HE 275/2004

Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Kööpenhaminassa vuonna 2002 Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Muutoksen tarkoituksena on yhdistää Euroopan radioviestintätoimisto ja Euroopan televiestintätoimisto ja perustaa eurooppalainen viestintätoimisto. Euroopan radioviestintätoimiston tehtävänä on toimia eurooppalaisen posti- ja telehallintojen välisen konferenssin sähköisen viestinnän komitean asiantuntijaelimenä radioviestintään ja televiestintään liittyvissä asioissa. Muutos on luonteeltaan tekninen rationalisoimistoimenpide.

Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimuksen muutos tulee voimaan Suomen osalta.


SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
YLEISPERUSTELUT
1. Johdanto
2. Nykytila
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1. Tavoitteet
3.2. Keskeiset ehdotukset
4. Esityksen vaikutukset
5. Asian valmistelu
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Yleissopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön
2. Lakiehdotuksen perustelut
3. Voimaantulo
4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
4.2. Käsittelyjärjestys
LAKIEHDOTUS
Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
LIITE

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevaa yleissopimusta, jäljempänä yleissopimus, on muutettu Kööpenhaminassa 17 päivänä joulukuuta 2002. Muutoksen tarkoituksena on yhdistää ERO ja Euroopan televiestintätoimisto (ETO) ja perustaa Euroopan viestintätoimisto (ECO).

Kööpenhaminassa toimiva ERO perustettiin toukokuussa 1991, valtiosopimusneuvottelujen ollessa kesken, aluksi niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan (Memorandum of Understanding) nojalla. Haagissa kesäkuussa 1993 tehty ERO:n perustamista koskeva yleissopimus (SopS 63/1996) tuli kansainvälisesti voimaan maaliskuun alusta 1996. Samalla yleissopimus saatettiin Suomessa voimaan asetuksella (667/1996). Tuolloin voimassa oli vielä vanha perustuslaki. ETO on perustettu yhteisymmärrysasiakirjalla, jota ei ole jäsenvaltioissa käsitelty valtiosopimuksena.

ERO:n tehtävänä on tukea eurooppalaisen posti- ja telehallintojen välisen konferenssin (CEPT) alaista sähköisen viestinnän komiteaa (ECC). Vuonna 2001 perustettu ECC on se CEPT:in komiteoista, joka yhdistää CEPT:n radioviestintäalojen ja televiestintäalojen viranomaisia. Myös ERO:on nyt yhdistettävän ETO:n tehtävänä on tukea ECC:tä. Muutos heijastaa viestintäalalla tapahtunutta yleisempää kehitystä. Käytännössä ETO ja ERO toimivat jo nyt samoissa tiloissa.

2. Nykytila

Nykyisen sopimuksen mukaan ERO:n toimiala painottuu radioviestintää ja taajuuksia koskeviin asiantuntija-, tutkimus- ja yhteistyötehtäviin. ETO on taas vastaavasti keskittynyt televiestintää, televerkkojen numerointia ja toimilupia koskeviin vastaavanlaisiin tehtäviin.

Sähköisen viestinnän kehitykselle on ollut jo pitkään ominaista viestintäverkkojen, -palveluiden, -sisältöjen ja -päätelaitteiden lähentyminen eli konvergenssi. Konvergenssikehitys johtaa televiestinnän, Internetin ja joukkoviestinnän rajojen hämärtymiseen. Käytännössä teknologioiden konvergoituminen merkitsee sitä, että yhdellä päätelaitteella (esimerkiksi matkapuhelin tai digitaalinen televisio) voidaan käyttää hyvinkin erilaisia palveluita. Tulevaisuuden matkapuhelimissa yhtyvät muun muassa puhelimen, television ja internetpäätteen ominaisuudet. Palveluiden käyttäjän ei tarvitse tietää, millaisia tekniikoita erilaisten toimintojen käyttäminen vaatii.

Samoista syistä myös radioviestinnän (ERO:n toimiala) ja televiestinnän (ETO:n toimiala) välinen olennainen ero on hämärtynyt tai kadonnut kokonaan.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1. Tavoitteet

Yleissopimuksen muutoksen tavoitteena on rationalisoida toimintaa yhdistämällä kaksi toimistoa yhdeksi. Esityksen tavoitteena on, että Suomi sitoutuu yleissopimuksen muutoksiin ja saattaa muutokset valtionsisäisesti voimaan.

3.2. Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyy yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan. Esitys sisältää lisäksi lakiehdotuksen asiakirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

4. Esityksen vaikutukset

Yleissopimuksen muutoksella on vähäisiä Viestintäviraston tehtäviä koskevia vaikutuksia. Virasto on osallistunut sekä ERO:n että ETO:n korkeimman hallinnollisen elimen, neuvoston, toimintaan. Vähäistä edustamiseen liittyvää rationalisointihyötyä Viestintäviraston osalta saattaa toimistojen yhdistämisestä tämän vuoksi seurata.

