Rovaniemen HO 21.08.2001 454

Nuorena henkilönä törkeä pahoinpitely

Esittely 17.7.2001

Diaarinumero R 01/292
Esittely 17.7.2001
Taltio 454
Antamispäivä 21.8.2001

Särkyneen olutpullon teräväkielekkeinen kaulaosa oli rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline.
(Äänestys)

ROVANIEMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 4.4.2001

Käräjäoikeus tuomitsi A:n 6.12.2000 nuorena henkilönä tehdystä törkeästä pahoinpitelystä viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, koska A oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa B:lle lyömällä tätä ensin pullolla päähän, jolloin pullo oli rikkoutunut. A oli lyönyt B:tä uudelleen rikkomansa pullon kaulaosalla leuan seutuun. A oli aiheuttanut B:lle vasempaan leukakulmaan kahden ja puolen senttimetrin mittaisen lihaskerrokseen ulottuvan haavauman. Pahoinpitelyssä oli käytetty hengenvaarallisena välineenä pidettävää pullon kaulaosaa. Tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä, koska se oli kohdistunut puolustuskyvyttömään henkilöön ja koska teolle ei ollut ollut mitään järkevää syytä. A oli ollut teon tehdessään 15 vaan ei 18 vuotta täyttänyt.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A vaati, että syyte nuorena henkilönä tehdystä törkeästä pahoinpitelystä hylätään. Hän katsoi syyllistyneensä enintään pahoinpitelyyn. A myönsi menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Hän oli pistänyt rikkinäisellä pullolla B:tä leukaan aiheuttaen tälle lihaskerrokseen ulottuvan pinnallisen haavauman, jonka pituus oli ollut kaksi ja puoli senttimetriä. Haavauma ei ollut syvyydeltään ulottunut suuonteloon ja haavaumasta aiheutunut kosmeettinen haitta oli parantunut melko hyvin. A:n pistoliike ei ollut ollut voimakas eikä hän ollut pistoliikkeen lisäksi muutoin vahingoittanut B:tä. A:n pistoliikkeestä aiheutunut vamma ei ollut ollut hengenvaarallinen. Rikkinäistä pulloa kielekkeineen ei voitu pitää hengenvaarallisena välineenä huomioon ottaen aiheutettu vamma. A:n tekoa ei voitu pitää raakana tai julmana eikä tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Syyttäjä vaati, että A:n valitus hylätään.

Perusteluiksi vaatimukselleen syyttäjä lausui, että A oli käyttänyt pahoinpitelyssä tekovälineenä rikkoutunutta olutpulloa, jossa oli ollut terävä kieleke. Tekoväline oli teräaseeseen rinnastettava. B:llä ei ollut ollut mahdollisuutta puolustautua häneen kohdistuvalta väkivallalta. Pahoinpitelyyn ei ollut ollut mitään B:stä johtuvaa syytä. Pahoinpitely oli kokonaisuutena arvostellen törkeä.

B ei vastannut valitukseen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

A on lyönyt B:tä olutpullolla päähän, jolloin pullo on särkynyt. Jonkin aikaa tämän jälkeen A on särkyneen olutpullon teräväkielekkeisellä kaulaosalla pistänyt B:tä kaulan seudulle. Edellä kuvattu särkyneen olutpullon kaulaosa on sellaisenaan hengenvaarallinen väline. Se on vaarallisuudeltaan ja terävyydeltään rinnastettavissa lyhytteräiseen puukkoon tai linkkuveitseen. Sen vuoksi sitä on pidettävä rikoslain 21 luvun 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettuna teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Käräjä- oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla pahoinpitelyä on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Tuomiolauselma

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Käräjäoikeuden syyksilukemisen mukaan A on käyttänyt pahoinpitelyssä tekovälineenä aluksi ehjää olutpulloa ja myöhemmin rikkomansa pullon kaulaosaa.

Rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaan pahoinpitely voi olla törkeä muun muassa, jos siinä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä.

Hallituksen esityksessä (HE 94/1993 vp. s. 96) lainkohdan täsmennysmuutosta edellä mainitun sisältöiseksi perusteltiin sillä, että mitä moninaisimmat välineet voivat olla hengenvaarallisia. Esimerkiksi kiviä, laudanpätkiä ja monia kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla. Rajaamalla peruste terä- ja ampuma-aseisiin ja niihin rinnastettaviin hengenvaarallisiin välineisiin haluttiin esityksessä korostaa normia varsinaisten aseiden käytön suuremmasta tuomittavuudesta. Esityksessä todetaan lisäksi, että mainittua sanamuotoa käytetään myös törkeän ryöstön tunnusmerkistössä.

Törkeää ryöstöä koskevan lainkohdan esitöiden (HE 94/1993 vp. s. 99) mukaan teräaseita ovat muun muassa tikarit, stiletit ja pistimet. Niihin rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä ovat esimerkiksi teräaselaissa ja -asetuksessa mainitut jousipatukka ja nyrkkirauta sekä erilaiset ketjusta, kaapelista, metalliputkesta tai vaijerista valmistetut ja niihin rinnastettavat lyömäaseet.

Yksistään lain sanamuodon perusteella ei voida ratkaista kysymystä siitä, onko katkaistu pullo teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline. Katkaistun pullon kaulaosa voi viilto-ominaisuuksiltaan vastata veistä tai puukkoa ja sitä voidaan sinänsä pitää vaarallisena pahoinpitelyvälineenä. Lain esitöiden mukaan lain sanamuodolla on tarkoitettu rajata lainkohdan tekovälineet aseisiin ja aseisiin rinnastettavissa oleviin välineisiin ja siten esitöiden perusteella on pääteltävissä, ettei katkaistun pullon kaulaosaa pelkästään sen viilto-ominaisuuksien vuoksi voida pitää rikoslain 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa mielessä hengenvaarallisena välineenä. Oikeuskirjallisuudessa on myös todettu, että välineen tulee olla hengenvaarallinen. Välineen käyttötapa ei riitä.

Näillä perusteilla eriävän mielipiteen jättänyt jäsen katsoi, ettei A:n pahoinpitelyssä käyttämä olutpullo tai sen katkaistu kaulaosa ollut teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline ja, että A oli menetellessään käräjäoikeuden tuomiossa kerrotulla tavalla syyllistynyt pahoinpitelyyn.

Sen vuoksi syyte törkeästä pahoinpitelystä tuli hylätä ja A tuomita 6.12.2000 tapahtuneesta nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen (Rikoslaki 21 luku 5 §, 3 luku 2 §).

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.