Kouvolan HO 06.10.2005 1115

Oikeusapu - Avustajan palkkio matka-ajalta

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 6.10.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on vaatinut, että hänelle maksetaan käräjäoikeudessa esitetyn vaatimuksen mukaisesti palkkio yhden tunnin matka-ajalta.

Vaatimuksensa perusteeksi A on vedonnut korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2004:61. Edelleen A on perustellut vaatimustaan sillä, että hänen asianajotoimistonsa sijaitsee Anjalankoskella ja että hän hoitaa yleisesti asianajotoimintaa Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksissa. Hänen toimistonsa sijaitsee 35 kilometrin päässä Kotkan käräjäoikeuden istuntopaikasta.

Syyttäjä on kiistänyt muutosvaatimuksen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut
Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on perusteltua. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetus) 4 §:n 3 momentin mukaan matka-ajalta ei määrätä palkkiota, jos asia käsitellään avustajan omalla tuomio- istuinpaikkakunnalla.

Säännökset ovat keskenään tulkinnanvaraisia. Niiden määritelmät poikkeavat toisistaan. Oikeusapulaki puhuu henkilöstä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, ja asetus omasta tuomioistuinpaikkakunnasta.

Oikeusapulain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä käy selville, että avustajan matkustamiseen liittyvien lisäkulujen välttämiseksi avustaja yleensä palkataan kyseisessä tuomioistuimessa yleisesti asianajotehtäviä hoitavien avustajien piiristä. Tätä on kohtuullista pääsääntöisesti edellyttää myös julkista oikeusapua saavalta. (HE 82/2001 vp, s. 1039)

Oikeusapulailla, joka on tullut voimaan 1.6.2002, on kumottu laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä (87/1973). Viimeksi mainitun lain 15 §:n 1 momentin (105/1998) mukaan avustajalla oli oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Palkkiota ja kulujen korvausta määrättäessä oli niiden määrään vaikuttavana seikkana otettava huomioon muun muassa se, oliko ollut erityisiä syitä määrätä avustaja tuomioistuinpaikkakunnan ulkopuolelta. Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen (359/1998) 4 §:n 4 momentissa (352/2001) oli puolestaan määrätty, että matka-ajalta ei määrätty palkkiota, jos asia käsiteltiin avustajan omalla tuomioistuinpaikkakunnalla.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin esitöistä ilmenee, että avustajaksi olisi pääsääntöisesti määrättävä tuomioistuinpaikkakunnalla vakinaisesti asianajoa harjoittava laki- mies. Jos avustajaksi määrätään muualta kuin tuomioistuinpaikkakunnalta oleva lakimies, palkkio maksettaisiin ottamatta huomioon tämän matkaan kulunutta aikaa, paitsi jos olisi erityisiä syitä korvata myös matkaan kulunut ajanhukka (HE 185/1992 vp, s. 2-3). Sääntelyn tarkoituksena on ollut, että ainoastaan muualla kuin tuomioistuinpaikkakunnalla toimivalla avustajalla on oikeus saada palkkio matka-ajalta ja näin ainoastaan silloin, kun hänen määräämiselleen avustajaksi on ollut esimerkiksi asian laadun vuoksi erityisiä syitä.

Kun tarkastellaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin, oikeusapulain 17 §:n 1 momentin sekä sanottujen asetusten 4 §:n 3 momentin ja 4 §:n 4 momentin säännöksiä ja niiden esitöitä, niin hovioikeus pitää kaikkien säännösten kohdalla matka-ajan palkkion säätämisen olennaisena perusteena sitä, että tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolelta olevalla avustajalla on oikeus saada palkkio matka-ajalta vain, jos on ollut peruste, erityinen syy, hänen toimimiselleen avustajana kyseisessä tuomioistuimessa. Esityöt eivät viittaa siihen, että oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa olevalla määritelmällä henkilöstä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, olisi tarkoitettu muuttaa maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentissa ollutta säätelyä ja sen perusteella syntynyttä oikeuskäytäntöä avustajan omasta tuomioistuinpaikkakunnasta. Hovioikeuden harkinnan mukaan oikeusapulain 17 §:n 1 momentin tulkinnanvarainen sanamuoto sekä sen ja palkkioasetuksen 4 §:n 3 momentin sanamuotojen keskinäinen ristiriita eivät näin ollen anna aihetta päätyä siihen, että oikeusapulakia olisi tulkittava edellä selostetusta säätämiseen johtaneesta keskeisestä tarkoituksesta poikkeavasti siitä huolimatta, että tulkinnallisessa tilanteessa oikeusapulaki syrjäyttää alemmanasteisen palkkioasetuksen ja että yksinomaan oikeusapulain sanamuodosta saattaa johtaa oikeuden palkkioon matka-ajalta nyt käsiteltävässä tapauksessa.

