteriin jääneestä merkistä MARS ja tapauksen kommentaari Trademark Reporterissa (TMR) no 90
K15. Lehtileike "Stockmann suurin ruokakauppa"
K16. Ote suomenkielisestä luettelosta "Tavaroiden ja palvelujen luokitus 1994"

V1. Stockmannin ostopäällikkö C:n todistus
V2. Lehtileike
V3. Classic-kahvipakkaus
V4. Helsingin käräjäoikeuden tuomio nro 16184
V5. Ote World Trademark Law Report'sta, josta ilmenee OHIM:in kanta luokitukseen sekä käyttövaatimuksiin
V6. ECJ:n päätös C40/01
V7. Kopio EU-rekisteröinnistä 1334770 CLASSIC
V8. Patentti- ja rekisterihallituksen lista ns. ristiluokista
V9. Ote www.classic.se -sivusta
V10. Ote www.vendor.fi -sivuista
V11. Automaattikahvipakkaus
V12. 2 valokuvaa
V13. Kuitti

Henkilötodistelu
1. D, B:n myyntipäällikkö

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Haitan kärsiminen

Tavaramerkkilain 27 §:n 2 momentin mukaan kannetta tavaramerkin rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta saa ajaa jokainen, joka kärsii haittaa rekisteröinnistä.

A ei ole saanut rekisteröityä omaa tavaramerkkiään B:n rekisteröinnin vuoksi. Sen vuoksi A on kärsinyt haittaa B:n rekisteröinnistä. A:lla on oikeus ajaa kannetta.

Mille tuotteille CLASSIC merkkiä on käytetty

Asiassa on riidatonta, että B on käyttänyt CLASSIC merkkiä elintarvikeliikkeessä myydylle
paahdetulle kahville.

Paahdettua CLASSIC kahvia myydään myös automaattikäyttöön. Todisteena V12 esitetyn valokuvan
mukaan myytäessä kahvia automaatista on käytetty CLASSIC merkkiä automaatin julkisivussa.
Automaatissa on valittavana seuraavat vaihtoehdot: kahvi, espresso, kaakao, kaakaokahvi, capuccino,
cafe au lait, maitokaakao ja espressokaakao. Todistaja D:n kertomuksen mukaan automaatissa
käytetyistä raaka-aineista ainoastaan kahvi on B:n toimittamaa. Automaatin julkisivusta saa
kuitenkin mielikuvan, että muutkin tuotteet ovat yhteydessä CLASSIC tavaramerkkiin.

Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että B on viimeisen viiden vuoden aikana ennen kanteen
vireille tuloa käyttänyt tavaramerkkiä CLASSIC elintarvikeliikkeessä paketissa myydylle paahdetulle
kahville ja automaatista myydylle kahville. Automaatista myydään muitakin tuotteita, joiden osalta ei
ole ilmoitettu tavaramerkkiä.

Tavaramerkin kumoaminen

Tavaramerkkilain 26 §:n 2 momentin mukaan tavaramerkin rekisteröinti menetetään, jos merkkiä ei
ole käytetty viimeisten viiden vuoden aikana eikä haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä. Tavara-
merkin käyttö haltijan suostumuksella rinnastetaan haltijan toimesta tapahtuvaan tavaramerkin
käyttöön.

Tavaramerkkilain 26 §:n 3 momentin mukaan jos rekisteröinnin menettämisperuste koskee vain
joitakin niistä tavaroista, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, rekisteröinti menetetään vain näiden
tavaroiden osalta.

B on käyttänyt tavaramerkkiä CLASSIC vain osalle niistä tavaroista, joille tavaramerkki on
rekisteröity. Sen vuoksi käräjäoikeuden on harkittava, minkä tavaroiden osalta tavaramerkki on
kumottava. Onko tavaramerkki pidettävä voimassa vain niiden tavaroiden osalta, joiden yhteydessä se
on ollut käytössä vai myöskin sellaisten rekisteröityjen tavaroiden kohdalta, jotka ovat käytössä ollei-
siin tavaroihin verrattuna samankaltaisia, mutta eivät ole olleet lainkaan vaihdannassa.