Yleissopimuksen muutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Suomen kannalta. Viestintävirasto on jo useita vuosia maksanut maksuosuuksiin perustuvaa jäsenmaksua sekä ERO:n että ETO:n osalta. ECO:n yhdistetyn jäsenmaksun ei arvioida olennaisesti poikkeavan ERO:n ja ETO:n jäsenmaksujen yhteismäärästä.

5. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä ja Viestintävirastolta.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Yleissopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Yleissopimuksen muutos on toteutettu kahdella sopimusasiakirjalla. Ensimmäisessä asiakirjassa on ainoastaan osapuolten sitoutumistahdonilmaisu, allekirjoitukset ja viittaus asiakirjan liitteeseen, jossa on varsinainen sopimusteksti konsolidoidussa muodossa.

Sopimuksen 1 ja 2 artiklassa määrätään ECO:n perustamisesta ja sen tarkoituksesta. Toisen artiklan mukaan ECO on postiliikenteen ja sähköisen viestinnän osaamiskeskus, joka avustaa ja neuvoo CEPT:n puheenjohtajuutta ja komiteoita.

Sopimuksen 3 artiklassa on määräykset ECO:n tehtävistä. Artiklan mukaan ECO toimii CEPT:n komiteoita avustavana osaamiskeskuksena ja hoitaa erilaisia tele- ja radioviestintään liittyviä asiantuntija-, tutkimus- ja yhteistyötehtäviä.

Sopimuksen 4 artiklassa on määräykset ECO:n oikeudellisesta asemasta ja erioikeuksista. Artiklan 1 kohdan mukaan ECO on oikeushenkilö ja ECO:lla on tehtäviensä hoidon ja päämääriensä saavuttamisen kannalta tarpeellinen täysi oikeustoimikelpoisuus. Artikla kuuluu tältä osin Suomen lainsäädännön alaan. Artiklan mukaisia erioikeuksia ei ole tarkoitus antaa.

Sopimuksen 5 – 9 artiklassa on määräykset ECO:n toimielimistä, niiden tehtävistä ja menettelytavoista. Sopimuksen 10 ja 11 artiklassa on määräykset ECO:n työohjelmasta, budjetoinnista ja kirjanpidosta.

Sopimuksen 12 artiklassa on määräykset ECO:n rahoituksesta. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet hoitavat ECO:n pääomamenot ja nykyiset toimintamenot, pois lukien neuvoston kokouksista kertyneet kustannukset. Sopimuspuolet jakavat kustannukset sopimuksen liitteenä (liite A) olevan taulukon, maksuyksiköiden mukaisesti. Suomella on liitteen mukaan 10 maksuyksikköä.

Sopimuksen 19 artiklassa on määräykset riitojen ratkaisemisesta. Artiklan mukaan sopimuspuolet saattavat yleissopimuksen tai sen liitteiden tulkintaa tai soveltamista koskevan riidan, jota ei ratkaista neuvoston myötävaikutuksella, sopimuksen liitteessä (liite B) selostettuun välimiesmenettelyyn. Artikla kuuluu tältä osin Suomen lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 13 – 21 artiklassa on lisäksi tavanomaiset loppumääräykset.

2. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettisäännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Nämä määräykset on yksilöity eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä luvussa (4.2).

2 §. Pykälä sisältää tavanomaisen voimaantulosäännöksen, jonka mukaan lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

3. Voimaantulo

Yleissopimuksen muutokset tulevat yleissopimuksen 20 artiklan mukaan voimaan ensimmäisenä päivänä siitä kun kolme kuukautta on kulunut siitä kun sopimuksen tallettajana toimiva Tanskan hallitus on vastaanottanut kaikkien sopimuspuolten ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjat. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan suostumuksen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet. Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joista aiheutuu valtiolle välittömiä menoja.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, 3) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä 5) taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälinen velvoite kuuluu lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla säädetyn säännöksen kanssa (PeVL 11 ja 12/2000 vp.)

Yleissopimuksen 4 artiklan mukaan ECO on oikeushenkilö ja ECO:lla on tehtäviensä hoidon ja päämääriensä saavuttamisen kannalta tarpeellinen täysi oikeustoimikelpoisuus. Oikeushenkilöllisyydestä ja siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla (PeVL 38/2000 vp.). Sopimuksen 4 artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta.

Riitojen ratkaisua koskeva 19 artikla ja siinä viitattu liite B edellyttävät myös eduskunnan hyväksymistä koska tällaisessa riitojenratkaisumenettelyssä voi tulla Suomea sitovalla tavalla ratkaistuksi, miten tiettyä, lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava.

Yleissopimuksen 12 artiklassa säädetään toimiston rahoituksesta. Koska Viestintävirasto on nettobudjetoitu viranomainen, artiklasta ei aiheudu valtiolle välittömiä, eduskunnan budjettivaltaan vaikuttavia menoja. Tämän vuoksi artikla ei edellytä eduskunnan suostumusta.

4.2. Käsittelyjärjestys

Yleissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskevat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yleissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja lakiehdotus tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella sekä perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyy Kööpenhaminassa 17 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevaan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan.

Samalla annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kööpenhaminassa 17 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 21 päivänä joulukuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenne- ja viestintäministeri
Leena Luhtanen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.