Jos tulkinnassa painotetaan sanamuotoa ja tulkinnassa otetaan huomioon kerrotut esityöt, niin yleisesti avustajantehtäviä Kotkan käräjäoikeudessa hoitavaa A:ta on säännöksen soveltamisessa matka-ajan osalta kohdeltava samalla tavoin kuin avustajaa, jonka toimisto sijaitsee Kotkan käräjäoikeuden tuomiopiirissä. Tällöin A:lle ei kuulu palkkiota matka-ajalta.

Selostetun perusteella hovioikeus tulkitsee oikeusapulain 17 §:n 1 momentin ja palkkioasetuksen 4 §:n 3 momentin edellä kerrottuja määritelmiä siten, että niillä tarkoitetaan samaa asiaa. Näin ollen tuomioistuimella, jossa avustaja yleisesti hoitaa asianajotehtäviä, tarkoitetaan avustajan oman tuo-
mioistuinpaikkakunnan tuomioistuinta eli sitä tuomioistuinta, jonka tuomiopiirissä avustajalla on toimisto.

Kouvolaa on pidettävä palkkioasetuksen 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuna A:n omana tuomioistuinpaikkakuntana, koska hänen toimistonsa sijaitsee Anjalankoskella Kouvolan käräjäoikeuden tuomiopiirissä. Kouvolan käräjäoikeutta on myös siten pidettävä oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna tuomioistuimena, jossa A yleisesti hoitaa asianajotehtäviä. Näin ollen Kotkan käräjäoikeutta ei ole pidettävä laissa tarkoitettuna tuomioistuimena, jossa hän yleisesti hoitaa asianajotehtäviä. Hoitaessaan Kotkassa asianajotehtäviä A:lla on oikeus palkkioon matka-ajalta ainoastaan, jos hänen avustajana toimimisensa Kotkassa on ollut perusteltua 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. A:n päämiehen X:n kotipaikka on Kotka. Asiassa ei ole selvitetty, että A:n toiminnalle X:n avustajana olisi säännöksessä tarkoitettu peruste. Näistä syistä A:n käyttäminen avustajana ei ole ollut perusteltua.

Hovioikeus katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa kysymys ei ole harvaanasutusta alueesta johtuvasta oikeuspalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:61. Oikeustapauksesta ilmenevä oikeusohje ei käräjäoikeuden toteamin tavoin sovellu tähän tapaukseen.

Näillä perusteilla hovioikeus päätyy käräjäoikeuden tavoin siihen, että A:lla ei ole oikeutta palkkioon matka-ajalta, ja muuttaa 3.3.2005 antamassaan Finlex-säädöstietopankissa julkaistussa
ratkaisussa numero 260 vastaavanlaisessa tapauksessa ottamaansa kantaa.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Pertti Nieminen, Juha-Matti Murto (erimieltä), Risto Karila, Timo Palmgren (erimieltä), Helena Hennen, Tarja Huossa ja Anne Hallavainio

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT ASIASSA R 04/1038

Hovioikeudenneuvos Timo Palmgren:

Asianajaja A on häneltä pyydetyssä lausumassa selvittänyt, että hän harjoittaa asianajotoimintaa sekä Kotkan että Kouvolan käräjäoikeudessa jokseenkin tasamääräisesti. Ero voi olla enintään muutaman prosentin luokkaa. Hänen toimistonsa sijaitsee Kotkan käräjäoikeuden istuntopaikasta Karhulasta noin 35 kilometrin päässä ja Kouvolan käräjäoikeudesta noin 12 kilometrin päässä.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on perusteltua. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin avustajalle maksettavien palkkioiden ja korvausten perusteista.

Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetuksen) 4 §:n 3 momentin mukaan matka-ajalta ei määrätä palkkiota, jos asia käsitellään avustajan omalla tuomioistuinpaikkakunnalla.