Kumoamisen laajuuden osalta eri valtioiden oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa on esitetty suppeita
ja laajoja tulkintoja (kirjallisuudessa Drockila: Käyttöpakko tavaramerkkioikeudessa, Lakimies 1978
s. 9-13, Levin-Bonnier: Praktisk varumärkesrätt 1998 s. 254-255).

Kaikkien niiden tavaroiden osalta, joille tavaramerkkiä ei ole käytetty, olisi mahdollista kumota
rekisteröinti. Toteutettaessa kumoaminen mahdollisimman laajasti on vaarana, että toinen elinkeinon-
harjoittaja käyttää tavaramerkkiä samankaltaiselle tavaralle kuin alkuperäinen haltija. Toisen elinkei-
nonharjoittajan käyttö saattaisi loukata alkuperäisen tavaramerkin haltijan oikeutta. Loukkaus saattaisi
johtaa jopa oikeudenkäyntimenettelyyn. Sen vuoksi vastaisten loukkausten ehkäisemiseksi tavara-
merkkiä ei tule julistaa menetetyksi niidenkään tavaroiden osalta, joihin tavaramerkin CLASSIC
suojapiiri ulottuu. Suojapiiriä arvioitaessa on käytettävä apuna tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin
säännöstä, jonka mukaan tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne
tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja.

Asiassa on riidatonta, että patentti- ja rekisterihallitus katsoo tavaraluokan 30 ristiluokiksi muun
muassa tavaraluokat 29 ja 32. Patentti- ja rekisterihallituksen ristiluokkia ei voida kuitenkaan pitää
ratkaisevina arvioitaessa tällaisessa tilanteessa tavaramerkin CLASSIC suojapiiriä.

Ottaen huomioon CLASSIC tavaramerkin automaattikäytön tavaraluokan 30 kaikki tavarat ja tavara-
luokasta 29 maito ja maitotuotteet ovat siten läheisessä yhteydessä kahviin tai sen käyttöön, että ne
ovat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Muut tavaraluokan 29 tavarat kuin maito- ja maitotuotteet
eivät ole kahvituotteiden kanssa samankaltaisia tavaroita. Tavaraluokan 32 osalta kysymyksessä on
sinänsä nestemäiset juomat. Niiden osalta voisi tulla mielleyhtymä, että ne ovat samalta tavaramerkin
haltijalta peräisin kuin CLASSIC tavaramerkkiä käyttävä kahvi. Kuitenkin käräjäoikeus pitää vaaraa
niin pienenä, että tavaraluokan 32 tavaroita ei voida pitää samankaltaisina kahvituotteiden kanssa.

Tavaramerkin CLASSIC suojapiiri ulottuu tavaraluokan 30 kaikkiin tavaroihin ja ta tavaraluokasta 29
maitoon ja maitotuotteisiin. Niiltä osin tavaramerkki pidetään voimassa ja muilta osin kumotaan.

Erottamiskykyisyys
Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan
tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistus-
paikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa
merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä, on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Sanalla CLASSIC ei ole suomenkielistä tai ruotsinkielistä merkitystä. Suomessa se mielletään yleisesti englanninkieliseksi sanaksi. Todisteen K7 mukaan sanalla CLASSIC on englannin kielessä 18 eri merkitystä. Lukuisista merkityksistä huolimatta suomen kielessä yleisesti mielletään CLASSIC sanan tarkoittavan klassista. Klassinen on mielikuvan avulla kuvailtava laadun ilmaisu. Kun kysymyksessä on kahvi, se ei ilmaise tavaran lajia tai laatua. (oikeuskäytäntönä KHO 1994 A 42, kirjallisuudessa Salmi-Häkkänen-Oesch-Tommila: Tavaramerkki; 2001, s. 54 ja Lars Holmqvist: Varumärkens särskiljningsförmåga 1999 s. 229-266 ). Tavaramerkkiä CLASSIC on kahvin osalta pidettävä tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla erottamiskykyisenä.

