Hämeenlinnan HAO 15.11.2002 02/0499/4

Lastensuojelu, Huostaanotto, Yhteydenpidon rajoittaminen

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös oli nimetty yhteydenpidon rajoittamiseksi, siinä oli ilmoitettu, kehen päätös kohdistuu ja millä tavoin yhteydenpitoa rajoitetaan. Päätös oli myös annettu määräaikaisena ja siihen oli liitetty valitusosoitus. Päätöksen perusteena oli viitattu huoltosuunnitelmaan, minkä voitiin tällä viittauksella katsoa olevan osa mainittua päätöstä. Päätös oli lastensuojelulain 25 §:n tarkoittama yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös. Samoilla perusteilla yhteydenpidosta sopiminen ainoastaan huoltosuunnitelmalla ei hallinto-oikeuden mukaan ollut mahdollista siinä tapauksessa, että tapaamisia on olennaisesti vähemmän kuin mitä vanhemmat ovat halunneet ja olennaisesti vähemmän kuin mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia sovellettaessa on tavanomaista (noin kaksi viikonloppua kuukaudessa).

Valituksenalaisen päätöksen perusteena oli lähinnä se, että sijaishoitoon sopeutuminen ja kiinnittyminen ovat vielä kesken. Sijoitus oli kestänyt lähes puolitoista vuotta. Hallinto-oikeus lähti perustuslain 7 §:n 3 momentin, 22 §:n ja 80 §:n 1 momentin pohjalta siitä, että kyseessä olevan rajoituksen oikeudellisessa arvioinnissa laintasoinen lastensuojelulain 25 § on ratkaiseva perusta. Päätöksessä tai siihen liittyvässä huoltosuunnitelmassa ei oltu tuotu esiin, että tapaamisista olisi ilmeisen selvästi vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle tai että rajoittaminen olisi välttämätöntä vanhempien, sijaisperheen, laitoksen muiden lasten tai laitoksen henkilöstön turvallisuuden vuoksi. Tällaisia seikkoja ei ollut tullut esiin myöskään suullisessa käsittelyssä. Tapaamisten ja muun yhteydenpidon oli päinvastoin todettu menneen hyvin ja suunnitelmien mukaan. Lapsi ei ollut oirehtinut tapaamisten vuoksi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Lapsen ikävöintiä ja tapaamisten jännittämistä ei voitu pitää lastensuojelulain 25 §:ssä tarkoitettuna ilmeisen selvänä vaarana lapsen kehitykselle. Siihen nähden, että lautakunnan on tuettava sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen vanhempansa välistä yhteydenpitoa, ei myöskään sijaishuoltoon kiinnittymisen keskeneräisyyttä voida pitää kysymyksessä olevan lainkohdan tarkoittamana ilmeisenä vaarana lapsen kehitykselle.

Kun otettiin huomioon, että lasten huostaanotto on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi, sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ollut ollut edellytyksiä rajoittaa lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa tehdyn päätöksen tarkoittamassa laajuudessa. Tämän vuoksi sanottu päätös oli kumottava. Yhteydenpidon rajoittamiselle asetettu määräaika oli päättynyt ja yhteydenpidosta oli sovittu ainoastaan huoltosuunnitelmalla. Tämän vuoksi oli syytä kumota kysymyksessä oleva päätös.

Lastensuojelulaki 19 §
Lastensuojelulaki 24 §
Lastensuojelulaki 25 §
Suomen perustuslaki 7 § 3 mom
Suomen perustuslaki 17 § 3 mom
Suomen perustuslaki 80 § 1 mom
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 8 art
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 art 3 kohta

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.