Edellä kerrotuissa säännöksissä määritelmät poikkeavat toisistaan. Oikeusapulaki puhuu henkilöstä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, ja palkkioasetus omasta tuomioistuinpaikkakunnasta.

Katson, että A:n palkkioasetuksessa tarkoitettuna omana tuomioistuinpaikkakuntana on pidettävä Kouvolaa, koska hänen toimistonsa sijaitsee Anjalankoskella Kouvolan käräjäoikeuden tuomiopiirissä. Ymmärtääkseni käsitettä "oma tuomioistuinpaikkakunta" on vakiintuneesti ja pääsääntöisesti tulkittu tällä tavalla. Tulkinta on myös yleiskielen mukainen ja lisäksi se vastaa ennen oikeusapulakia voimassa ollutta sääntelyä.

Oikeusapulain 17 § 1 momentin mukaan ratkaisevaa sen suhteen, maksetaanko avustajalle ilman erityistä perustetta korvaus matkakuluista ja palkkio matka-ajalta, on se, hoitaako avustaja yleisesti asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa vai ei. Katson, että kyseistä lainkohtaa ei voida vastoin sen sanamuotoa aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön ja oikeusapulain esitöiden perusteella tulkita siten, että sillä tarkoitetaan samaa kuin palkkioasetuksen 4 §:n 3 momentin mukaisella omalla tuomioistuinpaikkakunnalla.

A:n lausumassaan esittämän selvityksen perusteella katson, että hän yleisesti hoitaa asianajotehtäviä Kouvolan käräjäoikeuden lisäksi myös Kotkan käräjäoikeudessa. Sen vuoksi katson, että oikeusapulain 17 §:n 1 momentin perusteella hänellä on oikeus saada palkkio matka-ajalta Anjalankoskelta Kotkan käräjäoikeuden istuntopaikalle Karhulaan.

Mainituilla perusteilla muutan käräjäoikeuden tuomiota seuraavasti. Korotan valtion varoista asianajaja A:lle X:n avustamisesta käräjäoikeudessa maksettua palkkiota siten, että hänelle maksetaan käräjäoikeuden vahvistaman palkkion lisäksi yhden tunnin matka-ajalta 72 euroa ja arvonlisäveron määrä 15,84 euroa eli yhteensä 87,84 euroa.

Hovioikeudenlaamanni Juha-Matti Murto:

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on perusteltua. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetus) 4 §:n 3 momentin mukaan matka-ajalta ei määrätä palkkiota, jos asia käsitellään avustajan omalla tuomio- istuinpaikkakunnalla.

Oikeusapulain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä käy selville, että avustajan matkustamiseen liittyvien lisäkulujen välttämiseksi avustaja yleensä palkataan kyseisessä tuomioistuimessa yleisesti asianajotehtäviä hoitavien avustajien piiristä. Tätä on kohtuullista pääsääntöisesti edellyttää myös julkista oikeusapua saavalta. (HE 82/2001 vp, s. 1039)

Oikeusapulailla, joka on tullut voimaan 1.6.2002, on kumottu laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä (87/1973). Viimeksi mainitun lain 15 §:n 1 momentin (105/1998) mukaan avustajalla oli oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Palkkiota ja kulujen korvausta määrättäessä oli niiden määrään vaikuttavana seikkana otettava huomioon muun muassa se, oliko ollut erityisiä syitä määrätä avustaja tuomioistuinpaikkakunnan ulkopuolelta. Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen (359/1998) 4 §:n 4 momentissa (352/2001) oli puolestaan määrätty, että matka-ajalta ei määrätty palkkiota, jos asia käsiteltiin avustajan omalla tuomioistuinpaikkakunnalla.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin esitöistä ilmenee, että avustajaksi olisi pääsääntöisesti määrättävä tuomioistuinpaikkakunnalla vakinaisesti asianajoa harjoittava laki- mies. Jos avustajaksi määrätään muualta kuin tuomioistuinpaikkakunnalta oleva lakimies, palkkio maksettaisiin ottamatta huomioon tämän matkaan kulunutta aikaa, paitsi jos olisi erityisiä syitä korvata myös matkaan kulunut ajanhukka (HE 185/1992 vp, s. 2-3). Sääntelyn tarkoituksena on ollut, että ainoastaan muualla kuin tuomioistuinpaikkakunnalla toimivalla avustajalla on oikeus saada palkkio matka-ajalta ja näin ainoastaan silloin, kun hänen määräämiselleen avustajaksi on ollut esimerkiksi asian laadun vuoksi erityisiä syitä.