Oikeudenkäyntikulut
A on vain osaksi voittanut asian. Asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että kummallakin
asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Asianosaiset vastaavat kokonaan itse
oikeudenkäyntikuluistaan.

Lainkohdat
Tavaramerkkilaki 6 § 1 momentti, 13 §, 26 § 2 momentti ja 3 momentti sekä 27 § 1 momentti.
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 3 § 2 momentti ja 8a §.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeus julistaa B:lle tavaramerkkirekisteriin numerolla 69349 merkityn
tavaramerkin CLASSIC menetetyksi tavaraluokasta 29 paitsi maidon ja maitotuotteiden osalta sekä
tavaraluokasta 32 kokonaan.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Jukka Jaakkola
Käräjätuomari Riitta Wirilander
Käräjätuomari Juha Saarenvirta

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 28.3.2006

Valitukset

A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja B:n tavaramerkkirekisteröinti nro 69349 CLASSIC julistetaan menetetyksi käyttämättömyyden perusteella muiden tavaroiden kuin paahdetun kahvin osalta ja erottamiskyvyttömänä kokonaan. A on myös vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 700 eurolla korkoineen.

Tavaramerkkiä CLASSIC oli käytetty vain Stockmann -tavaratalon elintarvikemyymälässä myydylle paahdetulle kahville. Tämä myynti oli ollut määrältään vähäistä. Merkin käyttö kahviautomaateissakin oli rajoittunut vain paahdettuun kahviin, eikä automaatin kyljessä ollut merkki CLASSIC ollut osoittanut muuta kuin sen, että automaatissa oli käytetty B:n paahdettua kahvia. Tämän vuoksi rekisteröinti tuli tavaramerkkilain 26 §:n 3 momentin nojalla kumota muiden tavaroiden kuin paahdetun kahvin osalta.

Päinvastoin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ei osittain kumoamisen laajuus vaikuttanut mahdollisia oikeudenkäyntejä lisäävästi. Osittaisessa kumoamisessa ei tullut myöskään pidättäytyä pelkissä luokkanumeroissa tai luokkaotsikoissa, vaan soveltaa vapaata harkintaa ja lähtökohtaisesti niin sanotun Nizzan luokituksen perusnimikkeistöä. Tavaramerkkilain 26 §:n 3 momenttia koskevan oikeuskirjallisuudenkin mukaan tavaramerkkioikeus tuli julistaa menetetyksi käytännössä kaikkien niiden tavaroiden osalta, joiden käytöstä merkinhaltija ei pystynyt osoittamaan näyttöä. Tällöin voitiin rekisteriin jättää juuri ne tavarat, joille merkin käyttö oli osoitettu. Rekisteröinnin suoja puolestaan ulottui rekisteröinnin kattamien tavaroiden lisäksi niihin nähden samankaltaisiin tavaroihin.

Tavaramerkki CLASSIC ei ollut myöskään erottamiskykyinen. Tämän osoitti patentti- ja rekisterihallituksen elintarvikkeita koskeva uudempi rekisteröintikäytäntö, jossa sana CLASSIC oli erottamiskyvyn puutteen vuoksi nimenomaisesti ja tavaramerkkilain 15 §:n mukaisesti erotettu suojan piiristä. CLASSIC -merkki ei viitannut tavaran lajiin tai laatuun millään tavoin omintakeisesti tai edes välillisesti. Se olikin tosiasiallisesti ja lähtökohtaisesti vain kuvaileva sana ja sellaisena erottamiskyvytön adjektiivi kahville ja yleisemminkin elintarvikkeille. Tämän vuoksi rekisteröinti tuli julistaa menetetyksi kokonaan.

B on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin tavaramerkkirekisteröinti nro 69349 CLASSIC on julistettu menetetyksi luokassa 32 kokonaisuudessaan.

Rekisteröintiä ei tullut julistaa tältä osin menetetyksi, koska luokan 32 mukaiset juomat olivat samankaltaisia juotavan kahvin kanssa.

Vastaukset

B on kiistänyt A:n muutosvaatimukset ja vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan sen vastauskulut hovioikeudessa 1.260 eurolla korkoineen.

