Rovaniemen HO 19.10.2001 603

Tappo, Kuolemantapauksen aiheuttama kärsimys

Pääkäsittely 19.9.2001

Diaarinumero R 01/260
Pääkäsittely 19.9.2001
Taltionumero 603
Antamispäivä 19.10.2001

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 15.3.2001

Käräjäoikeus tuomitsi A:n 23.7.2000 täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä puolisonsa B:n taposta 6 vuoden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus hylkäsi B:n tyttären C:n, äidin D:n ja sisaren E:n A:han kohdistamat vahingonkorvausvaatimukset B:n kuolemantapauksen näille aiheuttamasta kärsimyksestä.

Käräjäoikeus totesi mainitut korvausvaatimukset hylkäävän ratkaisunsa perusteluina muun ohella, että vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n 1 momentin mukaan surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja muilla näihin rinnastettavilla surmansa saaneelle erityisen läheisillä henkilöillä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

Käräjäoikeus edelleen totesi, että C, D ja E olivat lähtökohtaisesti lainkohdassa tarkoitettuja erityisen läheisiä surmansa saaneelle B:lle. Tuo lainkohdassa tarkoitettu oletus suhteen erityisestä läheisyydestä voitiin kuitenkin kumota näyttämällä toteen sitä vastaan puhuvia seikkoja.

Käräjäoikeus katsoi vastaanottamansa näytön perusteella selvitetyksi, että B oli viimeksi tavannut tapahtumahetkellä noin 15-vuotiaan tyttärensä C:n tämän ollessa 4-vuotias ja että B sekä D ja E olivat viimeksi tavanneet toisensa yli neljä vuotta ennen tapahtumaa. B sekä D ja E olivat kuitenkin pitäneet jonkin verran yhteyttä toisiinsa puhelimitse ja postitse. Käräjäoikeuden mukaan B:n suhde C:hen, D:hen ja E:hen ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla erityisen läheinen, minkä vuoksi korvausvaatimukset hylättiin.

KÄRSIMYSKORVAUS/VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

C:n valitus

C on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän vaatimuksensa, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 70 000 markkaa korkoineen 23.7.2000 lähtien.

C on lausunut, että hän oli ollut vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen läheinen henkilö surmansa saaneelle äidilleen B:lle. Vaaditun korvauksen tuomitseminen oli myös kohtuullista huomioon ottaen C:n ja B:n suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

D:n valitus

D on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän vaatimuksensa, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 70 000 markkaa korkoineen 23.7.2000 lähtien.

D on lausunut, että hän oli ollut vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen läheinen henkilö surmansa saaneelle tyttärelleen B:lle. Vaaditun korvauksen tuomitseminen oli myös kohtuullista huomioon ottaen hänen ja B:n suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

E:n valitus

E on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän vaatimuksensa, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 30 000 markkaa laillisine korkoineen 23.7.2000 lähtien.

E on lausunut, että hän oli ollut vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen läheinen henkilö surmansa saaneelle sisarelleen B:lle. Vaaditun korvauksen tuomitseminen oli myös kohtuullista huomioon ottaen hänen ja B:n suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

A:n vastaus

A on vaatinut, että C:n, D:n ja E:n valitukset hylätään.

A on lausunut, että korvauksen tuomitsemiselle ei ollut asiassa edellytyksiä. C, D ja E eivät olleet olleet vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisen läheisiä henkilöitä B:lle. Korvauksen tuomitseminen ei ollut myöskään kohtuullista huomioon ottaen B:n ja korvausta vaativien väliset suhteet, teon laatu ja tekoon johtaneet olosuhteet. Joka tapauksessa vaaditut määrät olivat liian suuria ja ne tuli edellä mainitut seikat ja A:n taloudelliset olot sekä B:n oma myötävaikutus vahingon syntymiseen huomioon ottaen sovitella siten, että korvausvelvollisuutta ei jäänyt ollenkaan.

HOVIOIKEUDEN KÄRSIMYSKORVAUSTA KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELUT

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n 1 momentin mukaan surmansa saaneen lapsilla, vanhemmilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on käräjäoikeuden tuomiossa mainituin edellytyksin oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Asiassa on E:n kertomuksella selvitetty, että B on tavannut tapahtumahetkellä noin 15-vuotiaan tyttärensä C:n viimeksi, kun tämä on ollut alle kouluikäinen. Äitinsä D:n ja sisarensa E:n B on tavannut viimeksi vuonna 1996. B:n sekä E:n ja D:n välillä on ollut jatkuvaa yhteydenpitoa puhelimitse ja kirjeitse. C:hen B on ollut puhelimitse yhteydessä tämän vieraillessa koulun lomien aikana E:n luona. Myös todistajien F ja G kertomukset hovioikeudessa ovat vastanneet E:n asiassa kertomaa.

On uskottavaa, että B:n kuolema on aiheuttanut C:lle, D:lle ja E:lle surua. Edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetun korvauksen keskeinen tarkoitus on kuitenkin auttaa kärsivää henkilöä selviytymään läheisen menettämisestä johtuvasta elämäntilanteen yllättävästä muutoksesta. Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että C:n; D:n ja E:n elämäntilanteet olivat vakiintuneet omille tahoilleen, erilleen B:stä, vaikka yhteyttä olikin pidetty puhelimitse ja kirjeitse. Tämän vuoksi B:n kuoleman ei voida katsoa aiheuttaneen sellaisia muutoksia C:n; D:n ja E:n elämäntilanteissa, että heillä olisi oikeus saada vaatimaansa vahingonkorvausta heille aiheutuneesta kärsimyksestä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.