Kun tarkastellaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin, oikeusapulain 17 §:n 1 momentin sekä sanottujen asetusten 4 §:n 3 momentin ja 4 §:n 4 momentin säännöksiä ja niiden esitöitä, niin kaikkien säännösten kohdalla matka-ajan palkkion säätämisen olennaisena perusteena on pidettävä sitä, että tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolelta olevalla avustajalla on oikeus saada palkkio matka-ajalta vain, jos on ollut peruste, erityinen syy, hänen toimimiselleen avustajana kyseisessä tuomioistuimessa. Esityöt eivät viittaa siihen, että oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa olevalla määritelmällä henkilöstä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, olisi tarkoitettu muuttaa maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentissa ollutta säätelyä ja sen perusteella syntynyttä oikeuskäytäntöä avustajan omasta tuomioistuinpaikkakunnasta. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin tulkinnanvarainen sanamuoto sekä sen ja palkkioasetuksen 4 §:n 3 momentin sanamuotojen keskinäinen ristiriita eivät näin ollen anna aihetta päätyä siihen, että oikeusapulakia olisi tulkittava edellä selostetusta säätämiseen johtaneesta keskeisestä tarkoituksesta poikkeavasti.

Katson, että palkkioasetuksessa mainittu oma tuomioistuinpaikkakunta tarkoittaa niitä käräjäoikeuspaikkakuntia, joissa avustaja yleisesti hoitaa asianajotehtäviä. Oma tuomioistuinpaikkakunta -käsi-tettä ei ole tulkittava niin ahtaasti, että se tarkoittaisi vain sitä paikkakuntaa, jossa avustajan toimisto sijaitsee. Yksityisen avustajatoiminnan harjoittaja voi omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan valita kaksi tai jopa useampia käräjäoikeuksia, joissa hän harjoittaa säännönmukaisesti avustajantoimintaa. Näitä kaikkia on pidettävä avustajan omina tuomioistuinpaikkakuntina. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentti ei aseta estettä tulkita palkkioasetusta edellä kerrotulla tavalla. Päinvastoin tämä säännös ja edellä käsitellyt muut säännökset sekä niiden esityöt johtavat sanottuun tulkintaan.

A:n toimisto sijaitsee Anjalankoskella Kouvolan käräjäoikeuden tuomiopiirissä, joka ensisijaisesti on palkkioasetuksessa tarkoitettu A:n oma tuomioistuinpaikkakunta. A on häneltä pyydetyssä lausumassaan selvittänyt, että hän harjoittaa asianajotoimintaa sekä Kouvolan että Kotkan käräjäoikeuksissa jokseenkin tasamääräisesti. A:n toimisto sijaitsee Kotkan käräjäoikeuden istuntopaikasta Karhulasta noin 35 kilometrin etäisyydellä ja Kouvolan käräjäoikeudesta noin 12 kilometrin etäisyydellä. Edellä oleva osoittaa, että A harjoittaa Kotkan käräjäoikeudessa asianajotoimintaa niin laajasti, että myös Kotkan käräjäoikeutta on pidettävä palkkioasetuksessa tarkoitettuna hänen omana tuomioistuinpaikkakuntanaan. Tällöin hän hoitaessaan toimeksiantoja Kotkan käräjäoikeudessa ei ole palkkioasetuksen mukaan oikeutettu saamaan palkkiota matka-ajalta.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa kysymys ei ole harvaanasutusta alueesta johtuvasta oikeuspalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:61. Oikeustapauksesta ilmenevä oikeusohje ei käräjäoikeuden toteamin tavoin sovellu tähän tapaukseen.

Näillä perusteilla päädyn käräjäoikeuden tavoin siihen, että A:lla ei ole oikeutta palkkioon matka-ajalta, ja hyväksyn siten hovioikeuden enemmistön päätöslauselman, ettei käräjäoikeuden tuomiota muuteta.

Vakuudeksi:

Joanna Niemi

Laivoimaisuustiedot:

Valituslupa myönnetty 17.1.2006

Korkeimman oikeuden ratkaisu 6.11.2006 KKO:2006:91

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.