Tavaramerkki CLASSIC oli ollut laajasti ja kauan käytössä Suomessa ja se oli käytön perusteella vakiintunut tavaramerkki kahville. CLASSIC -kahvia myytiin paitsi Stockmann -tavaratalon myymälässä, myös E:n toimesta noin 70 automaatin hankkineelle yritykselle. Lisäksi sana CLASSIC oli yksin käytettynä ainoastaan suggestiivinen, eikä se näin käytettynä ollut kuvaava sana itse kahville.

Tavaramerkin osittainen menetetyksi julistaminen oli ollut mahdollista jo ennen tavaramerkkilain 26 §:n 3 momentin (39/1993) säätämistäkin. Aiemmassa oikeuskäytännössä olikin katsottu, että jo yhden tavaran käyttö tietyssä luokassa oli riittävää, jotta rekisteröinti pysyi voimassa koko luokan osalla. Tämä oli myös OHIMin käytäntö.

A on kiistänyt B:n muutosvaatimukset.

Tavaraluokan 32 tavaroita ei voitu pitää samankaltaisina luokan 30 kahvituotteiden kanssa. Suppealle tavaralajille vähäisessä määrin käytetty tavaramerkki tuli muutenkin erottamiskyvyttömyytensä perusteella kumota kokonaan tai käyttämättömyytensä vuoksi ainakin muiden tuotteiden kuin paahdetun kahvin osalta. Tavaramerkkiluokitus oli sekoitettavuuden arvioinnissa vain suuntaa antava ja sekoitettavuusarviointi oli aina yksittäistapauksellinen eikä siitä ollut tässä asiassa edes kysymys.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

CLASSIC-tavaramerkin käytöstä
Rekisteröidyn tavaramerkin haltijalle on tavaramerkkilaissa asetettu pakko käyttää tavaramerkkiä. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että tämä käyttöpakkoa koskeva vaatimus edellyttää tavaroiden markkinoimista tavaramerkin haltijan liiketoiminnan laajuuden edellyttämässä määrässä. Erityishyödykkeiden kyseessä ollessa on riittäväksi käytöksi katsottu yksikin toteutunut kauppa. Näin ollen vähäinenkin käyttö on voitu katsoa tavaramerkkilaissa edellytetyksi tavaramerkin tosiasialliseksi käytöksi. Sen sijaan näennäiskäytöksi katsottua lehti-ilmoitusta, tarjouskirjettä tai muuta vastaavaa toimenpidettä, jonka ilmeisenä tarkoituksena on ainoastaan rekisteröinnin ylläpitäminen, ei ole pidetty tavaramerkkilaissa edellytettynä käyttönä.

B on käyttänyt tavaramerkkiä CLASSIC käräjäoikeuden tuomiossa todetulla tavalla paahdetulle kahville. Hovioikeus pitää käyttöä B:n liiketoiminnan laajuus huomioon ottaen tavaramerkkilaissa edellytettynä tosiasiallisena käyttönä, eikä asiaa tämän vuoksi ole tältä osin syytä arvioida toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Muiden tavaramerkkirekisteröinnin 69349 tavaraluettelon mukaisten tavaroiden osalta merkkiä CLASSIC ei sen sijaan ole käytetty.

CLASSIC-tavaramerkin erottamiskyvystä
Tavaramerkin tarkoitus on tavaramerkkilain 1 §:stä ilmenevällä tavalla erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Jotta tavaramerkki täyttää tämän tarkoituksen, sen tulee olla erityisesti keksitty tavaran nimitys, joka ei suoraan tarkoita tai kuvaa tuotetta tai sen ominaisuuksia, kuten esimerkiksi tavaran lajia, laatua tai määrää. Tavaramerkin tulee toisin sanoen pystyä käyttäjiensä mielessä yksilöimään se tuote, jonka merkkinä sitä käytetään.

