Turun HAO 30.10.2002 02/0581/1

Rakennusasia-Rakennuslupa-Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä-Rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi, Ylimääräinen muutoksenhaku-Kantelu

Rakennusluvan yhteydessä vähäisenä poikkeamisena oli poikettu muun muassa asemakaavan muuttamiseksi määrätystä rakennuskiellosta. Oliko lupa-asiaa käsiteltäessä tapahtunut menettelyvirhe, joka oli voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen?

Rakennustarkastaja oli 27.7.2001 myöntänyt rakennusluvan kerrosalaltaan 232 m2:n omakotitalon rakentamiseen. Naapuri kanteli päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati päätöstä poistettavaksi muun muassa sillä perusteella, että poikkeaminen rakennuskiellosta ei ole vähäinen poikkeaminen eikä rakennustarkastaja ole ollut toimivaltainen ratkaisemaan asiaa.

Alueen asemakaava oli vahvistettu vuonna 1951. Turun kaupunginvaltuusto oli vuonna 1984 päättänyt, että asemakaava muutetaan, jolloin rakennuspaikalle on tullut voimaan rakennuskielto. Rakennuskieltoa on sittemmin jatkettu useaan otteeseen. Viimeksi rakennuskielto oli määrätty ajaksi 10.3.2001-10.9.2002 kaupunginhallituksen 26.2.2001 tekemällä päätöksellä. Tämän jälkeen rakennuskieltoa ei ole enää jatkettu. Kaavoitustoimenjohtajan lausunnon mukaan rakennuspaikkaa koskevaa kaavamuutosta ei ole pantu vireille.

Asemakaavan vahvistamisen jälkeen vahvistetussa seutukaavassa ja kaupungin omissa myöhemmissä selvityksissä on todettu alueella olevan rakennettuun ympäristöön kohdistuvia suojeluarvoja, joita asemakaavassa ei ole tutkittu.

Hallinto-oikeus katsoi, että voimassa olevan asemakaavan ikä ja sisältö sekä alueesta myöhemmin laaditut selvitykset huomioon ottaen poikkeuksen myöntäminen asemakaavan muuttamiseksi määrätystä rakennuskiellosta ei ole ollut sellainen vähäinen poikkeaminen, joka on voitu ratkaista kysymyksessä olevan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Asiassa oli menetelty virheellisesti.

Asemakaavan muuttaminen ei kuitenkaan rakennuskieltoa lukuun ottamatta ole ollut muutoin vireillä rakennuslupaa myönnettäessä. Rakennuskielto on myös sittemmin päättynyt ja asemakaavan muuttaminen on jäänyt sillensä. Tästä syystä menettelyvirhe ei ole olennaisesti vaikuttanut rakennuslupapäätökseen eikä päätöstä siten ole kantelun johdosta syytä poistaa.

Äänestys 2 - 1

Vähemmistöön jäänyt jäsen oli ratkaisun lopputuloksen suhteen samaa mieltä kuin enemmistö. Hän kuitenkin perusteli päätöksen rakennuskiellosta poikkeamista koskevalta osalta toisin. Hänen mukaansa kyseinen rakennuslupahakemus ja siihen sisältyvä poikkeaminen rakennuskiellosta on voitu hyväksyä rakennusluvan yhteydessä myönnettävänä vähäisenä poikkeuksena eikä asiassa ole tapahtunut menettelyvirhettä. Rakennuskiellon tarkoituksena oli estää rakennuslupien myöntäminen vuoden 1951 kaavan mukaisena. Poikkeusmenettelyllä voitiin alueen maankäyttöä ohjata uudistuneen maankäyttölinjan mukaiseksi. Kuntien omaa päätösvaltaa oli maankäyttö- ja rakennuslailla tarkoitettu lisätä. Myös vähäisen poikkeuksen käyttöalaa oli ollut tarkoitus lisätä.

Hallintolainkäyttölaki 59 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 175 §

KHO:n päätös 14.4.2003 taltionumero 954. Ei tutkittu; myöhässä.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.