A on katsonut, että tavaramerkki CLASSIC on vain kuvaileva sana, joka ei viittaa tavaran lajiin tai laatuun millään tavoin omintakeisesti tai edes välillisesti ja että tavaramerkki on näin ollen erottamiskyvytön. Tältä osin hovioikeus kuitenkin katsoo, että sana CLASSIC on paahdetun kahvin osalta niin sanottu suggestiivinen merkki, joka ei suoranaisesti kuvaile kahvin lajia tai laatua vaan antaa vain jonkinnäköisen vihjeen, viitteen tai mielikuvan kahvin ominaisuuksista. Kun merkki CLASSIC näin ollen viittaa kahvin laatuun omintakeisella tavalla vain välillisesti, hovioikeus katsoo, että merkki on erottamiskykyinen. Tämän vuoksi asiaa ei ole tältäkään osin syytä arvioida toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt.

Tavaramerkin kokonaan menetetyksi julistamisesta
Tavaramerkkilain 26 §:n 1 momentin 1 kohdan (39/1993) mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin menetetään, jos merkki rekisteröinnin tai vakiintumisen tapahduttua ilmeisesti on menettänyt kykynsä erottaa merkin haltijan tavarat muiden tavaroista. Pykälän 2 momentin (1715/1995) mukaan tavaramerkin rekisteröinti menetetään, jos merkkiä ei ole käytetty viimeisten viiden vuoden aikana eikä haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä.

Kun rekisteröityä tavaramerkkiä CLASSIC on edellä esitetyllä tavalla käytetty paahdetun kahvin osalla ja kun sitä voidaan myös pitää kahvin osalla erottamiskykyisenä merkkinä, ei rekisteröintiä tule tältä osin julistaa menetetyksi.

Tavaramerkin rekisteröinnin osittaisesta menettämisestä
Tavaramerkkilain 26 §:n 3 momentin (39/93) mukaan, jos rekisteröinnin menettämisperuste koskee vain joitakin niistä tavaroista, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, rekisteröinti menetetään vain näiden tavaroiden osalta. A on tähän lainkohtaan viitaten katsonut, että tavaramerkin CLASSIC rekisteröinti tulisi julistaa menetetyksi ainakin siltä osin, kuin sitä ei ole käytetty eli muiden kuin paahdetun kahvin osalta. B on kiistänyt vaatimuksen ja katsonut, että jo yhden tavaran käyttö tietyssä luokassa oli riittävää, jotta rekisteröinti pysyi voimassa koko luokan osalla. B on vedonnut myös siihen, että tavaramerkin käyttö kahville luokassa 30 estää tavaramerkin rekisteröinnin menetetyksi julistamisen myös muissa rekisteröinnin mukaisissa tavaraluokissa ja niihin kuuluvissa tavaroissa, mikäli niiden mukaiset tavarat ovat sekoitettavissa kahviin luokassa 30. Tältä osin hovioikeus toteaa seuraavaa:

Lainvalmisteluasiakirjoissa (HE 302/1992) tai oikeuskirjallisuudessa ei ole käsitelty nyt kyseessä olevaa tulkintatilannetta, vaan niissä on lain sanamuotoa noudattaen viitattu vain siihen, että rekisteröinti voidaan menettää joidenkin tavaroiden osalta. Sanamuodon mukaan tavaramerkkilain 26 §:n 3 momenttia tulisikin tulkita A:n esittämällä tavalla: tavaramerkin rekisteröinti menetetään niiden tavaroiden osalta, joiden osalta tavaramerkkiä ei ole käytetty tai joiden osalta se on esimerkiksi menettänyt erottamiskykynsä. Lainkohdan sanamuodon mukaista tulkintaa tukee se, että merkin rekisteröintiä koskevissa tavaramerkkilain säännöksissä on käytetty sekä tavaran että tavaraluokan käsitettä: tavaramerkkilain 16 §:n (7/64) mukaan tavaramerkki rekisteröidään yhteen tai useampaan tavaraluokkaan ja lain 17 §:n 1 momentin (1715/95) mukaan tavaramerkin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa hakijan tulee ilmoittaa tavarat ja luokat, jotka merkki käsittää.

Edellä mainittuun viitaten hovioikeus toteaa, että tavaraluokan käsite on ensisijaisesti hallinnollinen ja rekisteröintiin liittyvä. Sillä, että rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa tulee tavaraluokkien lisäksi ilmoittaa myös tavarat, joille rekisteröintiä haetaan, on tavaramerkkilain 17 §:n 1 momenttia koskevien esitöiden (HE 135/1995) mukaan haluttu estää tarpeettoman laajat rekisteröinnit, jotka olisivat esteenä myöhemmille rekisteröinneille. Näin ollen tavaramerkin rekisteröintiä koskevat säännökset mahdollistavat sen, että samanlainen merkki voidaan rekisteröidä kahdelle tai useammalle eri haltijalle myös samaan tavaraluokkaan kuuluville eri tavaroille. Tältä osin hovioikeus viittaa esimerkiksi siihen, että B:n merkkiä CLASSIC koskeva rekisteröinti luokassa 30 ei koske jäätelöä, jonka osalta tavaramerkki CLASSIC on rekisteröity toiselle haltijalle.

Edellä mainitun vuoksi on perusteltua katsoa, että rekisteröinti voidaan tavaramerkkilain 26 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen menettämisperusteen käsillä ollessa tarpeettoman laajojen rekisteröintien estämiseksi ja oikaisemiseksi julistaa menetetyksi joko kokonaan tai vaihtoehtoisesti jonkin samaankin tavaraluokkaan kuluvan tavaran osalta, rekisteröinnin jäädessä tällöin voimaan niiden tavaroiden osalta, joiden rekisteröinnin menetetyksi julistamiselle ei ole perustetta. Asiakirjoihin liitetyllä World Trademark Law Report -julkaisun mukaisella OHIMin (sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto) yhteisön tavaramerkkiä koskevalla kannalla ei ole tässä asiassa sen ratkaisuun vaikuttavaa merkitystä. Rekisteröinnin menettämisen kannalta merkitystä on tällöin lähtökohtaisesti vain niillä perusteilla, jotka rekisteröinnin menettämiseksi ovat käsillä, ei sen sijaan sillä tavaramerkin rekisteröintiin liittyvällä seikalla, mitkä rekisteröidyt tavarat olisivat mahdollisesti sekoitettavissa rekisteröintihakemuksen kattamiin tavaroihin ja minkä tavaroiden osalta rekisteröintiä koskeva hakemus tulisi rekisteröintimenettelyssä sekoitettavuusarvioinnin johdosta mahdollisesti hylätä. Nämä seikat kuuluvat rekisteröintimenettelyssä tai mahdollisessa tavaramerkin loukkausta koskevassa oikeudenkäynnissä tutkittaviksi.

Edellä mainitun vuoksi käräjäoikeuden tuomiota on muutettava siltä osin, kuin A:n kanne on muiden tavaroiden kuin kahvin osalta hylätty.

Yhteenveto
Kun rekisteröinnin menettämisperuste edellä mainitut seikat huomioon ottaen koskee kaikkia tavaroita luokissa 29 ja 32 ja kaikkia muita tavaroita kuin kahvia luokassa 30, on B:n rekisteröinti näiltä osin julistettava menetetyksi. Mainitut seikat huomioon ottaen B:n valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut
A on voittanut ensisijaisen vaatimuksensa ja sillä, mitä yhtiö on hävinnyt, on A:lle vain vähäinen merkitys. Tämän vuoksi B on velvoitettava korvaamaan A:n valituskulut kokonaan ja B:n vaatimus vastauskulujensa korvaamisesta on hylättävä.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota muutetaan. B:n tavaramerkkirekisteröinti nro 69349 julistetaan menetetyksi luokan 32 ohella kokonaan myös luokassa 29 ja luokassa 30 siten, että rekisteröinti jää voimaan koskien ainoastaan kahvia.

B velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 700 eurolla
korkoineen.

B:n valitus ja vaatimus vastauskulujensa korvaamisesta hovioikeudessa hylätään.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Antti Kuningas, Matti Rintala, Ilkka Lahtinen

Esittelijä:
Ilkka Lahtinen

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.